Tuottava Maa Turvattu Luonto

(Jatkuu keskustelusta ”Malawin ihme” (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.msg980#msg980).)

Kun tätä asiaa on jo vuosikausia suunniteltu, ks. vaikkapa ...

Africa Fertilizer Summit (http://www.africafertilizersummit.org/)

... ja kun Malawin esimerkki on ehdottomasti näyttänyt, että se voi onnistua, ja kun asiassa on jo valmis organisaatio, tämän AGRAn ympärillä ...

Alliance for a Green Revolution in Africa (http://www.agra-alliance.org/)

... ja nyt sitten myös hulppea rahoitus, ainakin luvattuna, josta olemme kertoneet …

G8-maat päättävät ruoka-avun tulevaisuudesta  (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=88)
(ja myös vähän täällä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=90))

… niin koska tämä tapahtuu?

Rahan liike �" jos ja kun G8-maat ovat tosissaan �" ei vaadi montaa sekuntia tietoverkoissa.

Tavaran liike ei myöskään ole rajoittava tekijä, eiköhän alle kuukauden tavara kulje maailman laidalta toiselle, ainakin satamasta satamaan?

Tiedon ja ihmisten liike, organisointi jää viimeiseksi, mutta siihenkin lienee aikaa ja ennen kaikkea olemassa oleva malli (”best practice”) Malawista.

Viimeisenä ajallisesti uhkaavana tekijänä tulee satokausi eteläisessä Afrikassa, mutta sekin on vielä turvallisen kaukana. Siellä kun se on meidän talvenamme.

* * *

Eli periaatteessa voidaan valmistautua lehtien otsikoihin jo ensi keväänä, 2010:

QuoteAfrikan hämmästyttävä ennätyssato

Ylijäämämaissin varastoinnissa suuria ongelmia

Greenpeace: Afrikan maanviljelyn nykymalli ei kestävä, menestys näennäistä

ATTAC: lannoite- ja siemenfirmoille erityisvero

Vandana Shiva: Afrikan naiset syrjäytetty teollisen maatalouden ylitarjonnalla

("Afrikkaan tunkeutunut teollinen maatalous on romahduttanut maanosan ruokaturvan, kertoo Vandana Shiva. Samaan aikaan kuitenkin ...")

Juuri noinhan siitä sitten kirjoitetaan. Hyvin ennustettu, uskoisin. Kiitos, Heikki. Jospa nuo otsikot on sitten helpompi meidän sietää, "sulattaa".

Matti


PS: MT eilen:
----------------

Kiina on neuvotellut Kongon demokraattisen tasavallan kanssa sopimuksen tuottaa palmuöljyä 2,8 miljoonan hehtaarin alalla. Vastaavasti kiinalaisyhtiö Chongqin Seed valmistelee sopimusta Sambian kanssa kahden miljoonan hehtaarin alasta jathrophan viljelemiseksi.

Yhden arvion mukaan Afrikassa työskentelee nyt miljoona kiinalaista maataloustyöläistä.

----------


Korealaiset  aktiivisia

Kansainväliset maajärjestelyt ovat nousseet julkisuuteen eräiden näkyvien tapausten johdosta. Niinpä korealaisyhtiö Daewoo Logistics vuokrasi Madagaskarilta palmuöljyn ja viljan tuotantoon 99 vuodeksi 900 000 hehtaaria viljelysmaata, mikä on kolmasosa koko maan viljelyalasta.

Intialaisyhtiö Varun vuokrasi maassa puolestaan 465 000 hehtaaria viljelysmaata. Ei ole ihme, että kansa nousi vastustamaan sopimuksia ja vaihtoi presidenttiä. Uusi presidentti Andryn Rajoelina on luvannut kumota kaupan.

Kiinalainen Fuhua Group investoi puolestaan 4 miljardia dollaria viljanviljelyyn Filippiineille ja Qatar sijoitti miljardi dollaria Vietnamin maatalouteen. Saudiarabialainen Hail Agricultural Development Corporation tavoittelee Sudanissa 100 000 hehtaaria sopimusviljelyä varten. Liikkeelle lähdetään ensi vuonna 2 400 ha koeviljelmällä, joka on vuokrattu 48 vuodeksi noin kahden euron hehtaarihinnalla. Libya on vuokrannut Malista 100 000 hehtaaria riisin viljelyyn ja Ukrainasta 250 000 hehtaaria .
--------------------

RAIMO V�,,YRYNEN

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Myös Jeffrey Sachs (http://en.wikipedia.org/wiki/Jeffrey_Sachs), ”Mr. Milennium Project”, näkee tässä G8-maiden sitoumuksessa mahdollisuuden maailmanhistorialliseen muutokseen …

Make soil more productive and turf wars less prevalent (http://www.thenational.ae/apps/pbcs.dll/article?AID=/20090802/OPINION/708019907/1080/FOREIGN)

…. mutta varoittelee “reviiririidoista” (= turf wars).

Mitä tämä tarkoittaa ”suomeksi”. Luultavasti (lihav. HJ) …

QuoteNot surprisingly, many UN agencies and aid agencies in rich countries fight this approach. All too often, the fight is about turf, rather than about the most effective way to speed help to the poor. Forward-thinking leaders can therefore make a huge difference by following up on their pledges at the G8 and insisting that the aid really works. The bureaucracies must be bypassed to get help to where it is needed: in the soil tilled by the world’s poorest farm families.

… sitä, että Sachs pelkää UNEP:in edelleen jatkavan sooloiluaan asiassa ja ajavan edelleen luomua (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=67) kehitysmaiden ratkaisuksi.

Mutta tuskin (sala- mutta arkkivihreän Klaus Töpferin johtama) UNEP kuitenkaan pystyy ”G8-projektia” sabotoimaan. Tietysti jo se, ettei se tukisi asiaa, voisi jonkin verran hankaloittaa tai hidastaa.

Kuten tietysti on laita, jos useat muutkin kehitysapuorganisaatiot eivät ole asiassa "sydämestään" mukana (KEPA?). Joihin Sachs myös viittaa.

Mutta miten tämä G8-projeksti sitten etenee? Sachsilla on visio, että vastuussa voisivat olla lihavoidut tahot:

QuoteIf donor governments really want results, they should take the money out of the hands of 30 or more separate aid bureaucracies and pool it in one or two places, the most logical being the World Bank in Washington and the International Fund for Agricultural Development (IFAD) in Rome. One or both of these agencies would then have an account with several billion dollars.

Nyt en osaa sanoa, mutta juuri äskettäin juuri näitä organisaatioita on viety (luomuväen toimesta) kuin pässiä narussa, Maailmanpankkia IAASTD-farssissa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=54.0) ja IFADia ehkä samoin, kuten myös kerrottu. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=71)

Miksei vastuuorganisaatio voisi olla AGRA tai NEPAD?  No, katsotaan, miten asia kehittyy ja organisoituu.

Norman Borlaug ei ainoastaan saanut tietää asiasta vaan kommentoi sitä Wall Street Journalissa:

Farmers Can Feed the World  (http://online.wsj.com/article/SB20001424052970203517304574304562754043656.html)

Hänen arvionsa G8-ohjelmasta:

QuoteFor those of us who have spent our lives working in agriculture, focusing on growing food versus giving it away is a giant step forward.

Eli (käännös ja lihavointi HJ): "Niille meistä, jotka olemme käyttäneet elämämme työhän maatalouden parissä, tavoitteen keskittäminen ruoan kasvattamiseen ruoan antamisen sijasta on jättiläismäinen askel eteenpäin."

***

Mutta vielä täytyy World Food Programin saada niin sanoakseni tämän vuoden "pöytä siivotuksi" - mutta tässäkin Reutersin uutisessa viitataan jo vähän tulevaan:

World falling short on emergency food aid-UN body (http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSN29291818)

Vinkkasin sähköpostitse KEPAlle, että he olisivat voineet tehdä samoin, oman saman WFP-uutisensa (http://www.kepa.fi/uutiset/7225) kohdalla. Lähteenäkin näyttää olevan sama Reutersin uutinen.

Jos tämä uusi vihreä vallankumous onnistuu, niin näihin ironisiin otsikkoihin (edellä) täytynee lisätä:

KEPA/Kirkko/Vihreät/MMM/jne,/jne.

Mehän tarkoitimme lähiruoalla juuri tätä!

Vandana Shiva itse ei ole vielä esittänyt närkästystään G8-aloitteesta, mutta hänen opetuslapsensa Anuradha Mittal (taustaa hänestä esim. täältä (http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS261006.pdf)) on sen jo tehnyt:

G8 FOOD SECURITY INITIATIVE NO HELP FOR WORLD'S HUNGRY (http://www.ipsnews.net/columns.asp?idnews=47647)

Täällä hänen laajempi artikkelinsa, josta löytyy syy happamuuteen:

G8 Summit: Feed the Hungry or Fuel Hunger? (http://www.fpif.org/fpiftxt/6239)

Monenlaisen pyörityksen jälkeen löytyy se olennainen: asian pitäisi olla ”agroekologista” eli luomua.

Selvästi kerätään tuossa "leirissä" nyt voimia, jotta voitaisiin ensi keväänä väittää, että (tässä tapauksessa nälkä) oli ”väärin sammutettu”..

Jos ja kun - niin kuin uskon - Afrikan nälkä on ohitettu kanta keväällä, selitykset muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, mutta tuskin loppuvat.

Nyt vähän huolestun.

Tässä artikkelissa ...

ZIMBABWE: Talking about a successful harvest  (http://www.irinnews.org/Report.aspx?ReportId=85708)

… kyllä kerrotaan, että Zimbabwe aikoo ottaa Malawista mallia (lihav. HJ):

QuoteBuilding on Malawi's success

"As the government, we want to make sure that small-scale farmers in communal areas get the requisite support from the government, since they contribute between 60 [percent] and 70 percent of our grain output," Tsvangirai told a recent meeting of businessmen and farmers in the arid province of Masvingo, 300km southeast of the capital, Harare.

''We want to make sure that this coming agricultural season is a success, through the wholehearted support from the government to at least one million households that we have targeted to assist with fertilizer and seed, and we hope that is going to go a long way in providing food security''

He said they would borrow from the Malawian model, in which small-scale farmers had produced about 3.7 million tons of maize in 2009, compared to the 1.2 million tons produced jointly by Zimbabwe's commercial and small-scale farmers.

Tätä seuraavaa epäilyksen häivää en täysin ymmärrä (lihav. HJ) …

QuoteTendai Biti, Zimbabwe's minister of finance, has set aside US$140 million to procure agricultural inputs for small-scale farmers. "Malawi is a very small country compared to Zimbabwe, and of the 3.8 million tons produced in that country, the bulk of the crop came from small-scale farmers who were supported to the tune of US$186 million."

… muistaen sen tiedon, että Malawi itse asiassa väkiluvultaan on suurempi kuin Zimbabwe (CIA Factbook: Malawi 14,268,711,  Zimbabwe 11,392,629). Suhteessa väkilukuun rahan pitäisi riittää?

Mutta tämä minua huolestuttaa (lihav. HJ):

QuoteToo late

Renson Gasela, an agricultural expert and former head of GMB, told IRIN the distribution of agricultural inputs was being left too late. "To start with, the government has no capacity to distribute the inputs countrywide before the onset of the rainy season between September and October. All serious farmers should have their implements like seed, fertilizer and chemicals by June," he said.

Ehkä  epäilijät tässä esittävät varteenotettavan uhan.

Myöhästyykö asia?

Kyllä raha kulkee valon nopeudella nykyisin, mutta onko se jo lähtenyt liikkeelle?

Ehtiikö kaikki ajoissa Saharan eteläpuolisessa Afrikkassa, ensi kevättä ajatellen?

Viestissä oli niin paljon lontoota, että se ei avautunut minulle ollenkaan.
Tämänhän pitäisi kaiketi olla suomenkielinen sivusto  ;)

Sorry … ei kun siis anteeksi. :)

Vapaasti suomeksi selostaen lainauksissa kerrotaan, että Zimbabwessa

-   rakennetaan Malawin menestyksen pohjalle
-   jossa M:ssa pienviljelijät saivat maissia 3,7 milj. tonnia, kun Zimbabwessa pienviljelijät ja (suuremmat) kaupalliset viljelijät saivat yhteensä vain 1,2 milj. tonnia 
-   Z:n valtionvarainministeri Tendai Bit on nyt siirtänyt syrjään, eli varannut tuotantopanoksiin (so. sieméniin ja lannoitteisiin) 140 milj. dollaria (Malawissa valtion kautta sijoitettiin tähän  186 milj. dollaria) �" tässä yhteydessä huomautus siitä, että M. on pieni maa.
-   maatalousasiantuntija Renson Gasela sanoo, että tuotantopanokset annetaan liian myöhään, eikä hallituksella ole voimavaroja välittää niitä ennen syys-lokakuussa alkavaa sadekautta. Viljelijöillä olisi pitänyt olla siemenet, lannoitteet ja torjunta-aineet käytettävissään jo kesäkuussa

(täytyy jatkossa yrittää jaksaa kääntää ainakin olennainen) 

Nyt ryhdyn epäilemään tätä edellä mainittua epäilyä, tästä aikapulasta.

Koska toisaalta tämä artikkeli (http://allafrica.com/stories/200908240153.html) antaa Zimbabwein tilanteesta sen kuvan, että esim. lannoitteita on maan markkinoilla yllin kyllin �" mutta viljelijöillä ei ole varaa ostaa. Jos siis raha (tämä Z:n hallituksen 140 miljoonaa) lähtisi liikkeelle, lähtisivät liikkeelle tavaratkin?

Ja vaikka tuohon sadekauteen (jolloin myös ilmeisesti kuljetusolot vaikeutuvat tai tulevat mahdottomiksi) onkin vain noin kuukausi aikaa, on se sentään kuukausi.

Mitä ihmettä varten viljelijöillä pitäisi olla siemenet ja lannoitteet varastossaan neljä kuukautta etukäteen? En ainakaan ymmärrä tätä, ehkä siihen on selitys?

Taitotieto on kyllä sitten toinen juttu. Malawin tapauksessa sen levittämiseen satsattiin alusta asti. Ehtiikö se mukaan? Mutta ei asia kyllä ole aivan uppouusi Zimbabwessakaan.

Lisäksi emme internetiinkään kautta oikein varmasti tiedä, mitä kaikkea siellä, Zimbabwessa ja koko Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa nyt tapahtuu. Jos Zimbabwe ilmoittaa ”varanneensa” tämä 140 miljoonaa, takana voi olla vissi sopimus, että G8-maiden ”pussista” asia taataan tms.?  Paljonko on jo rahaa liikkeellä, paljonko toimeliaisuutta asiassa? Emme nyt varmasti tiedä.

No, voi silti olla, että sitä toivomaani ihan täydellistä menestystä ei ensimmäisenä vuotena saavuteta, mutta jos edes toteutuisi AGRA:n strategia, jossa ko. Afrikan maista potentiaaliset ”ruoka-aitat” näin ensin nostettaisiin pystyyn (http://www.agra-alliance.org/content/news/detail/966/), se olisi jo paljon enemmän kuin ”jotain”.

PS. Ennen kun osoitetaan, että näillä akasiapuilla ...

Unique Acacia Tree's Promise To Revive African Soils (http://www.sciencedaily.com/releases/2009/08/090824182535.htm)

... saadaan yhtä paljon typpeä Afrikan köyhtyneeseen maaperään ja sen sadoille kuin keinolannoitteillakin - ja yhtä nopeasti - pidän tätä tällaista toimeliaisuutta osittain yrityksenä hämätä, johtaa harhaan! Tuo idea ei ole täysin "luomua" - mm. Pedro Sanchez sitä varovaisesti kannattaa - se voi olla asiassa apuna, mutta kohta löytyy varmasti joku, ellei ole jo löytynyt, joka tämän pohjalta taas väittää, että keinolannoitteita ei tarvittaisikaan (muistamatta tietysti, että akasia tuottaa vain typpeä).

Paitsi Zimbabwessa, josta jo edellä oli puhetta, Malawin mallia, enemmän tai vähemmän, on jo nyt ryhdytty seuraamaan �" tai ainakin suunnitellaan tai kokelilaan asiaa -  Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ainakin seuraavissa valtioissa.

Nigeria:

Nigeria: 140,000 Farmers Get Voucher Fertiliser (http://allafrica.com/stories/200908060283.html)

How voucher system delivers fertilizer subsidy to .14m Kano farmers (http://www.triumphnewspapers.com/how1482009.html)

Siellä koko maata koskeva projekti saattaa siirtyä ensi vuoteen, mutta koealueella noudatetaan Malawin mallia, “vouchereineen”, ja siellä kehitettyä kokonaissysteemiä.

Uutisesta selviää myös, mikä taho on ollut mukana tämän Malawin systeemin kehittämisessä, tällainen yhteisö (joka on syytä painaa mieleen!)

]ntrenational Center for Soil Fertility and Agricultural Development (http://www.ifdc.org/)

Sambia:

Zambia widens fertiliser aid to boost maize output (http://af.reuters.com/article/investingNews/idAFJOE57N0FI20090824)

Ghana:

Ghana Receives $13m From AGRA (http://dailyguideghana.com/newd/index.php?option=com_content&task=view&id=5067&Itemid=254)

Mosambik:

Opinion piece by President Chissano (http://www.mmegi.bw/index.php?sid=2&aid=15&dir=2009/August/Wednesday26)

Eli asiaan liittyvä toimeliaisuus on selvästikin jo alkanut. Jos tähän tulee vielä mukaan Obaman ja G8-kokouksen 20 miljardia dollaria, siilon täytynee kyllä lainata varapuheenjohtajamme Matti Pekkarisen mottoa: "Hyvin menee, mutta menköön".

Jospa viimein suomukset karisevat ihmisten silmiltä. "jos kellä on silmä, hän nähköön"

Meillehän on riittänyt jo länsimaiden, Kiinan, Intian, Etelä-Amerikan saavutukset. Näkö on toiminut koko ajan.
Ja vaikkei kaikille "näkö" tulekaan, niin nälkäiset saavat ruokaa. Hyvä näin-

Matti

Bob Dylanin tekstiä:  

how many times can a man turn his head,
Pretending he just doesn't see?
...
Yes, 'n' how many ears must one man have
Before he can hear people cry?
Yes, 'n' how many deaths will it take till he knows
That too many people have died?
The answer, my friend, is blowin' in the wind,
The answer is blowin' in the wind.

Näin, ja minusta kaikenlainen saivartelu sen suhteen, että asia ei olisi ”kestävää” (jos esim. rahaa tulee muualta) tai "pelkkää ensiapua", ”laastarihoitoa” (”band-aid”), onkin aika turhanaikaista. Mutta saahan sillä ehkä viisaan maineen - jossain piireissä. 

***

Tässä vielä siihen listaan maista, joissa toiminta on jo (jotenkin) alkanut.

Kenia:

Kenya to Spend 24 Billion Shillings to Counter Drought Threats (http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601116&sid=al8yFTQFlI0Q)

Tansania:

Tanzania: New impetus for agriculture (http://www.thezimbabwean.co.uk/2009080423343/african-perspectives/tanzania-new-impetus-for-agriculture.html)

Ja Mosambikissa on suunnitelmissa rakentaa megaluokan lannoitetehdas?! (http://allafrica.com/stories/200908190975.html)

***

Ja tässä vielä tällainen tutkimus, jossa kerrotaan, miten lannoitteita kannattaa fiksusti Afrikassa edistää (pdf):

Promoting Fertilizer Use in Africa:
Current Issues and Empirical Evidence from
Malawi, Zambia, and Kenya
(http://pdf.usaid.gov/pdf_docs/PDACO132.pdf)

Nyt myös IPS antaa tilaa artikkelille, jossa varovasti, mutta hyvin peitellysti, myönnetään, että teknologia voisi asiassa auttaa:

MOZAMBIQUE: Technology Could Increase Food Harvest and Reduce Poverty (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=48280)

Artikkelissa kuitenkin kerran vilahti sana “fertilizer” (lannoite)!  ;D

Listaan voidaan lisätä ...

Etiopia

... koska se on nyt tuoreen uutisen mukaan …

AU Commission signs CAADP compact agreement with Ethiopia (http://appablog.wordpress.com/2009/08/31/au-commission-signs-caadp-compact-agreement-with-ethiopia/)

… solminut sopimuksen tämän liittouman kanssa. Joka on (lähes) samaa kuin NEPAD (http://www.nepad-caadp.net/), joka (tai jotka) korostaa lannoitteiden lisäämisen tärkeyttä, olennaisena päämääränään, kato vaikka tänne. (http://www.africafertilizersummit.org/)

***

Niinpä tämä luomuväen puuhastelu Etiopian Tigrayssa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0) saattasi jatkossa jäädä vähän syrjään.

Etiopiassa on taas mahdollisesti tulossa nälänhätä (http://www.independent.co.uk/news/world/africa/millions-facing-famine-in-ethiopia-as-rains-fail-1779376.html), joka ei suoranaisesti ole sen enempää luomun kuin tehoviljelyn syytä, vaan sateiden puutteen. Mutta kysyä voi, että miksi varmuusvarastoja Etiopiassa ei siis ole vuosien varrella saatu aikaiseksi? Eikä nimenomaan myöskään Tigrayssa?

Seuraavanlaisia kansainvälisiä kokouksia on tulossa asian tiimoilta.

Maailmanpankin (joka ei ole vetänyt pois tukeaan IAASTD- fiaskolta!) johtaja Robert Zoellick kuitenkin tukee nyt täysin palkein G8-aloitetta …

Globalisation must connect with African Opportunity (http://www.monitor.co.ug/artman/publish/opinions/Globalisation_must_connect_with_African_Opportunity_90572.shtml)

... ja uskoo näin:

QuoteThe Summit could also operationalise the $20 billion pledge for food security made at Italy’s G-8 meeting with President Obama’s leadership.

eli että G20-kokous voisi tuoda käytäntöön, jalkauttaa ne lupaukset, mitä G8-kokuuksessa annettiin.

Seuraava onki sitten maailman ruokahippukokous Roomassa marraskuussa, jossa ”FAO tavoittelee nälätöntä maailmaa”:

FAO strives for a hunger-free world (http://en.greenplanet.net/news-in-brief/news-in-brief/836-fao-strives-for-a-hunger-free-world.html)

Huomatkaa, miten kokouksen julistuksessa myös vedotaan G8:n  Italian L’Aquilan kokoukseen.

***

Sitten joulukuussa onkin odotettavissa yritys vastaiskuun, IFOAMin, kansainvälisen luomuliiton, kokous samasta asiasta. (Linkkaisin sen tähän, mutta hukkasin linkin, enkä nyt sitä löydä uudelleen. Jos joku löytää, kertokoon)

***

PS. 4.0.2009 klo 20:30.

Löysin hukkaamani, tämän IFOAMiin Euroopan osaston - jossa silmämäärä on kuitenkin koko maailma - tilaisuuden linkin:

Organic Food and Farming in times of Climate Change, Biodiversity loss and Global Food Crisis
(http://www.organic-congress-ifoameu.org/)

Minusta tuossa asian esittely = selittely.

Ei haluta myöntää mitään tehoviljelyn ja (erikseen mainittu) suorakylvön saavutuksista. Mutta ne on kuitenkin pakko myöntää olemassa oleviksi ja varteen otettaviksi.  Mutta asia esitetään ovelasti kysymyksinä (salaviesti: voiko näin jatkua tms.)

Köyhää, todella köyhää.

***

Jos kehitys Afrikassa menee, niin kuin uumoilen, uskon sen menevän, kyseinen kokous saattaa olla viimeinen IFOAMin & EU:n iloinen yhteinen kokous. Loppu on sitten samaa selittelyä, kuin neuvostokommunismin kanssa. Jossa vedotaan vilpittömään mieleen ja siihen, ettei mistään mitään kuulemma tiedetty.

(Ja jos/kun Kiina ja USA auttavat Afrikan kehityksen alkuun, meistä eurooppalaisista jää siinne vain paha muisto: ensin imperialisteina ja sitten ekoimperialisteina)

Quote from: Heikki Jokipii on 01.09.09 - klo:16:01
Nyt myös IPS antaa tilaa artikkelille, jossa varovasti, mutta hyvin peitellysti, myönnetään, että teknologia voisi asiassa auttaa:

MOZAMBIQUE: Technology Could Increase Food Harvest and Reduce Poverty (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=48280)

Artikkelissa kuitenkin kerran vilahti sana “fertilizer” (lannoite)!  ;D

Vastaavanlaista ”ujoutta” on myös tässä IPS:n/KEPA:n uutisessa

Maataloustuesta Afrikan pelastus? (http://www.kepa.fi/uutiset/7294)

Siinäkin sana ”lannoite” esiintyy vain kerran ja kuin ohimennen:”Valtio on korvannut viljelijöille puolet siemen- ja lannoitekuluista.”

FAO ja EU ovat mukana:

Helping farmers in Zimbabwe grow food
14-09-2009
EU and FAO to distribute seeds and fertilizers to 176 000 farmers (http://www.fao.org/news/story/en/item/35361/icode/)

Maailmanpankki on mukana:

WB grants Zimbabwe $7 mln in agricultural aid (http://news.xinhuanet.com/english/2009-09/12/content_12041689.htm)

Esimerkit ovat Zimbabwesta, mutta FAO:n uutisessa luetellaan ne maat, joita EU tukee FAO:n kautta ruoan [tuotannon] "apuvälineissä" (facility):

QuoteOther countries receiving EU-funded Food Facility support through FAO are Afghanistan, Burkina Faso, Burundi, Cambodia, Central African Republic, Democratic Republic of the Congo, Eritrea, Guatemala, Guinea Bissau, Haiti, Jamaica, Kenya, Lesotho, Liberia, Mozambique, Nepal, Nicaragua, Niger, Pakistan, Sierra Leone, Somalia, Sri Lanka, Togo and Zambia.

Uutisesta selviää myös, että ainakin Zimbabwessa keritään asiaan ajoissa, kun siemen- ja lannoitepaketit jaetaan syyskuun lopulta alkaen.

PS. 20.9.2009: Tästä uutisesta ...

Zimbabwe to import 350,000 tonnes of wheat (http://af.reuters.com/article/investingNews/idAFJOE58E0A520090915)

... (jossa pääasiana on tämän vuoden vehnän tuonnin tarve) selvisi, että em. EU:n apu on tähdätty vain tai nimenomaan kaikkein köyhimmille pienviljelijöille. Joilla on käyttävissään vain noin puoli hehtaaria maata.

Sen lisäksi Z:ssa suunnataan samaan tarkoitukseen 200 miljoonaa dollaria. Eli tuen kokonaistaso on samaa luokkaa, mitä Malawissa on ollut, jopa vähän suurempi.

Vieläkään ei KEPA ollut kypsä kertomaan asiasta.

