Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Tässä kiistakirjoituksessa käydään kärkevästi läpi, mitä "agroekologian" vaihtoehto voisi Afrikalle tarjota:

Viewpoint: Agroecology is a ‘dead end’ for African farmers trying to achieve food security

Tuloksena on, että eipä paljon mitään.

Olemme täällä kertoneet, miten agroekologia on vain häveliäs peitenimi luomulle. Mutta tuon artikkelin pohjalta voi todeta, että se on ehkä enemmän: kokonainen nippu erilaisia uskomuksia ja ideologisia kantoja. Mutta niistä mistään ei juurikaan ole Afrikalle hyötyä.

Tällaisia ovat ne "hyvät aikomukset", joilla tuon ideologian tie helvettiin on kivetty:

Agroecology conforms to the “appropriate technology” school of environmental thought, favoring technologies that are small-scale, low energy, locally governed, and labor intensive. But agroecology is woefully out of step with the reality of African agriculture. Its anti-corporate, anti-industrial politics could not have less to do with the current economics of agriculture in sub-Saharan Africa, and the practices it promotes are at best a refinement of those that keep African farmers bound to the soil and confined to poverty. In these ways, proponents of agroecological farming in Africa effectively advocate for the status quo, not transformation. They are proscribing technology and agricultural modernization in the name of social justice and working within the limits of nature, rather than giving African farmers a plausible pathway out of hunger and poverty.

EU tai ainakaan sen komissio ei siis ole tuolle linjalle mennyt (ks. juuri edellinen puheenvuoro), mutta näin näkee afrikkalainen tutkija kansalaisjärjestöjen toiminnan asiassa:

The ongoing advocacy for an agroecological revolution in Africa is quite vocal on how the model puts farmers at the center of the food system but oddly silent on how it can practically get them out of poverty. It loudly proclaims that agroecology democratizes decision-making but explicitly advocates limiting choices and practices that small farmers might avail themselves of, discouraging synthetic fertilizers and pesticides, mechanization, and biotechnology. It wraps itself in the cloak of anti-colonialism even as the NGOs promoting agroecology are funded primarily by western, developed-world donors.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Näissä kahdessa artikkelissaan uutistoimisto IPS ei suosita luomuratkaisuja:

Etelä-Sudanin rauha vaatii työtä ja ruokaa

Sama laajempana eli kokonaan englanniksi:

Using Climate-Smart Solutions to Promote Peace in South Sudan

Toinen:

Becoming Drought Resilient: Why African Farmers Must Consider Drought Tolerant Crops

Ei ehkä suoraan suositella muuntogeenisiä lajikkeita, mutta joka tapauksessa modernien sertifioitujen siementen käyttöön ottoa. Poissa on luomuaatteeseen hyvin usein liittyvä usko maatiaissiemeniin, omien ja perinteisten siementen säilyttämiseen ja käyttämiseen.

***

Hauska yksityiskohta: myös Genetic Literacy Project linkkasi ja osin uudelleen julkaisi tuon jälkimmäisen artikkelin.

[Heikki Jokipii]

Tässä em. Sudan-artikkeli suomeksi kokonaan:

Etelä-Sudanissa otetaan käyttöön säänkestävät siemenet – Maataloudesta toivotaan uutta elinkeinoa myös sodasta palaaville nuorille

Otteita siitä:

Vuonna 2006 perustettu järjestö The Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra), Gbuduen osavaltio ja Hollannin valtio tekevät yhteistyötä paikallisen siementuotantoyhtiön ja pienviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa kuivuutta kestävien kasvilajien nopeasti kypsyviä siemeniä, joita sodasta palaavat naiset ja miehet voivat kylvää pelloilleen.

Etelä-Sudanilla ei ole omaa siemenviljan laatutarkistusjärjestelmää, mutta apu löytyi Ugandasta. Sieltä tuotujen siemenien avulla paikallinen ei-kaupallinen yhtiö Global Agriculture Innovation and Solutions (Gais) on kouluttanut 7 200 Gbuduen ja naapuriosavaltion viljelijää siementuotantoon.

