Luomun monet nimet

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisaalla kiinnitimme huomiota tähän tapahtumaan, jonka Kurjen Tila Oy tai sen ekokyläyhdistys oli järjestänyt:

https://www.permakulttuuri.fi/tapahtumat/permaculture-day-kurjen-tila

Kuin itsestään tuli vähän kiinnostuttua tuosta Suomen Permakulttuuriyhdistyksestäkin, ja sen kannattamasta viljelyideologiasta:

Mitä on permakulttuuri

Permakulttuuri on ekologiaan perustuva suunnittelumenetelmä, jonka avulla pyritään luonnon prosesseja jäljittelemällä ja niitä hyödyntämällä kehittämään kestäviä järjestelmiä, jotka täyttävät yhtä lailla yksittäisen ihmisen, ihmisyhteisöjen kuin maapallonkin tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nämä järjestelmät voivat olla esimerkiksi ruoan ja energian tuotantoon, asumiseen tai taloudellisen toiminnan organisointiin liittyviä järjestelmiä.
 
Permakulttuurin ytimessä on kolme eettistä periaatetta, joita permakulttuurisuunnittelussa aina noudatetaan:
​
● huolenpito maapallosta – pidetään huolta maasta, metsästä, vedestä, ilmasta ja elollisista olennoista
● huolenpito ihmisistä – pidetään huolta itsestä, läheisistä ja yhteisöistä paikallisesti ja globaalisti
● reilu jako – kulutuksen järkevä tasapainottaminen suhteessa tuotantoon ja resursseihin sekä ylijäämän palauttaminen kiertoon.
 
Näiden lisäksi permakulttuurisuunnittelu perustuu vaihtelevaan joukkoon yleisiä suunnitteluperiaatteita, jotka on muodostettu havainnoimalla luonnollisten ekosysteemien toimintaa ja tunnistamalla niissä ilmeneviä säännönmukaisuuksia. Näitä periaatteita noudattamalla kyetään luomaan järjestelmiä, jotka ovat tuottoisia ja itse itsensä uusintavia, ja jotka kykenevät paremmin sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Luomuviljelyn alalajista selvästi on kyse. Lisäksi se muistuttaa koko maailmaa syleillessään selvästi steinerilaisuutta. Tuo teksti vaikka Osuuskunta Uusruukin tekstejä.

Siinäkin yhtymäkohtaa löytyy, että asiassa mukana olevia tiloja, "projekteja", on hyvin vähän, yhteensä siis nyt kahdeksan:

https://www.permakulttuuri.fi/jasenten-projektit

Juuri tällä hetkellä he taitavat olla aika tasoissa biodynaamisten "projektien" kanssa. 

Asiaahan on yritetty vuosia lanseerata eri tavoin Suomeenkin. Tuolla yhdistyksellä saattaisi olla kytköksiä täälläkin mainittuun Turun projektiin.*) Tuo olisi tavallaan Turun vastaus Tampereen hegemonialle biodynaamisessa viljelyssä ja harrastuksessa! 


PS. Myös tämän idean permakulttuuri ja steinerilaisuus tuntuvat jakavan:

https://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2010/11/18/jaettu-sato-on-moninkertainen-ilo-kurkistus-csa-viljelymalliin/

______

*) pienen nettisurfailun jälkeen: kyllä sillä on, samaa projektia se on.

[Heikki Jokipii]

Asetetaan kysymys ja pohditaan sitä:

‘Regenerative’ agriculture: Organic farming buzz word, or the path to sustainable food production?

[Heikki Jokipii]

Asiasta oli järjestetty keskustelutilaisuus:

Agroecology must be based in reality, not romanticism, panelists agree

Nykytilanteessa tietysti webinaari:

Agroecology has a role to play in transforming agriculture — so long as the movement doesn’t trump the science or farmers’ needs. That was the consensus of the three panelists who joined the “Agroecology: What is it, anyway?” webinar hosted on Alliance for Science Live.

Tuo selostus lainauksineen on pitkähkö ja moneenkin suuntaan vetävä. Tuollaiseen kompromissiin päädyttiin.

[Heikki Jokipii]

Muuallakin maailmassa näyttää olevan niin, että kaupungeissa katsotaan tiedettävän, miten maanviljelystä tulee harjoittaa.

