EU ja CD-levy kiinnitettynä joka porkkanaan

[Heikki Jokipii]

Onko tässä GMO-merkintöjen vaatimisessa lopulta kyse varsinaisesti siitä huolesta, että ihmisillä ja kuluttajilla olisi "oikeus tietää":

Anti-GMO crusader Jeffrey Smith: ‘Labeling GMOs was never the end goal it was a tactic to get them banned’

Vai jostain muusta? Lainaukset puhuvat.

[Heikki Jokipii]

USA:n GMO-merkitsemislain soveltamisessa nousi heti ongelma, vaikkei sitä ole vielä ehditty edes voimaan saattaa:

Highly refined foods like sugar contain no DNA. Should GMO labeling rules apply?

Eli pitäisikö pitkälle jalostettu lopputuote, vaikka puhdistettu sokeri, merkitä, jos sen tuottamisessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja? Vaikkei lopputuote sisältäisi pätkääkään DNA:ta?

Täällä Euroopassa juurikaan tuota ongelmaa ei ole. *) Sokerin osalta asiasta kyllä täällä huolehditaan (tavallaan toisinpäin) vapaaehtoisesti, vaikka asetelma on aika samanlainen, eli merkinnässä ei järkeä ole, kun on kyse tällaisesta luomusokerista.

______________

*) tai jos olisikin, asian hoitaisi se EU:n 0,9% sääntö? Jos siis tuote sisältää 0% geenimuunneltuja ainesosia, se on sen 0,9% alle, ja merkintää ei tarvita. Näin ainakin minä tulkitsisin.

[Heikki Jokipii]

Trumpin oletetaan nyt yleisesti purkavan GMO:ita koskevaa säätelyä:

Will Trump reduce regulation on GMOs?

Siinä saattaa mennä tuo edellä kerrottu merkintävelvoitekin, tuollaisenakin. Jos vapaakauppasopimusasia myös menee jäihin, kuten myös Trumpista uumoillaan, menee myös tarve käytäntöjen yhtenäistämiseen EU:n kanssa.

Mutta jos Trump on niin protektionisti kuin huhutaan, siihen USA:n "CD-levyyn" voikin tulla vaikka pakolliset alkuperämerkinnät, joka taas kouraisee luomubisnestä:

Donald Trump’s presidency has the potential of being the greatest threat the organic industry has faced since the invention of the GMO. Trump is an isolationist and the organic industry relies heavily on imports from the very countries Trump thinks stole our jobs.

Tai se voi merkitä kovia (rangaistus)tulleja. Toisaallahan mekin olemme karkeasti laskeneet (arvioineet), miten juuri siellä tuodaan valtavasti luomua kehitysmaista, Eurooppaakin enemmän.


PS. sivuun varsinaisesta asiasta. On siis myös oletettavaa, että tämän tyyppistä ilmiötä ei Trumpin presidenttikaudella synny:

”Obamat ovat luomun puolella!”

[Heikki Jokipii]

Nyt on sitten markkinoille tullut tällainenkin uusi merkki, taas yksi mahdollisuus kuluttajalle saada ravinnostaan hyvin yksityiskohtaista tietoa:

Vastaveto ruuan halpuutukselle: Kauppias maksaa maidosta lisähintaa tuottajalle

JOIHINKIN K-kauppoihin Uudellamaalla on joulukuun alussa ilmestynyt jälleen uusi vaihtoehto maidonostajille: Reilukauppias-tuotemerkillä myytävä luomumaito.

”Nimi tulee siitä, että kauppias maksaa maidontuottajalle viisi prosenttia lisää maitolitrasta. Samalla kuluttaja saa tietää, miltä tilalta maito tulee”, kauppias Jouni Ekholm K-Supermarket Mustapekasta kertoo.

Ekholmin mukaan kauppiaat haluavat tarjota kuluttajille vaihtoehdon, jossa tuotteen jäljitettävyys on aiempaa parempi ja joka tukee pienten ja keskisuurten maidontuottajien mahdollisuuksia jatkaa alalla.

