Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Mieleen on tullut, pitäisikö Biodynaamista Yhdistystä informoida näistä täällä esille tulleista tiedoista. Mutta ei, kyllä on heidän asiansa pitää itse rekisterinsä kunnossa.

Kiusaus kävi ylivoimaiseksi. Kun Biodynaamisella yhdistyksellä oli helppo yhteydenottolomake, ilmoitin siellä heille lopettaneista tiloista. Ja viittasin linkillä tähän keskusteluun.

PS. 22.04.20: Vilkaisin tilalistaa. Sitä on muutettu! Timo Vähäsen tilaa ei ole poistettu. Mutta sen kohdalla ei ole enää sanaa DEMETER. Ei ole myöskään sanaa LUOMU. Ei ole mitään.

[Heikki Jokipii]

Kansainvälisellä tasolla kerrotaan, että uusi organisaatio — Biodynamic Federation - Demeter International – olisi lähtenyt reippaasti liikkeelle.

Mitä itse viljelyyn tulee, niin kerrotaan, että biodynaamisten tilojen määrä maailmalla olisi tasaisessa kasvussa!

https://www.demeter.net/statistics

Niiden lukumäärä v. 2020 ei edelleenkään maailman mittakaavassa ole suurensuuri: 6 396. Mutta Suomesta katsoen tuo tilasto ei edelleenkään herätä luottamusta: siellä on Suomen kohdalla edelleen luku 17. Ja vaikka miten päin pyörittelisi, niitä on täällä korkeintaan 10.

Hiukan huvittavia ovat tuossa tilastossa ne yhdeksän maata, joissa on 1 biodynaaminen tila. Mukana listassa on lisäksi kuusi maata, joissa ei ole yhtään tilaa, ainoastaan maahantuoja tai pari. Tuo lista on kuitenkin pohjana tälle väitteelle toisaalla tuolla sivustolla:

Thus Demeter-International represents more than 5.300 Demeter farmers with almost 190.000 hectares in 63 countries.

Maiden lukumäärä listassa on juuri tuo 63, yhteensä, nuokin yllä mainitut tapaukset mukaan lukien. Maiden joukossa on myös yksi minulle aiemmin tuntematon valtio: Sicily.

***

Tämä vertailu pätee edelleen:

Koko maailman volyymista nostettakoon sieltä tännekin tämä summatieto: maailmassa on nyt  yhteensä 5 918 Demeter-sertifioitua maatilaa, joissa on viljelyalaa yhteensä 202 045 hehtaaria.

Ruokaviraston v. 2019 ennakkotietojan mukaan Suomessa on luomussa yhteensä 4 995 tilaa ja hehtaareita (SV mukaan lukien) 316 607. Jotka siis ovat vain n. 11-14 prosenttia kaikesta Suomen viljelyksestä.

Vaikka maailman biodynaamisten tilojen lukumäärä on nyt Suomen luomutiloja suurempi, niin yhteispinta-ala 208 327 ha on pienempi.

[Heikki Jokipii]

Hänkään ei sitten koskaan...

Kaikenlaisia ihmisiä ja asioita, joihin he uskovat, tulee tietysti YLE:n esitellä. Tietty kohteliaisuus kuuluu myös asiaan. Hyvin kohtelias tämä esittely sitten onkin:

Biodynaamisen maanviljelijän Markku Kuhan mielestä onnen voi löytää puhtaan ravinnon kautta

— klips —

... ole vaivautunut hankkimaan varsinaista Demeter-sertifiointia. Hänen tilansa ei ole Listassa. Mistä sitten on johtunutkaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä tapaus täytyy käydä läpi:

*) lisäksi epävarmuutta aiheuttaa Mäntsälän Heinolan tila, joka yhdistyksen listassa on luomutila, mutta sen omistavan Biodynaamisen säätiön ja tilan nettisivujen mukaan Demeter-tila. Aikatauluhahmotelmaamme se ei joka tapauksessa horjuta:

Vuonna 2011 Terhikki Sahari lahjoitti tilan Biodynaamisen viljelyn säätiölle, joka omistaa nyt tilan maat. Tilan toimintaa ja rakennuksia hallinnoi tällä hetkellä Heinolan maatilayhteisön osuuskunta ry.