Tämän uutisensa (http://www.kepa.fi/uutiset/7313) (G20-kokouksesta) yhteydessä se kyllä kertoi, miten maailmanpankki oli muistuttanut, että ”�,,lkää unohtako köyhiä”, mutta Zoellickin vaatimus luvatun 20 miljardin dollarin maatalouden tuen ”operationalisoinnista” ei mahtunut KEPA:n uutiseen.  Vrt. alkuperäinen uutinen:

UPDATE 2-Don't leave poor behind, World Bank chief tells G20 (http://www.reuters.com/article/marketsNews/idUSN1613151420090916)

***

Sitten toisessa KEPAn kolumnissa …

Teknokratian demokratiavajeet (http://www.kepa.fi/uutiset/7317)

…. Tom Sandell kirjoittaa ...

QuoteMikä sitten neuvoksi?

Aluksi Suomi voisi EU:ssa tuoda esille paikallisen ruokatuotannon merkitystä kehitysmaille markkinoiden täysavaamisen sijaan.

… autuaan tietämättömänä, että tämän aloitteenhan Obama ja G8-maat jo tekivät!

Uganda on mukana!

Maan presidentti Yoweri Museveni kertoi täällä (http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=32174&Cr=africa&Cr1=development)  eli YK:ssa näin:

Quote“In Uganda we are also transforming traditional subsistence agriculture into modern agriculture… This involves using improved seeds, fertilizers, tractors, irrigation, improved breeding stock and improved agro-practices.”

Suomentaen:

“Ugandassa olemme muuttamassa perinteisen omavaraisviljelyn moderniksi viljelyksi … Tämä pitää sisällään paremmat siemenet, lannoitteet, traktorit, kastelun,  paremmat jalostuseläimet ja paremmat viljelykäytännöt.”

***       

Olisiko Vihreä Lankakin mukana?

Sen nettiuutisissa �" ilman ”sarvia ja hampaita” - julkaistiin tämä uutinen:

Ruokaa saattaa sittenkin riittää kasvavalle ihmiskunnalle (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruokaa-saattaa-sittenkin-riitt%C3%A4%C3%A4-kasvavalle-ihmiskunnalle)

Kun ei poikkipuolista sanaa FAO:lle sanottu, niin tavallaan �" ”puolittain” - allekirjoitettiin samalla jotain?

***

Vaikka näissä FAO:n papereissa on pahuksesti ”turbobyrokratiaa”, niin peruslinja on kyllä selvä: nyt se tehdään, maailman nälkä poistetaan, ja Borlaugin vihreän vallankumouksen keinoin.

Dramatiikkaa tajuavana ja myös siitä pitävänä �" mikä voisi olla ensi keväänä Berliinin muurin kaatumista vastaava ”mediatapahtuma”? Toivoisen sellaisen löytyvän.

(Sellainen voisi olla vaikka Zimbabwen ennätyssato - joka tapahtuisi Mugabesta huolimatta Jonka yhteydessä hänet - mahdollisimman hienotunteisesti - siirrettäisiin eläkkeelle ...)

Asia etenee nyt näin:

G20-kokous pyysi Maailmanpankkia muodostamaan maatalousrahaston (http://www.reuters.com/article/marketsNews/idUSLP40374420090925) (engl.)

näita 20 miljardia dollaria varten.

***

Nyt on - miksiköhän - kovasti puffattu tätä metsäviljelyä ratkaisuna Afrikalle ...

AFRICA:  Plant Trees To Boost Agricultural Output (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=48566)

... ja kyllähän se periaatteessa toimii, nämä tietyt puulajit sitovat typpeä, ja ovat siis potentiaalisesti avuksi.

Mutta huomatkaa, että tuossakin uutisessa annetaan myös kriitikolle (Stephen Carr) puheenvuoro (uutisen lopussa):

- kokeilut - juuri Malawissa  - eivät vakuuta, "se ei ollut mikään suurmenestys"
- kyseiset puut kyllä nostavat satoja, mutta vain aika välittömässä läheisyydessään
- puiden kasvattaminen on noin 25 vuoden prosessi, ja isompia satoja tarvitaan nyt 

Mielenkiintoista on, että WFP eli World Food Program eli hätäapujärjestö on myös mukana!

WFP to aid fight against malnutrition in sub-Saharan Africa (http://news.myjoyonline.com/news/200909/35801.asp)

Yhteistyötä tarjotaan, ja viitataan juuri tähän 20 miljardin lupaukseen.

***

Jopa ja myös Etelä-Amerikka on mukana:
 
South America, Africa pledge to promote South-South co-op (http://news.xinhuanet.com/english/2009-09/29/content_12124957.htm)

Ja tätä tukea ei pidä - ehkä pienemmistä rahasummista huolimatta - lainkaan vähätellä, koska siinä on tietoa ja kokemusta (http://www.fao.org/Ag/Magazine/0703sp1.htm) siirrettävissä!

PS. KEPAn mielestä ongelmista päällimmäisiä ovat edelleen ilmastorahoitus ja veroparatiisit. Tässä sen uutisessa (http://www.kepa.fi/uutiset/7328) puhuttiin G20-kokouksesta, ja kerrottiin, että aiemmat lupaukset on rikottu. Näinhän voi tietysti käydä tälle meidän 20 miljardille dollarillemmekin, mutta jos siinä asiassa nyt tämänkin verran edettiin (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=101), niin ei vielä uskota niin (kun muitakin hyviä viitteitä asiassa on. ks. edellä).

Samaan aikaan, kun on sellaisiakin juttuja kuin nämä Mugaben rouvan afäärit (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=171.msg1122#msg1122), niin toista kautta näyttää lupaavaltakin:

USAID brings cheers to Zimbabwe farmers (http://www.zimtelegraph.com/?p=3362)

Tässä uutisessa kyllä puhuttiin vain 20 miljoonasta (eikä niistä miljardeista), mutta lisänä rikka rokassakin.

Ja erityisesti kiinnitin huomiota alkulauseeseen (lihav. HJ)

QuoteZIMBABWEAN farmers will have something to smile about this agricultural season as the United States Agency for International Development (USAID) has launched  a US$20 million agriculture support facility.

eli zimbabwelaisilla viljelijöillä on syytä hymyyn jo tämän viljelykauden aikana, USA:n tuen takia.

FAO:n Rooman ruokahuippukokous lähestyy ja siitä kertoo myös tämä IPS:n uutinen:

DEVELOPMENT: Rome, Food Capital of the World (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=48712)

Siinä on “pakollinen” viittaus luomuhenkiseen Slow Food �"liikkeeseen �" ikään kuin tällaisella lännen snobiporukalla olisi muka jotain sanottavaa FAO:n kokouksen teemaan: miten ruokkia maailma v. 2050.

Mutta viitattiin myös L'Aquilan päätökseen. Ja toinen haastateltu kertoo:

QuoteMoney was not only pledged, "some of these countries are starting to follow up, to deliver," he adds. "In the past we often had just words. Now we see some action."

eli jotkut maat ovat ryhtyneet lunastamaan lupauksiaan, toimittamaan [rahaa/apua]. ”Menneisyydessä meillä usein oli vain sanoja. Nyt näemme jotain toimintaa.”

Nyt näki lopulta KEPAkin ajan kypsäksi kertoa tästä 20 miljardista:

FAO: Ruokakriisi ei ole ohi - lähellekään (http://www.kepa.fi/uutiset/7378)

Quote"Onneksi politiikan muutoksista on positiivisia merkkejä", kehuu Diouf. "Loppuasiakirja ruokaturvasta G8-ryhmän L'Aquilan kokouksessa tämän vuoden heinäkuussa sisältää yhteispäätöksen mobilisoida 20 miljardia dollaria pienviljelijöitä tukevaan kokonaisvaltaiseen strategiaan. Nyt tämä lupaus pitää muuttaa toiminnaksi."

Teollisuusmaiden G7- ja G8-ryhmät eivät ole järin kuuluisia apulupaustensa pitämisestä. Brittijärjestö ONE:n *) laskemien mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä G7:n vuodelle 2010 tehdyistä lupauksista oli täytetty vasta kolmannes. Erityisen huonoja lupaustensa pitäjiä ovat olleet Italia ja Ranska. Toivoa ruokakriisiin tuo se, että suurin ruoka-apupaketin **) kasvun maksaja on Yhdysvallat, joka toistaiseksi on pitänyt kiinni kansainvälisesti antamistaan apulupauksista.

* * *

World Food Prizen palkinnonjaon yhteydessä olevassa ”symposiumissa” Bill Gates piti komean puheen (http://allafrica.com/stories/200910150780.html), johon on syytä palata myöhemmin, yksityiskohtaisemmin.

PS. Viime tingan huomio! KEPA on myös ottanut uutisiinsa jutun Gatesista:

Gates: GMO-vastaisuus haittaa ruokatuotannon kehitystä (http://www.kepa.fi/uutiset/7380)

Ja siellä … lukekaa itse, en oikein usko silmiäni!

__________

*) Tuon järjestön palstaa (http://one.org/international/datareport2009/index.html) pitää seurata, juuri tässä asiassa, kiitos, KEPA, vinkistä!

**) Tuossa olisi ehkä voinut käyttää sanaa "viljelyapupaketti", ettei asiaa käsitettäisi väärin,  perinteiseksi avuksi ruoan muodossa, josta ei siis ole nyt kyse.

Gates puheessaan (ja osin rahoillaankin) yritti jotenkin luoda sovintoa eri "leirien" välille, tässä Afrikan ja muidenkin kehitysmaiden ruokatuotannon asiassa. Sanomalla todellakin myös näin:

QuoteAinoina välineinä Gates ei kuitenkaan geenimuuntelua, lannoitteita ja torjunta-aineita pidä. "Seuraavan vihreän vallankumouksen on oltava edellistä vihreämpi", Gates totesi puheessaan. Pääosaan on nostettava pienviljelijät, paikalliset olosuhteet ja talous sekä ympäristö.

Ja tätä kohtaa sitten lainattiin, ympäri maailmaa. Mutta hän myös esitti kritiikkiä niitä kohtaan, jotka eivät ollenkaan hyväksy tuottavuudesta puhumista, vaan heti siirtävät keskustelun "kestävyyteen" jne. eli (mielestään) ympäristökysymyksiin. Sitä ei KEPA eikä moni muukaan uutisten välittäjä lainannut. Niin vankka on tämä vihreä valta tiedotuksessa, nyt.

Tämä sovinnon pyrkimys ja ele on kyllä Gatesilta kunnioitettava ja hyvä, ei pahaa sanaa, sinänsä. Mutta asiaa seuranneena, se ei kyllä tule mitään auttamaan: "sovintoa" ei synny, luomuväki (tai millä nimellä sitä sitten kutsuisikaan) jää yhtä fanaattiseksi asiassa kuin ennenkin. Niiden päätä ei käännetä. *)

Ainoa toivo on, että jos muut tahot pystyisivät vähän ottamaan etäisyyttä tästä fanatismista. Esimerkiksi kansainvälinen vihreä liike itse - se on teoreettisesti mahdollista!

Joku sellainen, että esim. Suomen ilmastopoliittisessa selonteossa voitiin ottaa edes puolikriittinen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg1132#msg1132) kanta luomuun, antaa vähäistä toivoa. 
___________

*) Toisaalta: jos tämä Afrikan projekti ja prosessi nyt niin menee, mitä täällä (ja Gatesinkin porukoissa) on maalailtu, ajateltu ja toivottu - niin luomuväen mielipiteillä ei ole sen jälkeen enää minkään sortin merkitystä!

Sierra Leone on myös mukana.

SIERRA LEONE:  New Agriculture Plan Sprouts (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=49064)

(ja tämänkin uutisen mukana täytynee ottaa vähän takaisin siitä, että IPS kertoisi vain luomuviljelystä. Painotus ... no, katsotaan tilannetta.)

***

Minusta myös tämä ….

Oxfam vaatii Etiopian ruoka-avun lopettamista (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2009/10/29/oxfam-vaatii-etiopian-ruoka-avun-lopettamista)

… on aika lailla linjassa tämän uuden ajattelutavan kanssa.

(ja siis KEPA:n suhteen sama kuin IPS:n …)

***

Tosin sekä Oxfam että KEPA olivat ajatelleet lapsilukijoita. Ai, miten niin? No, siten, että olivat välttäneet sanoja ""fertilizer"/"lannoite" - nehän ovat vähän tuhmia sanoja, joita ei pidä päästää lasten silmien eteen ... ;)

Myös tiede ja teknologia ovat asiassa mukana:

Africa:  Digital Soil Mapping Helps Continent's Farmers  (http://allafrica.com/stories/200910290941.html)

Modernein keinoin selviteään maaosan lannoitustarpeet. Jopa - erikseen mainittuna - Malawi voi tästä suuresti hyötyä. Ja päälannoitteiden (N (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=104) ja P (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103) ja K (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=107)) lisäksi myös mikroravinteet (http://en.wikipedia.org/wiki/Micronutrient) otetaan huomioon.

Digiteknikka Afrikassa on siis muutakin kuin tätä! (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2009/10/08/puhelimet-maanviljelijiden-apuna-ugandassa)

Ja tiede muutakin kuin geeniteknologiaa - vaikka kaikin puolin olisi sen kannallakin!

AGRA ja NEPAD ovat nyt kavereita:

AGRA and NEPAD partner to increase food security in Africa (http://www.afrol.com/articles/34657)

Mainitaan �" näiden järjestöjen lisäksi �" myös Afrikan hallitusten välinen ohjelma CAAPD (jolla on myös oma organisaationsa).

Sikäli mikäli olen ymmärtänyt, ne ovat toki ”puhaltaneet yhteiseen hiileen” jo ennenkin, mutta nyt vielä enemmän. Ja ”vihreä vallankumous” Afrikassa on se ”hiili”.

Välitilinpäätös kuullaan tilaisuudessa ”African Green Revolution Forum”  vuonna 2010. Jossa tietysti mietitään myös asian jatkoa. *)

Se on looginen jatko tälle NEPADin järjestämälle ”lannoitehuippukokoukselle” v. 2006:

Africa Fertilizer Summit (http://www.africafertilizersummit.org/)

___________

*) Pääsisiköhän sinne osallistumaan  ... että voisi kertoa lapsenlapsilleen, että tiedättekö, että vaari silloin kun jne. :)

Kiina on mukana.

KEPA: Kiina kasvattaa apuaan Afrikalle (http://www.kepa.fi/uutiset/7437)

QuotePekingin hallitus on sitoutunut tekemään kaikkensa auttaakseen Afrikan maita parantamaan maataloutensa tuottavuutta ja infrastruktuuria, sanoi Kiinan kauppaministeri Chen Deming uutistoimisto AFP:n mukaan 9. lokakuuta Egyptissä.

10 miljardin dollarin laina on tarkoitus antaa edullisin ehdoin (pieni korko, pitkä maksuaika), joten sitä voidaan pitää lähes suorana apuna.

Maailman ruokaohjelman WFP:n johtaja ylistää tätä yhteistyötä.

Mutta se sijaan Hesari on pääkirjoituksessaan tänään 13.11.2009 epäluuloinen: ”Kiinasta on nopeasti tullut Afrikassa uusi läänitysherra”. No, tältä osin Kiina saa sitten kuitenkin (nihkeähkön) synninpäästön:

QuoteWenin puheesta päätellen Kiina yrittää hieman kiillottaa kuvaansa. Tällä kertaa Afrikkaan lähtevä laiva on lastattu maatalouden asiantuntijoilla, kouluilla, opettajilla, lääkintälaitteilla ja vesivoimaloilla.

Söisivätkö rikkaat maat sanansa? Tätä vähän epäilevät eräät järjestöt, joista KEPAn uutinen kertoo:

Action Aid ja Oxfam: Pitäkää lupaukset ruoasta! (http://www.kepa.fi/uutiset/7441)

Epäluuloon on syynsä, ellei muuta niin pitkä kokemus suurellisista lupauksista, joista sitten toteutui vähän.

QuoteKöyhät eivät lupauksia syö

Kun vielä G8-ryhmän kokouksessa heinäkuussa rikkaat maat lupailivat 20 miljardia dollaria (noin 13 miljardia euroa) lisärahaa maatalouden kehittämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana, ei Rooman-kokouksen loppuasiakirjassa puhuta sitovista rahamääristä tai aikataulusta. Maailman johtajat haluavat poistaa nälän "niin pian kuin mahdollista".

Ja jos ko. järjestöt ovat laskeneet, että tukea on tulossa vain pari euroa per nälkäinen maan asukas, se on liian vähän. Mutta, kuten edellä on selvitetty, joku 10 euroa voisi olla jo  määrä, joka yllättäen saattaisi riittää ”läpimurtoon”.

Mutta säilyttäisin kuitenkin yhä optimismini, koska mm. edellä on vahvoja vihjeitä siitä, että ”pinnan alla” on paljon toimeliaisuutta asiassa.

Quote from: Heikki Jokipii on 10.08.09 - klo:15:09
Vandana Shiva itse ei ole vielä esittänyt närkästystään G8-aloitteesta, mutta hänen opetuslapsensa Anuradha Mittal (taustaa hänestä esim. täältä (http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS261006.pdf)) on sen jo tehnyt:

G8 FOOD SECURITY INITIATIVE NO HELP FOR WORLD'S HUNGRY (http://www.ipsnews.net/columns.asp?idnews=47647)

Täällä hänen laajempi artikkelinsa, josta löytyy syy happamuuteen:

G8 Summit: Feed the Hungry or Fuel Hunger? (http://www.fpif.org/fpiftxt/6239)

Monenlaisen pyörityksen jälkeen löytyy se olennainen: asian pitäisi olla ”agroekologista” eli luomua.

Selvästi kerätään tuossa "leirissä" nyt voimia, jotta voitaisiin ensi keväänä väittää, että (tässä tapauksessa nälkä) oli ”väärin sammutettu”..

Jos ja kun - niin kuin uskon - Afrikan nälkä on ohitettu kanta keväällä, selitykset muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, mutta tuskin loppuvat.

Nyt tämä Mittal on saanut "yliöartikkelin" Hesariin (tänään), kimmokkeen FAO:n kokous Roomassa. Jutussaan hän saa kertoa kaiken tuon saman roskan suomalaisille lukijoilla (välitti - tietysti - uutistoimisto IPS). Ja asioita sotketaan myös olan takaa, mm. vapaakaupasta, joka on otsikossa, ei ole tässä asiassa kyse:

Vapaakauppa ei auta maailman nälkäisiä (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Vapaakauppa+ei+auta+maailman+n%C3%A4lk%C3%A4isi%C3%A4/HS20091119SI1MA01ear)

HS:n toimittaja on paperiversiossa jutusta erikseen nostanut ylös lauseen:

"Luomuviljely voi kaksinkertaistaa sadon".

***

Tämän voisi ehkä ohittaa olankohautuksella, mutta koska tämän Malawin mallin mukaisen Afrikan ihmeen rahoitus näyttää vielä olevan epäselvä, tuollaiset kirjoitukset saattavat olla vaarallisia. Siihen on puututtava vastineella.

***

PS. klo 18:40

Samaisen Mittalin erään artikkelin - ja siinä oli vielä (avoimesti) kyse juuri Afrikasta - Jussi Tammisola kritisoi puhki jo 3 vuotta sitten:

Kasvinjalostus lisää kehitysmaiden hyvinvointia
(http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS261006.pdf)
Mittal ei tässä kolmessa vuodessa näytä mitään erityistä oppineen, vaan ajaa ihan samoja väärinkäsityksiä. Ei ole oppinut Hesarikaan, ja antaa hänelle tilaa. Tämä ”Oakland Institute” ei ole mikään tieteellinen laitos, vaan vihreä järjestö, sen nyt sentään HS kertoo.

PS. 23.11.2009: Lähetin eilen vastineen Hesariin, mutta "hyvän tavan" mukaan en julkaise sitä täällä, ennen kuin se on julkaistu siellä, tai aikaa on kulunut siinä määrin, että voi uskoa, ettei sitä julkaista.

Mittalin otsikkoon tulleessa "pääaiheessa" on järjellinen ydin, mutta siinäkin hän onnistuu sotkemaan asian (lihav. HJ):

Mittal:

Quote"Väite vapaakaupasta ratkaisuna nälkäongelmaan kertoo poliittisesta muistinmenetyksestä.

Viime toukokuussa YK:n ruokakysymysten erityisraportoija Olivier De Schutter korosti, että rikkaat maat ovat hyödyntäneet tuissa kylpevää maatalouttaan turvatakseen markkinansa ja ahtaneet kehitysmaat täyteen maataloutensa halpoja vientituotteita. Tämän seurauksena paikallinen pienviljely kehitysmaissa on menettänyt kilpailukykynsä ja muuttunut taloudellisesti epävarmaksi."

Jos puhumme vapaakaupasta, niin silloin nimenomaan kaikenlaiset tuet ovat yhtä kiellettyjä menetelmiä kuin esteetkin (tullit ym.)! Kyse on siis siitä, että länsi ei toimi vapaakaupan sääntöjen mukaan.

Jos länsi toimisi vapaakaupan sääntöjen mukaan, merkitsisi se jo sinänsä tiettyä etua kehitysmaiden viljelyn taloudellisille näkymille. Mutta toisena edellytyksenä on kyllä se, että itse kehitysmaiden viljely on riittävän tuottavaa. Luomumenetelmiä käyttävästä kotitarveviljelystä irtoaa niin vähän myytävää (Afrikan) kaupunkien markkinoille, että sitä kautta asia ei toteudu.  Vaan on turvauduttava lännen ylijäämiin (vaikka niitä ei subventoitaisikaan).

***

Lisäys klo 14:30: Tätä ”vapaakaupan” haitallista vaikutusta ei Mittal ole keksinyt itse, vaan se liittyy pitkään perinteeseen, jossa syyllisyyttä ikäviin ilmiöihin haetaan jostain sellaiselta taholta, jota muutoinkin halutaan syyttää.

Kehitysmaiden köyhyys oli pari vuosikymmentä sitten - eräiden mielestä - aivan varmasti USA:n imperialismin ja länsimaiden/ylikansallisten yhtiöiden ”riiston” aiheuttamaa. Sittemmin joku irvileuka kuvasi asian näin: on vain yksi kohtalo, joka on pahempi köyhälle kehitysmaalle kuin joutua ylikansallisen yrityksen riiston kohteeksi. Se on se, ettei joudu.

Muualta tämä kommunismin *) syvälle aivoihin pesiytynyt aateperintö on jo haihtunut, mutta ruoan tuotantoon suhtautumisessa se yhä vaikuttaa, siinä asia halutaan yhä esittää niin.

Eli, jos kehitysmaissa on nälkä, se on (tavalla tai toisella) lännen kapitalismin (meidän) syy.

Mikään matematiikka ei tässä näytä auttavan. Useaan kertaan on todettu, että maailman ruoan tuotannosta yhteensä

-   vain noin 10 prosenttia ylipäänsä kulkee maailmankaupan kautta, ja siitäkin
-   valtaosa on kehittyneiden maiden välistä kauppaa.

Jolloin �" vaikka asialla on toki tiettyä merkitystä �" FAO:n arvioima miljardin ihmisen nälkä tai aliravitsemus ei voi millään olla maailmankaupan syy.

Mutta tämä on nyt niin ”tyypillinen” ajattelutapa, että mm. KEPA keskittyy �" vaikutelmani mukaan �" usein juuri vain tähän näkökulmaan.

________     

*) kristillisyyden? Tästähän saa synnintuntoa, jota voi katua? Vihreyden? Sillekin aatteelle henkilökohtainen synnintunto (ja parannus) on tärkeä juttu, josta voimaa kulman kautta haetaan.

Mittal:

QuoteL'Aquilan aloite painottaa maatalouden teknologista vallankumousta, joka perustuu osaltaan muuntogeenisten lajikkeiden viljelyyn.

Ei pidä paikkaansa, muuntogeenistä lajikkeista ei ko. aloitteessa puhutti lainkaan. Mutta kun Mittal tietää, millaisia ennakkoluuloja asiassa Euroopassa on, hän yrittää siis tätä.

QuoteYhdysvaltalainen Union of Concerned Scientists -järjestö julkaisi aiemmin tänä vuonna raportin, jossa analysoidaan liki kahden vuosikymmenen ajalta arvostettujen tiedemiesten hyväksymät tutkimukset muuntogeenisten ruoka- ja rehukasvien sadoista Yhdysvalloissa. Raportti osoittaa, ettei geenitekniikalla ole onnistuttu merkittävästi kasvattamaan satoja. [/size

Tässä yhden vihreän järjestön edustaja käyttää lähteenään toista vihreätä järjestöä.

Koska tiedän, että oikeat tieteenharjoittajat valmistelevat vastinetta Mittalin artikkeliin tältä osin, en jatka tästä GM-asiasta tässä tämän enempää (vaikka näppäimillä olevia sormiani syyhyttäisikin!).

Mittal:

QuoteVielä olennaisempaa on tunnistaa seikat, joista kehitysmaiden on väistämättä huolehdittava. Niiden on alettava noudattaa kansalaistensa tarpeisiin vastaavaa maatalouspolitiikkaa, taattava viljelijöille oikeus maahan, veteen, siemeniin ja muihin resursseihin, turvattava paikallisten tuotteiden kilpailukyky, valvottava viljelijöiden elannon ja tulojen säilymistä sekä taattava kansallinen ruokaturvallisuus.

Ehkä epähieno kysymys, mutta miten näiden tavoitteiden toteutumiseen voisi vaikuttaa se, että paikallinen viljelijä saisi pellostaan hehtaarilta 3 tonnia maissia yhden sijasta? Vaikka sitten "ylikansalliselta" firmalta ostetulla siemenellä ja lannoitteella? En itse osaa millään kuvitella, että se vaikuttaisi noita tavoitteita vastaankaan.

Vai onko tässä ...

Quote[...] turvattava paikallisten tuotteiden kilpailukyky, valvottava viljelijöiden elannon ja tulojen säilymistä sekä taattava kansallinen ruokaturvallisuus.[...]

... joku sellainen visio, että rajat kiinni ja vain kotimainen ruoka on sallittua, ja viljelijöille maksetaan, tuotannosta riippumatta, valtion palkkaa ja ... ???

Tässä on artikkeli, joka on toiveikas Saharan eteläpuolisen Afrikan maanviljelyn suhteen:

Sub-Saharan Africa's promise is growing (http://www.truthabouttrade.org/news/latest-news/15363-guest-column-sub-saharan-africas-promise-is-growing-)

Se on tietysti vain mielipide, mutta tämä Marshall on ainakin ollut jonkinlaisessa asiantuntijan asemassa USA:n senaatin suhteen.

Sää on kyllä nyt valitettavasti ollut tietojeni mukaan epäsuotuisa ainakin nk. Afrikan sarven kieppeillä, kuivuutta.

Eipä taida olla niin paljon toiveikkuuteen syytä, kun olen tuossa edellä maalaillut.

Esim. Zimbabwessa näyttää tältä:

ZIMBABWE: Hope and crops scorched again (http://www.irinnews.org/Report.aspx?ReportId=87883)

("toivo ja sato palaneet poroksi, taas")

Kuivuus vaivaa - eikä lannoitteitakaan ole saatu, niistä on siellä suorastaan pulaa, ilmenee toisista lähteistä. Kinokastelua ei edes mainita.

