Yhteisen hyvän nimissä lienee lupa salaisuuden verhoa raottaa kaikille. Kysehän ei ole sotasalaisuuksista vaan ympäristönsuojelun edistämisestä. (tosin bisnekseltäkin tämä vähän näyttää)
Ja kovin paljoa artikkeli ei kyllä kertonutkaan:
"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna.
Viljelymenetelmäkoe jatkuu, mutta sen rinnalla aletaan testata keinoja maan kasvukunnon kohentamiseen.
Koekentän toiselle laidalle levitettiin syyskuun puolivälissä rakennekalkkia, kipsiä, metsäteollisuuden nollakuituja lannalla terästettynä, biohiiltä ja vielä ranskalaista mikrobien kasvua edistävää liuosta.
Jokaisen maanparannusaineen edustaja vakuutti oman tuotteensa hyvyyttä paikalle tulleille yli 50 viljelijälle sekä lehdistön edustajalle.
Suorakylvökokeen ja maanparannusaineiden koekenttää on parannettu entistä enemmän tutkimusta palvelevaksi. Salaojavesistä pystytään mittaamaan huuhtoutumat erikseen jokaisesta viljelymenetelmästä. Maanparannusaineiden pelloilta mitataan huuhtoutumia pohjavesiputkien avulla.
Levomäen mukaan Itämeren leväkukinnot laitetaan suoraviivaisesti maatalouden syyksi, vaikka kuivana kesänä pelloilta ei ole huuhtoutunut mitään ja tarvitaan isoja syysateita, jotta salaojissa alkaa taas virrata vettä.
Agronomi Jussi Knaapi vastaa uudesta kokeesta ja sen tekemisestä. Maaperän mikrobit ja maan rakenne ovat avainasemassa, kun päästöjä yritetään suitsia.
Knaapin mukaan 13 vuoden suorakylvökoe on osoittanut, että viljelytoimilla pelto on mahdollista saada kuntoon. Samalla viljelyongelmat vähenevät, sato nousee ja ravinteiden huuhtoutumat vähenevät.
Muokkauksen keventäminen on myös tehokas tapa hiilen sitomiseksi maaperään. Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet pystytään ylittämään moninkertaisesti, Knaapi sanoo.
Metsäteollisuudessa syntyvää nollakuitua käytetään maanparannusaineena, mutta sellaisenaan sitä ei voi pellolle levittää. Kuitu sitoo ravinteet niin tehokkaasti, ettei pelto kasva sen jälkeen, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen Humuspehtoorilta Pälkäneeltä.
Humuspehtoori lisää kuidun sekaan broilerinlantaa. Kuljetuskustannusten takia kuituseosta ei juuri kannata viedä sataa kilometriä kauemmas, Mantsinen sanoo.
Nordkalkin rakennekalkissa on mukana vajaa viidennes poltettua kalkkia, joka reagoi maaperähiukkasten kanssa. Jotta kalkin teho säilyy, pelto pitää välittömästi levityksen jälkeen muokata, toteaa kiertotalousjohtaja Kjell Weppling Nordkalkilta.
Ruotsissa poltetun kalkin on todettu ylläpitävän peltojen mururakennetta vuosikymmeniä, kun se tehdään oikein. Yhtiö lupaa rakennekalkin käytön puolittavan peltojen fosforipäästöt.
Biohiili on toistaiseksi turhan kallista peltolevitykseen, mutta sopii puutarhoille, kompostiin ja karjasuojissa kuivikkeen lisäaineeksi, toteaa toimitusjohtaja Sampo Tukiainen Carbofexiltä Tampereelta.
Biohiili sisältää runsaasti hiiltä ja pysyy maassa maatumatta pitkään. Samalla se pidättää ravinteita ja parantaa veden imeytymistä."
NUMEROARVOJA SADON MÄÄRISTÄ JA RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ SIIS EI TAIDA EDES OLLAKAAN ANNETTAVAKSI? Yksi yhtiö kyllä lupaa heidän tuotteensa puolittavan fosforipäästöt. Sitoutuukohan fosfori myös kasvien kannalta liian tiukasti maahan, liukenemattomaan muotoon?
Suorakylvön edut kyllä on osoitettu tosiksi jo aiemminkin.
PS: Suosittelen Maaseudun Tulevaisuus-lehteä. Siinä on paljon asiaa.