Ko. tilalla on oikein hyvät nettsivut. Josta selviää tilan historia. Ja myös suuret suunnitelmat:

http://heinolantila.wordpress.com/

Ilmeinen tarkoitus on ollut rakentaa tästä tilasta jonkinlainen Suomen biodynaamisen viljelyn keskus, mallitila. Asian liittyvät:

- maatilayhteisö, ekologinen kylä
- ruokaosuuskunta (ruokapiiri)
- tilakauppa
- tapahtumien järjestäminen
- biodynaaminen koulutus

Kun sivustoa katsoo, voi todeta, että tavoitteet toteutuivat. Mutta myös, että ne toteutuivat joskus vuoden 2016 kieppeiilä tai sitä ennen. Sen jälkeen on ollut hiljaista, ei mm. tapahtumia. Viimeinen tapahtuma on osallistuminen Suomen luonnon päivään v. 2018. Tilakauppa ei enää ilmoita aukiolostaan missään, ei esim. FB:ssä. Ammattioppilaitos Keudan tilavierailut eivät nähtävästi ole jatkuneet.

Ruokaosuuskunnasta sanotaan selvimmin:

Muijaniityn ruokaosuuskunta
Huom! Ruokaosuuskunnan toiminta on laitettu tauolle vuonna 2016. Muijaniityssä jatkaa kuitenkin yhteisöviljelystä kiinnostunut pieni joukko ihmisiä samankaltaisella konseptilla, kutsuen itseään Muijaniityn ruokaryhmäksi. Jos asia kiinnostaa ja haluat mukaan porukkaan, ota yhteyttä: muijaniityn.ruokaosuuskunta@gmail.com.

Jos vielä tuosta vähän selventäisi: se ei enää todennäköisesti toimi mitenkään. Hyvin luultavasti samoin on maatilayhteisön laita.

Toimintaa tilalla yhä on, mutta nämä Fonecta Finderin antamat tiedot eivät kuulosta järin biodynaamisilta:

https://www.finder.fi/yritys/2837815?edsacid=ofs-fonectafi-profile

Toimialat
Rakennuttajapalvelu (päätoimiala)
Lähde: Fonecta-konserni

Täysin kunniallista toimintaa, mutta tuosta toimialasta Steiner ei luultavasti sanonut mitään. Tai ainakaan ei sanonut Maatalouskurssi-luennoissaan 1924 (sen voin tietää).

Ei enää yhteisöä, tämä oli:

01/2019 päättyneellä tilikaudella osuuskunnalla oli 1 työntekijä.

Biodynaamisen Yhdistyksen vt. puheenjohtaja Pentti Okkonen on kyllä myös ko. osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

***

Kaikkineen kyllä edelleen ihmetyttää, miksi biodynaaminen yhdistys, säätiö ja tila itse luokittelevat tilan eri tavalla. Eikö Demeter-sertifiointi ole sillä tavalla eksakti, että se joko on tai ei ole? Ja ilman sitä ei saa käyttää biodynaamisen tilan nimitystä?

[Heikki Jokipii]

Tämä vertailu pätee edelleen:

Koko maailman volyymista nostettakoon sieltä tännekin tämä summatieto: maailmassa on nyt  yhteensä 5 918 Demeter-sertifioitua maatilaa, joissa on viljelyalaa yhteensä 202 045 hehtaaria.

Ruokaviraston v. 2019 ennakkotietojan mukaan Suomessa on luomussa yhteensä 4 995 tilaa ja hehtaareita (SV mukaan lukien) 316 607. Jotka siis ovat vain n. 11-14 prosenttia kaikesta Suomen viljelyksestä.

Vaikka maailman biodynaamisten tilojen lukumäärä on nyt Suomen luomutiloja suurempi, niin yhteispinta-ala 208 327 ha on pienempi.

Kokonaispinta-ala oli muuten noussut kummallisen vähän, tilojen lukumäärän kasvuun nähden.

Mutta aika helposti selitys löytyi: noin puolet noista uusista tiloista olivat Sri Lankan noin hehtaarin tiloja.

Tuo ei haittaa oikeastaan meitä. Mutta hiukan se haittaa Sri Lankaa. Erityisesti, jos miettii, mitä muuta sen maataloudessa olisi voinut vuoden aikana tapahtua. Vilkaise tarvittaessa edellä 06.02.20 ja 17.02.20.

Ehkä tuosta tilastosta löytyisi muutakin kikkailua, mutta tuo riittänee. Myös Nepalissa oli 90 noin hehtaarin tilaa, mutta en pysty tarkistamaan, olivatko ne tilastossa viime vuonna.

