EU ja CD-levy kiinnitettynä joka porkkanaan

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimuksessa tulee esille, miten osa kuluttajista suorastaan haluaa tuotteisiinsa täysin asiattomia merkintöjä. Tai ainakin nielee ne sellaisenaan, ja on valmis maksamaan niiden vuoksi jotain lisähintaa:

CONSUMER DEMAND FOR REDUNDANT FOOD LABELS

Esimerkkejä:

An online survey of 1,122 U.S. consumers elicited preferences for three redundantly labeled products: non-GMO sea salt, gluten-free orange juice, and no-hormone-added chicken breast. Respondents with farm experience report lower premiums for non-GMO salt and no-hormone-added chicken. Those with higher scientific literacy state lower premiums for gluten-free orange juice. However, after providing information about the redundancy of the claims, less than half of respondents who were initially willing to pay extra for the label are convinced otherwise.

Tuo oli Amerikassa, ja oli käytetty esimerkkinä mm. GMO-vapaata suolaa. Mutta me täällä pistämme kohta paremmaksi, kun kauppoihimme tulee suolapaketteja, joissa on kyljessä EU:n virallinen luomumerkki!

[Heikki Jokipii]

Eipä silti. Jos meillä lännessä ja EU:ssa on näiden erilaisten merkkien kanssa vähän vaikeuksia tai jopa tuskailemista, niin tästä Luomuinstituutissa pidetystä esitelmästä (pdf) Kiinan tilanteesta selviää (diat 7 - 12), että siellä näitä enemmän tai vähemmän luomuun tai ainakin viljelytapaan liittyviä merkkejä on peräti 31 erilaista.

Jos on Manner-Kiinassakin niitä paljon, niin ei pidä unohtaa tätä:

Taiwan vaatii oman luomusertifioinnin 30.5.2020 jälkeen

Siinä mukana tulee varmaan uusi luomumerkkikin. Niistä saa pian jo postimerkkeihin verrattavan keäilykohteen. Eikä luomua ole tarvis itse ostaa, hylätyt pakkaukset tai niistä irroitetut merkit ovat ihan OK.

Muistan postimerkkeilystä pikkupoikana, miten harvinaisuudet ovat juuri keräilyn suola: tällaisia tuossa voisivat olla Suomesta Taiwaniin viety luomutuote (jossa on siis taiwanilainen merkki). Tai Suomessa valmistettu tuote omille markkinoille, jossa on Demeter-merkki!

PS. Täällä näemme kuvan tuollaisesta harvinaisuudesta: mansikkalaatikossa on Demeter-tunnus. Livenä en ole tuotakaan nähnyt. Mutta noin vuosi sitten minulla olisi ollut tilaisuus nähdä (edellinen linkki).

[Heikki Jokipii]

Demokraatti-lehdessä oli eilen sivun artikkeli erilaista ympäristömerkeistä tuotteissa. Mukana olivat myös luomumerkit, EU:n ja Suomen. Otsikolla "Ystävällisyyden merkkejä" kirjoitettiin:

Merkkien avulla kuluttajan on helpompi valita vähemmän ympäristöä kuormittava ja tuhoava versio erilaisista palveluista ja tuotteista.

Oikeastaan siis kuluttajat näillä merkeillä vapautetaan "oikeudesta tietää"!

Merkki edellä aiotaan mennä tässä uudessa kampanjassakin.

Kampanjan toteuttaa Pro Luomu ry, joka on valinnut kumppanikseen mainostoimisto RYHMÄ Creative Agencyn.

”Olemme halunneet tuoda luomun lähelle kuluttajaa ja unohtaneet romanttiset maalaismaisemat. Luomu on merkkituote muiden merkkituotteiden joukossa, mutta erityisen hyvä sellainen. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa luomu on helppo tunnistaa EU:n luomumerkistä”, kuvailee RYHMÄ Creative Agencyn toimitusjohtaja Pertti Pällijeff.

Millaisella tyylillä se aiotaan toteuttaa, selviää kampanjasivustolta. Vielä ei enempää kommentteja, mutta kampanja on pitkä ja massiivinen, joten keritään kyllä vielä.

Erikseen voidaan ihmetellä, onko tuo EU:n luomumerkin korostaminen ollut jonkinlainen ehto EU-tuen saamiseksi tuolle kampanjalle?

[Heikki Jokipii]

Tutkijat perkasivat mainosten viherväittämiä – kuluttajaa huijataan valesertifikaateilla ja katteettomilla lupauksilla

Yritykset ovat myös laatineet omia leiman tai sertifikaatin näköisiä kuvia, kuten maapalloja, lehtiä ja kierrätyssymboliikkaa. Niitä ei pidä sekoittaa aitoihin ympäristömerkkeihin, kuten pohjoismaiseen Joutsenmerkkiin, Euroopan ympäristömerkkiin eli EU-Kukkaan tai Luomu-merkkiin.