Jaa-a, luomumaitoakin näyttää tuote olevan, ja tiedon lisääminen ei ole ainoa tavoite:

PETRI KÄNKÄSEN mukaan Boman on Ahvenanmaalla toistaiseksi ainoa luomumaidon tuottaja, mutta kaksi suurempaa tuottajaa pystyy muuttamaan tuotantonsa luomuksi varsin nopeasti, jos Reilukauppias-tuotemerkki alkaa myydä hyvin.

Tuosta nimestäkin on jo nähtävissä, miten tässä on kyse vanhasta ideasta ulottaa Reilun kaupan järjestelmä myös kotimaiseen tuotantoon. Ja sekin näyttää säilyneen samanlaisena, että keskitytään luomutuotteisiin.

[Heikki Jokipii]

Eipä silti. Jos meillä lännessä ja EU:ssa on näiden erilaisten merkkien kanssa vähän vaikeuksia tai jopa tuskailemista, niin tästä Luomuinstituutissa pidetystä esitelmästä (pdf) Kiinan tilanteesta selviää (diat 7 - 12), että siellä näitä enemmän tai vähemmän luomuun tai ainakin viljelytapaan liittyviä merkkejä on peräti 31 erilaista.

***

Tuli välittömästi mieleen, kun siitä äsken juuri kirjoitin, että jokin merkki tai vastaava täytyy olla Argentiinassakin, sille "agroekologiselle" ruoalle? Vaikkei se ole sertifioitu ihan "viralliseksi" luomuksi? Ja koskahan meille tulee tarroja "melkein luomu" tai "akroekologinen" tms.? Viitteitä tällaiseen pyrkimykseen on, paitsi edellä, vaikka täällä, vaikka siellä eri lähtökohdasta.

[Heikki Jokipii]

 Tämä ei lähtenyt EU:sta, vaan on selvästi ihan kotoperäinen järjestely:

Maidon ja lihan alkuperämerkinnät kuluttajapakkauksiin

Näin sitä ministeri perustelikin:

– Vastedes on sääntö, että suomalaisessa elintarvikkeessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa kerrotaan pakkauksessa. Näin laatutietoinen kuluttaja voi halutessaan suosia tuotteita, joiden sisältämä liha ja maito on tuotettu Suomen huipputurvallisessa ruokaketjussa, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Nyt päinvastoin on ehkä pelättävissä, että EU tulkitsee tuon peitellyksi protektionismiksi? (Vai onko tuolle menettelylle saatu lupa etukäteen?)

Joka tapauksessa tuossakin se, että kuluttajilla olisi oikeus tietää, merkitsee samalla yritystä ohjailla kuluttajien ostokäyttäytymistä.

[Heikki Jokipii]

Demokraatti-lehdessä oli eilen sivun artikkeli erilaista ympäristömerkeistä tuotteissa. Mukana olivat myös luomumerkit, EU:n ja Suomen. Otsikolla "Ystävällisyyden merkkejä" kirjoitettiin:

Merkkien avulla kuluttajan on helpompi valita vähemmän ympäristöä kuormittava ja tuhoava versio erilaisista palveluista ja tuotteista.

Oikeastaan siis kuluttajat näillä merkeillä vapautetaan "oikeudesta tietää"!

[Heikki Jokipii]

Yhä katsotaan tämä kuluttajan mielekkääksi harrastukseksi:

Miten voimme tietää, mitä syömme? Alkuperämaa ei kerro koko totuutta

Sen lisäksi, että maksamme koko joukon rahaa viranomaisvalvonnasta. Jonka - erityisesti Suomessa - katsotaan toimivan lisäksi koko lailla moitteettomasti.

Ykstyiskohtiiin asti kehotetaan menemäään:

Alkuperämaa ei myöskään ole koko totuus ruuan laadusta.