PS. Toisin päin voisi Tsekki olla ihmettelyn kohde: siellä ilmoitetaan tilojen lukumääräksi 6 ja hehtaarimääräksi yhteensä 4 247. Keskikoko siis 707 hehtaaria.

[Heikki Jokipii]

Hiukan ihmettelin, mikä on se osuuskunta, joka nyt on otettu apuun Kurjen/Haltijan biodynaamisen tilan uudelleen perustamiseen. Sen nettisivun kuvaus siitä itsestään kun on aika ympäripyöreätä konsulttipuhetta:

https://www.uusruukki.com/

Mutta taustasivulta selviää, että steinerilainenhan sekin jo on:

https://www.uusruukki.com/uusruukki/uusruukin-taustaa/

Vielä kun katsoo Facebookia, niin huomaa, että sehän on jo ennestään tiiviissä yhteistyössä biodynaamisten tilojen ja piirien kanssa. Ei ollut siis mikään uusi toimija näissä kuvioissa.

Tämä tiedoksi tässä vaiheessa. Sitä odotellessa, mitä siitä Haltijan tilasta tulee. Tai Kurjen tilasta, saattavathan he haluta säilyttää vanhan nimenkin. Ei, eivät kai voi. Kurjen tilan ja siis nimenkin omistaa Kurjen tila Oy.

***

Haltijan tila on Biodynaamisen Säätiön omistuksessa. Säätiön sivuilla kerrotaan:

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö:

1) Tukee biodynaamiseen viljelyyn liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa
2) Tukee biodynaamisen viljelyn koulutusta ja opiskelua
3) Tukee biodynaamisen viljelyn mallitilatoimintaa

Kun tuosta Heinolan tilasta ei oikein mallitilaa tullut (edellä 23.04.20), yritetäänkö nyt uudelleen, yritetäänkö nyt Haltijan tilasta tehdä se? Noiden tamperelaisten tuella. Ehkä jotain sellaista, jos siitä on tulossa "uuden taloudellisen yhteistyön sykkivä sydän". Koulutuksesta mainitaan tiedotteessa erikseen:

Painopiste siirtyy Kurjen tilalta Haltijan tilalle, josta jo aiemmin on suunniteltu tulevaisuuden oppimiskeskuksen sydäntä. Tämä työ jatkuu.

Heinolan tilalla se asia jäikin pariin vuoteen 2011-12 (tieto löytyi tilan nettisivuilta).

No, tuo kaikki tapahtuu myöhemmin. Vielä voidaan Kurjen tilalla laulaa iskelmän sanoin "ollaan nyt tämä kesä näin".


PS. 27.04.20: Pari lisätietoa Facebookista:

- Kurjen tilan eläinten kohtalo täytyy ratkaista jo syksyllä. Haltijan tilalla niitä ei voi pitää.
- Pentti Okkonen on osapäivätöissä ensi kesällä Kaupunkilaisten Omalla Pellolla. Niinpä Heinolan tila ei työllistä häntä siinä määrin kuin olettaisi entisen perusteella: sen kehittämisestä mallitilaksi on todellakin luovuttu.

[Heikki Jokipii]

Tällä hetkellä vaikeuksissa on tietysti Kajo, ravintolana, joka yrittää paikata asiakkaiden puutetta ulosmyynnillä. Eikä tietysti tämä tilanne Kurjen tilallekaan taloudellisesti hyvää tee. Niinkuin ei millekään biodynaamiselle tilalle, jotka ovat pääosin myyneet tuotteitaan tämän tyyppisten kanavien kautta. Onko Kurjen tila nyt yhtä ketterä kuin Majvikin tila?

Kurjen tilalta tuli 19.03.20 Facebookiin tällainen viesti (kuvassa Kajon ulosmyyntitarjousten lista):

Kajosta saa ostaa ruokaa mukaan... ja saa sieltä lahjakorttejakin myöhemmin käytettäväksi! Tästä alkaa ketju, joka vaikuttaa myös meihin, sillä Kajon olemassaolo turvaa Kurjen maatilan olemassaoloa❣️ Pidetään huolta toisistamme. 🙏

Nyt voi olla, että tämä koronakriisi rassaa erityisesti biodynaamisia tiloja. Jotka ovat olleet hyvin riippuvaisia myynnistään suoraan ravintoloille. Siihen tapaan kuin edellä on kuvattu, linkkilähteillä dokumentoiden.