Oudosti ne L'Aquilassa luvatut 30 miljardia ovat kadonneet uutisista - sen sijaan Kööpenhaminassa luvattiin kehitysmaille lisää miljardeja, jopa satoja,  ilmastonmuutoksen torjumiseen - ja nekin lupaukset ovat nyt jääneet taka-alalle, kun ilmastokokous meni mönkään. 

Toivottavasti jossain taka-alalla kuitenkin tässä maatalousasiassa tapahtuu, ettei tässä tarvitse ruveta kyyniseksi. Tuo Zimbabwe voisi olla erityistapaus, siellähän on kaikki rempallaan:

ZIMBABWE:  One Million Casualties of Land Reform (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=50097)

("maareformin miljoona [kuolon]uhria")

Maailmanpankin presidentti Robert B. Zoellick taas suhtautuu asiaan optimistisesti

puhessaan Afrikan unionin huippukokouksessa. (http://nazret.com/blog/index.php?title=speech_by_world_bank_group_president_rob&more=1&c=1&tb=1&pb=1)

Puhe käsittelee monia rahoituslähteitä, mutta nyt siitä puheesta on löydettävissä nimi näille L’Aquilassa luvatuille miljardeille, eli systeemille, jonka kautta ne kulkevat:

QuoteAt the request of the G-20, the World Bank created the Global Agriculture and Food Security Program (GAFSP), a financial coordination mechanism that will operationalize the pledges to agriculture and food security made at L’Aquila last July. The GAFSP will be jointly run by donors and recipients. We look forward to partnering with the African Union to ensure that GAFSP can finance the priorities identified by African countries’ strategic agricultural plans.

Se on siis “Global Agriculture and Food Security Program" ja lyhenne GAFSP. Tällä nimellä nyt sitten googlataan ja seurataan, mitä asiassa tapahtuu.

Puheesta selviää kyllä myös, että aikataulu asialle ei ole niin nopea kuin luulin ja toivoin. Tämä vuonna on vielä WFP:lle (http://www.wfp.org/) runsaasti töitä Afrikassakin.

***

Optimismia lisää osaltaan sekin, että myös ennustukset siitä, että Afrikka joutuisi ilmastonmuutoksen (sateiden vähenemisen) takia pulaan, ovat osoittautuneet tuulesta temmatuiksi, eivät ole ”vertaisarvioita” tiedettä, vaan peräisin kanadalaiselta vihreältä järjestöltä  Tästä ”Africagatesta” lisää tätä kautta:

IPCC’s “Africagate” blunder as told by Dr. Richard North (http://wattsupwiththat.com/2010/02/06/ipccs-latest-blunder-africagate-as-told-by-dr-richard-north/)

Toivottavasti tämä nyt suuntaa keskustelun Afrikan viljelyksestä oikeille raiteille, pois spekulatiivisista tulevista ongelmista konkreettisiin nykyisiin ongelmiin. Että päästäisiin tästä ilmiöstä:  ”Looking Beyond the Mark” (http://www.co2science.org/articles/V13/N5/EDIT.php).

AGRAn (http://www.agra-alliance.org/) lisäksi näkyy nyt perustetun tällainenkin organisaatio, yhteenliittymä tai foorumi:

AfricaFertilizer.org to Increase Agricultural Productivity and Knowledge Across the African Continent (http://www.earthtimes.org/articles/show/africafertilizerorg-to-increase-agricultural-productivity-and-knowledge-across-the-african-continent,1189252.shtml)

Tätä täytyy seurata.

Täältä löytyy ko. foorumin oma sivusto:

http://africafertilizer.org/

Pedro A. Sánchez on taas ottanut kantaa Afrikan tilanteeseen:

Tripling crop yields in tropical Africa (http://www.nature.com/ngeo/journal/v3/n5/full/ngeo853.html)

eli “satojen tuoton kolminkertaistaminen trooppisessa Afrikassa”. Palataan tähän myöhemmin tarkemmin, mutta pääsanoma Nature-lehden artikkelissa on, että on kiinnitettävä huomiota maaperään, ravinteisiin. Pelkät paremmat lajikkeet eivät tavoitteeseen yksin riitä.

Mutta että tämän tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, sen ovat Sánchezin mukaan osoittaneet

a)   nk. Millennium-kylät ympäri Afrikkaa ja
b)   yksi kokonainen maa, Malawi. 

Toinen sanoma Sánchezin jutussa on selvästi, että

a) keinolannoitteet eivät yksin riitä ja
b) orgaaniset lannoitteet eivät yksin riitä!

Erikseen tuodaan esille, miten viljelijät juuri typensidonnassa huomaavat usein, että tämä "ilmainen" niksi (esim. metsäviljely) on usein typen lisäämisessä liian hidas, ja siksi hylkäävät sen (jos vaihtoehtoja on).

Uutistoimisto IPS, jota olemme toisaalla syyttäneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) luomuaatteen ylimääräisestä suosimisesta, on nyt yllättäen kertonut kaksi kertaa tämän Afrikan (suunnitellun) ”vihreän vallankumouksen” edistymisestä:

Revolution in African Agriculture Gathering Momentum (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=52707)

(so. vallankumous Afrikan maanviljelyssä on alkamassa - tai "kerää vauhtia")

ja

Funding Begins Flowing for African Agriculture (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=52691)

(so. rahoitusta alkaa virrata Afrikan maanviljelykselle)

Tämä asia ei ole ollut uutinen Suomen tiedotusvälineissä. Eikä Finfoodilla. Joka päinvastoin markkinoi tällaisia visioita, (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=139) joita on pakko kritisoida.

Nyt sitten tämän uutisen mukaan Sambiaankin ovat nyt iskeneet tehoviljelyn ”kiroukset”:

Bumper Harvest May Prove an Embarassment of Riches (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=53181)

Sambiassa on liikaa ruokaa, eikä tiedetä, mitä sille tehdä! Ja tämän on aiheuttanut lannoitteille annettu hintatuki.

No, toki siellä on ihan aitoja rahoitus-, markkinointi-, kuljetus- ja varastointiongelmia.

Mutta jotenkin kuvittelisin, että nämä ongelmat ovat siedettävämpiä kuin se tilanne, jossa ruokaa on liian vähän?

Sambiassa ”pelätään” jopa, että nämä ”kiroukset” jatkuvat, seuraavastakin sadosta voi tulla iso:

Masaiti Farmers Predict Another Bumper Harvest (http://allafrica.com/stories/201010041018.html)

*** 

Niinpä kaksi näistä uutisessamme 2009 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85) mainituista kolmesta eteläisen Afrikan maasta saattaisi nyt olla jo nk. ”kuivilla”.

Kommentaattorit näyttävät olevan vähän ymmällään siitä, että tämä nyt muhimassa oleva ”ruokakriisi”, eli ruoan hintojen nousu vastaavalla tavalla kuin v. 2008, ei näytäkään nyt purevan pahasti eteläiseen Afrikkaan, joka yleensä on ollut se haavoittuvaisin alue.

Uutispäivä Demarin artikkelissa tänään ”Ruoan kallistuminen voi nostaa taas mellakoita”, kerrotaan tilanteesta yleensä, mutta eteläisen Afrikan osalta todetaan, miten monissa maissa on ollut hyvä sato, joten hintojen korotuspaine ”ei tunnu yhtä kovasti”.

Selityksissä muuten sitten mainitaan tämä:

Quote”Malawin sadot ovat parantuneet uuden lannoiteohjelman ansiosta.”

Muiden maiden osalta kerrotaan siten muista tekijöistä, mutta tosiasia on, että nämä muutkin maat ovat, kukin tietysti vähän omalla tavallaan,  seuranneet Malawin esimerkkiä.  Joka ei oikeastaan enää ole niin ”uusi”, so. ohjelmahan on ollut käynnissä jo kuusi vuotta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45).

***

Samassa jutussa sitten annettiin Lester Brownin kertoa juuri tulossa olevasta maailman Suuresta Ruokakriisistä. Siis siitä, jonka Brown on kertonut olevan juuri tulossa, josta hän on nähnyt selviä merkkejä - jo kohta 40 vuotta …

Ja tuosta Malawia koskevasta lauseesta huolimatta jutussa oli tuttua "kestäväkätystä", eli ruoka pitäisi kuulemma tuottaa "kestävällä" tavalla - joka enemmän tai vähemmän viittaa luomuun. Vaikka juuri eri linjalla on nyt siis onnistuttu.

Muutoinkin optimismi Afrikan suhteen on lisääntymässä. Tämä otsikko …

Poorest continent can 'feed itself in a generation' (http://www.mg.co.za/article/2011-01-07-poorest-continent-can-feed-itself-in-a-generation)

… eli ”köyhin maanosa pystyy sukupolvessa ruokkimaan itsensä” ei nyt ehkä aikamääritykseltään ole järin optimistinen, mutta siinä on professori Calestous Juman ”tiedemiehen varovaisuutta”. Juttu kannattaa lukea silti, koska siinä suuntaviitat ovat hyvin kohdallaan.

Itse luulen, että nyt tästä eteenpäin, vuosi vuodelta, yllätymme kehityksen vauhdista Afrikassa. Urheiluselostajan termein: pää on nyt avattu.

Kerroimme tuolla, miten Malawilla näyttää edelleen menevän loistavasti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.msg1931#msg1931). Tietystikin lähtötasoon nähden �" en usko, että kukaan suomalainen edelleenkään haluaisi välttämättä muuttaa Malawiin, ainakaan gastronomisia elämyksiä hakemaan … ellei siiten satu valtavasti pitämään maissista.

Myös Zimbabwessa tilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin:

Zimbabwe: Nation to Harvest Enough Maize (http://allafrica.com/stories/201102070249.html)

Suomennokseni alkukappaleesta:

QuoteEnsimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen Zimbabwen viljelijät todennäköisesti saavat tällä viljelykaudella sadon, joka tyydyttää kaikki kansalliset tarpeet tulevana vuonna, ja lisäksi kohtuullisen ylijäämän, jonka voi varastoida tai antaa vientiin.

Mutta Sambiassa kuulemma menee huonosti …

Inputs support hasn’t helped farmers, says clergyman (http://www.postzambia.com/post-read_article.php?articleId=18101)

Eli suomeksi: tuki tuotantopanoksille ei ole auttanut viljelijöitä, toteaa eräs kirkonmies.

Mutta mistä on kysymys? Kannattaako tämä paikallinen pappi siis luomuviljelyä kuten moni pappi ja seurakunnan jäsen täällä Suomessa? Ei, siitä ei ole kyse, vaan Sambian pappi kritisoi sitä, että tukiohjelma ja erityisesti jakelu ei ole kunnolla toiminut, paremmat siemenet ja lannoitteet (lihav. HJ) eivät ole menneet tehokkaasti ja ajoissa perille.

Sambian kokonaistilanteesta ei tuo uutinen tietysti välttämättä kerro. Sambiasta kerrottiin toisaalla tämäkin uutinen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=97.msg1934#msg1934). Satoennustetta Sambiasta en ole Googlen uutisista vielä löytänyt.

PS. Afrikassa on toki muitakin maita, ja isompiakin, mutta tämän kolmen maan ryppään seurannalla on täällä jo tiettyjä perinteitä. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85) Kun kartasta katsoo, niin oikeastaan myös Tansanian ja Mosambikin seuranta täytyisi ottaa mukaan. Tehdään niin. "Pysykää kanavalla".

Valitettavasti seuraamaamme eteläisen Afrikan aluetta uhkaavat nyt ikävät luonnonilmiöt ...

Southern Africa May Face Worst Flooding in Decades (http://www.voanews.com/english/news/africa/decapua-southern-africa-floods-7feb11-115490629.htm)

... eli voimakas La Nina -ilmiö uhkaa tuoda alueelle väärään aikaan liikaa vettä ja voi aiheuttaa - FAO pelkää - pahimmat tulvat vuosikymmeniin. Tulossa oleva hyvä sato ei tietysti silloin mitään auta, jos kaikki tuhoutuu veden alle.

Muuta tässä ei nyt sitten voi kuin toivoa FAO:n erehtyvän.

Jos katastrofi toteutuu, se tulee vielä hyvin pahaan aikaan, kun muistamme, miten viljan hinta on maailmanmarkkinoilla huippulukemissa.

 
Mosambikissa ei tilannetta yritetäkään kehua …

Mozambique: Agriculture Has Not Evolved in 50 Years (http://allafrica.com/stories/201102110871.html)

… eli maanviljely ei ole edistynyt 50 vuoteen.

Siinä ei auttanut usko luomulannoitteisiin n. 3 vuotta sitten …

African Agriculture: Mozambique to begin organic fertilizer processing (http://www.africanagricultureblog.com/2008/03/mozambique-to-begin-organic-fertilizer.html)

… ainakaan siitä ei juuri mitään tulosta tänä aikana siis tullut.

Niinpä nyt on tapahtumassa jotain muuta …

Mozambique to have fertilizer production factory (http://www.macauhub.com.mo/en/news.php?ID=10980)

… eli Mosambikissa aiotaan nyt tehdä ihan oikea lannoitetehdas, yhteistyössä USA:laisen firman kanssa.

 
Tansanian tilanne on myös kehno tai ainakin uhkaava, mutta päinvastaisesta syystä kuin muilla eteläisen Afrikan mailla. FAO (ks. edellä) pelkää tulvia, tansanialaiset valittelevat kuivuutta, ja pelkäävät, etteivät saa tarpeeksi sateita.

Severe food shortage looms nation-wide (http://www.ippmedia.com/frontend/index.php?l=26015)

Lannoitteiden käytöstä Tansaniassa:

Viime kesänä vielä siellä haaveiltiin peltometsäviljelystä, lannoiteriippuvuuden vähentäjänä …

Tanzania: The 'Magic' That Will Reduce Fertilizer Reliance (http://allafrica.com/stories/201007280671.html)

…. mutta ainakaan tuon jutun mukaan ei haaveiltu, että tuo niksi kokonaan korvaisi keinolannoitteet. Keinolannoitteiden tukiaisten kustannuksia kyllä kauhisteltiin. Mitä asiassa sitten tehtiin, siitä ei nyt löydy vielä tarkkaa tietoa.

Mutta Tansaniaan tai ainakin sitä kautta tuodaan lannoiteita, mukana myös Yara:

Yara’s 30bn/- investment worries Minjingu (http://www.dailynews.co.tz/home/?n=17262)

Ja saman uutisen mukaan paikallinenkin lannoitetehdas on olemassa.

***

Näin nämä kaksi lisämaatakin on otettu seurantaan. Alueen pääsadot valmistuvat tässä kevään mittaan, ja sitten teemme vastaavan vertailun kuin teimme v. 2009 kolmen maan osalta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85).

SADC eli eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestö ennustaa nyt kuitenkin �" paikallisista tulvista huolimatta �" suurimmalle osasta alueesta “muhkeaa” satoa:

SADC famine warning system predicts bumper harvest in most of region (http://www.zimbabwesituation.com/feb22_2011.html#Z18)

Linkki saattaa temppuilla, mutta tällainen oli APA-Hararen (Zimbabwe) välittämä uutinen 21.2.2011.

Parempia maissisatoja kuin viime vuonna odotetaan uutisen mukaan maissa: ”Malawi, Mozambique, Zambia and Zimbabwe”. Lesotoa ja Etelä-Afrikkaa tulvat koettelevat.

Hesarissa oli tänään kirjoitus, ei niin kovin hyvä eikä analyyttinen, mutta eräällä tavalla mielenkiintoinen, etten sanoisi rohkaiseva. Valitettavasti ”maksumuurin” takana, mutta tässä otsikot ja muutama poiminta:

QuoteHYV�,,, PAHA KEHITYSAPU

HS:n sarja käsittelee kehitysyhteistyön hyötyjä ja haittoja.

Afrikka odottaa vihreää vallankumousta

Mosambikissa köyhyys pahenee, koska avunantajat ja hallitus ovat jättäneet pienviljelijät oman onnensa nojaan.

Poimintoja paperilehdestä (juttu keskittyy Mosambikiin):

Quote”Afrikassa ei vihreää vallankumousta ole vielä nähty. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa sadat miljoonat nousivat 1970- ja 1980-luilla köyhyydestä valtion tukemien lannoitetiden ja kastelujärjestelmien ansiosta.

Quote”Mosambikissa olisi kaikki mahdollisuudet vihreään vallankumoukseen.”

Quote”Hallituksen kanssa on keskusteltu muun muassa siitä, pitäisikö valtion tukea lannoitteiden ostoa. Naapurimaassa Malawissa lannoitetuet ovat vähentäneet köyhyyttä.”

Vaikeuksia ja asian esteitä toki esitellään, mutta linja on nyt siis tämä! Todetaan myös, että ”Suomi patistaa Mosambikia auttamaan pienviljelijöitä.” Olisiko Suomikin, siellä ”kentällä” nyt todella tekemässä näin? (Eikä näin? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0))


PS. Samassa lehden numerossa oli kyllä tähän kirjaan (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=160) myönteisesti suhtautuva pääkirjoitus, mutta se perustui selvästi ylimalkaiseen asiaan tutustumiseen (lehdistotilaisuuteen ja -tiedottteseen?). Kirjan luomulinjaa siinä ei edes mainitttu.

Tämä all.Africa.com:in uutinen

NEPAD and Agriculture - Africa's Development Plan Bears Fruit (http://allafrica.com/stories/201103311154.html)

eli “NEPAD ja maanviljelys �" Afrikan kehityssuunnitelma kantaa hedelmää”

osoittaa, että olin aika ellen täsmällisen oikeassa HS:n mielipidekirjoituksessani. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170)

Tässä on �" taas yksi �" kuvaus siitä, miten nyt Vihreä vallankumous myös Afrikassa voimakkaasti etenee:

An African green farming revolution (http://www.smallholder.co.uk/news/8957783.An_African_green_farming_revolution/)

Siinä haastatellaan AGRA:n puheenjohtajaa, tri Namanga Ngongia.

Esille haluan ottaa yhden kohdan, ihan suomalaisia varten, siitä, mitä hän sanoo komposteista.

Hän on ”tietoinen niiden arvosta”, mutta tuo esille niiden riittämättömyyden, heti kun mennään kotitarveviljelyn ulkopuolelle.

Myös Sambia odottaa nyt hyvää maissisatoa:

Info-Zambia: Agriculture (http://www.infozambia.co.zm/index.php?option=com_mtree&task=listcats&cat_id=111&Itemid=164)

Sato olisi kasvamassa n. puolella miljoonalla tonnilla viimevuotisesta yhteensä 2,8 miljoonaan tonniin.

Ja myös Sambiassa eräs niksi on ollut tämä:

Quote”Niiden pienviljelijöiden määrä, jotka ovat saaneet hintatuettuja siemeniä ja lannoitteita, on noussut lähes 900 000:een viime vuoden 534 000:sta.”

Tästä IPS:n uutisesta ei ihan saa selvää ...

Second Chance For an African Green Revolution (http://www.ipsnews.net/2012/09/second-chance-for-an-african-green-revolution/)

... mutta suomeksihan se on, että "Toinen mahdollisuus Afrikan Vihreälle vallankumoukselle"

Ja se kertoo järjestettävästä suuresta konferenssista "African Green Revolution Forum" (http://www.agrforum.com/)

"Stay tuned", sanoisin, eli "pysykää kanavalla".

Tämä voisi olla jatkoa tälle tärkeälle tapahtumalle Abujassa, Nigeriassa:  African Fertilizer Summit  (http://www.afdb.org/en/topics-and-sectors/initiatives-partnerships/african-fertilizer-financing-mechanism/abuja-declaration/), vuonna 2006.

Nämä tässä  Kepan uutisessa …

Tutkimus: Britannia on sitoutunein ruokaturvan edistäjä (http://www.kepa.fi/uutiset/10032)

… mainitut "afrikkalaiset järjestöt" ovat selvästi niitä länsimaisten (vihreiden) NGO:oiden "vatsastapuhumisjärjestöjä", joista Thomas DeiGregori joskus puhui. Ne eivät millään tavalla edusta Afrikkaa vaan kansainvälistä rikkaan maailman GM-vastaista ja luomua ajavaa liikettä (joka siis vielä nähtävästi sinnikkäästi yrittää … epätoivoisesti  (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170)…)

Tästä voi helposti varmistua ja vakuuttua seuraamalla linkkejä Kepan uutisesta alkaen. Sieltä kyllä löytyvät "tavanomaiset epäillyt", sekä tavanomaiset fraasit ja "koodisanat".

___

Britannian osalta otsikon asia pitää sydäntä särkevän kauniisti paikkansa: kun sen oli pakko itsepäisen Mutharikan diplomaattisen loukkauksen jälkeen lopettaa valtiollinen apu - se etsi tien, jota kautta apu Malawille tuli kuitenkin epävirallisia teitä perille!

Kirsi Koivuporras-Masuka muistaa Kansan Uutisissa 7.7.13 artikkelissaan ...

Tuleeko Afrikasta maailman uusi ruoka-aitta? (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3020733/tuleeko-afrikasta-maailman-uusi-ruoka-aitta)

... muistuttaa myös tästä näkökulmasta:

QuoteHuolissaan Nkonya on viljelyyn käytettävän maa-alan holtittomasta lisääntymisestä, etenkin, jos se tapahtuu metsäalan kustannuksella.

− Viljelyalan laajentaminen metsien kustannuksella on huonoa kehitystä. Mitä turvatumpi viljelijän asema on, sen vähemmän hänellä on paineita laajentaa viljelyalaa.

Viljelyalan jatkuva kasvattaminen ei ole kestävää ja on osaltaan ristiriidassa ympäristönäkökulmien kanssa. Avainsanaksi onkin muodostumassa tuotannon lisääminen ja tehostaminen niin, että samasta maapalasta saadaan enemmän irti, kuitenkin maata köyhdyttämättä.

(lihav. HJ)

Ihan niin pitkälle ei sentään uskallettu mennä, että olisi puhuttu siitä, miten (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45) tuo tehokkaimmin tapahtuu ...  :)

Jos on näin ...

QuoteKartalla katseet kääntyvät nopeasti Afrikkaan, jossa etenkin mantereen eteläosassa maatalouteen soveltuvasta maasta on käytössä vielä varsin pieni osa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maatalouteen soveltuvan maa-alan osuus on Maailmanpankin tilastojen mukaan reilut 40 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin Euroopan unionin alueella.

... ja toisaalta hehtaarituotot ovat nyt vain murto-osa EU:n tuotoista, voidaan sanoa, että "maata" on tavallaan paljon enemmän!




PS. klo 14:45: Eli sillä tavalla enemmän, että huonotuottoisessa maassa on valtavasti "salattua" maata.

Vasemmiston - mukaan voi laskea sosialidemokraatitkin - suhde kehitysmaiden maahan on muuten perinteisesti (ehkä 30-40 vuotta?) ollut - porvarillinen: kyse on korostetusti ollut omistuksesta! Mikään asia ei ole heitä niin kiinnostanut kuin maan omistus, hallinta, valta.

Mitä sillä maalla sitten on käytännössä tehty, on ollut toisarvoista. Kunhan hehtaaria viljelevä nainen on kaikin puolin juridisesti oikeutettu - tyttäriensä kanssa - kuokkimaan hehtaarin tilaansa, asia on ollut OK. Mutta nyt ehkä asiassa olisi nähtävissä hiukan muutosta?
 

AGRA on nyt julkaissut tämän vuoden (2013) Afrikan viljelyn tilannekatsauksen.

Africa: Agra Launches Africa Agriculture Status Report (http://allafrica.com/stories/201309040427.html)

Vaikka raportti onkin noin otsikoitu, ihan koko Afrikan tilanteesta ei kerrota,  vaan 16 valikoidusta maasta. Kyseiset maat selviävät raportin sivulta 15.

(Mukana ovat näistä seuraamistamme maista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=290) Sambia ja Malawi, mutta valitettavasti Zimbabwe ei)

Ko. raportti on ladattavissa tästä osoitteesta:

http://www.agra.org/download/5226fe87ea799

Sieltä kannattaa lukea ainakin luvut 4 (maaperän terveydestä eli lannoituksesta) ja 5 (siemenistä).

Tai katsoa ainakin kuvat!  ;)

Tässä jutussa ...

Africa: Feeding Africa Through Agricultural Innovation (http://allafrica.com/stories/201309301990.html?viewall=1)

... kerrotaan elektronisista "vouchereista" Nigeriassa, joilla voi ostaa valtion tuella lannoiiteita ja parempaa siementä. Kännyköitä käytetään.

Mahdollisesti kännykällä saa satovakuutuksenkin, josta juttu sitten kertoo. Nyt siis myös Nigeriassa.

Kerroimme jo, miten asia oli toteutettu aiemmin Keniassa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=123)

Science Dailysta:

The African Green Revolution at the Tipping Point (http://www.sciencedaily.com/releases/2013/10/131015113915.htm)

Afrikan vihreä vallankumous on nyt kulminaatiopisteessään, läpimurtovaiheessa.

Pedro Sanchez pirää asiasta 5.11.13 esityksen suuressa tieteellisessä kokouksessa.

Pitää etsiä esitys, kun se on saatavissa.

Nyt kun vuoden 2009 L'Aquilan lupausta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=88) ryhdytään lopulta jalkauttamaan, asia ei kelpaakaan kaikillle:

The Guardian: G8:n ruokaturvaohjelma unohtaa pienviljelijät (http://www.kepa.fi/uutiset/10539)

Ja kukapa siellä tässä kritiikissä on kovasti aktiivinen (lihav. HJ):

QuoteKääntöpuolena näyttää olevan se, että pienviljelijät on unohdettu neuvottelupöydistä. Esimerkiksi YK:n ruokaturvaraportoija Olivier de Schutter toteaa, että hallitukset ovat antaneet lupauksia sijoittajille suljettujen ovien takana ja tekemättä pitkän tähtäimen suunnitelmia pienviljelijöiden tulevaisuudesta, The Guardian kirjoittaa.

Mistä syystä? Luulenpa tietäväni: näiden kaavailujen mukaan "pienviljelijöiden tulevaisuus" ja varsinkaan heidän käyttämänsä välineet ja menetelmät, eivät ole sellaisia, jollaisia  de Schutter haluaisi niiden olevan. *)

Kannattaa kurkistaa Guardianin sivulle (http://www.theguardian.com/global-development/food-security?INTCMP=ILCNETTXT3487), jossa asiasta löytyy useampia artikkeleita, monin erilaisin painotuksin.

___________

*) selitykseksi niille, jotka eivät ehkä ole seuranneet de Schutterin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=54.msg1990#msg1990) toimintaa ja hänen ajamiaan tavoitteita (täällä tai muualla): eli siis mahdollisimman pitkälle luomua.

Kepan uutisesta:

QuotePelkona maakaappaukset

Yksi ruokaturvaohjelmassa mukana olevista valtioista on Ghana, joka on hedelmällisestä viljelymaastaan huolimatta kärsinyt pitkään huonosta ruokatilanteesta. Viime vuosina ruokaturva on ollut heikkoa varsinkin maan pohjoisosissa.