‘Farmers aren’t stupid.’ If ‘regenerative agriculture’ worked, they’d embrace it, New Zealand dairy scientist says

Tuollakin päin maailmaa tuota ideaa yritetään siis myydä aika agresssiivisesti viljelijöille, ja nimenomaan siis kannattavana, tuottavana. Kun viljelijät eivät ideaa osta, ihmetellään.

Vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

It’s the economy, stupid!

[Heikki Jokipii]

Mutta näin se yritetään kuitenkin Suomessa nähdä:

Mitä uutta regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden keinovalikoima tarjoaisi luonnonmukaiselle maataloudelle?

Viime vuosina sekä maailmalla että Suomessa on noussut esille uusi termi regeneratiivinen eli uudistava maatalous. Kyseessä on ruoantuotantoa kuvaava kattokäsite, jonka alle mahtuu monenlaisia määritelmiä. Useimmiten uudistavalla maataloudella tarkoitetaan kokonaisvaltaista viljelyjärjestelmää, jolla pyritään parantamaan maatalousekosysteemien toimintaa tutkimusperusteisesti hyödyntämällä agroekologisia, luonnonmukaisia, permakulttuurin, peltometsäviljelyn ja kokonaisvaltaisen tilanpidon viljelymenetelmiä.

Kun tuossa listatut menetelmät ovat jo ennestään luomuviljelyssä käytössä, en ainakaan tuolta pohjalta osaa nähdä, mikä olisi muuttumassa. Jos tuossa korostetaan sanaa 'tutkimusperusteisesti', niin mihin asti se riittää, ennenkuin törmätään luomun sääntöperusteisuuteen? Jostain tällaisesta kuitenkin haaveillaan:

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Eli jonkinlainen luomun uusi versio on hakusessa. Mutta siinä on varmasti syntyvä samantyyppinen ongelma kuin tietokoneohjelmistoissa: onko se taaksepäin yhteensopiva?

Siis kohta tulossa olevilla luomupäivillä on tällainen esitys:

Mitä uutta regeneratiivinen maatalous voisi tarjota luomutuotannolle? Heli Lehtinen, tohtorikoulutettava, HY Ruralia-instituutti

Sama tuossa toisessa triidissä sanottu pätee siihenkin: toivottavasti esitys tulee luettavaksi nettiin.

[Heikki Jokipii]

YLE esittää asian ongelmattomana:

Ilmastonmuutos ajaa maatiloja elvyttämään köyhtyneitä peltoja – uudistava viljely auttaa kasveja kestämään kovat sääolot

Ja myös selkeästi määriteltynä. Kumpaakaan se ei ole. Tuossa artikkelissa esimerkiksi tuodaan paljon esille suorakylvöön liittyviä asioita. Mutta luomuunkin viittaavia keinoja mainitaan. Onko näin:

Uudistavan viljelyn menetelmä on työkalupakki, josta voi löytää kullekin tilalle sopivia työtapoja.

Tulkiten vähän ilkeästi: kokeile kaikenlaista, ja kutsu sitä uudistavaksi viljelyksi.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen, twiitti 13.11.20:

Luomu on sentään määritelty, sille on säännöt, tarkastukset ja selvät sävelet. Kuluttaja tietää mitä saa jos ostaa luomua. Regen suhteen kukaan ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. kyntö/suorakylvö? cropcover/ei? kivennäislannoitteet/pelkät orgaaniset lannoitteet? jne

"Regellä" hän ilmeisestikin tarkoitti regeneratiivista viljelyä. Kuten edellä on tullut esille, sama on vaivannut meitäkin.

[Heikki Jokipii]

Mutta tässä artikkelissa Turun Sanomissa taas kaikki kelpaa, joka ei ole tehoviljelyä tai siis tavanomaista (puhumattakaan geenitekniikkaa hyväksikäyttävästä, jota ei edes vastustettavanakaan optiona mainita):

Ruokaturva ihmiskunnan haasteena

Tuet ja innovaatioiden kehittäminen tulisi keskittää ensisijaisesti seuraaviin hankkeisiin:
[...]
3. Uudistavan maanviljelyksen, luomu-biodynaamisen ja peltometsä-viljelyn sekä agroekologian kehittämiseen sekä niiden koulutuksen lisäämiseen.
[...]
6. Omavarais-ekoyhteisöjen ja niissä tehtävien perinnetietojen ja kokeilujen tukemiseen.