Yleinen arvio on, että ravintolat ovat ulosmyynnillään saaneet n. 10% normaalista liikevaihdostaan. Nyt kun valtiovalta on luvannut tukea myös ravintoloita, alustavasti sen on kerrottu tapahtuvan niin,  että kiinteitä kustannuksia korvataan.  Sillä saattaa myös  biodynaamisuutta harrastava ravintola pärjätä. Mutta myyntiä, ja biodynaamisten raaka-aineiden kysyntää se ei lisää. Siihen n. 10% normaalista on tyydyttävä.

Saadaako sitäkään? Ulosmyynnissäkin on kilpailua. Tietysti voi tapahtua myös niin, että se pienenpieni ostajasegmentti säilyttää ostouskollisuuteensa myös näissä olosuhteissa. Mutta en yhtään ihmettelisi, jos Suomen biodynaamisille tiloille kasautuisi vaikeuksia myös tätä kautta. Ja saisimme lähitulevaisuudessa kuulla siitä.

Ravintoloiden ostouskollisuuden luominen ja ylläpitäminen on ollut selvästi helpompaa. Kun tämä biodynaamisuus on niissä piireissä joskus onnistuttu saamaan jotenkin seksikkääksi piirteeksi. Varsinaista steinerilaista maailmankatsomusta ei siinä ole vaadittu.

***

Erilaisille uudistushankkeillekin (vrt. juuri edellä) tämä saattaa olla hyvin hankalaa aikaa.

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan Majvikin tila haluaa kertoa, että hyvin menee kuitenkin. Kun kevät tulee. Sillä on nettisivuillaan (FB-sivuillaan) nyt pieni videonpätkä tärkeimmästä  (?) kevättyöstä biodynaamisella tilalla (höystettynä Saima Harmajan kevätrunolla, päivätty 24.04.20):

voit nähdä, kuinka preraattia, ruskeata mönjää sekoitetaan suuressa tynnyrissä. Tämä
kuvahan on jo tuttu aiemmin muualta, mutta nyt siis sama lähes livenä.

[Heikki Jokipii]

Meille kerrotaankin jo nyt suunnitelmista:

Joukkorahoituskampanja 2020 (Kurkirahasto)

Vastuulliseen kumppanuuteen pohjautuvaa tuotantomalli Haltijan tilalla tulee tarkoittamaan myös viljelyn toteuttamista uudella tavalla. Osuuskunta Uusruukki on perustettu 2016 palvelemaan ihmisiä, jotka haluavat oman ammattinsa, osaamisensa, oppimisensa ja työnilonsa kautta liittyä rakentamaan muutostalouden verkostoa alkutuotannon ympärille. Kurjen tilaa ja nyt Haltijan tilaa viljelevät Ira ja Ari Héllsten ovat jo pidempään miettineet miten osuuskunnan kanssa miten maatalous voitaisiin siirtää osuuskuntamuotoon. Nyt aika on kypsä aloittaa tuotannon siirtäminen yhteisölliseen pohjaan ja Osuuskunta Uusruukista tulee kumppanuusmaataloutta pyörittävä toimija jonka vastuuviljelijöinä Ira ja Ari tulevat toimimaan. Uusi muoto mahdollistaa muidenkin alkutuotannosta ja jatkojalostuksesta kiinnostuneiden liittymisen mukaan.

Eli mahdollimman paljon entiselläänkin halutaan asiat säilyttää. Nyt vain Kurjen ekokyläyhdistyksen ym. korvaa Uusruukki.

Voi olla, että tuo onnistuu. Mutta nyt noiden tilojen historiaa enemmän läpikäyneenä tiedän, että muissakin yrityksissä alkuinnostus on ollut suuri. Ja muutaman vuoden se on kestänyt. Esimerkkeinä Heinolan tila, Toivo-tilan osuuskunta. — Kokeneiden Héllstenien mukanaolo tässä hankkeessa voi kyllä auttaa.

Miksi yhteisöllisyys? Olemme jo usein edellä verranneet asiaa uskontoon: ensin tarvitaan seurakunta!

[Heikki Jokipii]

Tämäkin halutaan säilyttää ennallaan:

Ryhdy Maanhaltijaksi! Tule mukaan luomaan yhteisöllistä maanomistusta sekä ruokaturvaa ja mahdollistamaan uudistavaa, maasta huolta pitävää, maataloutta. Yhdessä!