Lähtiessään mukaan "New Alliance" -ohjelmaan maa sitoutui keskittymään viiteen viljelykasviin �" jamssiin, lehmänpapuun, maissiin, maniokkiin ja riisin �" sekä tarjoamaan 10 000 hehtaaria maata yksityisen sektorin sijoittajien käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä, The Guardian raportoi.

Tämä herättää pelkoa maakaappauksista, arvioi Duke Tago ghanalaisesta ruokasuvereniteettia ajavasta kampanjasta.

10 000 hehtaaria on 100 neliökilometriä. FAO kertoo Ghanassa (http://www.fao.org/ag/agp/AGPC/doc/Counprof/ghana/Ghana.htm) olevan 58 000 neliökilometriä viljelyksessä. Tuo sijoittajien käyttöön varattavaksi suunniteltu alue on siis koko viljelyalasta noin kaksi promillea.


PS. Tämä haastateltu Duke Tagoe (nimessä oli virhe Kepalla) on tälaisesta kanpanjasta (http://foodsovereigntyghana.org/resources/), joka päämääränä on siis vastustaa GM-viljelyä, ja myös Vihreää vallankumousta yleensä.

Haluanpa muuten tähän lainata Guardianin samaan asiaan liittyvää artikkelia ...

Malawi's small farmers kept in the dark about G8 New Alliance (http://www.theguardian.com/global-development/2014/feb/18/malawi-small-farmers-g8-new-alliance)

... tältä osin:

QuoteWhat Chipeta and Mazibuko do know is that Monsanto offers the best seeds in town, but at a price.

"The benefits are the higher yields and early maturity, but they are quite expensive," Chipeta said.

"But it's worth it, especially if we have a good buyer, like the World Food Programme," added Mazibuko, who is in Blantyre with Chipeta in the hope of selling the maize grown by the farmers' group 208 members to the WFP. "More people are buying hybrid seeds because of the high yields. Hybrids are very resistant to disease," he said.

Eli malawilaiset viljelijät ...

- pitävät Monsanton siemeniä parhaina
- mutta kalliina
- mutta hintansa arvoisina
- erityisesti, jos saavat hyvän ostajan
- kuten Maailman Ruokaohjelman eli WFP:n
- kertovat lisäksi, että muutkin ostavat hybridisiementä
- hyvien satojen takia [ja koska]
- hybridisiemenet ovat taudeille vastustuskykyisiä.

Tässä ei luultavasti ole kyse GMO-siemenistä, mutta näin siis viljelijät itse pähkäilevät, mikä heille kannattaa mikä ei. Eikä heitä siihen mitenkään pakoteta.

Vaikka toimittaja sitten artikkelissa heti perään jupisee tarpeesta ostaa joka vuosi uutta siementä. Mutta tämänhän nuo malawilaiset hyvin tietävät - ja pitävät asiaa silti hintansa arvoisena. Ja sanomalla tätä tiettyä siementä "parhaaksi", he myös kertovat, että vaihtoehtojakin on.

__________________

Tuli tuossa oikein nimellä piilomainostettua Monsantoa, mutta syyllinen tähän on Guardian, emme me ...  ;)

Mutta hetikohta oli järjestetty Olivier de Schutterin johdolla tällainen tilaisuus (http://landworkersalliance.org.uk/tag/olivier-de-schutter/), jossa selvästi ilmoitettiin, että vastustetaan G8-maiden projektia:

QuoteHow can we resist corporate driven projects such as the G8′s New Alliance?

Malli, jota viljelymenetelmien osalta ajettiin, oli peitelty sanaan "agroecology" (mutta luomuahan se on). Huolta oltiin tuntevinaan pienviljelijöiden toimeentulosta, biodiversiteetistä. Ja tietysti maakaappauksista ja suuryritysten ahneesta voitontavoittelusta.

De Schutter sitten haukkui "produktivistisia" *) tavoitteenasetteluja ja menetelmiä, no, vihreää vallankumoustahan hän tarkoitti, ja leimasi sen epäonnistumiseksi. Artikkeli kiittää häntä puheensa "älykkäästä" avauksesta, ja jotain tiettyä älykkyyttä onkin kieltämättä siinä oveluudessa, jolla tällainen "paketti" tehdään, jos sillä saadaan osa ihmisistä kannattamaan luomumenetelmiä.

Mutta, kuten olen muualla tuonut esiin, luultavasti he käytännössä viihdyttävät vain itseään, ja todellinen kehitys (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170) menee aivan toisin.

_____________

*) ja vieläpä väitti, että tällaista suuriin satoihin pyrkivää linjaa ei enää tarvittaisi, koska väestönkasvu on hidastunut! Samalla hän tietysti tulee siinä loogisesti myöntäneeksi, että luomulinjalla ei suuriin satoihin päästä ...

Tässäpä linkki tähän sivustoon:

Insights: Africa's future... can biosciences contribute? (http://www.ourplanet.com/insights-2014/)

Ja sieltä nostettakoon erikseen esiin tri Philipp Aernin *) artikkeli ...

The great misunderstanding of the global food crisis (http://www.ourplanet.com/insights-2014/7_global_food_crisis.pdf)

... jossa sanotaan muutama sana "ruokasuvereniteetista", erityisesti Afrikassa (ja rikkaissa maissa!) ja mainitaanpa tämä YK:n erityisraportoijakin [de Schutter], koulutukseltaan juristi (!).

Vinkin antoi "GMO Pundit":

Food sovereignty: a persistent narrative that shapes donor priorities (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/03/food-sovereignty-persistent-narrative.html)

(Ruokasuvereniteetti: sitkeä kertomus, joka muovaa lahjoittajien prioriteetteja ... tai: vaikuttaa priorisointiin)

______________

*) hän on kolmisen vuotta sitten tehnyt tämän laajemman tarkastelun samasta asiasta (pdf):

Food Sovereignty and its Discontents (https://www.researchgate.net/publication/228128587_Food_Sovereignty_and_its_Discontents)

Vielä julkaisi Kepa uutisen tämän mainitun de Schutterin viimeisestä raportista:

YK-asiantuntija: Ruokajärjestelmä on demokratisoitava (http://www.kepa.fi/uutiset/10595)

Puuta heinää siinä esitetyt mielipiteet edelleen olivat.

"Yksiulotteinen vaatimus tuottaa enemmän ruokaa ei saa jyrätä yli sellaisia tavoitteita kuin monimuotoisen ja kulttuurisesti hyväksyttävän ruuan saatavuus, pienviljelijöiden tukeminen, [...]" jne. eli perinteistä,  luomua ja kaikki mielellään aivan ennallaan, eikä tuottavuuden nostamisella ole niin väliä, se olisi "yksiulotteista". Sitten mukaan vielä vähän "yhteisöllisyyttä", kaupunkilaisten ja maalaisten ruokapiirejä yms. Plus sitten vähän "pakollista" agribisneksen voiton maksimoinnin paheksuntaa. *)

Mutta silti luin tuon uutisen mielihyvää tuntien. Miksikö? No, siinähän kerrottiin, että tämä oli hänen viimeinen raporttinsa, hän lopettaa virassaan, lähtee.

____________

*) eli juuri sitä täältäkin (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/ruokafetismi.php) tuttua tekstiä. Juuri sen verran "asiantuntija" de Schutter on, että osaa "kuin vettä valaen" tämän tekstin, voisiko sanoa, "liturgian" toistaa. Alkuperäisessa raportissa tulee "agroekologia" eli luomu Kepan uutista selvemmin esille. Laitoin kommentin Kepankin sivuille, jossa toivoin, että hänen seuraajansa valittaisiin huolellisemmin. (lisäys 17.3.14)

AGRAn tuore raportti siitä, miten maaperän terveyteen, so. ravinteisiin huomiota kiinnittämällä hehtaarisadot on Afrikassa jopa kolminkertaistettu:

Effort to confront Africa's soil health crisis helps millions of farmers triple yields (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-08/bc-etc081914.php)

Muiden keinojen ohella mainitaan myös massiivinen keinolannoitteiden lisäys. Näiden lannoitteiden korkea hinta - jopa tuplasti se, mikä muualla - on AGRAnkin mukaan ongelma, mutta ei ylittämätön ongelma.

Ja AGRA on nyt myös näyttänyt, miten temppu tehdään. New Scientist:

Bill Gates's epic project transforms farming in Africa (http://www.newscientist.com/article/mg22329853.100-bill-gatess-epic-project-transforms-farming-in-africa.html#.VBnEmJBjRGO)

Malawista projektissa mukana 18 000 tilaa, keskimääräinen maissisato hehtaarilta 4,5 tonnia!!! Ja myös Ghanassa ja Tansaniassa 3,5 tonnia - sekin noin tuplasti tähänastiseen afrikkalaiseen tasoon nähden, ja on jo maailman keskitasolla.

Tätä ei enää mikään pysäytä! :)

(Nopeamminkin asia tietysti saisi edetä. Vaikka mukana projektissa luvataan olevan 20 miljoonaa viljelijää v. 2015, se ei vielä ole paljon. Ainakaan siis nykyisellä tilarakenteella (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg5898#msg5898).)

Tämä IPS:n (!) artikkeli kertoo, että lannoitteiden korkeat hinnat haittaavat yhä satotason nostamista Afrikassa ...

Africa Pays the Price of Low Harvests Thanks to Costly Fertilisers (http://www.ipsnews.net/2014/09/africa-pays-the-price-of-low-harvests-thanks-to-costly-fertilisers/)

... mutta joka tapauksessa sillä Abujassa 2006 yhteisesti hyväksytyllä linjalla (http://www.nepad.org/system/files/Abuja%20Declaration%20on%20Fertilizers%20for%20an%20African%20Green%20Revolution.pdf) mennään, lannoitusta pyritään kaikissa maissa lisäämään, nyt välitavoitteena 2015 on taso 50 kg hehtaarille.

Hintaongelmaan löytyy keinoja, ja tuolla alhaisella tasolla kuin missä Afrikassa ollaan, lannoitus kannattaa aina, toki tutkien, millaista sen kulloinkin pitää olla.

(Suorastaan hämmästyttävän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) reipasta lannoitteiden ylistystä koko artikkeli!)

Olemme (aina välillä) seuranneet ja vertailleet kolmen pienen Saharan eteläpuolisen maan ruokatilannetta jo vuodesta 2009, viimeksi noin vuosi sitten:

Mitenkä sitten tänä vuonna (2013) Afrikassa? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=290)

Missä mennään näissä maissa tänään? Jos käytämme samaa FAO:n tietokantaa, nyt näyttää hyvältä, tai ellei kolmannen maan kohdalla vielä hyvältä, niin ainakin paremmalta. Kyseessä ovat ennusteet, mutta ilmeisesti jo aika luotettavat (ainahan kaikkea voi sattua tai jäädä sattumatta, kuten nyt  El Niño).

Sambiassa (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=ZMB) ollaan saamassa erittäin hyvä sato, lähes ennätystasoa, maisissa se on ennätys. Yhteensä viljaa 3,6 miljoonaa tonnia. Malawissa (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=MWI) päästäneen 4,2 miljoonaan tonniin, ennätystä siinäkin lähestytään.

Yhteistä näille maille muuten on, ja se mainitaan noissa selvityksissäkin, että niissä on ollut käytössä tämä "Farm Input Subsidy Programme (FISP)" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=251) eli tukijärjestelmä mm. keinolannoitukselle.

Zimbabwessa (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=ZWE) odotetaan 1,7 miljoonan tonnin viljasatoa. Se ei ole vielä hyvä, mutta huomattavasti parempi kuin viime vuoden alle miljoonan tonnin surkea sato. Zimbabwessakin ollaan ottamassa (http://allafrica.com/stories/201404170239.html) FISP-järjestelmää käyttöön.

(Ja ettei Zimbabwessa mitään ylimääräistä ruokaa ole, siitä todistaa valitettavasti myös tämä IPS:n tuore artikkeli nälkiintyvästä kaupunkiväestöstä (http://www.ipsnews.net/2014/12/starvation-strikes-zimbabwes-urban-dwellers/) siellä. Lisäys klo 13.)

Elleivät väkiluvut tällä välillä ole kovasti ryöpsähtäneet kasvuun, kaikissa kolmessa maassa olisi nyt siis kuitenkin (maan omaa) viljaa henkeäkin kohti käytettävissä enemmän kuin viime vuonna.

***

Kun viime vuonna ko. uutisessa mainittiin vertailuksi Kuubakin, niin mainitaan nytkin: Kuuba (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=CUB) odottaa hiuksenhienosti suurempaa viljasatoa kuin viiime vuonna, nyt n. 1 miljoonaa tonnia, mutta se on edelleen viljaomavaraisuudessa jopa Zimbabwea heikommilla. Selvitykseen onkin erikseen laitettu ennuste, jonka mukaan Kuuba tälläkin satokaudella tuo noin 2/3 viljastaan ulkomailta.

Vaikka kehitystä parempaan suuntaan siis tapahtuu, ongelmia ja uhkia on ...

More Than Half of Africa’s Arable Land ‘Too Damaged’ for Food Production (http://www.ipsnews.net/2015/01/more-than-half-of-africas-arable-land-too-damaged-for-food-production/)

... ja siis edelleen keskeisempänä se, että maasta otetaan enemmän ravinteita, mitä sinne muodostuu tai laitetaan. Eli siis ryöstöviljellään. Pikkuhiljaa maaperä tulee kehnommaksi. Ja siis, otsikon mukaan, jopa yli puolet Afrikan viljelysmaasta olisi jo ruoan tuotantoon kelvotonta.

Ja siitä seuraa myös tämä, että Afrikan alkuperäisluonto on myös vaarassa (vaikka asia tietysti on myös uhka ruokatuotannolle):

QuoteA truly disturbing picture of the problems of soil was painted by the National Geographic magazine in a recent edition.

“By 1991, an area bigger than the United States and Canada combined was lost to soil erosion�"and it shows no signs of stopping,” wrote agroecologist Jerry Glover in the article “Our Good Earth.” In fact, says Glover, “native forests and vegetation are being cleared and converted to agricultural land at a rate greater than any other period in history.

Vaikka tuossa arviossa näkökulma olisikin ollut globaali (?), fakta on, että tämä ikävä ilmiö on Afrikassa jopa voimakkaampi kuin niillä alueilla, joista yleensä puhutaan (Amazonas, Borneo ...).

Artikkeli kertoo raportista (http://ag4impact.org/wp-content/uploads/2014/12/MP_0106_Soil_Report_LR1.pdf), jossa on läpikäyty sitä, mitä asialle olisi tehtävissä. Tämä "Montpellier Panel" ei toki ole asiassa yksin (tai mitenkään ensimmäinen), myös esim. AGRA on voimakkaasti kiinnittänyt asiaan huomiota.

Tuo IPS-artikkeli ei muuten erityisesti ole kallellaan luomuviljelyn suuntaan, eli tuo yhtälailla esille orgaaniset ja mineraalilannoitteet, niinkuin oikein onkin. Plussaa, aiempaan nähden (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0).

(Jatkan samasta eli edellisestä tähän, vaikka hiukan yli otsikosta meneekin:)

Jos FAO on nyt tehnyt näin ...

Kolmannes viljelysmaasta heikkolaatuista (http://maailma.net/artikkelit/kolmannes_viljelysmaasta_heikkolaatuista)

Quote(IPS) -- Maailman viljelymaasta 33 prosenttia on laadultaan heikentynyttä, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Se on julistanut vuoden 2015 maaperän teemavuodeksi.

(lihav. HJ)

... niin varmaan mekin, täällä Suomessakin, saamme tänä vuonna keskustella tämän maaperän heikkenemisen syistä, ja erityisesti parannuskeinoista.

Nyt kun öljyn hinta on alhaalla, ja monien arvioiden mukaan myös siellä jonkinaikaa pysyy, ja nyt kun lannoitteiden hinnat vielä seuraavat fossiilisten polttoaineiden hintoja, eli nyt laskevat, nyt olisi varmasti hyvä hetki käynnistää FISP-ohjelmia niissä Afrikan maissa, joissa niitä ei ole vielä käynnistetty (ja joiden arvioidaan olevan sen tarpeessa eli siitä hyötyvän: niitä on! Zimbabwesta aloittaen, ks. edellä).

Ja jos rikkkaat maat, Suomi mukaanlukien, osallistuisivat rahoitukseen, se olisi nyt varmasti kustannustehokasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214) kehitysapua.

Ja jokin asia tässä pessimistisessä visiossa (http://www.hs.fi/politiikka/a1305919701472) ...

QuoteKun Kääriäinen katsoo ottamiaan kuvia afrikkalaisesta maaseudusta, mikään ei näytä 40 vuodessa muuttuneen. Joku voisi sanoa, että hänen elämäntyönsä on valunut hiekkaan.

... saattaisi tulevaisuudessa muuttuakin. Eikä rahoitusapu FISP-hankkeille varmasti olisi tätä:

QuoteAluksi rikkaat maat hankkiutuivat myös surutta eroon oman maataloutensa ylijäämästä dumppaamalla sen kehitysmaihin ruoka-apuna. Tämä esti kehitysmaiden omaa maataloutta kehittymästä.

"Siitä puhuttiin jo silloin, että hei, hei, eihän niiden ihmisten vatsa edes kestä ruista. Mutta silti, jos meille tuli ruisvuori, se vietiin kehitysapuna. Se oli näppärää. Ei tarvinnut ottaa rahaa kassasta."

Varsinkin kun myös tarvittavien lannoitteiden valmistus on siirtymässä itse Afrikkaan:

Yara Plans $2.5 Billion Gas-Based Fertilizer Plant in Africa (http://www.bloomberg.com/news/2014-09-02/yara-plans-2-5-billion-gas-based-fertilizer-plant-in-africa.html)

Sen sijaan Iltalehden kuvatekstissä eilen (samaan kirjauutiseen) kerrottu, että Suomi tukee Sambiassa jotakin (Lumonon) luomutilaa, saattaa kulman kautta vähän tuota kuvattua ollakin ... (toki tietysti voi myös olla kyseessä hanke, jossa tuotettu luomuruoka myydään Euroopan markkinoille, jolloin se on sambialaisten kannalta eri asia)

Tämän jo linkatun IPS-artikkelin suomennoskaan ei ollut kallellaan luomun suuntaan (hyvä!):

Yli puolet Afrikan viljelymaista kelvottomia (http://www.kepa.fi/uutiset/11155)

Sanoopa siinä eräs haastateltu, maatalousneuvoja/asiantuntija, että hän yritti edistää luomua ennen, mutta ei yritä enää, se on liian työlästä, tehotonta, hidasvaikutteista. (Tigrayn luomuprojektin yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0) vaiettiin aika visusti tästä työläydestä, kun sitä menestystarinana kuvattiin ...) *)

Osin on tuo artikkeli sävyltään turhan pessimistinen, vaikka se toisaalta tuo esiin, että keinot on asioiden parantamiseksi.

____________

*) toinen tapahan sanoa sama asia on, että komposti, luomulannoite on tosiasiassa hyvin kallista kun myös työkustannukset otetaan huomioon - ja nehän pitää ottaa!

Haastateltu viittasi kompostin keräämiseen (collecting), ja sen työläyteen, joka viittaa siihen, että se ei ollut kerättävissä ihan pihalta. Ja kyse on tietysti vielä siitä, onko sitä luomulannoitetta ylipäänsä saatavissa, erityisesti Afrikassa, ainakaan tiettyjen ravinteiden osalta. Olemattoman kierrättäminen ei kannata tai siis onnistukaan. (lisäys 27.1.15)

Tämä on kyllä tärkeä pointti (em. uutisessa):

QuoteEnnen pienviljelijät levittivät lannoitteita maaperän kuntoa tutkimatta, mutta nyt heitä on alettu kouluttaa oikeaoppiseen toimintaan, Tenywa kertoo.

Mutta se ei puhu tehoviljelyä vastaan, vaan pikemminkin - tai oikeastaan juuri - sen puolesta. Maaperä voi tarvita eri lisälannoitteita erilaisissa tapauksissa, ja juuri sen puuttuvan lannoitteen lisääminen (ja toisen, turhan tai siis ylimääräisen, liian vähentäminen) on helpointa keinolannoitteilla.

Ja mikä onnelllisinta, nyttemmin on kehitetty halpoja, kehitysmaissakin siedettävän hintaisia maaperän ravinnetarpeen analyysimenetelmiä (ja siihen sopivia, yhtä lailla edullisia tietoteknisiä "vempaimia")!

Quote from: Heikki Jokipii on 11.12.14 - klo:06:11
Zimbabwessa (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=ZWE) odotetaan 1,7 miljoonan tonnin viljasatoa. Se ei ole vielä hyvä, mutta huomattavasti parempi kuin viime vuoden alle miljoonan tonnin surkea sato. Zimbabwessakin ollaan ottamassa (http://allafrica.com/stories/201404170239.html) FISP-järjestelmää käyttöön.

IPS kertookin Zimbabwen ponnisteluista ruokatilanteensa parantamiseksi:

Good Harvest Fails to Dent Rising Hunger in Zimbabwe (http://www.ipsnews.net/2015/01/good-harvest-fails-to-dent-rising-hunger-in-zimbabwe/)

Siinä otsikossa (ja myös tekstissä) väitetään viimeisen sadon olleen "hyvä", pysyn väitteessäni, että se oli vain parempi. Koska 1,7 miljoonasta tonnista tulee 13 miljoonan asukkaan maassa vain n. 130 kiloa henkeä kohti. Joka ei vuodeksi riitä - joka myöskin tuossa otsikossa (ja jutussa) kerrotaan, nälkä kasvaa silti.

Mutta kovaa ja vähän uudenlaistakin yritystä Zimbabwessa nyt ruoka-asiassa on.

Tässä on hyvä kustannustieto ja päivitys sen osalta, missä Z:n FISP-ohjelma nyt menee (lihav. HJ):

QuoteAgricultural economist Peter Gambara, who spoke with IPS, estimated that over one billion dollars is required to reach a target of two million hectares planted with maize.

“It costs about 800 dollars to produce a hectare of maize, so two million hectares will require about 1.6 billion dollars,” he said.

“However, the government only sponsors part of the inputs required, through the Presidential Inputs Scheme, the rest of the inputs come from private contractors, the farmers themselves, as well as from remittances from children and relatives in towns and in the diaspora.”

These inputs include fertilizer and maize seed. Zimbabwe Commercial Farmers’ Union president Wonder Chabikwa said he was worried that many farmers could fail to purchase inputs on the open market due to liquidity problems. Totally free inputs were ended in 2013.

Eli valtio ei maksa koko tukea, rahaa sitten haalitaan muista lähteistä. "Vääntöä" siitä, miten maassa ko. ohjelma pitäisi toteuttaa ja kustantaa, näyttää olevan.

Tämä IPS:n juttu ...

Ending Hunger in Africa (http://www.ipsnews.net/2015/02/ending-hunger-in-africa/)

.. on kirjoitettu aika lailla "byrokratiaksi", mutta erilaisten julistusten (joihin Afikan Unionin ilmoitetaan sitoutuvan) listoista löytyy myös "the 2007 Decision on Abuja Special Summit of the AU on Fertilisers" eli AU aikoo jatkaa siellä hyväksytyllä linjalla, eli reippaasti tehoviljelyyn eli keinolannoitteisiin turvautuen.

***

Pikkuisen säälittävältä tuntuu tämä "polvirefleksi" tältä kansalaisjärjesön edustajalta eli tämä "credo", uskontunnustus pitää tuoda esiin (lihav. HJ) ...

QuoteAccording to Sipho Mthathi, Executive Director of Oxfam South Africa, the global food system is inherently unjust.

“That means that countries on the one hand have capacity to produce food enough to feed themselves and feed the world but food production is controlled and hemmed in by multinational corporations, and there is such a lack of support, particularly for small-scale famers in the [African] continent,” she told IPS. “This all means that Africa’s potential is undermined.”

... vaikka on ilmeistä, ettei näillä monikansallisilla yrityksillä juuri Afrikassa ole kovin paljon toimintaa - jostain "kontrollista" nyt puhumattakaan. Sinne luultavasti kaivattaisiin niitä, toimimaan nykyistä enemmän!  8)

Ehtiikö tämä tuleva Afrikan ihme, pysyykö se "aikataulussa"? Niin kauan kun olennaista edistystä ei tapahdu, kasvavan väestön paine johtaa myös tähän (lihav. HJ):

Afrikan kosteikot hupenevat (http://maailma.net/artikkelit/afrikan_kosteikot_hupenevat)

Quote(IPS) -- Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peittävät reilu neljä prosenttia Afrikan pinta-alasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tuhansia hehtaareja on jo kuivattu.

Kosteikkoja valtaavat kaupallinen ja paikallinen maatalous, matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet.

QuotePerintökohde on myös Botswanan Okavangojoen suisto, joka on antanut suojan ja juomaveden monille uhanalaisille eläimille. Aluetta syövät nyt kuivuva ilmasto, lisääntyvä laiduntaminen ja matkailu.

Quote"Kosteikkoja tuhoutuu vääjäämättä miltei kaikissa Afrikan maissa", sanoo John Owino, joka hoitaa vesi- ja kosteikkoasioita Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton toimistossa Kenian Nairobissa.

Hän listaa tuhoon useita syitä: väestönkasvu ja tietämättömyys kosteikkojen roolista ekosysteemeissä sekä niitä suojelevien lakien ja laitosten puuttuminen.

Uskaltaisin myös sanoa, että se, joka eniten tarvitsee näitä hehtaareja, on juuri maatalous. Ja "matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet" ovat paljon pienemmässä roolissa. (Jutussa myös mainitut öljy- ym. resurssien hyödyntämishankkeet ovat sitten "oma lukunsa".)

Edellä olemme esittäneet lukuisia esimerkkejä olennaisesta edistyksestä monissa Afrikan maissa. Mutta myös esimerkkejä siitä, miten tämä kehitys on ollut epätasaista, horjuvaa (vaikka usein mainittu Zimbabwe).

Nyt myös IPS:n uutisessa kiinnitetään huomiota maaperäkysymykseen. Eikä hyljeksitä asian yhteydessä  keinolannoitteitakaan:

Opinion: To Solve Hunger, Start with Soil (http://www.ipsnews.net/2015/04/opinion-to-solve-hunger-start-with-soil/)

Samassa uutisessa oli muuten tämäkin yksityiskohta, sertifioidun siemenen tärkeys:

QuoteHis downfall was using recycled seeds from his farm that were not certified, and carried Bacterial Wilt.

Huonolla (ja halvalla) uudelleen käytetyllä siemenellä, jossa oli tauti, meni viljelijältä sato pieleen.

Quote from: Heikki Jokipii on 01.10.13 - klo:15:28
Mahdollisesti kännykällä saa satovakuutuksenkin, josta juttu sitten kertoo. Nyt siis myös Nigeriassa.

Kerroimme jo, miten asia oli toteutettu aiemmin Keniassa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=123)

Vaikka otsikko puhuu pankkipalveluista yleensä ...