– On viljelijöitä, jotka ylittävät oman maansa perusvaatimukset. Ostaja ei välttämättä tiedä, miten jonkin maan rehu on tuotettu tai mitä rehua eläin on syönyt, ruokajärjestelmien asiantuntija Hanna Mattila Sitrasta sanoo.

Selvittääkseen, kuinka paljon eläin on syönyt antibiootteja tai voiko käytetty rehu sisältää raskasmetalleja, kuluttajan käytettävissä pitäisi olla tilakohtaisia tietoja.

(Lihav. HJ)

"Juu, kyllä tämän hampurilaisen CV muutoin tästä selviää, mutta ei kai vaan se ole koskaan ollut pipi?"

Tuollaisen ruoan taustasta utelun, jota tuossa suositellaan, osaa kuvitella kalliiseen ja hitaaseen ravintolaan, jossa jopa maksetaan ruoan tarinasta ja sen kertomisesta. Mutta että pikaruokapaikoissakin? Joskus muinoin noin käyttäytyville ihmisille oli epäystävällisiä nimityksiäkin.

Tuohon rinnalle voi ottaa tämän:

Syömme yhä enemmän pikaruokaa, kertovat tilastot – Tutkijan mukaan ravintolaruoka arkipäiväistyy, eikä suomalainen ole enää lautasmallin orja

”Arvostan sitä, että pikaruuasta löytyy myös terveellisiä vaihtoehtoja. Voi ottaa jotakin, minkä syömisestä ei tule huono omatunto.”

Tällä kertaa Lehtoranta söi hampurilaisen. Tuliko ateriasta huono omatunto?

”Ei, koska otin salaatin kylkeen”, Lehtoranta sanoo ja nauraa.

”Ei vaan – ei tule, koska tämä ei ole sellaista teollista mössöä.”

Perinteisestä hampurilaispaikasta huono omatunto sen sijaan tulisi, sanoo Lehtoranta. Se tosin olisi vaihtoehto vain tilanteessa, jossa on ”hirveä kiire, eikä mitään muuta tarjolla”.

Voiko siis kuluttaja olla varma siitäkään, että ruoka ei ole ollut tekemisissä teollisuuden kanssa? Tarkkana!

[Heikki Jokipii]

Tuosta Aurinkomerkistä saisi kuvankäsittelyllä helpohkosti parodian, jos siinä olevat tekstit korvaisi näillä: "tehotonta tuotantoa", "ineffektiv ekoproduktion". Varmaan sen painaminen olisi kiellettyä, mutta jos joku sen nettiin tekisi, niin se kuuluu ilmaisuvapauden piiriin. 

Tietääkseni kukaan ei ole tuollaista parodiaa tehnyt tai muutoinkaan hyökännyt juuri tuota merkkiä vastaan, mutta kuitenkin näin on käynyt:

Perinteiset brändit menestyvät

Vuoden pahin putoaja on Aurinkomerkki eli luomumerkki. Se putosi 156 sijaa. Aiemmin merkin nimi oli Luomu, mutta tänä vuonna se muutettiin Aurinkomerkiksi. Luomutuotteiden arvostus ei siis ole laskenut, mutta merkin omistaja eli maa- ja metsätalousministeriö ei ole viestinyt nimenmuutoksesta riittävästi kuluttajille ja Aurinkomerkki-nimi on jäänyt tuntemattomaksi.

Ehkäpä tuo selitys osuu oikeaan. Vaikka sekin selitys, että luomutuotteiden imago olisi heikentynyt, on periaatteessa mahdollinen.

Mutta tuossa näkyy jo se, että nuo merkit ovat tavallaan myynnin kohteena, eivät itse asiat merkin takana. Vaikka tavoitteena olisikin informoida kuluttajaa. Kun näitä merkkejäkin sitten on melkoisen määrä, niin kuluttajavalistus on pian korvautumassa merkkivalistuksella?

Silti olisi nyt kiinnostavaa tietää, miten 2 muuta suomalaista luomumerkkiä ja EU:n luomumerkki tuossa kisassa sijoittuivat.