7. Kaupunki-, parveke-, puisto ja kattoviljelyn, talvipuutarhojen ja palstaviljelyalojen kasvattamiseen.

Ja kirjoittaja vielä kehtaa otsikoida juttunsa noin! Vielä hän vahventaa asiaa näin:

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta mikään ihmistoimi ei saisi enää johtaa luonnon monimuotoisuuden lisäheikennyksiin. Luomu- ja biodynaaminen viljely sekä permakulttuuri-viljely eivät heikennä monimuotoisuutta, päinvastoin.

Ruokaturva voidaan rakentaa monialaisesti luomuviljelyn perinteitä tutkien ja kehittäen nykytilanteeseen sopivaksi.

Mukaan vielä tämäkin:

Keskeistä on kulutuksen ohjaaminen luonnon monimuotoisuutta vaaliviin valintoihin. Lisäksi uudeksi ajattelutavaksi on noussut agroekologia, joka ehdottaa kestämättömän globaalin ekonomisen järjestelmän muuttamista ja uudenlaisen maailmankuvan ja arvomaailman luomista.

Agroekologiassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ja kansanperinteen viisautta, luontosuhteen moninaisuutta ja ykseyttä. Luonnosta huolehtiminen on tärkein arvo. Agroekologia haluaa edistää talouselämän muutosta tasa-arvoiseen jakamiseen, paikallisyhteisöjen luomuruokatuotantojen tilojen kehittämiseen ja planeetastamme huolehtimiseen.

Tulivatko kaikki luomun uudet nimet varmasti mukaan? Taisivat tulla. Ja vanhatkin: jopa biodynaaminen piti mainita.

***

Onkohan kirjoittaja tämä Riitta Wahlström:

https://www.kuudesaisti.net/riitta-wahlstrom

[Heikki Jokipii]

Tuossa Turun Sanomissa olleessa kirjoituksessa on ehkä tiettyä johdonmukaisuutta. Viljelyn päämäärä nähdään tällaisena:

Petri Ahlrothin johtama raportti ehdottaa, että luonnolle haitalliset tuet tulisi poistaa ja muuttaa luonnon monimuotoisuutta lisääviksi kannustimiksi. Maataloustuet tulee ohjata nykyistä tarkemmin monimuotoisuuden parantamiseen. Luonnon monimuotoisuutta lisäävästä työstä tulee palkita.

Siinä tarkoituksessa noissa kaikissa luomun eri muodoissa voi ehkä nähdä mahdollisuuksia.

Sattumoisin netissä on juuri ilmestynyt tämä kiistakirjoitus:

Viewpoint: Plant biodiversity cuts pesticide use, but may slash crop yields needed to feed more people

Siinä viitataan tutkimukseen:

Results from two ongoing experiments show that species-rich plant communities are less attractive to herbivores. The downside means less food.

Mutta:

So increasing plant diversity has several positive side effects: Compared to monocultures, high-diversity plant communities produce more total biomass. In addition, both natural enemies and resource concentration act in concert to constrain the negative effects of herbivores on plant performance; more predators and less preferred food.

By contrast, pest control that relies heavily on insecticides can lead to detrimental rebounds of herbivore pests as pesticide application may also destabilize the communities of natural enemies.

Yet the big worry will be the impact of higher cost food on the poor. During the COVID-19 pandemic a billion people will already face greater insecurity, so they will need more science and less ‘naturalistic’ fads until the crisis is over. Alternatives to agriculture remain a luxury.

Mutta hyvin vähän tuo Turun Sanomien kirjoitus pohtii lopulta tuotetun ruoan määrää. Tai hintaa. Ellei sitä ajattele, on ehkä mahdollista suosia tuollaista viljelytapojenkin — moninaisuutta? Voi kokeilla, ja kunnioittaa kansanperinteiden oletettua viisautta. Ja siinä sitten tulee kunnioitettua lähes 100 vuotta vanha biodynaamisuuskin, ja sen luontosuhde.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäisen toinen twiitti asiasta 13.11:

Olisiko mahdollista, että tiedeyhteisö määrittelisi viimein mitä on #RegeneratiivinenMaatalous. Sitä tai sen ilmasto/ympäristöystävällisyyttä on mahdotonta tutkia, jos ei tiedetä mitä sillä tarkoitetaan. Silti sillä markkinoidaan jo täyttä häkää.