Pankkipalveluiden puute sambialaisviljelijöiden riesana (http://maailma.net/artikkelit/pankkipalveluiden_puute_sambialaisviljelijoiden_riesana)

... niin vakuutuksista on tuossa artikkelissakin pääasiassa kyse. Ja siitä, miten viljelijöiden niiden avulla pitäisi uskaltautua suurempaan riskinottoon ja investointien kautta nostaa tuottavuuttaan.

Sinänsä, vaikka tuossa maalaillaan vähän synkkiä näkymiä ...

Quote(IPS) -- Säännöllisesti toistuvista sadekausista riippuvaisille sambialaisille pienviljelijöille säiden arvaamattomuus tuottaa jo nyt suuria ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuudet ja tulvakaudet vain lisääntyvät. Myös kasvitaudit koettelevat entistä useammin ja vahvempina.

*)

... niin kehitys siellä on viime vuosikymmeninä mennyt parempaan suuntaan, aika reippaastikin:

Cereal yield (kg per hectare) in Zambia (http://www.tradingeconomics.com/zambia/cereal-yield-kg-per-hectare-wb-data.html)

Varsinkin tuohon 1970-luvun alun todella surkeaan lähtötasoon nähden (ks. käppyrä). Jos noin 200 kg siemenviljaa hehtaarilleen kylvettyään saa vain n. 600 kiloa satoa (käppyrän alin kohta) ei se paljon eroa sadon menettämisestä.

Tietysti tuollaista IPS-artikkelissa kuvattua koko satonsa (ilman vakuutusta tai valtion korvausta) menettävää viljelijää ei paljon lohduta, jos hän saa tietää, että maassa keskimäärin menee ihan hyvin ...  8)

_____________

*) huomatkaa muuten tuossa suomenkielen "ilmaisuvoima": kun futuuri ilmaistaan usein ja mm. tuossa preesensillä, jää "mukavasti" epäselväksi, ovatko nuo muutokset jo tapahtumassa eli tapahtuneet, vai tapahtuvatko ne vasta joskus tulevaisuudessa!

Itse asiassa alkuperäisessä artikkelissa (http://www.ipsnews.net/2015/07/financial-inclusion-key-to-climate-risk-reduction-for-zambias-smallholders/) tuo kohta kerrottiin niin, että tällaista pahempaa voisi tapahtua - mikä kylläkin näyttää todennäköiseltä - jos/kun:

Quote[...] the situation could worsen if, as seems likely, the world experiences levels of global warming that could lead to an increase in droughts, floods and diseases, both in frequency and intensity.

Mutta nykyisin näyttää olevan niin, että kehitysmaiden ja varsinkaan Afrikan tillanteesta ei kertakaikkiaan voi puhua juuri mitään mainitsematta ilmastonmuutosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0).  ;D

Vaikka sen asian merkitys Sambian aivan tämänhetkiselle pankki- ja vakuutuspalveluiden huutavalle puutteelle on luultavasti täysin olematon.

Tällaista takapakkia on tullut kuivuuden takia seuraamissamme maissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=290) Malawissa ja Zimbabwessa:

As Zambia's record harvest bursts its granaries, neighbours Botswana, Malawi and Zimbabwe stare at hunger (http://mgafrica.com/article/2015-03-23-zambia-to-sell-corn-from-record-crop-drought-hits-neighbors)

Mutta kuten jo otsikko kertoo, Sambialla on (viime vuoden ennätyssadosta) varastot täynnä, joista se pystyy myymään naapurimailleen n. miljoona tonnia viljaa, ja näin ainakin osin korvaamaan niiden menetykset.

Tätä Suomen tilannetta kun katson (Luke, ennakkoarvio 24./28.08.2015) ...

Viljasadosta on tulossa pienin viiteen vuoteen (https://www.luke.fi/tiedote/viljasadosta-tulossa-pienin-viiteen-vuoteen/)

QuoteSateisen kesän jälkeinen lämmin ja vähäsateinen loppukesä mahdollistaa vielä kohtuullisen, noin 3,5 miljardin kilon, viljasadon. Viljasato olisi siten 16 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

... niin mietin, että tämä olisi se taso, jonka Afrikankin toivoisi saavuttavan. Nyt en ole varma, ovatko tuossa luvussa mukana painavat perunat, mutta yksinkertaisena jakolaskuna tuo huono sato on siis noin 630 kiloa henkeä kohti, eli jokaista suomalaista kohti.

Kun Afrikassa hyvä sato on henkeä kohti puolet tai kolmasosa siitä, vielä nykyisin.

Tämä kuulostaa hyvältä:

Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3429552/yha-useampi-afrikkalainen-kasvattaa-kalaa)

Kuvatekstistä:

QuoteMalawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista.

Tietysti asiasta täytyisi saada tietää vielä yksityiskohtia, koska kalankasvatuksessa on se tunnettu dilemma, että sillä ei aina oikeastaan lisätä syötävää, vaan muutetaan se vain helpommin "myötävään" muotoon: esim. kasvatuslohet valtamerien äärillä syötetään pikkukaloilla, joiden kannat taas saattavat olla hyvinkin uhattuja. (Ja myös asian "hyötysuhde" kärsii, jos ja kun ihminen olisi voinut syödä sen pikkukalankin.)

Jos vaikka Malawissa nuo kasvatuskalat syötetään Njassa- eli Malawi-järvestä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Njassaj%C3%A4rvi) pyydetyllä "roskakalalla", niin ...

QuoteNykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä.

(Wikipedia)

Mutta toivottavasti asia ei ole näin.

Quote from: Heikki Jokipii on 28.04.15 - klo:05:29
Nyt myös IPS:n uutisessa kiinnitetään huomiota maaperäkysymykseen. Eikä hyljeksitä asian yhteydessä  keinolannoitteitakaan:

Opinion: To Solve Hunger, Start with Soil (http://www.ipsnews.net/2015/04/opinion-to-solve-hunger-start-with-soil/)

Tässä maailma.netin uutisessa kiinnitetään huomioon samaan asiaan:

Raportti: Maaperän rappeutuminen maksaa biljoonia vuodessa (http://maailma.net/artikkelit/raportti_maaperan_rappeutuminen_maksaa_biljoonia_vuodessa)

Eikä siinäkään - tekee mieli sanoa: kiitos! - yritetä tuoda esille luomua asian ratkaisuna. Mutta toisaalta siinä ei myöskään mainita keinolannoituksen massiivista lisäämistä - erityisesti Afrikassa - tämän ongelman eräänä tärkeänä ratkaisuvälineenä.

***

Uutisen näistä väitteistä ...

QuoteELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

... on jo meillä täällä aloitettu keskustelu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg7361#msg7361).

Afrikalla on mahdollisuus tehdä tämä "ihmeensä". Tämän tutkimuksen mukaan ...

Africa could be the answer to delaying 'peak grain' (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/09/150928124402.htm)

... useissa tutkituissa maissa viljojen satotaso voitaisiin kolminkertaistaa. Tämän kolminkertaistamisen arvioidaan olevan mahdollista jopa ilman keinokastelua.

Tuo "tuottavuusatlas" (http://www.yieldgap.org/) (tai: tuottavuuskuiluatlas?) on nyt jatkossa seurattava saitti. Kun nyt tulee uutisia jonkin maan ruokaongelmista, ja oli ilmoitettu syy siihen mikä tahansa (vaikka ilmastonmuutos tms.), on syytä katsoa, miten ko. maa on tuottavuuspotentiaalinsa käyttänyt.

Vielä tuo atlas ei ole kattava, mutta täydentyy nähtävästi koko ajan.

***

PS. klo 14:53: Luonnollisesti, jos Afrikan väkiluvun on myös ennustettu tällä vuosisadalla kolmin- tai nelinkertaistuvan ... ehkä ainakin tässä triidissä sivuutamme nyt tuon asian.

Ikävää, jos AGRA:n ym. ponnisteluista huolimatta on yhä näin:

New seed varieties not reaching Africa's small farmers, study says (http://news.trust.org//item/20160120000224-21b13/)

Eli uudet parempilaatuiset siemenet eivät saavuttaisi Afrikan pienviljelijöitä. Mikä tietysti huomattavasti viivästyttää tätä toivomaamme "Afrikan ihmettä".

Tämä, että myös siellä laajalti ostetaan siemenet, eikä vain tukeuduta vanhasta sadosta säästettyihin, oli hiukan yllätys tutkijoillekin ...

QuotePreviously, many researchers assumed that small farmers relied on saving seeds from previous harvests, rather than purchasing them.

But the study showed that about 55 percent of small farmers in Kenya, Malawi, South Sudan, the Democratic Republic of Congo and Haiti bought their seeds from local markets, family or friends.

... mutta se luo samalla pohjan tuon siementilanteen parantamiselle.


PS. vähän myöhemmin: asian tärkeydestä meillä on omakin keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=828.0).

Vanha, jo 2014 paperilehdessä ilmestynyt Olivia-lehden juttu (http://www.olivialehti.fi/jutut/9470-2/) luomuguru Janne Länsipurosta. Kommentoin vain yhtä asiaa:

QuoteLukion jälkeen Janne lähti Hampshire Collegeen Yhdysvaltoihin opiskelemaan kehitysmaatutkimusta.

�" Tajusin siellä, että jos haluan jeesata Afrikan tyyppejä, minun on opeteltava viljelemään maata.

Kyllä, olisi ollut todella tarpeen, että hän olisi hankkinut asiasta edes perustiedot.

Asiassa on tullut takapakkia. Paha kuivuusjakso on aiheuttanut kolmen seuraamamme valtion (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85) alueellakin (samoin kuin Etiopiassa) kriisin, ja pahiten täällä:

Zimbabwe declares 'state of disaster' due to drought  (http://www.theguardian.com/world/2016/feb/05/zimbabwe-declares-state-of-disaster-drought-robert-mugabe)

FAO:n tilanneraporteista saamme tietää, että sadot ovat pienentyneet myös Sambiassa ja Malawissa, tosin vähemmän. Nekin maat tarvitsevat FAO:n mukaan ulkopuolista apua, ainakin nyt. Kevään aikana saamme tietää, millaiseksi sato muodostuu v. 2016, kun el Nino -ilmiön ennustetaan laantuvan.

Avusta, niin. Mitä tekee Mugabe eli hänen hallituksensa:

Despite record drought, Zimbabwe will reject GMO corn donations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/11/despite-record-drought-zimbabwe-will-reject-gmo-corn-donations/)

Eli hänelle tärkeintä, tai ainakin noin tärkeää on, ettei maahan tuoda GMO-maissia. Eli ihan samaan tapaan kuin vv. 2002-2003 ruokapulan aikana (ja uudestaan v. 2010 (http://www.thenational.ae/news/world/africa/starving-zimbabwe-rejects-gm-maize)). Tosin nyt, niinkuin silloinkin, sellainen takaportti jätetään, että ellei muuta ole saatavissa, niin sitten säkit viedään poliisisaattueessa myllylle, jossa ne kaikki jauhetaan maissijauhoksi ...

Eikä viranomaisia sitten siellä kannata yrittää huijata: heillä on norjalaisten (!) sinne aikanaan lahjoittama analyysivälineistö, jolla kyllä saadaan selville, jos maississa sitä GMO:ta on!

PS. 13.2.16: HS:n uutisessa olevasta kartasta tänään selvisi, että Zimbabwea ei tällä kertaa sovi yleisesti syyttää "sähläilysta" asiassa. Kartan mukaan kuivuus Afrikassa on nyt iskenyt pahiten juuri siihen maahan.

Tästäkin ilmiöstä voi olla Afrikan ruokaturvan kehittämisessä hyötyä:

Riisistä povataan Afrikan pelastajaa (http://maailma.net/artikkelit/riisista_povataan_afrikan_pelastajaa)

Vaikka sitä riisiä sitten kyllä toisaalla morkataan, kun siinä kuulemma on "tyhjiä kaloreita". Mutta toisaalta sen ravitsevuuden kehittämisessä ollaan jo hyvässä alussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg7966;topicseen#msg7966). Siis muutoinkin kuin vain "kultaisen riisin" muodossa.

Toisaalta tämä tuottavuuden ja kestävyyden kehittäminen on jo sinänsä arvokasta:

QuoteAfricaRice hyödyntää sekä perinteisiä että bioteknisiä kasvinjalostusmenetelmiä. Se on viime vuosina kehittänyt kolme Afrikan oloihin sovitettua Arica-riisilajiketta. Ne kestävät monia vitsauksia tulvista ja liiallisesta rautapitoisuudesta maan suolaantumiseen ja kylmyyteen.

1990-luvulla laitos jalosti Nerica-lajikkeita, joissa risteytettiin afrikkalainen ja aasialainen riisi perinteisin ja molekyylibiologian menetelmin. Satoisuus nousi AfricaRicen mukaan paikoin 25 prosenttia aasialaiseen riisiin verrattuna.

Arvostelijoiden mukaan Nerica tarvitsee runsaasti lannoitusta ja työtä, mutta se ei ole geenimuunneltu eikä hybridikään sanan varsinaisessa merkityksessä.

AfricaRicen riisinjalostusta johtava Moussa Sie sanoo uusien Arica-lajikkeiden lisäävän riisin tuottoa vähintään 40 prosenttia. Hänen mukaansa jalostusta on tehty tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja kestävyyttä on haluttu lisätä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten tulvien ja kuivuuden, vuoksi.

Nämä "arvostelijat" ovat luultavasti sellaisia, jotka soisivat afrikkalaisille huonompituottoiset lajikkeet vain sen vuoksi, että ne vaatisivat vähemmän lannoitteita.

Quote from: Heikki Jokipii on 12.02.16 - klo:04:53
PS. 13.2.16: HS:n uutisessa olevasta kartasta tänään selvisi, että Zimbabwea ei tällä kertaa sovi yleisesti syyttää "sähläilysta" asiassa. Kartan mukaan kuivuus Afrikassa on nyt iskenyt pahiten juuri siihen maahan.

Silti kaiken vyöryttäminen ilmastonmuutoksen syyksi - kuten tämä KU:n uutinen pitkälle tekee - ei ole järin järkevä, varsinkin kun niin tehdään visoissa pitkälle tulevaisuuteen:

Lähes joka neljäs zimbabwelainen kärsii ruoanpuutteesta (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3509533-lahes-joka-neljas-zimbabwelainen-karsii-ruoanpuutteesta)

QuoteEnsin tuli kaikkien aikojen tulva ja sitten kovin El Niño -ilmiö sataan vuoteen.

Zimbabwessa lähes neljännes ihmisistä kärsii ruoanpuutteesta. Tulevaisuudessa El Niño ja ilmastonmuutos yhdessä voivat aiheuttaa vielä paljon pahempaa.

Kyllä siinä "tulevaisuudessa" ja sen eteen voidaan tehdä paljon muutakin kuin ainoastaan pelätä ilmaston oikkuja. Aloittaa voisi sillä, että yrittäisi kääntää tämän kehityksen (http://www.tradingeconomics.com/zimbabwe/cereal-yield-kg-per-hectare-wb-data.html), jossa siis hehtaarisadot ovat tällä vuosituhannella tasaisesti yhä laskeneet, ja ovat niin tehneet jo ennen tätä tulva- ja kuivuusjaksoa. ja jo olleet pysyvästi ja keskimäärin alle tonnin hehtaarilta. *)

Tosin jutun kainalojutussa oli lause, jossa edes näin kerrottiin, että muustakin kuin ilmastonmuutoksesta voi asiassa olla kyse:

QuoteMugabe on toteuttanut maareformin, joka aiheutti ravinnontuotanto-ongelmia.

(Enää ei siis KU:ssa taideta uskoa tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg4098#msg4098)?)

___________

*) josta asiasta olen sanonut jo ankaran sanani (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg2412#msg2412). Ja toistanut sen mm. Kepan palstalla. Allekirjoittaen sen yhä. - Ts. Zimbabwen maatalous tulisi määrätä  FAO:n tai WFP:n holhouksen alaiseksi! Tavalla tai toisella. Asian hoitaminen kuntoon voitaisiin delegoida YK:n päätöksellä - jopa Monsantolle! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)  8) (PS. iltatuimaan)

Economistin artikkelin mukaan Afrikan maataloudessa on tapahtumassa vaikkei vihreä vallankumous (revolution) niin kuitenkin vakaa vihreä kehitysprosessi (evolution):

African agriculture
A green evolution
The farms of Africa are prospering at last thanks to persistence, technology and decent government (http://www.economist.com/news/briefing/21694521-farms-africa-are-prospering-last-thanks-persistence-technology-and-decent?fsrc=scn/tw/te/pe/ed/agreenevolution)

Poikkeuksellisesti ko. artikkeli esittää hyväksyvästi sen skenaarion, jossa maataloudesta siirtyy väkeä myös muille tuotantoaloille:

QuoteMillions of African farmers like Mr Nzabahimana have become more secure and better-fed as a result of better-managed, better-fertilised crops grown from hybrid seeds. They are demonstrating that small farmers can benefit from improved techniques. Despite some big, much-publicised land sales to foreign investors, almost two-thirds of African farms are less than a hectare in their extent, so this is good news. Progress need not mean turfing millions of smallholders off the land, as some had feared�"though by making them richer it may yet give them and their children the means to move, should they wish.

Ainakin siis niin itse toivoessaan.

Myös vaikeuksista asiassa puhutaan, ja varmaankin on myös näin:

QuoteAfrican agriculture is so heterogeneous that no leap forward in the farming of a single crop could transform it. The continent needs a dozen green revolutions.

Artikkeliin liittyvä kartta omalla tavallaan tukee tätä ajatusta hyvin monenlaisista viljelyolosuhteista maanosassa.

Lehti yleislinjansa mukaisesti on kriittinen lannoitteille annetuille valtion tukiaisille (mainitsee mm. Malawin), vaikka lannoitteiden lisäämisen tarpeen allekirjoittaakin. Tästä  tukiaisasiasta voi olla sen kanssa eri mieltä, perustellustikin. Minä ainakin olen.

Suomikin pystyy asiassa auttamaan:

Suomen historiasta oppia Afrikan ruokaturvan parantamiseen (http://yle.fi/uutiset/suomen_historiasta_oppia_afrikan_ruokaturvan_parantamiseen/8805956?ref=leiki-uup)

QuoteParikymmentä Afrikan maata oli mukana suomalaisten johtamassa ruokaturvaohjelmassa neljän vuoden ajan. Sen tuloksena syntyi mm. hivenainekarttoja oikean lannoituksen löytämiseksi. Mallia otettiin Suomen kokemuksista sotien jälkeen.
[...]
Hivenainekartoista on vielä pitkä askel siihen, että afrikkalaisviljelijöillä olisi pelloillaan juuri oikeat lannoitteet. Rahaa ei usein ole, eikä tietoakaan. Niinpä suurin haaste on vasta edessäpäin.

�" Meidän tehtävämme nyt on saada Afrikan maiden hallitukset mukaan oikean tiedon jakamiseen.

Hanke on saanut kahden vuoden jatkoajan kertoakseen tutkimustuloksista hallituksille, kansalaisjärjestöille ja lopulta viljelijöille. Tässä työssä käytetään apuna paikallisia vapaaehtoisia.

Viime käden tavoitteena on myös edistää Afrikan maiden omaa liike-elämää ja erityisesti lannoitetuotantoa. Sellaista ei juurikaan ole aiemmin ollut, vaan lannoitteet ovat tulleet ulkomailta. Nyambura kertoo, että tutkimushanke on poikinut paikallista lannoitetuotantoa ainakin Etiopiassa ja Keniassa.

Tämä FoodAfrica-hanke on sivustollamme jo kerran lyhyesti mainittu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg7425#msg7425). (Projektin johtajasta Martti Esalastakin on sivustollamme aiemmin kerrottu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=4.msg102#msg102). Lisäys klo 13:35.)

Tällaisia takaiskujakin tietysti aina tulee:

Väärinkäyttöepäily Suomen ja Ruotsin tuesta Sambian kansalliselle viljelijäliitolle johtaa uuteen tutkintaan (http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=344630&nodeid=49273&contentlan=1&culture=fi-FI)

Muistaa täytyy, että tuossa ei ole kyse itse apuprojektien epäonnistumisesta, vaan niinkuin otsikko sanoo, väärinkäytöksistä (rahojen kavalluksesta tms.).

Tämäkin kansainvälilen konferenssi on luultavasti merkittävä askel eteenpäin (IPS):

Focusing on Future of Food: What’s Next for Global Agricultural Research? (http://www.ipsnews.net/2016/04/focusing-on-future-of-food-whats-next-for-global-agricultural-research/)

Tässä on tuon FoodAfrica-hankkeen nettisivut:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt_en/projects/foodafrica

Löytyy suomeksikin:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/FoodAfrica

Odotin, että sieltä löytyisi jonkinlainen loppuraportti, mutta ei löytynyt. Toisaalta, uutinenhan kertoi, että hanke sai vuoden jatkoaikaa, kertoakseen tuloksista. Ehkäpä loppuraporttikin kuuluu siihen osuuteen.

Tämä IPS-uutinen ylistää CA-viljelyä (suorakylvöä) Afrikan ratkaisuna:

Unsung Heroes of Rural Resilience (http://www.ipsnews.net/2016/04/unsung-heroes-of-rural-resilience/)

Asiaa ei artikkelissa juuri korosteta, mutta meidän palstamme lukija sen jo tietääkin: suorakylvö ei ole mahdollista luomussa, eli luomua ei siis maanosalle suositella.

(Puhetta artikkelissa oli muustakin: naisten oikeuksista, lainoituksesta, sään ja ilmaston oikuista.)

Tässä IPS tarjoaakin ylistyslaulun lannoitteille, Afrikassa:

Fertilizer Access Grows Farmers, Food and Finance (http://www.ipsnews.net/2016/07/fertilizer-access-grows-farmers-food-and-finance/)

Viitataan Abujan kokoukseen 10 vuotta sitten - jonka tavoitteita ei kyllä ole vielä saavutettu, vaikka edistystä on tapahtunut - ja tuodaan esille tosiasioita:

QuoteMkandawire said research has established that for every kilogram of nutrients smallholder farmers apply to their soils, they can realize up to 30kg in additional products.

Kun viimeiset maailmanmarkkinoiden tonnihinnat typpilannoitteelle ovat n. 200 dollaria ja maissille 160 dollaria, siitä voi itse laskea, kannattaako : 30*160 on 4800 (dollaria).

Tärkeä näkökohta tuodaan esille: tietoa tarvitaan. Tietoa itse lannoitteiden olemassaolosta - sekään ei siellä ole itsestäänselvyys - mutta myös niiden oikeasta käytöstä. Tällaisen tiedon välittäjinä voivat olla artikkelissa kuvatun laiset kauppiaat. Julkisvallan ja järjestöjen ohella.

Myös suurrahoittaja eli -lahjoittaja saa itse puheenvuoron:

QuoteMicrosoft founder Bill Gates, bemoaning underinvestment in Africa’s agriculture, said innovation from farm to market was one solution to turning the sector �" employing half of the continent’s population �" into a thriving business.

“African farmers need better tools to avoid disasters and grow a surplus �" things like seeds that can tolerate droughts, floods, pests, and disease, affordable fertilizer that includes the right mix of nutrients to replenish the soil,” Gates said when he presented the 14th Nelson Mandela Lecture in Pretoria, South Africa last week.

Gates said farmers need to be connected to markets where they can buy inputs, sell their surplus and earn a profit and for them to reinvest in into the farm. That in turn provides on and off the farm employment opportunities and supports a range of local agribusinesses.

Tavanomainen toivomuksemme, näissä tapauksissa: jospa Suomen IPS suomentaisi tämän artikkelin.

Lehtimiehen kannalta huono uutinen on aina hyvä uutinen, mutta itse asiassa tässä kuivuusuutisessa ...

Newly Empowered Black Farmers Ruined by South Africa’s Drought (http://www.ipsnews.net/2016/07/newly-empowered-black-farmers-ruined-by-south-africas-drought/)

... kerrotaan, että noin 20 vuotta Etelä-Afrikalla on mennyt oikein hyvin:

Quote“Normally, we’re a surplus producer and exporter of maize, but because of the drought we’ve had to import 3.7 million tonnes in the last year,” he [Grain SA senior economist Corne Louw] said.

(lihav. HJ)

Etelä-Afrikka on muuten Afrikan valtioista se, joka näissä maatalousasioissa on ollut ennakkoluulottomin: siellä on hyväksytty mm. viljelykseen GMO-lajikkeita, jo kauan sitten.

Tietty hätä siellä nyt on, luonnonolosuhteista johtuen:

New Alliance to Shore Up Food Security Launched in Africa (http://www.ipsnews.net/2016/08/new-alliance-to-shore-up-food-security-launched-in-africa/)

Mutta tästäkin uutisesta voi huomata, ettei luomuhaihattelua (enää tai ainakaan nyt) esiin tuoda. Voisi ajatella, että uutistoImisto IPS olisi jossain määrin nyttemmin tullut järkiinsä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0). Vertaa juuri edellä 27.07.16.

Tuossahan on kyse Etelä-Amerikan ja Afrikan yhteistyöstä. Kun ohimennen uutisesssa mainitaan NEPAD, niin voinee yhä varmemmin uskoa, että luomuratkaisuja asiaan ei suositella.

IPS on nyt julkaissut uutiset - joissa ei ole sille tavanomaista "luomuhapatusta" - kahdesta toiveita herättävästä suuresta kokouksesta siellä:

Finding the Sweet Spot of Africa’s Agriculture (http://www.ipsnews.net/2016/09/finding-the-sweet-spot-of-africas-agriculture/)

Entrepreneurship, Job Creation Take Centre Stage at NEPAD Meet (http://www.ipsnews.net/2016/09/entrepreneurship-job-creation-take-centre-stage-at-nepad-meet/)

Jälkimmäisen johdannosta tämä lause:

QuoteThe two-day Second Africa Rural Development Forum concluded Friday with renewed calls to economically empower young people, many of whom are leaving the resource-rich continent and migrating to places like Europe under very risky circumstances.

Sieltä väliltä tämä lainaus:

QuoteFotabong observed that Africa’s fight against poverty, hunger and unemployment will be won or lost in rural areas, adding that is what frames the rural transformation strategy and agenda for the entire continent.

Ihannoiko hän siis tilannetta - ja haluaisiko hän sen yhä säilyvän - jossa "500 miljoonaa viljelijää ruokkii 2 miljardia ihmistä" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg5058;topicseen#msg5058). Ei oikeastaan:

QuoteShe added that Africa has deviated from standard processes of structural transformation in that it is experiencing urbanisation without manufacturing jobs.

Urbanisation should typically be a consequence of economic growth, not a lack of it. Unemployment and poverty are structural not temporary �" and this is not mostly self-correcting. There is need for “big push policy interventions,” she stressed.

Vaihteeksi pessimistinen näkemys tai tutkimustulos (Science Daily):

Can Africa feed itself? (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/12/161213074109.htm)

Kyllä, Afrikan maatalouden modernisointi on välttämätöntä. Kyllä, se on mahdollistakin, ja satotasot nostettavissa merkittävästi.

QuoteAgricultural yields per hectare in sub-Saharan Africa are currently low. For example, the maize yield is only 20% of the potential yield with good management. In comparison, the yield in the Netherlands or USA is 80% of the potential yield.