Lihavoitua ei pidä sekoittaa, luulla todistukseksi ympäristöeduista. Se sertifioi vain sen, että luomusääntöjä on noudatettu. — Linkki Syken tiedotteeseen:

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/SYKE_tutkii_millaista_ymparistomarkkinoi(62032

"Mainonnalla voisi olla vahva rooli kestävyysmurroksen edistämisessä. Leijonanosa tuotetiedoista saadaan myyntikanavia pitkin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteiden ympäristövaikutuksista ja heidän on voitava luottaa ympäristöväitteisiin. Toisaalta parempia ratkaisuja tuottavien yritysten on pystyttävä luottavaisesti markkinoimaan tuotteitaan vailla pelkoa kilpailijoiden harhaanjohtavista väitteistä”, muistuttaa Heinonen.

Siinä tulee luomun kohdalla valtion tutkijoille eteen sellainen dilemma, että EU ja Suomen hallitus ovat jo etukäteen päättäneet, että luomun ympäristövaikutuksista on puhuttava vain myönteiseen sävyyn.

Oli kyseessä sitten avoin mainostaminen — kuten valtion tai EU:n kustantamissa luomun mainoskampanjoissa — tai sitten objektiivisena esiintyvä valtion tiedotus.

[Heikki Jokipii]

USA:ssa päästiin monin kompromissein jonkinlaiseen sopuun näistä merkinnöistä. Nämä kirjoittajat eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä lopputulokseen:

Viewpoint: ‘The bioengineered food label is not expected to have any benefits to human health or the environment’ — The cowardly, useless stupidity behind the new genetic modification law

[Heikki Jokipii]

USA:ssa. Ei luultavasti vaikutusta:

Viewpoint: Why consumers will ignore new ‘bioengineered’ labels

The USDA’s mandatory labeling for bioengineered crops (f/k/a GMO) went into effect January 1st. But will it actually change consumer preferences and shopping habits? According to a study from Cornell University, probably not.
[..]
And that explains why some groups aren’t happy about the BE label: it isn’t going to scare people. They were hoping for a skull-and-cross-bones label. They spent years demonizing biotechnology and they’re angry the government doesn’t want to use the-long-maligned term GMO. Just remember: if people are scared, they aren’t donating money to activist organizations!!

[Heikki Jokipii]

Nyt olisi sitten julkinen kuuleminen tästä kysymyksestä:

https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12749-Food-labelling-revision-of-rules-on-information-provided-to-consumers/public-consultation_en

En ole vielä tutustunut asiaan tarkemmin, mutta eiköhän geenieditoitujen elintarvikkeiden merkinta tule tuossa olemaan se "kuuma peruna".

[Heikki Jokipii]

Minkähän takia PRH hehkuttaa tätä vanhaa merkkiä?

Elokuun tavaramerkki: Luomu
Tarkastusmerkki takaa tuotteen luonnonmukaisen tuotantotavan ja raaka-aineen alkuperän

Eikö jonkinlainen tarkoitus ollut, että EU:n luomumerkki korvaa kaikki vanhat?

Olisiko asiassa annettu periksi? Ja jatkossa vaikkapa kaikki täällä mainitut luomun muodot saavat oman tavaramerkkinsä? Uusinkin kombinaatioihin on mahdollisuuksia: merkki, joka kertoo, että kyseessä on juuri esim. varsinais-suomalaisen permakulttuurin tuote jne.? 

[Heikki Jokipii]

Näin on nyt tehty:

Pirkanmaalainen ruoka sai oman alkuperämerkin: 250 tuotetta mukana

Mukana on eri tuotantosuuntia, kuten leipomoita, lihanjalostajia, nautatiloja, kasvinjalostajia, hunajantuottajia, viljanjalostajia ja lammastiloja.

Mutta ihan teoreettisesti. Jos minä uusmaalaisena näkisin tuotteessa tuollaisen merkin, eikö minun pitäisi kavahtaa?

***

Edelliseen puheenvuoroon viitaten. Seuraava kehitysvaihe on tietysti merkki, joka kertoo tuotteen olevan "pirkanmaalaista luomua".

[Heikki Jokipii]

Merkkien, jos ei nyt ihan tulvaa, niin jatkuvaa lisääntymistä ei saada millään pysähtymään:

Tässäkin on luomua -logo

Logon avulla voit kertoa asiakkaille, mikä ruoka sisältää luomuraaka-aineita. Tulosta logo ja käytä esimerkiksi linjastolla luomuraaka-aineita sisältävän ruokalajin yhteydessä.

Logo on saanut vaikutteita Luomussa vara parempi -hankkeen aineistoista.