Linkillä tähän:

What Is Regenerative Agriculture? A Review of Scholar and Practitioner Definitions Based on Processes and Outcomes

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäisen twiitti tähän asiaan:

https://t.co/Utc44FcZgn?amp=1

Regeneratiivinen maatalous täytyisi käsitteenä määritellä jo ihan senkin takia, että nyt sen puitteissa väitetään esimerkiksi, että kivennäislannoitteet ja kasvinsuojeluaineet "tappavat" maan ja heikentävät sen kasvukuntoa. Tieteellinen näyttö puuttuu.

Luomuväellä on ollut "ikimuistoinen oikeus" väittää samaa. Ihan yhtä olemattomilla perusteilla. Asia liittyy nk. vitalismiin, josta Jussi Tammisolalla on mm. tämä esitys:

http://geenit.fi/Vitalismi.pdf

Siihen liittyy läheisesti myös luomuväen uskomus, että luomusadot paranevat ajan myötä. Maan kasvukunnon kuitenkin kerrotaan paranevan kohisten, vaikkeivät sadot paranisikaan!

[Heikki Jokipii]

Lisää tähän keskusteluun:

Relying on agroecology will jeopardize Africa’s food security, ag official warns

An international push for Africa to adopt agroecology as its main agricultural production method threatens to jeopardize the continent’s food security, warned Ghana’s Deputy Minister for Food and Agriculture.

(lihav. HJ)

Ja tämä:

“There are people who want to eat foods produced using organic fertilizer and all [and] some people can afford to do that,” the Deputy Minister told a public forum in Accra. But under a strict agroecology model, others “will starve and die …. [and] some children will suffer malnutrition and they can’t even [live] beyond five years. So, we have to be careful. These are ideas we can pursue, but the generality of our population, they need food. And these other fast methods need to be used to make us food secure. So, I must be frank with you. We cannot strictly say we are going with this [agroecology] method.”

Mitkä tahot ovat olleet suosittelijoita:

A number of international aid organizations, including ActionAid and Oxfam, as well as the Food and Agricultural Organization (FAO), have promoted agroecology in Ethiopia, Uganda, Burkina Faso, Ghana and Senegal, among other countries, as the future of agricultural production. Some Western academics and NGOs, including Pesticide Action Network,  the Community Alliance for Global Justice and Regeneration International, are also pushing Africa to adopt a very narrow definition of agroecology, to the exclusion of other forms of production.

Eikä agroekologian suosittaminen ole tuntematonta Suomessakaan.

[Heikki Jokipii]

Robert Paarlberg, jonka tunnemme muusta yhteydestä, on kirjoittanut kriittisen artikkelin hiiliviljelystä:

President Biden, Please Don't Get Into Carbon Farming
This is not the solution to our climate problems; it's a sweetheart deal for Big Ag.

Siinä ei mainita nyt luomua. Mutta mainitaan regeneratiivinen viljely. Jota ainakin Suomessa yritetään yhdistää luomuun. Siksi tähän triidiin.

[Heikki Jokipii]

Kaliforniassa asiaa myydään agroekologiana:

Viewpoint: Agroecology advocates threaten California agriculture with ‘primitive’ farming practices

Even in California, whose agriculture is the world’s envy because of huge volume, high yields and sophistication, activists are promoting primitive, or “alternative,” practices that would obstruct innovation and resilience. These practices fall under the wastebasket rubric “agroecology.”

[Heikki Jokipii]

Kun Demeter International julkaisee tällaisen julkilausuman...

Joint Policy Paper
An agroecological approach to shape policies and transform food system

... on siinä oikein hyvä esimerkki näillä monilla nimillä ratsastamisesta. Myös IFOAM on julkilauman allekirjoittajissa. Muut allekirjoittajajärjestöt toimivat  sitten pääosin muissa kuin maatalouskysymyksissä, mutta ovat kyllä aiemmin tuoneet esille luomuratkaisujen kannattamisensa.

Julkilausuma läpi käymällä on helppo huomata, että luomua siinä kautta asiakirjan tuetaan. Kuitenkin taktisesti välttäen sanaa 'organic'.