Mutta onko otsikon tavoite silti saavutettavissa?

QuoteVan Ittersum: "You still hear people say that Africa can become a major grain basket of the world, but it may be very challenging for Africa to remain even self-sufficient in the future."

On jo esitetty näkemys, että Afrikka ei ilman geenitekniikkaa pärjää: se ei ole sille vain hyvä asia, se on pakko.

Tämä voi valitettavasti hidastaa kovasti tätä odottamaamme "ihmettä":

Uusi tuhohyönteinen hävittää satoja Afrikassa �" tulee Välimerelle muutamassa vuodessa? (http://yle.fi/uutiset/3-9443967)

Toivottavasti kukaan ei saa päähänsä, että sen torjumisessa on pitäydyttävä luomuhyväksyttyihin keinohin. Euroopassakaan. Tähän mennessä niin ei ole käynyt:

QuoteYökköset voivat lentää pitkiä matkoja. On mahdollista, että tuholaislaji saapuu Välimerelle muutamassa vuodessa, sanoo Cock.

Tutkijat vetoavat päättäjiin, jotta pikaiset toimenpiteet aloitettaisiin tuholaisen leviämisen pysäyttämiseksi. Sambia on jo määrännyt ilmavoimansa tekemään myrkkyruiskutuksia. Amerikassa yökkösen tuhoja estetään myrkyillä, mutta myös biologisin torjuntakeinoin.

YK:n maatalousjärjestö FAO pitää ensi viikolla hätäkokouksen, jossa etsitään keinoja armeijamadon invaasion estämiseksi.

Näiden ruokakasvien tarjonta luomuna voi heikentyä ...

QuotePerhosten toukat lisääntyvät massoittain ja syövät noin sadan viljelykasvin satoja. Pahimmin kärsivät mm. maissi, riisi, sokeriruoko, kaali ja soijapapu.

... ja nyt on tutkijoille myös sosiaalinen tilaus, että, jos se on suinkin mahdollista, kehitettäisiin (pian) ainakin tärkeimmille lajeille tuolle tuholaiselle vastustuskykyiset GM-lajikkeet. Tämän GLP-artikkelin (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/18/benefits-concerns-gmos/) kuvatekstista voimme lukea, että se työ on jo aloitettu:

QuoteCorn at left with Bt trait which protects against fall armyworm damage; convention; corn at right showing significant damage from armyworm.

(lihav. HJ)

Eli tuliko nyt EU:lle ja Afrikalle nk. ajolähtö: päätöstä, ja myönteistä päätöstä GM-lajikkeiden käytöstä ei voi enää lykätä? Itse EU:nkaan osalta? Ja kaikki EU:n yritykset painostaa Afrikkaa toiseen suuntaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=420) täytyy nopeasti ja julkisesti perua ja vetää takaisin?

Tuolle tuholaislajille ei taida muuten olla suomenkielistä nimeä, eikä ruotsinkielistäkään. En ainakaan löytänyt. Ja varmaan myös YLE on sitä etsinyt, löytämättä.

"""

Akuutin uhan alla ovat muutoin juuri ne perinteisesti seuraamamme ja vertailemamme pienehköt Afrikan maat (lihav. HJ):

QuoteEtelä-Afrikan maatalouden tutkimuskeskus on varmistanut havainnon omalla maaperällään. Havaintoja on myös Sambiasta, Zimbabwesta ja Malawista.

Myös IPS kertoi asiasta ...

Afrikka taistelee tuholaisia vastaan (http://maailma.net/artikkelit/afrikka_taistelee_tuholaisia_vastaan)

QuoteArmeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.

Tällä kertaa ei ihan luomulinjalla, eli tämäkin mainitaan, ilman kritiikkiä:

Quote"Tilanne on hallinnassa", vakuuttaa Sambian katastrofihallinnon johtaja Patrick Kangwa, jonka mukaan valtio on jakanut 87 000 litraa torjunta-aineita levitettäväksi tuholaisten valtaamille pelloille.

Mutta hyvältä, tai edes toiveekkaalta, tuo ei näytä. Tässä - otsikon hengessä - haluaisin olla katkera, pettynyt, vihainen. Vaan kenelle, mille sitten olet?

Tämän uutisen mukaan ...

Armyworm invasion could spread to East Africa (http://www.nation.co.ke/news/Armyworm-invasion-could-spread-East-Africa/1056-3809650-3fgf8g/)

... tuholainen on siis leviämässä myös Itä-Afrikkaan. Ja tuhot ovat useassa maassa olleet massiivisia:

QuoteThe African Armyworm and the more destructive Fall Armyworm have destroyed almost the entire maize crop in six countries.

(lihav. HJ)

Torjunta-aineita sitä vastaan löytyy, mutta niiden käyttö on vaikeaa, täytyy tapahtua juuri oikeaan aikaan. Sensijaan tämän on jo osoitettu toimivan:

QuoteIn America where the Fall Armyworm originates from, scientists have been able to control its devastating effects through genetically modified crops, which have proved to be resistant to its invasion.

Myös Etelä-Afrikassa ollaan optimistisia, ja uskotaan maan selviävän lähes säikähdyksellä, koska siellä 85% maissista on jo muuntogeenistä.

Tätä keinoa ei em. IPS-uutinen lainkaan mainitse. Sen sijaan suositellaan vuoroviljelyä - vaikka kyseessä ovat toukat, joille kelpaavat syötäväksi lähes kaikki viljelykasvit!

^^^

Tässä on sitten yhteenveto näistä torjuntakeinoista:

http://www.farmersweekly.co.za/agri-news/south-africa/gm-maize-less-susceptible-fall-armyworm/

- GMO-lajike, joka torjuu armeijamadon hyökkäykset (BT-lajike)
- lista hyväksytyistä (ja hyväksyntää odottavista) torjunta-aineista

Ihan kädettömiä ei tämän uhan edessä siis olla.

Keskisuomalainen kirjoittaa:

Armeijamato muuttaa maailman kriisikarttaa (http://www.ksml.fi/teemat/ruoka/Armeijamato-muuttaa-maailman-kriisikarttaa/930231)

Mutta (valitettavasti) niin ei ole laita, kuten lehti itsekin myöntää:

QuoteAfrikassa toukkien invaasio voi lisätä ruokapulaa alueilla, jotka jo ennestään kamppailevat ruuantuotantossaan.

Vaikkapa itäisessä Afrikassa tilanne näyttää kuivuuden takia hyvin ikävältä jo ennestään:

Worst Drought in Decades Drives Food Price Spike in East Africa (http://www.ipsnews.net/2017/02/worst-drought-in-decades-drives-food-price-spike-in-east-africa/)

Ja sinnekin tämä tuholainen uhkaa siis levitä (edellä 14.02.17).

Nyt näyttää kyllä siltä, ettei Afrikka tänä vuonna(kaan) selviydy ilman massiivista ruoka-apua. Se täytyy antaa. Mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei rakenneta apuriippuvuutta, vaan pidetään huolta Afrikan maatalouden tulevasta kehityksestä. Mm. siten, että poistetaan kaikki mahdolliset esteet GMO-lajikkeiden käytöltä (ja tässä on avainasemassa oikeastaan EU).

Ilta-Sanomien uutinen lietsoo kauhua lisää:

Hurjaa vauhtia leviävä tuholainen uhkaa jopa satojen miljoonien henkeä Afrikassa �" asiantuntijat pelkäävät leviämistä Eurooppaan (http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005113707.html)

Torjunta-aineista se kertoo:

QuoteEtelä-Amerikassa on havaittu, että ajan mittaan torjunta-aineet menettävät tehonsa toukkiin. Myös Jacques Prinsloo kertoo yrittäneensä torjua toukkia kaikilla aineilla, mitä on saanut käsiinsä �" tuloksetta.

Geenimuunnelluista lajikkeista ei kerrota samaa, mutta:

QuoteEtelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa toukkia vastaan istutetaan geenimuunneltua maissia, jonka syöminen tappaa ne. Useissa Afrikan maissa geenimuunneltujen kasvien viljely on kuitenkin joko kokonaan tai osin kielletty.

(lihav. HJ)

Eli mitä siis noiden Afrikan maiden pitääkään tehdä, jos nuo ovat vaihtoehdot? Tai Euroopan, EU:n, ihan omaltakin osaltaan, jos tämä toteutuu:

QuoteAsiantuntijat varoittavat, että Afrikassa suurta tuhoa aiheuttava armeijamadon eteläamerikkalainen alalaji saattaa seuraavaksi levitä Eurooppaan. Laji ei selviä kylmistä talvista, joten vaara on suurin Etelä-Euroopassa.

Tämä IPS-uutinen syyttää kaikesta ilmasto-olosuhteita (kuivuutta ja tulvia) ...

From El Nino Drought to Floods, Zimbabwe’s Double Trouble (http://www.ipsnews.net/2017/03/from-el-nino-drought-to-floods-zimbabwes-double-trouble/)

QuoteThe UN-WFP has also been on record reporting that Zimbabwe’s staple maize crop of 742,000 tonnes is down 53 percent from 2014-15, according to data from the Southern African Development Community.

... eikä yhtään muistuta siitä, miten jo ennen noita vaikeuksia sadot siis olivat toivottoman surkeita, vain noin kolmasosan suht. samankokoisten naapurimaiden, Sambian ja Malawin, sadoista. Eli sillä nälänhädän tai siis massiivisen ruoka-avun (tuonnin) tarpeen tasolla jo ilmankin noita sääkatastrofeja, eli henkeä kohti viljaa olisi riittänyt silloinkin siinä 100 kiloa henkeä kohti vuodessa. Joka ei riitä maassa, jossa muuta ruokaa sitten ei juuri ole sitä korvaamassa.

Plus sitten tuo "armeijamato". Zimbabwe kuuluu niihin maihin, joissa GMO on ehdottomasti kielletty (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/06/as-food-shortage-worsens-zimbabwe-refuses-gmo-food-aid-has-to-import-food-from-afar/).

Tämä on tavallaan totta, mutta tavallaan ei ole:

YK: Käynnissä pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan �" ”Ihmisiä kuolee nälkään” (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005123530.html)

Sillä juuri nyt on tilanne, jossa maailman viljavarastot ovat tupaten täynnä. Tuo akuutti kriisi on täysin ratkaistavissa. Joka kyllä tulee esille uutisessakin:

QuoteO’Brien muistutti turvallisuusneuvostoa siitä, että kriisit on mahdollista voittaa.

”On mahdollista kääntää tämän kriisin suunta, estää nälänhätä ja nämä vaanivat inhimilliset katastrofit. Kaikki tämä on ehkäistävissä.”

Jos siis toimeen tartutaan heti. Eikä aloiteta keräyslaatikoista ja nälkäisiä lapsia kuvaavista julisteista.

Tässä uutisessa lähdetään kuitenkin siitä, että tätä ongelmaa ryhdytään ratkaisemaan tällaisten kampanjoiden avulla:

"Ennen kuin on kuvia nälkiintyneistä lapsista" �" Suomen avustusjärjestöt kiirehtivät keräyksiä nälkäkatastrofiin (http://yle.fi/uutiset/3-9505262)

Ei, noin sen ei pidä mennä. Tarvittava summa 4,4 miljardia tuntuu ehkä yksittäisestä ihmisestä tai vaikka Suomen valtionvarainministeriöstä suurelta, mutta kansainvälisen yhteisön kannalta se on pikkurahoja. Minusta tässä pitäisi nyt lähteä siitä, että asia hoituu ja hoidetaan täysin ilman hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Eikä sinun tarvitse antaa eli lahjoittaa tällaiseen hyvään tarkoitukseen, vaan on oltava niin, että kyseinen tarvittava raha sinulta otetaan!.  (Jos rikas osa maailmasta on n. miljardi ihmistä, se on henkeä kohti n. 4 euroa. Jonka keräämistä verotuksella ei kukaan edes huomaa. Mutta jonka kerääminen kolikkolaatikoilla kadulla kestää pienen ikuisuuden.)

Tämä kritiikki ei tietysti koske Punaisen Ristin roolia ruoan käytännön jakelijana, jossa toiminnassa sillä tietysti on ylivertaista kokemusta ja kompetenssia.

Tällaista se sitten on, kun lähdetään tuosta yksityisestä (johon kirkkokin on laskettava) ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta strategiasta:

Suomalaisjärjestöt välittävät apua ruokakriisien uhreille (http://maailma.net/artikkelit/suomalaisjarjestot_valittavat_apua_ruokakriisien_uhreille)

QuoteSuomalaisjärjestöt ovat käynnistäneet hätäapukeräyksiä ruoka-avun välittämiseksi kuivuudesta ja konflikteista kärsiviin Afrikan maihin.

Kirkon Ulkomaanapu on ilmoittanut lahjoittavansa 150 000 euroa Etelä-Sudanin, Somalian ja Kenian kuivuusalueille, joilla noin 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua. Rahalla pystytään antamaan hätäapua noin 60 000 hengelle 1�"2 viikon ajan.

Koko ongelma ei tietysti ole suomalaisten vastuulla ja hoidettavissakaan, mutta silti minua järkyttää epäsuhta noiden tuossa uutisessa ja sen linkeissä esitettyjen lukujen ja YK:n O’Brienin esittämän kokonaissumman ja -avuntarpeen välillä.

Suomen osuus näissä talkoissa, rikkaana maana,  kun olisi n. 24 miljoonaa. Eli jotain (tai siis yli) 100 kertaa vaikkapa tuo kirkon lahjoittama summa.

Vaikkei tässä artikkelissa yksityiskohtia niin kuvatakaan, niin perusasenne on oikea:

UN Strengthens Kenya’s Resilience to Disaster (http://www.ipsnews.net/2017/04/un-strengthens-kenyas-resilience-to-disaster/)

Riskeihin, myös katastrofeihin voi varautua, kestävyyttä niiden varalle voi rakentaa etukäteen. Ja siten pitää tehdä.

Ja vielä kerran sanottuna: ryntääminen keräyslippaiden kanssa kadulle katastrofin jo tapahduttua ei ole kelvollinen ratkaisu.

Eikä oikeastaan kelvollista asennekasvatustakaan. Kyllä meidän suomalaistenkin - ja ennen kaikkea Suomen valtion! - vastuun pitäisi olla pitkäjänteisempää.


PS. klo 15:15: Kun tuota 24 miljoonan arviotani vielä "maistelen" niin kyllä tulee mieleen, että suomalaisen viljelyn tekemistä tehottomammaksi tuetaan huomattavasti suuremmalla summalla! Jopa kertaluokkaa suuremmalla.

Tätä varautumisen näkökohtaa tuodaan esiin tässäkin artikkelissa:

Itä-Afrikassa jännitetään sadekauden tuloa (http://maailma.net/artikkelit/itaafrikassa_jannitetaan_sadekauden_tuloa)

QuoteNälänhädät harvinaisempia

YK on vedonnut useaan otteeseen avun saamiseksi kuivuusalueille, sillä hitaasti kehittyvät kriisit uhkaavat jäädä avunantajien huomion ulkopuolelle etenkin nyt, kun maailmassa on Syyrian konfliktin kaltaisia kriisejä. Pelkona on, että kehittymässä on samantyyppinen tilanne kuin Somaliassa vuonna 2011. Tuolloin ruokakriisi riistäytyi nälänhädäksi ja 260 000 ihmistä kuoli.

Jo nyt Etelä-Sudanissa kahdella alueella on YK:n mukaan nälänhätä, mikä tarkoittaa kansainvälisten luokituskriteerien mukaan, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutista aliravitsemuksesta kärsii vähintään 30 prosenttia ihmisistä.

Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että alueen maat ovat aiempaa paremmin varautuneita kuivuuskriiseihin, jotka toistuvat nykyään yhä lyhyemmin väliajoin. Myös ihmisten varallisuus sekä mahdollisuudet liikkua ovat paremmat kuin esimerkiksi Etiopian nälänhädän aikaan vuonna 1984, Heinäsmäki kertoo.

Mutta tietysti myös osittain sekin, miten tappelemalla ja tappamalla saa huomioarvoa, ja sääliäkin, tehokkaasti.


PS. klo 19:00: Tämä olisi arvattavasti tavattoman vaikea toteuttaa, mutta asiaa kannattaisi pohtia: jos jossain alueella olisi sotilaallinen konflikti menossa, se ei olisi oikeutettu YK:n tai muuhunkaan kansainväliseen apuun! En todellakaan tiedä, miten, mutta palkita pitäisi (kansainvälisen yhteisön) siitä, että vaikeuksissakin ja yhteiskunnallsen muutoksen haussakin turvautuduttaisiin väkivallattomiin keinoihin.

Ja palkita pitäisi, tuellakin, pitkäjänteisestä. ennakoivasta, varautuvasta toiminnasta.

Jollaista olisi muun muassa Afrikan keskimääräisen satotason nostaminen jotenkin säälliselle tasolle.

Toisaalta tänä vuonna Zimbabwen ennustetaan triplaavan satonsa viimevuotiseen surkeaan tulokseensa verrattuna:

Zimbabwe forecasts maize output to triple after good rains (http://news.xinhuanet.com/english/2017-02/16/c_136059713.htm)

Myös naapurimaat Sambia ja Malawi saavat todennäköisesti kelvolliset sadot. Koko Afrikka ei siis ole pulassa. Viime vuonna hällytyske!loja soitettiin juuri Zimbabwen tilanteen (http://maailma.net/artikkelit/zimbabwen_karjaa_uhkaa_tuho_kuivuuden_seurauksena) takia ja vielä tämän vuoden alussakin pelättiin pahinta. Nyt näyttäisi tuolta.

"Armeijamadon" uhka ei kyllä  ole vielä ohi (http://allafrica.com/stories/201704200209.html)

Ja antaapa vielä Financial Times tuossa armeijamadon tilanteesta ja uhasta jokseenkin synkän kuvan:

Invasion of fall armyworms ravages crops in 20 African countries (https://www.ft.com/content/93222f52-2b46-11e7-9ec8-168383da43b7)

Oliko tuo lieväkin optimismini edellä sittenkin ennenaikaista?

Sadot noissa mainituissa maissa eivät kuitenkaan ole niin turvallisen korkealla tasolla, että varaa olisi niistä paljoakaan tuholaisille menettää.

Tässä on hyvin samantapaisia vaatimuksia nalänhädän torjumisen suhteen kuin esitettiin edellä:

Collective Amnesia in Famine Response and Resilience-Building (http://www.ipsnews.net/2017/05/collective-amnesia-in-famine-response-and-resilience-building/)

QuoteCurrently a large segment of population�"close to 20 million�"faces starvation and possible death. Following the declaration of drought and national emergencies, country governments and international organizations have begun their usual response routine: identifying the vulnerable population, estimating the emergency aid needs, and planning the associated workshops and conferences.

While all these activities are a necessary part of famine response and recovery, it remains a puzzle as to why we keep “reinventing the wheel” to address a challenge that has long been part of the development process. Today, climate change is finally forcing policy makers to rethink their response paradigm: from “relief and development” to “relief to resilient food systems.”

The need for a paradigm shift is clear from the lessons from drought responses over the last 40 years. A key lesson is that unless national response systems are resilient to meet natural and manmade shocks, they will be continuously “firefighting.” Emergency resources will be repeatedly diverted to address annual cycles of drought, while countries lose ground on long-term development plans.

Eli vaikka tähän nälänhädän uhkaan on nyt reagoitava, painopisteen tulisi olla kestävyyden rakentamisesssa, se pitäisi olla kehitysyhteistyöhön sisäänrakennettuna.

Samaan aikaan toisaalla: keräysjulisteet ovat nyt ilmestyneet Suomen katukuvaan, lyhtytolppiin. Niissä ei tietystikään puhuta mitään tuollaisesta pitkäjänteisemmästä työstä, vaan välittömästä avun- eli rahantarpeesta.

Quote from: Heikki Jokipii on 12.03.17 - klo:05:11
Tämä on tavallaan totta, mutta tavallaan ei ole:

YK: Käynnissä pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan �" ”Ihmisiä kuolee nälkään” (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005123530.html)

Sillä juuri nyt on tilanne, jossa maailman viljavarastot ovat tupaten täynnä. Tuo akuutti kriisi on täysin ratkaistavissa.

Eikä tämä hienoinen muutos varastotilanteessa tuota tosiasiaa muuta:

Maailman viljavarastot pienenevät ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-viljavarastot-pienenev%C3%A4t-ensimm%C3%A4ist%C3%A4-kertaa-viiteen-vuoteen-1.188386)

Varsinkin, kun tuon odotetaan toteutuvan vasta vuoteen 2018 (tai 2019) mennessä.

Myös tämä kirjoitus vaatii pitkäjänteistä työtä kuivuusongelman ratkaisemiseen:

Kenya’s Drought: Response Must Be Sustainable, Not Piecemeal (http://www.ipsnews.net/2017/05/kenyas-drought-response-must-be-sustainable-not-piecemeal/)

QuoteClimate scientists predict that weather patterns will continue to change. This will bring about more frequent, intense and widespread droughts and flash floods.

The vast majority of smallholders in sub-Saharan Africa are dependent on rain-fed agriculture for their livelihoods and are subject to the vagaries of the weather.

We need long-term solutions to alleviate the adverse impacts of climate change and unpredictable weather patterns.

We must build the resilience of communities and invest in agriculture and rural infrastructure. This includes turning away from dependency on rain-fed agriculture towards large-scale water harvesting and innovative irrigation systems.

Due to traditional farming practices, crop yields on the continent have about one-tenth the average productivity of Western farms. Sub-Saharan Africa is the only region where per capita food production is sadly falling. Areas in Somalia and coastal Kenya affected by the current drought have registered crop failure of 70 to 100 percent.

In richer countries, drought-resistant crop varieties have been developed to cope with water scarcity and other climate-induced shocks, including varieties of maize, cowpea and sorghum. A major hindrance to their adoption in East Africa is the weak legislative framework for registration and the lack of appropriate technologies.

Kiinnittäen tuossa huomiota lihavoimaani ongelman taustaan, että satotaso perinteisessä viljelyssä Afrikassa on 1/10-osa länsimaisesta tasosta. Itse selventäen: kerää siinä sitten siitä lähtökohdasta varmuusvarastojakaan. Vaikka hyvin tietäisi, että kuiva kausi jo seuraavalla satokaudella voi yllättää. Tai tulla yllättämättä, täysin ennustettuna (mikä on nykyaikana jo jossain määrin mahdollista).

Mutta näin tässä taas mennään:

Nälänhädän riski yhä voimassa �" Somalian kriisi pahenee luultua nopeammin (http://www.maailma.net/uutiset/nalanhadan-riski-yha-voimassa-somalian-kriisi-pahenee-luultua-nopeammin)

QuoteYli 20 miljoonaa ihmistä on yhä nälänhädän uhassa kolmessa Afrikan maassa sekä Jemenissä huolimatta avustusjärjestöjen ponnisteluista. Suomen Punainen Risti on aloittanut hätäapukeräyksen uhrien auttamiseksi.

Eli ei puhettakaan siitä, että tämä kuuluisi Suomen valtiolle. Eli kaikillle veronmaksajille, ei yksin kilteille ja hyväsydämisille.

Tämäkin on tapahtunut jo joskus ennenkin. Kenia on ruokapulassa, Etelä-Afrikka on saanut ennätyssadon ja on valmis myymään. Mutta Kenia ei suostu ottamaan sitä maissia vastaan, koska se on geenimuunneltua:

Kenya faces hunger, but refuses to import GMO corn from South Africa’s record harvest (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/01/kenya-faces-hunger-refuses-import-gmo-corn-south-africas-record-harvest/)

Ei, tällaiseen yksityiskohtaan ei Suomen Punainen Risti kiinnitä huomiota, ei edes siitä mainitse:

https://www.punainenristi.fi/node/3990/kenia


PS. klo 15: Oikein härskillä tiedotuslinjalla voisi käyttää noita samoja kuvia lapsista, ja laittaa tekstin:

QuoteNämä lapset näkevät nälkää aikuisten epätieteellisen taikauskon takia!

Vähän niinkuin ohimennen esitetään tässä artikkelissa tällainen väite tai ennustus:

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan (http://www.maailma.net/uutiset/aavikkoa-torjutaan-hehtaari-kerrallaan)

QuoteYK:n mukaan kuivuus ja aavikoituminen koettelevat jo puoltatoista miljardia ihmistä ja tällä menolla Afrikka menettää kaksi kolmasosaa viljelymaistaan vuoteen 2030 tultaessa.

Eli kerrotaan, että siellä on n. 800 miljoonaa ihmistä täysin ilman ruokaa 13 vuoden kuluttua! Ennustaako YK todella tällaista?


PS. 23.6.17: Tai jos samaisen YK:n väestöennusteisiin on uskomista, ruoatta siellä olisi 13 vuoden päästä miljardi ihmistä. Jolloin nykyinen Itä-Afrikan n. 20 miljoonan ihmisen nälänhädän uhka alkaisi vaikuttaa tosi mitättömältä!? Voiko tämä olla totta, edes se, että tuollainen skenaario olisi esitetty? Käännösvirheestä ei ole kyse, sama väite oli englanninkielisessäkin versiossa. Lähteenä on linkki:

Combating Desertification in Africa Imperative for Security (http://africacenter.org/spotlight/combating-desertification-africa-imperative-security/)

Sielläkin väite on ...

QuoteThe UN Food and Agriculture Organization estimates that by 2030, Africa will lose two-thirds of its arable land if desertification is not stopped.

... mutta siitä eteenpäin ei ole enää lähdettä, missä ja koska FAO olisi tuollaisen arvion tehnyt.

Tuohon nähden tämä vaikuttaa kummallisen miedolta toimenpideohjelmalta:

QuoteYK on päättänyt pysäyttää tuhoisan kehityksen vuoteen 2030 mennessä, mutta sen aiheuttamat laajat muuttoliikkeet ovat jo alkaneet.

Sillä eikö se tuossa vaiheessa olisi siis jo toivottomasti liian myöhäistä?

Ja mitä on - artikkelin mukaan - edes tehtävissä:

QuoteAavikoitumisen taustalla on monesti ihmisen toiminta. Kestämättömät viljelytavat - metsien kaskeaminen, virheelliset keinokastelumenetelmät, eroosio ja liikalaiduntaminen - tekevät tuhojaan ilmastonmuutoksen ohella.

Jos nuo huonot viljelytavat voitaisiinkin muuttaa, niin ilmsstonmuutoskin pitäisi tällä välin pysäyttää? Ja myös muut ihmisen toiminnasta riippumattomat aavikoitumisen syyt poistaa?

Jatkoa edelliseen. Esimerkiksi tämä (samana päivänä julkaistusta maailma.netin uutisesta) ...

