Luomun piilomainonta - A Collection

[Heikki Jokipii]

”Läheisen kuolema pysäytti” näyttelijä Miia Nuutilan, kertoi Iltalehti 30.9.2011.

Kuinka ollakaan, tällaisen (!) varsinaisen jutun alapuolella oli pienempi, otsikolla ”Paluu puhtaaseen ruokaan”. Siitä:

”Luomuruoan innokas puolestapuhuja elää kuten isovanhempamme, tehotuotettua lihaa vältellen.

- Sikäli luomun trendikkyys tuntuu hassulta, koska se on vanhanaikaisin tapa syödä. Se ei ole mitään pelleilyä, vaan paluuta perusasioihin."

***

Näyttelijöiden erityisestä taipumuksesta kannattaa luomua meillä on tuolla edellä jo ihmettelymme, ja pieni selitysyrityskin ...   

***

Lisäys 1.10.11: Ja nämä toisiinsa täysin sopimattomat asiat ovat nyt sitten löydettävissä netistäkin yhdeltä sivulta! Osoittaa - huonoa makua.

[Heikki Jokipii]

Helsingin Sanomien Ruokatorstai-pastalla tänään esitellään (herkulllisen oloinen!) afrikkalainen kanaresepti, johon tarvitaan kuulemma luomukanaa. Varmemmaksi vakuudeksi vielä erikseen kerrotaan, mistä luomukanaa voisi löytää.

***

Sinänsä, luomukanaa tai ei, aikuisten kanojen syöminen olisi kyllä ekologisesti järkevää. Taitavat kanat nykyisin Suomessa, munintauransa tehtyään, päätyä pääosin rehuksi, eli eläinten ravinnoksi. Liha on tiettävästi kanassa broilereita sitkeämpää, mutta onhan siihen niksinsä: ko. HS:n reseptissäkin kerrottiin, miten tällainen muninut kana pitää ensin keittää.

[Matti Pekkarinen]

Helsingin Sanomien Ruokatorstai-pastalla tänään esitellään (herkulllisen oloinen!) afrikkalainen kanaresepti, johon tarvitaan kuulemma luomukanaa. Varmemmaksi vakuudeksi vielä erikseen kerrotaan, mistä luomukanaa voisi löytää.

***
Se on toisinaan vaikeaa: http://mattipekkarinen.net/linkit.htm#vapaakana

[Heikki Jokipii]

Enpä muista HS:n NYT-liitteenkään esitlleen tavanomaista pikku ruokakauppaa (vai olisiko esitellyt joskus jotain etnistä kauppaa?). Nyt eilen siinä ilmestyi täma artikkeli. Ovat nyt sitten keksineet tällaisen jipon, että se ei olekaan "tredikästä" (ja sen vuoksi onkin sitä?):

Luomukauppa vastustaa trendimielikuvaa

Tämä lause on jännittävä:

Luomu ei liikkeen filosofiassa ole rikkaiden etuoikeus, sillä heillä hinnat ovat samaa luokkaa kuin kaupan ei-luomutuotteissa.

Mitä he ovat siis tehneet? Hinnoitelleet tavanomaiset tuotteet luomun tasolle? Ja tämän pitäisi jotenkin suosia köyhiä?

Vai kertovatko he myyvänsä luomua yhtä halvalla kuin muut tavanomiasta, koska "välikäsi ei kuulemma kääri voittoja"? Entä jos naapuriin tulee kilpailija, joka myy tavanomaista ruokaa ilman näitä pahamaineisia "välikäsiä"?

No, tuollainen kauppa nyt on kuitenkin avattu - ja näin me täällä itsekin sitä piilomainostimme! 

[Heikki Jokipii]

Ihan vain kirjauksena kokoelmaan, ei ole antaa linkkiä.

Viikonlopun Iltalehti, koko sivu, kertoi, miten luomu menee hyvin kaupaksi. Kymmenkunta osoitetta Helsingin luomukauppoihin.