Pääset mukaan osallistumalla joukkorahoitukseen. Sinusta tulee Maanhaltija ja olet säilyttämässä yhteistä maatamme viljeltynä ja elävänä sukupolvelta toiselle. Haltijan tilan pellot Vesilahdessa on hankittu Biodynaamisen viljelyn säätiön omistukseen ensimmäisen joukkorahoituskampanjan mahdollistamana vuonna 2019. Nyt etsimme lisää Maanhaltijoita teidän joukostanne, jotta Haltijan tila saadaan kokonaan velattomaksi, yhteisöllisesti omistetuksi alueeksi.

Nimeksi tulee siis: Haltijan tila.

Onko verottaja kiinnostunut siitä että “ostin palan maata”?

Ei. Osallistut joukkorahoituskampanjaan ja saat siitä vastikkeeksi oikeuden osallistua maanhaltijoiden tapahtumiin, tulla kursseille tai muun vastikkeen kuten kukkapellon tai omenapuun haltijuuden. Tämä lasketaan tavalliseksi kulutushyödykkeeksi. Biodynaamisen viljelyn säätiö ostaa maan eikä osallistujista ei missään vaiheessa tule maanomistajia.

Tavallaan siis pyritään turvalliseen ratkaisuun. Säätiön omistajuus varmistanee, että yllätyksiä ei tule, biodynaamisena*) pysyy. Ettei satu mitään vastaavaa kuin Kurjen tilan kohdalla tapahtui. Tai monen muun tilan kohdalla. Mutta näin ulkopuolisesta vaikuttaa, että melko kovakin tavoite on asetettu:

Mikä on vuoden 2020 kampanjan tavoite?

Kurkirahastolla on Haltian tilan ostoon liittyvää pankkilainaa jäljellä 113 174,32. Vuonna 2020 lainan lyhennykseen ja hoitokuluihin tarvitaan rahaa 9 544,42 euroa. Joukkorahoituskampanjan tavoitteena on saada kasaan vähintään lainanhoitoon tarvittava summa eli 10 000 euroa.

Mitä tapahtuu jos kampanjan tavoite ei täyty?

Mikäli joukkorahoituskampanjalla ei saada kokoon 10 000 euroa, käytetään lainan lyhentämiseen muita rahoituslähteitä kuten tapahtumien lipunmyyntiä ja pellonvuokratuottoja.

Kun rahoitusosuudet tuohon ovat 100 euroa, täytyy löytyä 100 siinä määrin motivoitunutta aatteen kannattajaa, että heiltä tuo raha irtoaa. Löytyykö? Onko tuolla aatteella yhä vaadittavan laajaa kannatuspohjaa? Koko lainan hoitaminen pois vaatisi tietysti paljon enemmän (tarkkaa tietoa meillä ei tietysti ole säätiön koko varallisuudesta — kuten ei asiasta innostuneiden määrästäkään, saati heidän varallisuudestaan).

Yhteisöille (luultavasti niille) tarjotaan 500 euron tukiosuuksia. Onko biodynaamisuus esim. liikeyrityksille niin kiinnostava asia, yhä? Enää? Luomu sinänsä varmaan jossain määrin on, mutta biodynaamisuus? Jos ne on tarjottu yksityisille ihmisille, edellisen kappaleen kysymykset painokkaammin.

No, me seuraamme katsomosta. Toisella silmällä.

____________

*) niin sielläkin ajatellaan:

Säätiöpohjainen omistus turvaa maan, sillä sitä eivät omista henkilöt vaan säätiö itse ja säätiön säännöt turvaavat maan pysymisen biodynaamisesti hoidettuna.

[Heikki Jokipii]

Ehkä tuo Biodynaamisen yhdistyksen tilalista - ja oma versiomme siitä - on tullut minulle jo pakkomielteeksi. Mutta näissäkin tapauksissa on huomautettavaa.