Käytössä on maissin ohella maapähkinän, durran ja mustasilmäpavun parannettuja siemenlajikkeita, Gaisin johtaja Rahul Saharan kertoo.

”Meitä ilahduttaa, että voimme tuottaa parannettuja siemeniä omalla maallamme. Uskon, että niistä saadaan enemmän satoa kuin aiemmin käyttämistämme siemenistä, jotka oli tuotettu toisessa ympäristössä”, viljelijä Ndukpo sanoo.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen:

Eräässä ruokaturvakonferenssissa FAOn apulaispääsihteeri sanoi meille toimittajille, että aivan kaikki keinot tulee ottaa Afrikassa käyttöön vihreän vallankumouksen tiellä. Mutta aika hurjia nämä laskelmat silti ovat

Twiitti viittasi tähän  Alexander J. Steinin twiitiin:

In #Africa, yields must increase from 20% of water-limited yield potential to 50-75%. Nutrient input must rise even more (9 to 15-fold for N), as current production relies on #soils, which cannot be sustained into the future: (link: https://doi.org/10.1016/j.gfs.2019.02.001) doi.org/10.1016/j.gfs.… | #ag #fertilizer #yields

Jossa oleva linkki viittasi tähän tutkimukseen:

Maize crop nutrient input requirements for food security in sub-Saharan Africa

Josta:

Highlights

• A new method to assess minimum nutrient input requirements for cereals.

• Minimum nutrient requirements now in the Global Yield Gap Atlas.

• To meet food self-sufficiency by 2050, sub-Saharan Africa maize output must increase upto 4 fold.

• Producing sufficient maize on current farmland requires upto 15-fold rise in N input.

• Increased N inputs should be matched with management to raise N use efficiency and curb soil degradation in sub-Saharan Africa.

Joka tutkimus on pitkä ja yksityiskohtainen. Siitä kuitenkin selviää helposti mm. se, että typpilannoitteen keskimääräinen käyttö nyt on siellä hyvin alhaisella tasolla. Niinpä sen moninkertaistaminen ei ole ole niin dramaattinen asia, miltä se ehkä tuossa kuulostaa. Joku 5 kiloa hehtaaria kohti nostettuna 15-kertaiseksi on vasta 75 kiloa eli vähemmän kuin Suomessa (n. 80 kiloa). - Eikä tutkimus puhu ainoastaan typestä.

Tutkimus ei kiellä sitä, etteikö myös orgaanisilla kierrätyslannoitteilla olisi oma merkityksensä Afrikassa, hyväkin. Mutta päätyy tulokseen, että ne eivät riitä, jos pyritään vaadittaviin satotuloksiin. Iskukäsitteenä on siinäkin FAO:n "kestävä tehostaminen", "sustainable intensification".

[Heikki Jokipii]

Onko Afrikan tilanne tosiaan noin huono? Että 80 prosenttia? Ja vielä maissinkin osalta? Nyt olisi kaivannut tuolle väitteelle lähdettä. Ovatko emeritusprofessorin tiedot nyt ajan tasalla?

Ja että koko Afrikan? Joidenkin maiden kohdalla - esimerkkinä vaikka Zimbabwe - tuodaan maahan hätäapuna maissiakin, oikein kehnoina vuosina (joita siellä on kyllä usein). Ja varmasti maitoa eli maitojauhetta EU maanosaan dumppaa, yleisemminkin. Mutta onko tuo oikea kokonaiskuva?

Edellä osoitimme, ettei kokonaistilanne niin huono ollutkaan. Mutta maitojauheen kanssa on kyllä näin:

Politico: Halpa eurooppalainen maitojauhe ajaa ahtaalle afrikkalaiset maidontuottajat

Jollakin tavalla tuokin kysymys on ratkaistava, ettei se vaikuta haitallisesti Afrikan maatalouden kehitykseen.

[Heikki Jokipii]

Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.

Luonto ei oikein ole meille kaverillinen. Nyt tuo mato/perhonen on osittain pystynyt kehittämään vastustuskykyä tuota BT-niksiä vastaan:

GMO Bt crops slow global spread of fall armyworm pest, but some bugs resistant to insecticidal plants

No, ei olla mekään sitten kaverillisia sille ...