Ja pieni "tasku", jossa Jukka Rajala saa kertoa, että luomuviljely - ja ainoastaan luomuviljely - pystyy ruokkimaan maailman tulevaisuudessa.

Siis kuka Jukka Rajala? Selvennetään. Tämä henkilö, jolla ei ole ollut tällä välillä aikaa vastata sähköpostiviestiini.

[Heikki Jokipii]

Tämän huolettomampaa  eli siis häikäilemättömämpää piilomainontaa tuskin enää osaa kuvitellakaan (uutinen ja sen linkki):

Nyt on helppoa olla hyvä ihminen

[Heikki Jokipii]

Kuten olemme huomanneet, Hesarin "Ruokatorstai" harvemmin syyllistyy luomun piilomainontaan.

Mutta tänä torstaina näin kävi. Esiteltiin Ruotsin tillilihakilpailun voittajan, Jonas Flodqvistin tilliliha, ja tekstissä ja reseptissa tuotiin esille, että se pitää valmistaa luomulihasta:

Jonas Flodqvistin tilliliha
(8-10 annosta)
2 kg vasikan etuselkää (luomua)
[...]

Tälle Jonas Flodqvistille voisi myös esittää haasteen, pystyykö hän sokkotestissä erottamaan luomulihan tavanomaisesta, mutta tuskinpa hänkään testiin suostuisi. *)

***

PS. Ohi otsikon ("off topic", kuten netissä sanotaan), mutta kommentti samaan artikkeliin. Hesari puhuu siinä ikään kuin kaikkien nimissä tillilihasta kouluissa muinoin:

Vasikanviillokki, tuo tillilihana tunnettu hapanimelä kotiruoka on perinneruokaa parhaimmillaan.

Tai pahimmillaan, jos makumuistiin on jäänyt sairaaloissa ja kouluissa tarjottu tapettiliisterimäinen keitos.

Oppilailla tilliliha jäi lautaselle kylmenemään, mutta tilliliha ei jättänyt kylmäksi ketään. Sitä kuvattiin yleisesti yhdellä sanalla: tillilima.

Marttaliitossa muistellaan, että 1980-luvulla ruokalaji katosi useimmista kouluista. Kärjistäen varmaan juuri koulukeittiöt traumatisoivat tulevia vanhempia siinä määrin, ettei tillilihaa 1990-luvun jälkeen enää juuri tehty kodeissakaan.

Tässä se saattaa puhua jopa enemmistönkin puolesta, mutta ei takuulla kaikkien. Minun lempiruokani koulussa oli tuo samainen tilliliha, ja kaipaan sitä vieläkin! Ihan perustillilihaa, vailla mitään erityisiä virityksiä. Mutta totta on, ettei sitä juuri enää missään ruokaloissa tarjota.

----

*) tai kyseisen jutun kirjoittanut toimittajakaan ...

[Heikki Jokipii]

Luomu ”superfoodin” halvempana vaihtoehtona!

Nythän olikin keksitty mahtava jippo!

Iltalehden (tänään 26.11.11) artikkeli oli tällainen, tässä otsikko ja ingressi:

”Reilusti halvempaa superfoodia lähikaupasta

Etsimme erikoiskauppojen hintaville superfood-tuotteille halvemmat vaihtoehdot, jotka löytyvät tavallisen ruokakaupan hyllyltä”

Ja kuinka ollakaan �" joka toinen näistä vaihtoehdoista oli luomua. 

[Heikki Jokipii]

Helsingin Sanomien kulttuurisivujen juttu tänään ...

"Brahmsin viulukonsertto tehoviljelynä ja luomuna"

... ei ehkä ollut luomun piilomainontaa, koska musiikkiarvostelija jätti lopulta sanomatta, kumpi kahdesta tulkinnasta oli parempi.

Paitsi siinä mielessä, että luomun erityislaadun voisi jotenkin kokemalla, "maistamalla" erottaa, mikä ruoan suhteen ei siis pitäne paikkaansa.