[Heikki Jokipii]

Tämä on taas tätä pyrkimystä, että ruoan, eläimen koko CV on kuluttajan tiedossa:

Suurin osa sioista syntyy ja kasvaa eri tiloilla, mutta Atria merkitsee Perhetila-pakkauksiin niistä vain toisen – Koettiin liian työlääksi

Jos nyt poikkeuksellisesti olisinkin kiinnostunut näistä elämänkohtaloista, niin kysynpä, mitä heille/näille tapahtuu:

Yhtiö laajentaa perhetila-konseptiaan helmikuun alussa ja lisää siihen antibioottivapaa -tuotanto leiman.

Antibioottivapaus taataan aina porsaiden syntymästä saakka, Päällysaho vakuuttaa.

Toisinaan eläimiä joudutaan lääkitsemään. Mukaan lähteneet viljelijät ovat sitoutuneet pitämään antibiooteilla lääkityt eläimet erillään, hän kertoo.

Ja sitten? Miten tuon lääkityn sian elämä (ja sen jälkeinen) jatkuu? Ja ovatko nuo viljelijät myös sitoutuneet antamaan antibiootteja, silloin kun se on tarpeen? Jos esim. lääkkeittä selvinneestä siasta saa paremman hinnan? (Saako?)

[Heikki Jokipii]

 Merkkien sodassa yritetään USA:ssa nyt tällaista vastaiskua. Muuntogeeniset tuotteet on ristitty uudestaan biomuunnelluiksi, "bioengineered", lyhennys BE ja näin aurinkoisia ja hymyileviä merkkejä on niitä varten suunniteltu. Eikö noissa voi nähdä jopa iloisen silmäniskun? Jesss!

https://www.technologyreview.com/the-download/611090/us-will-label-gmo-foods-with-smiley-faces-and-sunshine/

EU:n puolella tuo ei ole vielä tullut esille. Mutta vekkuli idea!

[Heikki Jokipii]

USA:ssa on tuossa asiassa nyt saavutettu konsensus, ratkaisu.

Ronald Bailey, joka yleensäkin arvostelee turhaa säätelyä, arvostelee tässä tuotakin ...

New Useless and Costly USDA Bioengineered Food Disclosure Regulations Issued

... ja on löytänyt herkulliset lainaukset, joissa viranomaiset itse myöntävät, ettei sillä saavuteta mitään:

"The NBFDS is not expected to have any benefits to human health or the environment," admits the agency. "Nothing in the disclosure requirements set out in this final rule conveys information about the health, safety, or environmental attributes of BE [bioengineered] food as compared to non-BE counterparts," adds the USDA.

Toisaalta, ei se niin kauheita maksakaan. Baileyn mielestä kyllä, mutta täältä katsoen 3 miljardia dollaria ei vielä ole kuin noin 10 dollaria yhtä amerikkalaista kohti. Toki sillekin keksisi parempaa käyttöä. Käytännössä tyhjästä se on tietysti myös paljon.

Mutta vielä kalliimmasta vaihtoehdosta tuolla ratkaisulla päästiin.

***

Hauskaa on nyt seurata, korvautuuko lyhenne "GMO" tai "GM" nyt lyhenteellä "BE" täällä Euroopassakin. Näin voisi tapahtua, koska ilmiö ja sitä koskeva keskustelukin on hyvin amerikkalaista, Eurooppa pitkälle vain sitä heijastelee, matkii.

[Heikki Jokipii]

CD-levy täyttyy tai pakkaus peittyy tarroihin. Nyt on ehdotettu lisättäväksi tällaista:

Kuluttajat ratkaisevat päästövähennykset ruokasektorilla

Jotta kestävämpään ruokavalioon siirtyminen pääsisi kunnolla alkuun, tarvitsemme informaatio-ohjauksen lisäksi vahvan signaalin yhteiskunnan joka alueelta. Verotuksen eri muodoissaan pitäisi myös ohjata terveellisempään ja vähäpäästöiseen ruokaan. Suomessa tulee ottaa käyttöön ruuan ilmastomerkintä ruokateollisuudessa ja kaupoissa.