The Chinese Academy of Agricultural Sciences has identified 21 chemical pesticides that could mitigate the caterpillar’s spread and impact.

... vaikka noiden torjunta-aineiden käytöstä on valitettavasti pelättävissä jokaisen sodan "oheisvahinkoja" niin sanoakseni "siviileille" eli asiaan syyttömälle muulle luonnolle. Joita vahinkoja ei BT-lajikkeista synny.

[Heikki Jokipii]

Se "ihme" on tulossa, ja kyllä sitä tarvitaankin:

Syngenta foundation official: Asia and Africa will feed the world sustainably

Niin Afrikassa kuin osin Aasiassakin.

Speaking to EURACTIV on the sidelines of the Forum for the Future of Agriculture in Brussels, Winter said the foundation’s mission is to help transform smallholder agriculture in developing countries, especially in Asia and Africa.

“The yield gaps that we have right now are very significant still in Africa and Asia. The smallholders don’t have access to technologies and to the knowledge of how to improve their farming and how to close those yield gaps. And that’s where the foundation comes in,” he said.

Osan Aasiaa tietysti Vihreä vallankumous on jo saavuttanut. Mutta kyllä sielläkin se satotasokuilu on siellä täällä havaittavissa. Afrikassa se näkyy selvemmin ja yleisemmin. Vielä. Mutta odottakaapa vain!

[Heikki Jokipii]

Takapakkia:

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Ja kuvatekstistä:

Eteläisen Afrikan alueella saatetaan kärsiä pian ruokapulasta, syynä etenkin ilmastoon liittyvät katastrofit.

Mutta emme esimerkiksi tästä yksin ilmastonmuutosta syyttäisi...

Zimbabwe kertoi viime viikolla, että se joutuu tuomaan 800 000 tonnia maissia maahan, sillä sato on lähes puolittunut.

... kun on seurattu maan maatalouden kehitystä. Ja jonkinlaisesta yrityksestä huolimatta sen hehtaarisadot normaalivuosinakin yhä jäävät tonniin tai sen alle. Vaikka maan omat maatalousasiantuntijat pitävät 5 tonnia täysin mahdollisena tasona. Ja maassa on myös näyttöä siitä, että se on täysin mahdollista (ns. "Afrikan vilja-aitta" -vaihe. Tai "breadbasket", niinkuin asia englanniksi ilmaistaan).

Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota Etelä-Afrikkaan: myös siellä sadot putosivat, ja se osaltaan aiheuttaa ko. kriisin. Mutta siellä ennustetaan tältäkin satokaudelta, että se pystyy hiukan viemään viljaa noihin muihin maihin. Voi olla, ettei riittävästi, vaan myös muun maailman täytyy auttaa. Vielä nyt, sanon optimistisesti, koska yhä uskon muutokseen, kuitenkin.

[Heikki Jokipii]

Mutta tämä uusi raportti tehtiinkin afrikkalaisten kanssa yhdessä!

Siinä hyväksyttiin sekin keino, jota mm. Malawissa on käytetty, että keinolannoitteiden käyttöä edistetään valtion tukiaisilla! Joka tapauksessa tuosta on poissa se aiemmin paljon käytetty klisee, ettei afrikkalaisilla viljelijöillä ole varaa keinolannoitteisiin!

Ympäristövaikutuksia kehotetaan tällöin tarkkailemaan, mutta sehän on selvä asia, että niin on hyvä tehdä, jo sen vuoksi, ettei lannoitteisiin kulu turhaan liikaa rahaa. Minkähän hintainen on Yaran uusi vempain? Olisiko afrikkalaisillakin viljelijöillä siihen varaa?

Täytyy vielä katsoa, sanooko tuo uusi raportti mitään bioteknologiasta, geenimuuntelusta. Otsikkotasolla asiaan ei puututa. Mutta ei ilmeisesti vedetä siis kielteistäkään linjaa. Niinkuin EU-parlamentti veti. Ilmaisu "improved seeds" yllä saattaa jo viitata GMO-siemeniin.

PS. Kyse on samasta EU:n raportista tai ohjelmapaperista, josta  oli jo puhetta täällä. Paperi on aika "turbobyroratiaksi" kirjoitettu, mutta ajateltavissa on, että tällä kertaa Afrikalla voisi olla hyötyäkin tuosta yhteistyöstä.