[Ufomaster]

Tämä Helsingin Sanomien juttu sopinee tähän ketjuun ihan hyvin:

Taiteilijan luomuystävällinen Soho

Osmo Rauhalahan se siellä.

[Tarkkailija]

Päivän Hesarissa toimittaja Anneli Ahonen oli saanut taas kerran luotua aivan ihmeellisen jutun luomuruuasta.

Iso otsikko huusi: Luostarit ryhtyivät luomuruuan pioneereiksi Venäjällä.

Kun jutun luki läpi, tuli taas monia ajatuksia mieleen, sillä tämän ilmaisen luomumainoksen tärkein sisältö oli tässä:

Luomuruuan sertifiointi on Venäjällä alussa. Tuotantoa ei tarkkailla kuten Suomessa. ... Luomuruokatuotanto on Venäjällä lapsenkengissä, virallisia mittareita ei ole ja markkina on villi", tiivistää Valion Venäjän-maajohtaja Mika Koskinen.

Suomeksi sanottuna koko juttu oli pelkkä ilmainen mainos ja suoraan sanottuna vitsi. Venäjällä ei ole mitään luomuvalvontaa, ei sertifiointia ja mitä tahansa saa sanoa luomuksi jos kehtaa. Ja mitä tahansa saa myydä luomuna jos kehtaa ja miksipä eivät kehtaisi jos sen lätkän avulla saa tuotteeseen lisää hintaa, eikä siitä lätkästä ja statuksesta tarvitse mitään maksaa.

Toivottavasti Suomen luomuliitto nyt kirjoittaa heti oikaisun yleisönosastoon, että kyseinen juttu ei koskenut millään tavalla luomutuotantoa, eikä siinä mainitut tuotteet olleet luomua nähneetkään, koska luomua on vain virallisesti valvottu ja virallisesti sertifioitu luomutuotanto, mutta jotenkin tuntuu, että luomuliitossa ei olla asiasta niin turhan tarkkoja tälläkään kertaa.

[Heikki Jokipii]

Pirkka-lehdessä 1-2/2012 oli iso ruokareseptien osasto. Siellä neljässä reseptissä oli mainittu ainesosa, joka oli luomua.

Pitäisikö lähettää palautelaatikkooon tai kysymyksiin vaikka nimimerkillä "Tosi pulassa" tiedustelu, tähän tapaan:

"Käykö tähän reseptiin millään tavanomainen, kun kyläkaupastani ei löydy ainesosaa luomuna? Vai täytyykö minun pyytää kauppiasta tilaamaan sitä erikseen?"

[Heikki Jokipii]

Hesarin "Ruoka" -palstalla, torstaina 10.5.2012, äitienpäivän alla, kaksi odottavaa äitiä, näin toisesta ja sama toinen sitten lausuu:

Luomun ystävä arvostaa itse tehtyä

[...]

"Jos syön jotain keinotekoista, tuntuu, että turmelen sisälläni olevan pienen ihmisen"

[Heikki Jokipii]

HS:n "Ihmiset" -palstalla tänään isännän haastattelu otsikolla "Lihatila on matkalla luomuun".

Enpä tähän hätään muista, että Hesari olisi koskaan näin ns. henkilöhaastatellut ketään tavanomaisen maatilan isäntää tai emäntää. Jos näin joskus on tapahtunut, ei se ole ainakaan - tavanomaista ....

[Heikki Jokipii]

Hesarissa ihan viehättävä juttu Sederholmin talon, eli museon, kampanjasta, jossa sen kahviossa viikon ajan tarjotaan 1800-luvun  alun reseptien mukaisia leivonnaisia. "Tarjolla empireajan makuja".

Mukana on yksi reseptikin, jossa mainitaan tällainen ainesosa:

"1/2 (luomu)sitruunan raastettu kuori"

Se ei nyt ole historiallisesti väärin, koska tietysti kaikki empireajalla oli tavallaan luomua, mutta ...