Sinne muiden tarrojen joukkoon. Oikeastaan tuossa kaipasi linjanvetoa siitä, mitkä tarrat tai merkinnät eivät tuollaisia ole. Näillä näkymin sellainen ei ole esim. luomumerkki

Ja jos kuluttajat ratkaisevat, heitä ei saa hämätä tai harhaanjohtaa! Luomumerkki joutaisi tuolta kannalta oikeastaan pois.

[Heikki Jokipii]

Olen hieman ymmälläni. Myös Hesari kertoi muutama päivä sitten tästä Walmartin hankkeesta (ja tästä tekniikasta) myönteisesti:

IBM:n tehokkaat lohkoketjut parantavat elintarviketurvallisuutta

Yhdysvaltalainen marketjätti Walmart on ottanut käyttöön lohkoketjutyökalun, jolla yritys monitoroi toimitusketjujaan. IBM:n kehittämä järjestelmä toimii toistaiseksi rinnakkain Walmartin perinteisen monitorointiprosessin kanssa.

Lohkoketjun tehokkuus on kuitenkin jo osoittautunut ylivoimaiseksi perinteisiin jäljitysmenetelmiin verrattuna. Walmart testasi, kuinka kauan henkilökunnalta kestää jäljittää mangolaatikon alkuperä ja toimitusketju käyttäen yrityksen monitorointityökalua. Vastauksen saaminen kesti kuusi päivää ja yli 18 tuntia. Lohkoketjuteknologia selvitti saman asian 2,2 sekunnissa.

Ellei jopa haltioituneesti, se HS. Tuon tekniikan kehittäjinä kun on suomalaisiakin (siksikö?).

Mutta eikö toisaalta ole tiedossa, että tuo tekniikka on hirveä energiasyöppö? Näin olen ainakin antanut itselleni kertoa. Mutta onko se kaikessa, vaikka se nk. kryptovaluutoissa on? Ja tietysti asia on edelleen kiinni myös siitä, miten se energia tuotetaan (kuten juuri äsken toisessa Hesari-kommentissamme toimme esille).

Mutta jos tuo tekniikka on aina niin energiasyöppö, kuin kerrotaan, niin ainakin pyrkimys lyhentää toimitusketjuja ja näin vähentää ruokakilometrejä sen avulla tuntuisi vähän hölmöläisen hommalta.

[Heikki Jokipii]

Hiilimerkinnästä lisää:

Ota kantaa ruoan hiilimerkintöihin: satojen miljoonien turha urakka vai ratkaiseva ilmastoteko ostopäätösten tueksi?

Ilmaista se ei ole:

Suomen suurimpien ruokatavaramyyjien SOK:n, Keskon ja Lidlin mukaan kaikkien tuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen ja merkkaaminen olisi valtaisa, jopa satojen miljoonien eurojen urakka.

Esimerkiksi SOK on arvioinut, mitä Prisman keskimääräisen elintarvikevalikoiman eli noin 20 000 tuotteen hiilimerkintä maksaisi.

– Hintalappu kaikille tuotteille voisi olla noin 300 miljoonaa euroa. Sehän ei olisi yksin meidän työtä, vaan siihen osallistuisivat myös elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, arvioi SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Eli yksin S-ryhmälle ja sen yhteistyökumppaneille se maksaisi summan, joka on lähellä Suomen koko luomumyynnin arvoa.

Hiukan kerettiläisesti mietin, että paljonko ne pakolliset varoitusmerkit ja -tekstit tupakka-askin kyljessä tosiasiassa ja osoitettavasti ovat tupakointia vähentäneet?

Eikä tuo poista mitenkään paineita laittaa/laitattaa tuotteeseen merkintä monesta muusta asiasta, joista vaatimuksista olemme  edellä kertoneet!