PS2. On jopa niin, että siinä tehdään sitä "tulevaisuussopimusta" maataloudesta, jollaista Vesa Kanniainen (ks. edellä  13.03.19) peräänkuulutti. Kanniaisen pyrkimyksethän olivat mitä kannatettavimpia, vaikka hänen faktatietonsa nykytilanteesta eivät olleet aivan täsmällisiä.

Suomen uusi komissaari eli luultavasti Jutta Urpilainen joutuu ja haluaa juuri tuohon puuron silmään:

Varapuheenjohtaja Katainen ehdottaa komissioon uutta pestiä, Urpilaista kiinnostaisivat talous ja ulkosuhteet

Euroopan unioni on pyrkinyt viime vuosina luomaan Afrikkaan uuden suhteen, jossa painottuisi kehitysyhteistyön sijaan tasavertainen kumppanuus. Afrikka on yksi Suomen painotuksista EU-puheenjohtajana. Pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan vastuu Afrikka-asioista sopisi hyvin Urpilaiselle, joka on ollut ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja.

Nyt pystyy suomalainen komissaari ehkä vähän kompensoimaan niitä mokia, joita suomalaiset MEP:it viime kaudella tekivät!, juuri suhteessa Afrikkaan.

[Heikki Jokipii]

Unionin ja  Afrikan maiden yhteisestä maatalouden kehittämisprojektista kerrottiin tänään Hesarin kolumnissa:

Nälkää käytetään eri puolilla maailmaa sodankäynnin välineenä

EUROOPAN UNIONISSA Jean-Claude Junckerin komissio on nostanut kautensa lopulla Afrikka-politiikan yhdeksi kärkiteemaksi, eikä kysymyksen merkitys vähene seuraavankaan komission kaudella. Myös Suomen hallituksen politiikassa Afrikkaan ja sen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset näyttävät korostuvan.

Jos me eurooppalaiset pystymme ratkomaan toimeentulo-ongelmia Afrikassa, teemme sen omaksi eduksemme. Nyt haetaan tasavertaista kumppanuutta, kun tähän asti on pitkälti edetty kolonialismin ajoilta perityn isäntälähtöisen köyhäinavun mallilla.

Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vakaus eivät ole maataloutta ja ruoantuotantoa koskevassa politiikassa millään tavalla uusia näkökulmia: ne olivat tärkeimpiä motiiveja jo silloin, kun Euroopan unionia ja sen yhteistä maatalouspolitiikkaa rakennettiin.

Euroopan komissio perusti viime syksynä yhdessä Afrikan unionin kanssa erityisen Afrikka-allianssin. Sen yhteydessä toiminut eri alojen asiantuntijoista koottu ryhmä, Task Force Rural Africa, linjasi keväällä julkaistussa raportissaan tulevaa työtä muun muassa ilmastonmuutoksen, innovaatioiden, koulutuksen, kaupan, yritystoiminnan ja rahoituksen näkökulmasta.

Tähän MMM:n Jyri Ollilan toivomukseeen voi todella yhtyä:

TOIVOA sopii, että panostukset ovat mittaluokaltaan suuria ja rohkeita. Menetettävää on paljon.

Epäonnistuminen merkitsisi yhteiskunnallisen vakauden heikentymistä, ja samalla miljoonien nuorten ihmisten työvoima ja älyllinen kapasiteetti jäisivät käyttämättä.

Yhteiskunta on vakaa, kun kaupasta saa ruokaa.

Kirjoituksen luonteesta johtuen siinä ei esitetä yksityiskohtia, mutta niitähän me olemme täällä jo esittäneet.

Suomellakin on, kuten sanottu, tuosta oma vastuunsa. Jonka Suomi ja MMM tuosta kirjoituksesta päätellen myös aikoo kunnialla kantaa.

[Heikki Jokipii]

Kysyimme jo kerran itseltämme:

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu?

Nyt tässä tilanteessa korostuu kolmas kohta tuosta vastauksestamme. Omalta osaltamme haluamme varmistaa ja edesauttaa sitä, että Suomi toimii nyt oikein. Vakka vain "rakkikoiran" roolissa.