Osallistutaanpa mekin ideointiin. Tarvetta vielä olisi logolle:

Ei taatusti sisällä mitään luomua!

[Heikki Jokipii]

Täältä:

Oikeastaan nämä prosentit ovat aika alhaisia:

Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista tunnistaa jo EU:n luomumerkin ja 59 % pitää sitä vähintään melko luotettavana merkkinä.

Siihen nähden, että merkin tunnettuutta on nyt jo monen vuoden ajan pontevasti edistetty. Sen sijaan tähän kysymykseen (FB) on hyvin vaikea vastata:

Biodynaaminen yhdistys
noin tunti sitten
65% suomalaisista tunnistaa luomumerkin. Mutta osaatteko sanoa kuinka monta prosenttia suomalaisita tunnistaa Demeter-merkin?

Jos joku arvio täytyisi hatusta vetää, olisiko yksi prosentti? Luultavasti vielä harvempi on tuon merkin nähnyt tai tuollaista tuotetta maistanut.

Oikeastaan me voimme olla tyytyväisiä tähän:

Samaan aikaan suurin osa suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että on vaikea tietää mihin vastuullisuutta kuvaaviin merkkeihin elintarvikepakkauksissa voi luottaa. Vain alle kolmannes suomalaisista kokee tunnistavansa ruokaostoksilla hyvin tuotteet, jotka ovat ympäristöystävällisiä, luonnonmukaisia tai eettisiä.

Erityisesti siinä, että olemme jo varhain problematisoineet sen, ovatko luonnonmukaiset tuotteet ympäristöystävällisiä tai eettisiä. Se sanoma näyttäisi jossain määrin menneen läpi? Siitä huolimatta, että Pro Luomu tuossa "viran puolesta" hehkuttaa kuluttajien luottamusta luomuun.

***

Eikö ole muuten niinkin, että se ryhmä, jonka suhteen ruokaostoksilla oleva tuntee eniten vastuullisuutta, on jossakin odottava nälkäinen kotiväki? Jonka näkökulmasta pakkaukset mahdollisine merkkeineenkin joutaisivat mahdollisimman pian roskiin?! Aika paljon tämä merkkien kanssa puuhastelu perustuu mielikuvaan kuluttajasta, jota ei ole olemassa. Tai on olemassa vain sen kiitävän hetken, kun hän vastaa mielipidetiedusteluun.

Vaikkapa juuri luomun 2,5% myyntiosuus on huutavassa ristiriidassa tuon 65%:n kanssa. Jopa niin, että suurin osa kuluttajista ehkä todella orientoituu tuon merkin mukaan. Ja välttää niitä tuotteita?


PS. Vielä odottelemme mm. luomun ihan viimeaikaista kysyntää koskevan esityksen (05.10.22) ilmestymistä Pro Luomun sivustolle. Mutta kyllä se sinne kohta tulee.

[Heikki Jokipii]

Tälläkin tavalla ahdistuneisuutta voidaan lisätä:

Olin pizzajonossa, mutta sitten meni ruokahalu – Ravintoloiden kaloritaulukot eivät palvele ketään

Mutta kyllähän ne palvelevat. Kun aikuisen kilokaloritarve on noin 2000-2500, niin muiden jutussa mainittujen annosten, paitsi kokonaisen pizzan, kohdalla tuo tieto muistuttaa, että tilaa vähintään kaksi annosta, jos haluat koko päivän pärjätä. Kokoinaisen pizzakin olisi puolitettuna pariskunnalle juuri sopiva päivän ateria. 

Kyllä tämän kanssa silti voi olla samaa mieltä:

Kunpa siirryttäisiin käytäntöön, jossa tieto on saatavilla sitä kaipaaville, mutta sitä ei hierottaisi kaikkien naamaan.

Haluaisin myös lausua ohjeen kaikille, joiden joskus tekee mieli kommentoida muiden ruokailua: älä. Ruokarauha on paras tie kohti terveempää suhdetta syömiseen.

Kommentoinnista on muuten aika lyhyt matka siihen, että halutaan ohjata muiden ruokailua.

[Heikki Jokipii]

Kuinka USA:n merkintäsysteemi on otettu vastaan:

It’s been 1 year since the FDA required labels for food made with genetically modified crops. How have consumers reacted?

Jotain tuollaista saattaa EU:ssakin olla edessä, jos geenieditoiduille lajikkeille päädytään suomaan erityiskohtelu.

[Heikki Jokipii]

Niin, minkä vuoksi me niitä tarroja oikein liimailemme:

Viewpoint: If the EU insists on food labeling, organics, not gene edited foods, should be at top of list on safety grounds

[Heikki Jokipii]

Tämä oli odotettavissa:

Finnwatch paljasti: Monen tutun ruokapaketin ympäristömerkit ovat itse keksittyjä

Mitään parannusta asian sen sijaan tuskin on.