Metsälän luomumarjatila

LUOMU
Jukka Arponen-Morgenstern

Siis LUOMU. Mutta netin eli Googlen kautta löytyi tällainen tieto:

Demeter 4/2013 | Biodynaaminen yhdistys
9.12.2013 · Tilaa isännöivät Jukka Arponen-Morgenstern ja Verena Morgenstern. Se on siirtymässä Demeteriin. Miten Jukasta ja Verenasta tuli biodynaamisia viljelijöitä? Yhteisöviljelijän vuoden kokemukset

Googlen tarjoamasta linkistä ei enää pääse eteenpäin. Se vie Biodynaamisen yhdistyksen sivustolle, mutta antaa virheilmoituksen. Mutta Demeter-lehdestä siis tuo tieto on.

Tuo on siinä mielessä oikein, että ko. tila toimii edelleen, ja luomutilana. Mutta on siis tapaus, joka ainakin vähän aikaa on ollut Demeter-tila, mutta on sellaisena lopettanut.

Myllylähde yhteisö

LUOMU

Sekin on siis LUOMU. Mutta kuuluu em. Sylvia-koti yhdistyksen ryhmään. Ja yhdistyksen nettisivuston kautta löydämme siitä tällaisia tietoja:

Tilamyynti – biodynaamista luomua

Myllylähteen yhteisö sijaitsee kauniin maaseudun rauhassa. Koska isojen teiden liikenne on kaukana ja pelloilla on jo pitkä historia luonnonmukaisen viljelyn pohjana, ovat puitteet suotuisat hyvälaatuisille ja myrkyttömille viljelyksille.
[...]
Maatilalla viljellään biodynaamisesti kasvatettuja luomutuotteita. Tuotteillamme on oikeaoppisesta biodynaamisesta viljelystä viestivä Demeter-tunnus, jonka saamiseksi elintarvikkeen on Suomessa täytettävä myös luomulaadun kriteerit.

(lihav. HJ)

Tässä on siis jo toinen tapaus, jonka kohdalla tilan itsensä ja Biodynaamisen yhdistyksen luokittelu eroavat toisistaan. *)

Toisaalta tuolta sivustolta saamme tietää:

Myllylähde yhteisö aloitti toimintansa vuonna 1989 Palomaan kylässä Hämeenkoskella. Myllylähde on maaseutuyhteisö kehitysvammaisille aikuisille.

Oletamme nyt rohkeasti, että biodynaaminen viljely alkoi tilalla samantien ei 1989.

Näin siis ainakin oma listamme vaatii pari muutosta.

PS. Tästä yhdestä jäljellejääneestä tilasta ei löydy netistä tietoja, että se olisi joskus "syyllistynyt" biodynaamisuuteen:

Simolin Hannu
Mäenpää
Nahilankulmantie 136
17150 URAJÄRVI

__________

*) eli miten on mahdollista, että noin pienessä piirissä tieto ei kulje? Jompaan kumpaan suuntaan se ei ole kulkenut.

[Heikki Jokipii]

Yksilötkin tuntuvat luopuvan aatteesta vähin äänin. Tässä elämäntarinassa asia mainitaan vain kerran:

Luomupuutarhuri: Iästä oli etua alan vaihdossa

Yhtenä iltana Suvi [Lehtonen] surffaili netissä tutkimassa koulutustarjontaa ja törmäsi Keudan aikuisopiston järjestämään puutarhatalouden perustutkintoon, jossa painotettiin luomu- ja biodynaamista viljelyä. Nyt hän valmistuu Suomen ensimmäisten joukossa luomupuutarhuriksi.

(lihav. HJ)

Kuitenkin juuri hän oli Heinolan maatilayhteisön osuuskunnan puheenjohtaja. Ja mainitaan sen sivustolla sellaisena vieläkin. Mutta tekee tuosta curriculumista ja muista nettilähteistä päätellen nyttemmin ihan muuta. Vaikka luomuaatteen osuus onkin säilynyt. Vai olisiko biodynaaminenkin aate jossain takaraivossa hänellä kuitenkin tallella, mene ja tiedä.

Joka tapauksessa hän Fonecta Finderin tiedon mukaan ei ole enää puheenjohtaja (ks. edellä 23.04.20). Täältä netistä päin katsoen täytyy ihmetellä, että kummallisen hitaasti tieto kulkee steinerilaisissa piireissä jopa yhden tilan sisällä.

***

Eipä silti, eipä näytä yhteisöllisyyskään biodynaamisuutta kovin hyvin turvaavan. Toivo-tilan osuuskunta lopetti, Heinolan tilan tilanteesta ei saa selvää, Kurjen tilan ekoyhteisö hylkäsi biodynaamisuuden (vaikka se kuvio onkin nyt muotoutumassa uudelleen, Haltijan tilan ympärille).