Tällainen "koirien haukkuminen" voi olla tarpeellista, vaikka selvästikin "karavaani" on lähtenyt liikkeelle (ks. juuri edellä).

[Heikki Jokipii]

Tutkimus ei kiellä sitä, etteikö myös orgaanisilla kierrätyslannoitteilla olisi oma merkityksensä Afrikassa, hyväkin. Mutta päätyy tulokseen, että ne eivät riitä, jos pyritään vaadittaviin satotuloksiin. Iskukäsitteenä on siinäkin FAO:n "kestävä tehostaminen", "sustainable intensification".

Tämä saksalainen tutkimus ...

Global agriculture: Impending threats to biodiversity if sustainable intensification is not deployed effectively

... on huolissaan siitä, ettei tuota kestävän tehostamisen periaatetta ja käytäntöjä kuitenkaan sovelleta nyt kyllin johdonmukaisesti.

Huolen ykköskohteena tuossa on luonnon monimuotoisuus. Mutta ruokaturva tulee myös esille.

Tällainen ristiriitakin oli löydetty  ...

Our results show that, for a given rise in food production, the impact of cropland expansion on biodiversity is many times greater than that of the intensification scenario. This is because expansion can be expected to occur in those regions with the highest existing levels of biodiversity, mainly in Central and South America," says Dr. Tomáš Václavík, who is in the Department of Ecology and Environmental Sciences at Palacký University in Olomouc. Near-term intensification of agriculture on existing cropland, on the other hand, primarily presents a threat to biodiversity in sub-Saharan Africa.

...  mutta sanoisin, että Afrikassakin väestön kasvaessa kasvaa paine uuden peltoalan käyttöön ottoon. Ilman sitä kestävää tehostamista.

[Heikki Jokipii]

Uudella geenitekniiikalla on otsikon asiassa sijansa, uuden raportin mukaan:

New breeding techniques can boost food security in Africa, report finds

***

Tämä IPS:n artikkeli ei ole vielä ilmestynyt kokonaan suomeksi ...

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä
Tharanga Yakupitiyage

YK 29.07.19 (IPS) Kun ilmasto muuttuu ja viljelysmaa rappeutuu, ”ilmasto-älykkään” maanviljelyksen suosio maailmalla kasvaa. Ihmiskunnan enemmistön uhan alle joutunutta ruokaturvaa voidaan parantaa jalostamalla kasveista uusia, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman köyhistä on maanviljelyksen varassa maissa, joihin ilmastonmuutos iskee rajuimmin, ja nälkäisten määrä on jo nyt jälleen kasvussa. Arvellaan, että ruokatuotantoa pitäisi […]

(lihav. HJ)

... mutta tuosta ja sen englanninkielisestä versiosta luin rivien välistä, että geenitekniikkaa tuossa jalostuksessa ei nyt tällä kertaa suljettu pois.

[Heikki Jokipii]

IPS:n koko artikkeli suomeksi:

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä – Jalostus saa kasvit sietämään uusia olosuhteita

Vaikka siinäkään ei mainita geenimuuntelua suoraan tai erikseen, mainitaanpa yhteistyökumppanina firma nimeltä Syngenta.

[Heikki Jokipii]

Pahalta näyttää ja tästä ei voi selvitä muulla kuin kansainvälisellä avulla:

YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan

Mutta pitemmällä tähtäimellä on etsittävä toisenlaisia ratkaisuja. Jotka tuonkin artikkelin mukaan ovat ilmeisen mahdollisia:

Zimbabwe oli aikanaan yksi eteläisen Afrikan johtavista ruuantuottajista, mutta muun muassa epäonnistunut maatalousuudistus, talousvaikeudet, huono hallinto ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet sen vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Koska asiat voi tehdä toisinkin. Lisäisin tuohon keinolistaan vielä modernit viljelymenetelmät. Aloitetaan lannoitteilla, jatketaan moderneilla lajikkeilla. Erityisesti nillä kuivuutta kestävillä (vrt. juuri edellä). Neuvonta tietysti koko ajan mukana.