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu �" ruokakriisi pahenee silti (http://www.maailma.net/uutiset/etela-sudanin-nalanhata-taltutettu-ruokakriisi-pahenee-silti)

QuoteNälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä nälänhätäjulistuksen antaminen vaatii, että ainakin 20 prosenttia perheistä kärsii äärimmäisestä ruokapulasta päivittäin kuolee ainakin kaksi aikuista 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

Olosuhteet täyttyivät helmikuussa Leerin ja Mayenditin maakunnissa. Perheille toimitettu humanitaarinen apu on kuitenkin onnistunut muuttamaan tilanteen, FAO kertoi eilen. Esimerkiksi maailman ruokaohjelma WFP on onnistunut tänä vuonna toimittamaan ruokaa 3,4 miljoonalle ihmiselle Etelä-Sudanissa.

... tuntuisi pelkältä näpertelyltä tai puuhastelulta siihen nähden, jos pitäisi ruokkia noin 300-kertainen ihmismäärä. Riittäisivätkö siihen WFP:n resurssit? Riittäisivätkö siihen rikkaiden rahoittajamaiden resurssit tai auttamishalu, jos rikkaissa maissa jokaisen olisi keskimäärin ruokittava itsensä lisäksi yksi afrikkalainen? Hurjiin visioihin tuo em. arvio Afrikan viljelymaasta johtaa.

Edellä mainitussa uutisessa (http://www.maailma.net/uutiset/aavikkoa-torjutaan-hehtaari-kerrallaan#comment-660), sen kuvatekstissä haisee aattellinen "luomulanta":

QuoteZimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita

Keinokastelu kun on eräs luomuaatteen vainoamista asioista. Kun vettä tarvitaan kuitenkin, miksi juuri keinokastelu ne ravinteet huuhtoisi? Tietysti sen lisäksi, että lisäravinteen pitää olla juuri "lehmänlantaa".

(Karkeasti arvioiden puoli hehtaaria ei taida riittää tarvittavan typen tuottamiseen tuon lehmän kautta, ainakaan vuosittain. Ihan varma en ole.)

Sn lisäksi maailma.net on nyt täynnä uutisia Sudanin nälkäkriisista, joka on ihan todella iso ongelma.

Tässäkin uutisessa puhutaan Afrikan hedelmällisestä, viljelykelpoisesta maasta, kuten edellä puhuttiin ...

Africa Could Help Feed the World �" If Its Fertile Land Doesn’t Vanish (http://www.ipsnews.net/2017/06/africa-help-feed-world-fertile-land-doesnt-vanish/)

Quote“Degraded lands is not an inevitable fate. Restoration is still possible. However, what will be more difficult is to feed 10 billion human beings in 30 years. The only place where there are still lands to do that is Africa. We need these lands to feed the whole planet. Therefore restoring lands is assuring food security for the whole planet,” said Barbut.

... mutta nuo kaksi visiota eivät juuri voisi olla erilaisempia: Afrikka joko valtavana köyhäintalona tai sitten koko maailman ruokkijana (ainakin osin).

PS. Mutta on ilmiöitä ja kehityskulkuja, joihin ihminen ei YK:n asiantuntijankaan mielestä voi vaikuttaa:

Quote“By 2050, the African population will double to two billion people,” Barbut noted. “I fear that as the population depends up to 80 percent on natural resources for their livelihoods, those resources will vanish given the great pressure on them.”

Tuo on edellinen eli lihavoimani on "inevitable fate"!

Tässä puhutaan vakuutusten lisäksi moderneista viljelymenetelmistä (kuten suorakylvö) ...

Insurance: A Valuable Incentive for Small Farmers’ Climate Resilience (http://www.ipsnews.net/2017/06/insurance-valuable-incentive-small-farmers-climate-resilience/)

... joissa mitä ilmeisemmin mukana ovat myös keinolannoitteet ja torjunta-aineet. Vaikka noita "rumia sanoja" tekstissä vältetäänkin. Ja kätketään ilmaisuihin "inputs" ja  "extension services".

Tuolle vakuutusideallehan olemme jo tehneet kunniaa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=123)

Quote from: Heikki Jokipii on 13.03.17 - klo:08:55
Tässä uutisessa lähdetään kuitenkin siitä, että tätä ongelmaa ryhdytään ratkaisemaan tällaisten kampanjoiden avulla:

"Ennen kuin on kuvia nälkiintyneistä lapsista" �" Suomen avustusjärjestöt kiirehtivät keräyksiä nälkäkatastrofiin (http://yle.fi/uutiset/3-9505262)

Ei, noin sen ei pidä mennä. Tarvittava summa 4,4 miljardia tuntuu ehkä yksittäisestä ihmisestä tai vaikka Suomen valtionvarainministeriöstä suurelta, mutta kansainvälisen yhteisön kannalta se on pikkurahoja. Minusta tässä pitäisi nyt lähteä siitä, että asia hoituu ja hoidetaan täysin ilman hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Eikä sinun tarvitse antaa eli lahjoittaa tällaiseen hyvään tarkoitukseen, vaan on oltava niin, että kyseinen tarvittava raha sinulta otetaan!.  (Jos rikas osa maailmasta on n. miljardi ihmistä, se on henkeä kohti n. 4 euroa. Jonka keräämistä verotuksella ei kukaan edes huomaa. Mutta jonka kerääminen kolikkolaatikoilla kadulla kestää pienen ikuisuuden.)

Tämä kritiikki ei tietysti koske Punaisen Ristin roolia ruoan käytännön jakelijana, jossa toiminnassa sillä tietysti on ylivertaista kokemusta ja kompetenssia.

USA eli Trumpin hallinto, Amerikka ensin -puheistaan huolimatta, näytti mallia:

At G20 summit, Trump pledges $639 million in aid to four countries (https://www.reuters.com/article/us-g20-germany-famine-idUSKBN19T0LC)

Plus 252 miljoonaa Etiopialle (annettu jo aiemmin). Kerrankin siis tapaus, jossa siinä, että sanoo yhtä ja tekee toista, ei olekaan moitittavaa. Olihan siellä Saksakin.

QuoteTrump's announcement came after his administration proposed sharp cuts in funding for the U.S. State Department and other humanitarian missions as part of his "America First" policy.

Beasley said the agency had worked hard with the White House and the U.S. government to secure the funding, but Trump would insist that other countries contributed more as well.

A WFP spokesman said Germany recently pledged an additional 200 million euros for food relief.

Huomaa, että tämä "sävellahjahaaste" oli sitten suunnattu hallituksille. Suomen osuus, jos saman verran suhteessa väkilukuun annetaan, olisi noin 15 miljoonaa.

Mieluimmin valtion rahoista. Punaisen Ristin ennätystuotto keräyksestä (https://www.punainenristi.fi/node/4308/kysymyksia-ja-vastauksia-tsunamiavusta) kyllä tuotti 27 miljoonaa, mutta asia kaikkineen kesti 7 vuotta.

Tuota rataa tarvittava 4,4 miljardia olisi kohta kasassa. Mutta eipä taida nykyhallituksemme tuollaiseen ylimääräiseen rahanmenoon taipua? Vaan tiedä häntä, silti, jos noinkin on tehty? Jos vaikka Trump siitä rukousaamiaisella Soinille puhuisi?

Quote from: Heikki Jokipii on 02.05.17 - klo:13:42
Ja antaapa vielä Financial Times tuossa armeijamadon tilanteesta ja uhasta jokseenkin synkän kuvan:

Invasion of fall armyworms ravages crops in 20 African countries (https://www.ft.com/content/93222f52-2b46-11e7-9ec8-168383da43b7)

Oliko tuo lieväkin optimismini edellä sittenkin ennenaikaista?

Sadot noissa mainituissa maissa eivät kuitenkaan ole niin turvallisen korkealla tasolla, että varaa olisi niistä paljoakaan tuholaisille menettää.

Tässä IPS-artikkelissa (tulossa suomeksikin) puhutaan pääasiassa byrokraattista keinoista taistelussa armeijamatojen armeijoita vastaan, mitä nyt vähän hyönteismyrkkyjen varovaisesta käytöstä:

Southern Africa’s Marshall Plan to Stop Voracious Crop Worm (http://www.ipsnews.net/2017/07/southern-africas-marshall-plan-stop-voracious-crop-worm/)

QuoteThe FAO, which is leading the response strategy for the FAW, is working with the government of South Africa to lead the research on technologies to help manage the pest. Earlier in July, the FAO met with experts from Latin America in Accra, Ghana, to see which if their management technologies could be applied in Africa. Brazil spends an estimated 600 million dollars annually to control the fall army worm.

“For sure we know that Integrated Pest Management works and that for large farms the judicious use of pesticides might be the only option and when that happens we need to identify a particular pesticide that is effective and at the same time foes not harm the environment and does not lead to resistance and hence the marathon meetings and research going on at the moment,” Phiri said, noting that the cost to control the pest was not yet determined for the region as countries were undertaking assessments.

FAO is developing a long-term IPM-based strategy for the sustainable management of fall army worm, including forecasting, crop monitoring, use of biological control options, resistant varieties and promotion of good agricultural practices and the use of pesticides as a last resort.

(lihav. HJ)

Geenitekniset keinot jäävät näin pienelle maininnalle (ellei niitä tuossa edellä mainittu "rivien välissä" = resistant varieties?). Mutta tässä vain muualla käytettynä, ei suunnitelmana Afrikkaa varten:

QuoteNorth and South America have battled the FAW for decades and have developed a number of non-chemical management options ranging from planting of maize varieties that are less susceptible to FAW attack to monitoring with pheromone traps. In addition, biological control using natural enemies such as insect parasitoids, predators and microbial pesticides and BT-maize has been used.

(lihavv. HJ)

Mutta Ghana aikoo tehdä toisin, turvautua asiassa juuri geenitekniikkaan:

Ghana mulling genetic engineering to combat armyworm crop damage (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/26/ghana-mulling-genetic-engineering-combat-armyworm-crop-damage/)

***

Odotan ristiriitaisin tuntein tuon armeijamadon saapumista Euroopan puolelle. Kaikessa kauheudessaan sillä nimittäin luultavasti olisi seurauksenaan, että EU hyväksyisi pikavauhtia koko joukon muuntogeenisiä BT-lajikkeita. Ja näin poistuisivat esteet niiden käyttämiselle Afrikassakin. Euroopan vaikutuksesta meillä on keskustelussamme:

Miten bioteknologia on pidetty poissa Afrikasta? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0)

Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa (http://www.maailma.net/uutiset/yoperhosen-toukka-uhkaa-satoja-etelaisessa-afrikassa)

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

Matti Kääriäinen muistutti meitä Hesarissa tästä:

Nyt ”kehitysapu” kulkee köyhistä maista rikkaisiin
Ministeri Kai Mykkänen unohtaa kehitysyhteistyön ison kuvan. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005386650.html)

QuoteMinisteri Mykkänen korosti teollisten työpaikkojen ja palkkatyön merkitystä köyhyyden vähentämisessä.

Mykkäsen mukaan uhkaava laaja muuttoliike Afrikasta voidaan estää vain sijoittamalla riittävästi ”energiatuotantoon, infraan ja työpaikkoja synnyttäviin firmoihin”. Hänen mielestään miljardin ihmisen nousu köyhyydestä Aasiassa oli juuri näiden asioiden ansiota. Mykkänen katsoi niiden olevan ”vuosisadan kehityshaasteen ytimessä”.

Mykkänen unohtaa sekä ­Aasian kehityksen taustalla ­olleen että Afrikan nykyisen ­ahdingon keskeisimmän syyn �" maatalouden �" merkityksen. ­Aasian köyhät eivät hypänneet suoraan tehtaisiin, vaan köyhyyden vähenemisen tärkein syy oli maatalouden uudistaminen.

Afrikka on edelleen tilanteessa, jossa maatalouden rakennemuutosta ei ole tapahtunut ja manner käyttää yli 20 miljardia dollaria vuodessa elintarvikkeiden tuontiin. Tämä vastaa yli puolta Afrikan saamasta kehitysavusta.

"Afrikan ihmeen" tapahtumista vielä odotellessa. Toisaalta ajatellen, ettei Mykkänenkään täysin väärässä ole. Noita hänen suosttamiaan asioita tarvitaan myös tämän Ihmeen toteuttamiseen, uskoisin. Maatalouden kehitystä ei ratkaista vain maatiloilla.

Nämä kuivuutta kestävät maissilajikkeet ...

Drought tolerant maize provides extra 9 months of food for farming families (http://www.cimmyt.org/drought-tolerant-maize-provides-extra-9-months-of-food-for-farming-families/)

... tarjoavat siis 9 kuukauden lisäruoan zimbabwelaisille viljelijäperheille. Ilman lisäkustannuksia! Eivätkä lajikkeet ole edes geenimuunneltuja (http://dtma.cimmyt.org/index.php/information-tools/software-download/software-faq/95).

Tietysti jos noihin lajikkeisiin vielä liitettäisiin - geenimuuntelulla - vsstustuskykyky "armeijamatoa" vastaan ...

Menetys tälle linjalle ja strategialle, sen merkittävä puolustaja on kuollut:

Remembering Calestous Juma, defender of agricultural innovation and GMOs (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/19/calestous-jumas-defender-agricultural-innovation-gmos/)

Tässä linkki hänen jonkin vuoden takaiseen linjanvetoonsa:

Calestous Juma: Africa needs its own Green Revolution based on science and technology (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/18/calestous-juma-africa-needs-green-revolution-based-science-technology/)

Quote from: Heikki Jokipii on 27.07.17 - klo:13:43
Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa (http://www.maailma.net/uutiset/yoperhosen-toukka-uhkaa-satoja-etelaisessa-afrikassa)

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

Keniassa tilanne on äitynyt aika pahaksi, mutta siellä on päätetty ottaa kaikki keinot käyttöön, myös ja erityisesti tämä:

SCIENTISTS RECOMMEND BT MAIZE AS SOLUTION TO FALL ARMYWORM INFESTATION IN KENYA (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=16136)

Tai ainakin tiedemiehet siellä sitä suosittavat. Ja ovat osoittaneet, että se toimii. Kenian hallitus taitaa vielä epäröidä.

Myös Economist-lehti kysyy tuota samaa:

Could GMO crops stymie Africa's fall armyworm invasion? (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/25/gmo-crops-stymie-africas-fall-armyworm-invasion/)

Tuossa on mukana 3 pelottavaa karttaa, jotka kertovat armeijamadon voittokulusta Afrikassa. Salamasotaa, sanoisin.

Financial Timesista arvio (https://www.ft.com/content/93222f52-2b46-11e7-9ec8-168383da43b7):

QuoteUnless the insects advance is contained there is a risk of “further spread into Europe via the Mediterranean basin and Asia through the Middle East is almost certain”, the UN’s Food and Agriculture Organisation warned in a report. 

Kartoista päätellen ja ekstrapoloiden: Eurooppaan jo ehkä tänä vuonna?


PS. 26.1.18: Voi olla, että näemme vielä tänä vuonna esimerkin tai esimerkkejä siitä, miten tavattoman nopsasti EU pystyy tekemään päätöksiä GMO-kasvien käyttöluvista!  ;D

Quote from: Heikki Jokipii on 27.07.17 - klo:13:43
Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa (http://www.maailma.net/uutiset/yoperhosen-toukka-uhkaa-satoja-etelaisessa-afrikassa)

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

Tässä lyhyt numeraalinen argumentti sen puolesta, että armeijamadon torjuminen ja toivottu Afrikan ihme liittyvät toisiinsa:

South African economist: Fall armyworm outbreak shows why Africa should embrace GMO crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/30/south-african-economist-fall-armyworm-outbreak-shows-africa-embrace-gmo-crops/)

Tässä vertailu allekkain:

Maa, viljelypinta-ala milj. ha, sato milj. tonnia (maissia):
__________________________

Etelä-Afrikka     2,6       17,5
Nigeria               4           7,2

__________________________

Hehtaarisadot siis keskimäärin:

Etelä-Afrikka    6,7 tonnia
Nigeria             1,8 tonnia

Etelä-Afrikka siis sai - armeijamadosta huolimatta - varsin säällisen hehtaarisadon, joka oli Nigeriaan nähden yli kolminkertainen (vaikka Nigeriakin sai sadon, joka ei ollut sitä surkeinta tasoa).

Sai ylekin kerrottua armeijamadosta:

El Niño aiheutti Afrikkaan kolmen vuoden kuivuuden �" sääilmiö meni, mutta sadetta ei tule vieläkään (https://yle.fi/uutiset/3-10069432)

QuoteKuivuuden lisäksi maanviljelyksen riesana on laajalle levinnyt tuhohyönteinen. Saharan eteläpuolisissa maissa suureksi vitsaukseksi on muodostunut yökköslaji, jonka toukat tuhoavat muutenkin heikkoja viljasatoja. Toukkia nimitetään afrikkalaisiksi armeijamadoiksi (Spodoptera exempta).

Eikä muuten nimitetä, vaan syksyn armeijamadoksi. Kyseessä onkin eteläamerikkalainen tulokaslaji. Afrikassa vieläpä oli aiemmin sukulaislajii, jonka kanssa jotenkin pärjättiin.

Mutta ei saa YLE kerrottua, että on olemassa tuo yksi maa, jossa armeijamadon tuhot on saatu torjuttua. Eli Etelä-Afrikka. (Tiesikö YLE sitä?) Eikä siitäkään, miten ko. perhonen on mahdollisesti leviämässä Eurooppaan, ks. edellä 25.01.18.

Uutisen kirjoittajalle vähän huono säkä, kun juuri sen kirjoittamista seuraavanaa yönä saatiinkin yllättäen ihan kunnolla sadetta:

Sade yllätti rutikuivan Etelä-Afrikan �" asukkaat varastoivat sadevettä koko yön (https://yle.fi/uutiset/3-10070008)

Vaikka se ongelma ei ole vielä lopulllisesti ohi.

***

Vuosi sitten YLE Uutisten tiedot olivat paremmin ajan tasalla:

Uusi tuhohyönteinen hävittää satoja Afrikassa �" tulee Välimerelle muutamassa vuodessa? (https://yle.fi/uutiset/3-9443967)

Quote from: Heikki Jokipii on 02.07.17 - klo:04:18
Tässä puhutaan vakuutusten lisäksi moderneista viljelymenetelmistä (kuten suorakylvö) ...

Insurance: A Valuable Incentive for Small Farmers’ Climate Resilience (http://www.ipsnews.net/2017/06/insurance-valuable-incentive-small-farmers-climate-resilience/)

... joissa mitä ilmeisemmin mukana ovat myös keinolannoitteet ja torjunta-aineet. Vaikka noita "rumia sanoja" tekstissä vältetäänkin. Ja kätketään ilmaisuihin "inputs" ja  "extension services".

Tuolle vakuutusideallehan olemme jo tehneet kunniaa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=123)

Sama toimittaja Friday Phiri jatkaa samasta ideasta:

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa (http://www.maailma.net/uutiset/saastoryhmat-auttavat-pienviljelijoita-sambiassa)

"Säästöryhmästä" puhuminen voi olla tuossa vähän harhaanjohtavaa, vakuutuksestahan on kyse, joka tulee kyllä tekstistä esille. IPS itse ehdottikin artikkelille otsikkoa "Säästöohjelma ja ilmastovakuutus pientilojen turvana".

Tavanomaista "tehoviljelyä" ei tuossakaan kaihdeta:

QuoteHän pystyi säästöillään ostamaan tarvittavat siemenet ja lannoitteet ajoissa, mikä kasvatti maissisadon 3,75 tonniin, kun se aiempina vuosina jäi 1,5 tonniin.

(lihav. HJ)

Niin, tavallaan säästöillään, mutta vakuutuksesta tuossakin oli kyllä kyse.

Vakuutuksella riskiä jaetaan useamman ihmisen ja useamman vuoden kesken. Siten riskiä uskalletaan ottaa ja mm. ostaa lannoitteita.  Joilla sitten saadaan noita hyviä tuloksia.

Tämä kertoo, että Afrikassa ollaan kuitenkin vähän samantapaisessa tilanteessa kuin EU:ssa.

GMO maize could halt devastating fall army worm invasion in Uganda�"if it gets approved (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/02/gmo-maize-could-halt-devastating-fall-army-worm-invasion-in-uganda-if-it-gets-approved/)

Ugandassakin on herätty armeijamadon tuhoihin. Tieto siitä, että tietynlaisella GMO-maissilla sitä pystyy vastustamaan, maassa on. Jopa periaatteellinen yhteisymmärrys, että se otetaan käyttöön. Mutta nyt odotellaan sitten Ugandan kansallista lainsäädäntöä asiassa, ennen ei voida niin toimia. Kuten EU:ssakaan ei riitä jonkin lajikkeen hyväksyminen unionissa.

Kokemusta asiassa on, esim. Etelä-Afrikasta (ks. edellä 31.01.18), turvallisuustutkimuksia ym. Mutta niitä ei voi käyttää, kaikki täytyy tehdä itse uudestaan, kansallisesti.

Armeijamadot eivät tietystikään tiedä, missä maiden rajat kulkevat. Eikä niillä ole mitään syytä kohteliaasti odottaa kahta vuotta, että Uganda saisi byrokraattiset kiemuransa hoidettua.

Eivätkä viljelijätkään siellä ehkä suostu olemaan loputtoman kärsivällisiä:

QuoteThat farmers like Yangi are desperate for a solution is plain to see. Upon my arrival, the woman asked whether I might have thought to bring along a package of GMO maize seeds from Kampala.

Samaan aikaan melkein naapurimaassa:

QuoteThe case of Mozambique

Roseiro Moreira, social scientist heading the WEMA communications team in Mozambique notes that since scientists in Uganda have confirmed the GMO maize variety resists the fall army worm, this is good news for farmers in the southern part of the continent.

“In the case of Mozambique, there will be no problem in releasing the maize variety to farmers because the country has a biosafety law in place which allows release of GMO farm products,” Moreira said.

Mozambique passed its law in 2007, allowing scientists to conduct research and release products which have gone through final product development. The country is in its second stage of planting GMO maize.

Yksityiskohta, ohitse tuon kysymyksen. Tätä pidetään mahdollisena:

QuoteOn average farmers in Uganda using traditional hybrid varieties are able to harvest about 2.5 tons of maize per hectare. The hope is that the GMO varieties will boost that yield to 7 tons per hectare.

Tuo lähtötaso on Ugandassa siis jo noin hyvä, ja se on totta (huomaa, että luvut tässä ovat hehtogrammoja):

https://knoema.com/atlas/Uganda/topics/Agriculture/Crops-Production-Yield/Maize-yield

Mutta taso on noussut tuohon vasta viime vuosina, vielä vuosisadan alussa se oli huomattavasti vaatimattomampi. Mutta huomaa myös, että se on voinut noin nousta!

Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm (http://www.ghananewsagency.org/economics/agriculture-company-introduces-new-chemical-to-combat-armyworm-136334)

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.

Se on iso urakka, tietävät ja kertovat nämä molemmat artikkelit:

Feeding Africa’s hungry countries may require ‘a dozen Green Revolutions’ (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/20/feeding-africas-hungry-countries-may-require-a-dozen-green-revolutions/)

Africa Needs Strong Political Will to Transform Agriculture and Spur Economic Growth (http://www.ipsnews.net/2018/09/africa-needs-strong-political-will-transform-agriculture-spur-economic-growth/)

Mutta kertovat myös, että työ on käynnissä.

Haasteita on ollut, ja on jatkossakin (ensimmäisestä artikkelista):

QuoteWhile this challenge exists everywhere, it is particularly evident in Africa. Over the past 50 years, agricultural production in Africa has increased about fourfold, a feat which rivals that of India’s well-publicized Green Revolution. However, Africa’s population has grown more rapidly than that of India and as a result, food production per person fell during the latter half of the 20th century …. To achieve transformative change, a dozen Green Revolutions may be required. But this also presents an opportunity for African farmers.

Jossain määrin nuo luvut eivät kyllä tunnu rohkaisevilta. Ruokatuotannon nelinkertaistuminenkaan ei siis riittänyt. Varsinkin kun Afrikan väestöennusteet yhä puhuvat rajusta kasvusta myös tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa on moraalitonta olla yrittämättä tätä:

QuoteTo capitalize on its potential, Africa needs access to the same technologies that are driving productivity gains elsewhere. These include hybrid seeds and traits to deliver high-yielding crops tailored for a diverse farm environment, modern biological and chemical crop protection tools, and novel digital technologies to help smallholders reduce costs and farm more effectively.

Ja erityisen moraalitonta on siten yrittää EU-parlamentin tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609) houkutella Afrikkaa tyytymään huonotuottoiseen luomuviljelyyn.

Tuossa toisessakin artikkelissa linja oli periaatteessa optimistinen. Mutta siinäkin oli mukana tällainen pessimimistinen skenaario:

QuoteWith over 800 million people worldwide suffering from hunger and more than two billion affected by malnutrition, food insecurity remains a real threat to global development and more so in Africa.

The African Development Bank (AfDB) estimates that an additional 38 million Africans will be hungry by 2050. This is despite the fact that the continent has sufficient land, water and manpower to produce more food than it imports. The AfDB projects that food imports will grow to USD 110 billion annually by 2025 if the current trend continues without the urgency to invest in agriculture production and value addition.

Siinä ei erikseen sanota, että väestönkasvu olisi tuon taustalla,  mutta aivan varmasti laskelman tekijät ovat sitäkin miettineet.

Täällä rikkaassa maailmassa (vai onko missään?) ei enää ole poliittisesti korrektia tuoda sellaista tekijää esiin. Vaan on syytettävä asiasta ilmastonmuutosta. Siihenhän ihminen voi vaikuttaa, päinvastoin kuin väestönkasvuun.  8)

Kansan Uutiset julkaisi toisen edellä mainituista artikkeleista,  IPS:n artikkelin, suomeksikin. Tai oli julkaisevinaan: se oli niin rankasti lyhennetty, kolmeen kappaleeseen, ettei siitä saanut enää selvää, mihin AGRA pyrki, mitä suositteli. No, ehkä sentään tämän pääasian:

MAATALOUS ON AFRIKAN KOHTALONKYSYMYS (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3967379-maatalous-on-afrikan-kohtalonkysymys)

QuoteAfrikan maat käyttävät vuodessa yhteensä 30 miljardia euroa elintarvikkeiden tuontiin, vaikka alueella olisi mahdollista tuottaa riittävästi ruokaa, kertoo maanosan maatalouden tilaa käsittelevä raportti, jonka Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra) laatii vuosittain.

Sen mukaan Afrikka tarvitsisi kymmenen vuoden aikana jopa 350 miljardia euroa investointeihin, joilla kohennettaisiin ruuan tuotantoa, jalostusta, markkinointia ja kuljetusta.

Voi kuulostaa hirveän suurelta rahamäärältä. Mutta Wikipedian mukaan Afrikan väkiluku nyt on noin 1,2 miljardia. Joten henkeä kohti tarvittavat investoinnit ovat varsin kohtuullisia. Alle 300 euroa 10 vuoden aikana. Eli vuodessa noin 30 euroa.

Jos se kaikki tulisi EU:n maksettavaksi, ei se silti olisi kovin ylivoimaista: 10 vuoden aikana alle 1000 euroa per EU-kansalainen. Alle satanen vuodessa.