Sylvia-koti yhdistyksen ympärille muodostunut tilarypäs kyllä jatkaa biodynaamisena. Ja Kaupunkilaisten oma pelto näyttää toisaalta sellaisena kyllä porskuttavan. Niillä varauksilla, jotka olemme ko. tilasta edellä sanoneet.

Keskusteluosiollemme joskus aikanaan annettu otsikko näyttää kuitenkin yhä varsin osuvalta.

[Heikki Jokipii]

Tavallaan siis pyritään turvalliseen ratkaisuun. Säätiön omistajuus varmistanee, että yllätyksiä ei tule, biodynaamisena*) pysyy. Ettei satu mitään vastaavaa kuin Kurjen tilan kohdalla tapahtui. Tai monen muun tilan kohdalla.

____________

*) niin sielläkin ajatellaan:

Säätiöpohjainen omistus turvaa maan, sillä sitä eivät omista henkilöt vaan säätiö itse ja säätiön säännöt turvaavat maan pysymisen biodynaamisesti hoidettuna.

Tässä kerrotaan sama perusteellisemmin. Ja runollisemminkin:

Miksi maa säätiön omistukseen?

Tässä taitaa olla biodynaamisen liikkeen kova ydinjoukko, nykyisin:

Biodynaamisen viljelyn säätiön hallituksen jäsenet ovat Jukka Jormola (puheenjohtaja), Ira Hellsten, Timo Kalliokoski, Ulla Räsänen-Virtanen,  Atte Hermansson ja  Liisa Hertell.

PS. "Pääideologi" Henri Murto täytynee tuohon ydinryhmään vielä lisätä.

[Heikki Jokipii]

Entä mikä on biodynaamisen viljelyn asema Saksassa? Sen keskeisimmässä maassa? Sielläkään se ei ole valtavirtaa. Tästä lähteestä saamme arvion Saksan kaikkien luomutilojen lukumäärästä:

More organic farming
Ambitious plans: Germany aims to promote organic farming.

Se on noin 30 000. Demeter Internationalin mukaan niistä on biodynaamisia tiloja 1 695. Paljon, Suomeen verrattuna, mutta ei mitenkään valtavirtaa Saksan luomuliikkeessäkään: prosenteissa n. 5,6% kaikista luomutiloista. Kun luomutilat muodostavat siellä noin kymmenesosan kaikista tiloista, Demeter-tilat siis vastaavat noin puolesta prosentista. – Meillä siis 0,1 tai 0,2 promillesta, laskentatavasta riippuen.

Niinpä ei ole Saksassakaan välttämättä Demeter-leipää kovin monessa kaupassa tarjolla.

[Heikki Jokipii]

Tällaisestakin yhteisöllisestä yrityksestä tiesi Svenska YLE noin 7 vuotta sitten kertoa:

Ekobyn erbjuder odlingsmark

Den som är intresserad av naturenlig och biodynamisk odling men inte har egen mark har nu möjlighet att odla i Ekobyn i Singsby, Korsholm.

Pienimuotoisesta asiasta oli kyse, joka myös ilmeisesti aika pian aloittamisensa jälkeen lopahti. Emme päivitä listaamme. Panemme vain merkille sen kauan sitten havaitun ilmiön, että (ainakin pienellä) kummallisuudella ylittää uutiskynnyksen. Näin on Svenska YLE pitänyt katselijansa ja kuuntelijansa tietoisena asiasta:

https://svenska.yle.fi/term/yle/18-12159

Vuosikymmenen aikana: ei niitä juttuja siinä mielessä kovin monta ole. Suomen biodynaamisten tilojen lukumäärään nähden on. Tämä yleinen käsitys (väistämättä asiaan pinnallisesti tutustuneilla toimittajillakin) tekee ilmeisesti asiasta kiinnostavan (jutusta "Ekologiskt, miljövänligt, närproducerat? Vi reder ut begreppen!"):

Biodynamisk odling går steget längre

Inom ekologisk odling finns det också de som går ett steg längre genom att syssla med biodynamisk odling. Då följer de en Steinerideologi som utgår från en antroposofisk världsbild.

Ideologin kommer från filosofen Rudolf Steiner och då har produktionen, förutom ekologisk certifiering, också ett eget Demeter-märke.

Eli se olisi siten jotenkin erityisen kova juttu?