(Mutta nyt näyttää siltä, ettei EU:n edes tarvitse vaivautua: asian hoitaa Kiina. Ja EU:n tehtäväksi jää vain jupista, että väärin autettu.  ;D)

Jatkoa edelliseen. Eikä tämä viimeinenkään kappale kyseisestä artikkelista tee asiaa mitenkään selvemmäksi.

QuoteTarvitaan poliittista tahtoa, joka nostaa maatalouden Afrikan kehityksen keskiöön, raportin laatijoihin kuuluva Daudi Sumba tähdentää. Hyvää esimerkkiä on näyttänyt Etiopia, joka on vuosien ajan ylittänyt Afrikan unionin asettaman tavoitteen maataloustuotannon kasvattamisesta vähintään kuudella prosentilla.

Miten tuo tehtiin? Olen aivan varma, ettei sitä ainakaan tehty sillä tavalla, jota vielä joitakin vuosia sitten mainostettiin Suomen ja Ruotsin nk. edistyksellisessä mediassa ja sellaisissa piireissä:

Se Etiopian ihme taas (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=63.0)


PS. 4.10.18: Sen sijaan tässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=63.msg2822#msg2822) (10.4.2012) mainitulla suurella lannoitetehtaalla tai -yhtymällä Etiopiassa voi olla tekemistä tuon myönteisen kehityksen kanssa. Mutta tuollaisista projekteista ei IPS tai Kansan Uutiset jostain syystä kerro. Vai kertoiko IPS siitä tässä rivien välissä ...

QuoteThe increasing willingness of African governments to openly discuss where they are advancing in agriculture and where they are struggling is a reason for optimism, the report says. For example, 47 countries have signed on to the African Union’s Comprehensive Africa Agriculture Development Programme (CAADP), a master plan to achieve economic growth through growing agriculture by at least six percent annually.

...   koska keinolannoituksen lisääminen on hyväksytty osa tuota CAADP-ohjelmaa. Ja aivan varmasti AGRA on maininnut myönteisessä sävyssä lannoituksen, tuossa raportissaan.

Afrikka tarvitsee Vihreää vallankumousta, kirjoittaa The Economist pitkässä artikkelissaan:

Africa needs a green revolution (https://www.economist.com/middle-east-and-africa/2018/11/03/africa-needs-a-green-revolution)

Vihjeestä kiitos: Annaleena Ylhäisen twiitti.

Afrikan maatalouden megamesenaatti ylistää keinolannoitteita:

Bill Gates: ”Jag älskar mineralgödsel” (https://www.atl.nu/lantbruk/bill-gates-jag-alskar-mineralgodsel/)

QuoteVärldens näst rikaste man hoppas att gödsel ska lyfta afrikanska bönder ur fattigdom.
[...]
På sin privata blogg skriver Bill Gates om sin kärlek till mineralgödsel, som han menar räddat ett stort antal människor från svält i Latinamerika och Sydostasien sedan den gröna revolutionen på 1960-talet. Nu hoppas han att Afrika �" med lågt användande av mineralgödsel och låg produktivitet inom jordbruket �" ska följa efter.

On hän sanonut saman ennenkin. Ja myös toiminut sen mukaan. Ihan niinkuin Jenkeissä neuvotaan: "Put your money where your mouth is".

Tämä on kyllä itsessään ihan hieno projekti ...

Suomi haluaa perustaa EU-rahaston Afrikan met­sit­tä­mi­sek­si �" asiasta puhuttu jo unionipomo Junckerille (https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/suomi-haluaa-perustaa-eu-rahaston-afrikan-metsittamiseksi-asiasta-puhuttu-jo-unionipomo-junckerille/810761/)

... mutta se kytkeytyy tiiviisti siihen, miten maataloutta Afrikassa harjoitetaan. Kuten jo tuosta artikkelistakin selviää:

QuoteVuosittainen metsäkato Afrikassa on jopa kaksi miljoonaa hehtaaria. Tämä on seurausta muun muassa polttopuun keruusta ja peltomaan raivauksesta.

Maataloutta täytyisi selvästikin harjoittaa niin, ettei synny tarvetta peltomaan raivaukselle. Siinä kysymyksessä Suomi ei aina ole ollut johdonmukainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.0) politiikassaan.

Quote from: Heikki Jokipii on 31.07.18 - klo:01:29
Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm (http://www.ghananewsagency.org/economics/agriculture-company-introduces-new-chemical-to-combat-armyworm-136334)

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.

Amerikkalainen tiedemies ei pidä tuota oikeana ja reiluna:

Fight against fall armyworm in Africa hindered by ‘anti-GMO sentiment’, scientist argues (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/13/bt-corn-could-combat-fall-armyworm-in-africa-but-anti-gmo-sentiment-stands-in-the-way/)

QuoteWalter Suza, an adjunct assistant professor of agronomy at Iowa State and a co-author of the study, said Bt corn could help farmers in Africa to combat an emerging pest capable of devastating their crops, but fear of GM crops in Africa has slowed adoption of the technology.

Ei, hän taisikin olla Tansaniasta kotoisin:

Bt corn could help combat fall armyworm in Africa, scientist says (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/12/tanzanian-scientist-bt-corn-help-combat-fall-armyworm-africa/)

Nykyisin kaikki täytyy "myydä" ilmastopolitiikkana, mutta kuten edellä olemme todenneet, tämä on muutenkin oikein hyvä idea:

QuoteMikrovakuutukset nostavat kehitysmaiden viljelijöitä ilmastoahdingosta �" Suomi ei ole rahoittajien joukossa

MT Plus Maatalous 14.12.2018 Katja Lamminen

Vakuutusohjelma kannustaa viljelijöitä investoimaan riskien ehkäisyyn ja osallistaa naisia viljelyyn.

Kehitysmaiden viljelijöitä autetaan sopeutumaan ilmastonmuutokseen myöntämällä heille mikrovakuutuksia sadon menetyksen varalta.

"Viljelijöillä on mahdollisuus ottaa halpa vakuutus pahan päivän varalle", kertoo tiimijohtaja Fabio Bedini YK:n alaisesta Maailman ruokaohjelmasta (WFP).

MT haastatteli häntä Katowicen ilmastokokouksessa tiistaina.

Haluatko jatkaa lukemista?

Miksen haluaisikin, mutta tuossa ne pääasiat jo tulivatkin.  8)

Ne pääasiat ovat minusta ne, että nyt myös WFP on ottanut tuon ohjelmaansa. Ja se, että Suomi ei ole rahoittajien joukossa. Vaikka syytä olisi olla.

Kuten edellä olemme selittäneet (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=123), vakuutusten kautta ja avulla viljelijät rohkaistuvat investoimaan tuottavampaan viljelyyn. Yksinkertaisimmillaan ostamaan keinolannoitteita.

Tämä on varsin kunnioitettava projekti:

Perunatutkija irtisanoutui virastaan ja vie nyt viljelyoppia Tansaniaan �" tavoitteena kouluttaa satoja perunanviljelijöitä ja helpottaa Afrikan ruokapulaa (https://yle.fi/uutiset/3-10552384)

Vaikka - varmaan jo arvasittekin - me liittäisimme mielellämme tuohon perunarutolle vastustuskykyiset GMO-lajikkeet.

Ja näinhän se on:

QuoteNykyisin suuri osa perunantuotannosta on luomua. Eroosion köyhdyttämä maaperä kaipaa kuitenkin sekä voimaa että torjunta-aineita, koska nykyisellään perunarutto vie suuren osan sadosta.

�"Afrikan väkimäärä kasvaa huimasti. Ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan, muuten tulee väestönsiirtymiä, kun ruoka loppuu. Pakolaisongelma voi olla tulevaisuudessa suurempi kuin mitä se on nyt.

On hyviä syitä, miksi juuri perunaa on toivottu Afrikkaan:

QuoteHän huomauttaa, että myös perunan vesijalanjälki on kilpailijoita pienempi. Lisäksi peruna tarvitsee paljon pienemmän pinta-alan ruokayksikön tuottamiseen kuin pasta- tai riisituotteet.

Perunaa on vaikea peitota myöskään ravitsemuksellisesti.

�" Siitä saa vitamiineja, kuitua ja rautaa. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että perunassa on sellaisia aineosia, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi, Jussi Tuomisto vakuuttaa pilkettä silmäkulmassaan.

Vaikka tuon Tuomiston onnellisuusteorian ottaisi pilke silmäkulmassa kuulijanakin.

Nämä kaksi maata ovat osoittaneet, kuinka ennakkoluulottomilla ratkaisuilla voi menestyä:

Why South Africa and Sudan lead the continent in GMO crops (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2019/01/south-africa-sudan-lead-continent-gmo-crops/)

QuoteSo as the rest of Africa dilly-dallied about proceeding with biotechnology, which significantly shortens the breeding time for desired varieties, scientists and political leaders in the two countries understood the benefits and were soon busy welcoming in a new era that aimed to produce enough food to eradicate hunger across the globe.

"Dilly-dally" tarkoittaa puuhastelua. Ja sellaiseksi asia on valitettavasti monen Afrikan maan kohdalla jäänyt, kun viimeistään poliitikot ovat arastelleet selkeitä linjauksia. Nämä kaksi maata eivät jääneet odottelemaan muita:

QuoteBut when the rest of Africa started to get cold feet about using the technology, especially after a resurgence of activism against GMOs, South Africa and Sudan had a decision to make. But the two countries could not let the endless debates around biotech derail their newfound formula for averting hunger. They refused to wait for the rest of the continent to make up its mind.

Tietysti asialla on ollut noissa muissa maissa myös vahvoja vastustajia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg12174#msg12174).

Tämän välittömän hyvän seurauksen jo tiedämmekin. Etelä-Afrikka:

QuoteThe country also reported a drastic reduction in the fall armyworm infestation that continues to devastate maize gardens across the continent.

Vesa Kanniainen kirjoitti tänään HS:n mielipidesivulle tämän:

Macronin ehdotukseen EU:n ja Afrikan välisestä tulevaisuussopimuksesta on tartuttava (https://www.hs.fi/paivanlehti/13032019/art-2000006032422.html?share=26f45fdd78db865372bd492d73d08b58)

QuoteEurooppa ei salli Afrikan maiden kehittävän maatalouttaan vientitoimialoiksi.

Julkaistu: 13.3. 2:00

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati kirjoituksessaan (HS.fi 4.3.), että Euroopan on solmittava Afrikan kanssa tulevaisuussopimus. Onkin aihetta kysyä: miksi Afrikan maiden elintarvikkeista 80 prosenttia on tuontihyödykkeitä? Niitä ovat esimerkiksi maissi, vehnä, riisi, soija ja maito.

Muutoin maksumuurin takana (miksi näin, kun yleisökirjoituksesta on kyse, olemme jo kysyneet), mutta tuo nyt riittää tähän ihmettelyymme.

Onko Afrikan tilanne tosiaan noin huono? Että 80 prosenttia? Ja vielä maissinkin osalta? Nyt olisi kaivannut tuolle väitteelle lähdettä. Ovatko emeritusprofessorin tiedot nyt ajan tasalla?

Ja että koko Afrikan? Joidenkin maiden kohdalla - esimerkkinä vaikka Zimbabwe - tuodaan maahan hätäapuna maissiakin, oikein kehnoina vuosina (joita siellä on kyllä usein). Ja varmasti maitoa eli maitojauhetta EU maanosaan dumppaa, yleisemminkin. Mutta onko tuo oikea kokonaiskuva?

Tuota Kanniaisen väitettä ei ollutkaan niin helppo tarkistaa, so. löytää tietoa oman tuotannon ja tuonnin suhteesta, koko Afrikassa.

Mutta  löytyi taas tämä paljon käytetty iskulause:

Women grow 70% of Africa's food. But have few rights over the land they tend (https://www.weforum.org/agenda/2018/03/women-farmers-food-production-land-rights/)

QuoteStudies show that women account for nearly half of the world’s smallholder farmers and produce 70% of Africa’s food.

(lihav. HJ)

Nyt on niin, että Kanniaisen väite 80% tuonnista ja tuo lihavoitu väite eivät voi yhtaikaa pitää paikkaansa. Jommassa kummassa on virhe (tai molemmissa).

(Paitsi siten, jos haluaa saivarella, että myös sen Afrikkaan vietävän ruoan tuottajat ovat pääosin naisia  8))

Taisin löytää Kanniaisen lähteen:

EU food exports hinder African agricultural development (http://www.dpa-international.com/topic/eu-food-exports-hinder-african-agricultural-development-170503-99-298260)

QuoteAfrica imports roughly 80 per cent of its food, spending more than 70 billion dollars each year on staples, including maize, wheat, rice, soya and milk, according to the United Nations Food and Agriculture Organization (FAO).

Mutta toimittaja Kristin Palitza ja Kanniainen taisivat sittenkin olla väärässä. Tässä on tuore EU-raportti, josta tämä tieto (s. 54):

AN AFRICA-EUROPE AGENDA FOR RURAL TRANSFORMATION
Report by the Task Force Rural Africa (https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/food-farming-fisheries/farming/documents/report-tfra_mar2019_en.pdf) (pdf)

QuoteThe  market  for  food  in  Africa  is  expanding  rapidly,  fuelled  by  urbanisation,  growing  incomes  and  an  increasing  middle  class.  By 2030, food demand is projected to increase by 55%, bringing  the  size  of  Africa’s  food  and  agribusiness  to  $1  trillion  and  opening  up  huge  employment  opportunities  all  along  the  value  chain. African supply still dominates the domestic food markets with an estimated 90% of all consumed food supplied by local producers. Nevertheless, the African Development Bank projects that African food imports will triple from $35 billion in 2017 to about $110 billion in 2025.

(lihav. HJ)

Oudosti tuossa EU-raportissa käytetään amerikkalaisia triljoonia*) ja biljoonia. Mutta "euroopaksi" Afrikan ruokamarkkinoiden koko on siis noin 650 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan v. 2030 mennessä noin yhteen biljoonaan (1000 miljardia).

Ja vaikka tuonti on suurta, se on kuitenkin nyt vain 35 miljardia dollaria, ja raju kasvuennustekin vain 110 miljardia. Ja arvioidaan että (nyt, nykyisin) noin 90% kaikesta kulutetusta ruoasta tuotetaan Afrikassa.

____________________

*) jos tuota ei huomaa, syntyy aika koominen kuva:

v. 2030 keskimääräinen afrikkalainen, heitä on noin miljardi, käyttäisi ruokaansa vuosittain noin miljardi dollaria. Luku tuntuu kyllä liian suurelta, vaikka siellä ryhdyttäisiin suosimaan luomuruokaa.  ;D

Tuo EU-raportti ei muuten nyt suosittelekaan sitä luomulinjaa, jota EU-parlamentti taannoin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8614#msg8614) suositteli:

QuoteAnother major challenge for African countries refers to the adoption of and support for adequate technical options for the mod-ernisation  of  agriculture.  Today,  even  if  challenged, the  Green  Revolution package remains a reference and the “conventional” pathway of modernisation, i.e. intensification based on improved seeds, chemical inputs (fertilisers, pests and weeds control) and mechanisation.
[...]
Higher yields can be reached relatively quickly with the use of
chemical fertilizers, which can help to unlock much needed pro-
duction and income increase for small farms. However, the use
of fertilizers, that may also be facilitated by smart subsidies,
needs to be monitored in order to reduce their possible adverse
environmental impact. In order to improve the sustainability and
reduce the production costs there should be a greater focus on
the efficiency of natural resources use and ecological processes.

(lihav. HJ)

(Vaikka - tuosta voi lukea - jotain kissanhännänvetoa on asiasta ehkä ollut raporttia laadittaessa.)

Mutta tämä uusi raportti tehtiinkin afrikkalaisten kanssa yhdessä!

Siinä hyväksyttiin sekin keino, jota mm. Malawissa on käytetty, että keinolannoitteiden käyttöä edistetään valtion tukiaisilla! Joka tapauksessa tuosta on poissa se aiemmin paljon käytetty klisee, ettei afrikkalaisilla viljelijöillä ole varaa keinolannoitteisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120)!

Ympäristövaikutuksia kehotetaan tällöin tarkkailemaan, mutta sehän on selvä asia, että niin on hyvä tehdä, jo sen vuoksi, ettei lannoitteisiin kulu turhaan liikaa rahaa. Minkähän hintainen on Yaran uusi vempain (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg13728#msg13728)? Olisiko afrikkalaisillakin viljelijöillä siihen varaa?

Täytyy vielä katsoa, sanooko tuo uusi raportti mitään bioteknologiasta, geenimuuntelusta. Otsikkotasolla asiaan ei puututa. Mutta ei ilmeisesti vedetä siis kielteistäkään linjaa. Niinkuin EU-parlamentti veti. Ilmaisu "improved seeds" yllä saattaa jo viitata GMO-siemeniin.

PS. Kyse on samasta EU:n raportista tai ohjelmapaperista, josta  oli jo puhetta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg13735#msg13735). Paperi on aika "turbobyroratiaksi" kirjoitettu, mutta ajateltavissa on, että tällä kertaa Afrikalla voisi olla hyötyäkin tuosta yhteistyöstä.

PS2. On jopa niin, että siinä tehdään sitä "tulevaisuussopimusta" maataloudesta, jollaista Vesa Kanniainen (ks. edellä  13.03.19) peräänkuulutti. Kanniaisen pyrkimyksethän olivat mitä kannatettavimpia, vaikka hänen faktatietonsa nykytilanteesta eivät olleet aivan täsmällisiä.

Tässä kiistakirjoituksessa käydään kärkevästi läpi, mitä "agroekologian" vaihtoehto voisi Afrikalle tarjota:

Viewpoint: Agroecology is a ‘dead end’ for African farmers trying to achieve food security (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/18/viewpoint-agroecology-is-a-dead-end-for-african-farmers-who-need-to-grow-more-food/)

Tuloksena on, että eipä paljon mitään.

Olemme täällä kertoneet, miten agroekologia on vain häveliäs peitenimi luomulle. Mutta tuon artikkelin pohjalta voi todeta, että se on ehkä enemmän: kokonainen nippu erilaisia uskomuksia ja ideologisia kantoja. Mutta niistä mistään ei juurikaan ole Afrikalle hyötyä.

Tällaisia ovat ne "hyvät aikomukset", joilla tuon ideologian tie helvettiin on kivetty:

QuoteAgroecology conforms to the “appropriate technology” school of environmental thought, favoring technologies that are small-scale, low energy, locally governed, and labor intensive. But agroecology is woefully out of step with the reality of African agriculture. Its anti-corporate, anti-industrial politics could not have less to do with the current economics of agriculture in sub-Saharan Africa, and the practices it promotes are at best a refinement of those that keep African farmers bound to the soil and confined to poverty. In these ways, proponents of agroecological farming in Africa effectively advocate for the status quo, not transformation. They are proscribing technology and agricultural modernization in the name of social justice and working within the limits of nature, rather than giving African farmers a plausible pathway out of hunger and poverty.

EU tai ainakaan sen komissio ei siis ole tuolle linjalle mennyt (ks. juuri edellinen puheenvuoro), mutta näin näkee afrikkalainen tutkija kansalaisjärjestöjen toiminnan asiassa:

QuoteThe ongoing advocacy for an agroecological revolution in Africa is quite vocal on how the model puts farmers at the center of the food system but oddly silent on how it can practically get them out of poverty. It loudly proclaims that agroecology democratizes decision-making but explicitly advocates limiting choices and practices that small farmers might avail themselves of, discouraging synthetic fertilizers and pesticides, mechanization, and biotechnology. It wraps itself in the cloak of anti-colonialism even as the NGOs promoting agroecology are funded primarily by western, developed-world donors.

(lihav. HJ)

Näissä kahdessa artikkelissaan uutistoimisto IPS ei suosita luomuratkaisuja:

Etelä-Sudanin rauha vaatii työtä ja ruokaa (http://ipsnews.net/suomi/2019/03/25/etela-sudanin-rauha-vaatii-tyota-ja-ruokaa/)

Sama laajempana eli kokonaan englanniksi:

Using Climate-Smart Solutions to Promote Peace in South Sudan (http://www.ipsnews.net/2019/03/using-climate-smart-solutions-promote-peace-south-sudan/)

Toinen:

Becoming Drought Resilient: Why African Farmers Must Consider Drought Tolerant Crops (http://www.ipsnews.net/2019/03/becoming-drought-resilient-why-african-farmers-must-consider-drought-tolerant-crops/)

Ei ehkä suoraan suositella muuntogeenisiä lajikkeita, mutta joka tapauksessa modernien sertifioitujen siementen käyttöön ottoa. Poissa on luomuaatteeseen hyvin usein liittyvä usko maatiaissiemeniin, omien ja perinteisten siementen säilyttämiseen ja käyttämiseen.

***

Hauska yksityiskohta: myös Genetic Literacy Project linkkasi ja osin uudelleen julkaisi tuon jälkimmäisen artikkelin.

Tässä em. Sudan-artikkeli suomeksi kokonaan:

Etelä-Sudanissa otetaan käyttöön säänkestävät siemenet �" Maataloudesta toivotaan uutta elinkeinoa myös sodasta palaaville nuorille (https://www.maailma.net/uutiset/etela-sudanissa-otetaan-kayttoon-saankestavat-siemenet-maataloudesta-toivotaan-uutta)

Otteita siitä:

QuoteVuonna 2006 perustettu järjestö The Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra), Gbuduen osavaltio ja Hollannin valtio tekevät yhteistyötä paikallisen siementuotantoyhtiön ja pienviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa kuivuutta kestävien kasvilajien nopeasti kypsyviä siemeniä, joita sodasta palaavat naiset ja miehet voivat kylvää pelloilleen.

QuoteEtelä-Sudanilla ei ole omaa siemenviljan laatutarkistusjärjestelmää, mutta apu löytyi Ugandasta. Sieltä tuotujen siemenien avulla paikallinen ei-kaupallinen yhtiö Global Agriculture Innovation and Solutions (Gais) on kouluttanut 7 200 Gbuduen ja naapuriosavaltion viljelijää siementuotantoon.

Käytössä on maissin ohella maapähkinän, durran ja mustasilmäpavun parannettuja siemenlajikkeita, Gaisin johtaja Rahul Saharan kertoo.

”Meitä ilahduttaa, että voimme tuottaa parannettuja siemeniä omalla maallamme. Uskon, että niistä saadaan enemmän satoa kuin aiemmin käyttämistämme siemenistä, jotka oli tuotettu toisessa ympäristössä”, viljelijä Ndukpo sanoo.

Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen:

QuoteEräässä ruokaturvakonferenssissa FAOn apulaispääsihteeri sanoi meille toimittajille, että aivan kaikki keinot tulee ottaa Afrikassa käyttöön vihreän vallankumouksen tiellä. Mutta aika hurjia nämä laskelmat silti ovat

Twiitti viittasi tähän  Alexander J. Steinin twiitiin:

QuoteIn #Africa, yields must increase from 20% of water-limited yield potential to 50-75%. Nutrient input must rise even more (9 to 15-fold for N), as current production relies on #soils, which cannot be sustained into the future: (link: https://doi.org/10.1016/j.gfs.2019.02.001) doi.org/10.1016/j.gfs.… | #ag #fertilizer #yields

Jossa oleva linkki viittasi tähän tutkimukseen:

Maize crop nutrient input requirements for food security in sub-Saharan Africa (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211912418301445?via%3Dihub)

Josta:

QuoteHighlights

• A new method to assess minimum nutrient input requirements for cereals.

• Minimum nutrient requirements now in the Global Yield Gap Atlas.

• To meet food self-sufficiency by 2050, sub-Saharan Africa maize output must increase upto 4 fold.

• Producing sufficient maize on current farmland requires upto 15-fold rise in N input.

• Increased N inputs should be matched with management to raise N use efficiency and curb soil degradation in sub-Saharan Africa.

Joka tutkimus on pitkä ja yksityiskohtainen. Siitä kuitenkin selviää helposti mm. se, että typpilannoitteen keskimääräinen käyttö nyt on siellä hyvin alhaisella tasolla. Niinpä sen moninkertaistaminen ei ole ole niin dramaattinen asia, miltä se ehkä tuossa kuulostaa. Joku 5 kiloa hehtaaria kohti nostettuna 15-kertaiseksi on vasta 75 kiloa eli vähemmän kuin Suomessa (n. 80 kiloa). - Eikä tutkimus puhu ainoastaan typestä.

Tutkimus ei kiellä sitä, etteikö myös orgaanisilla kierrätyslannoitteilla olisi oma merkityksensä Afrikassa, hyväkin. Mutta päätyy tulokseen, että ne eivät riitä, jos pyritään vaadittaviin satotuloksiin. Iskukäsitteenä on siinäkin FAO:n "kestävä tehostaminen", "sustainable intensification" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg2171#msg2171).

Quote from: Heikki Jokipii on 13.03.19 - klo:05:20
Onko Afrikan tilanne tosiaan noin huono? Että 80 prosenttia? Ja vielä maissinkin osalta? Nyt olisi kaivannut tuolle väitteelle lähdettä. Ovatko emeritusprofessorin tiedot nyt ajan tasalla?

Ja että koko Afrikan? Joidenkin maiden kohdalla - esimerkkinä vaikka Zimbabwe - tuodaan maahan hätäapuna maissiakin, oikein kehnoina vuosina (joita siellä on kyllä usein). Ja varmasti maitoa eli maitojauhetta EU maanosaan dumppaa, yleisemminkin. Mutta onko tuo oikea kokonaiskuva?

Edellä osoitimme, ettei kokonaistilanne niin huono ollutkaan. Mutta maitojauheen kanssa on kyllä näin:

Politico: Halpa eurooppalainen maitojauhe ajaa ahtaalle afrikkalaiset maidontuottajat (https://www.hs.fi/talous/art-2000006078407.html)

Jollakin tavalla tuokin kysymys on ratkaistava, ettei se vaikuta haitallisesti Afrikan maatalouden kehitykseen.

Quote from: Heikki Jokipii on 31.07.18 - klo:01:29
Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm (http://www.ghananewsagency.org/economics/agriculture-company-introduces-new-chemical-to-combat-armyworm-136334)

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.

Luonto ei oikein ole meille kaverillinen. Nyt tuo mato/perhonen on osittain pystynyt kehittämään vastustuskykyä tuota BT-niksiä vastaan:

GMO Bt crops slow global spread of fall armyworm pest, but some bugs resistant to insecticidal plants (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/04/gmo-bt-crops-slow-global-spread-of-fall-armyworm-pest-but-some-bugs-resistant-to-insecticidal-plants/)

No, ei olla mekään sitten kaverillisia sille ...

QuoteThe Chinese Academy of Agricultural Sciences has identified 21 chemical pesticides that could mitigate the caterpillar’s spread and impact.

... vaikka noiden torjunta-aineiden käytöstä on valitettavasti pelättävissä jokaisen sodan "oheisvahinkoja" niin sanoakseni "siviileille" eli asiaan syyttömälle muulle luonnolle. Joita vahinkoja ei BT-lajikkeista synny.

Se "ihme" on tulossa, ja kyllä sitä tarvitaankin:

Syngenta foundation official: Asia and Africa will feed the world sustainably (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/syngenta-foundation-official-asia-and-africa-will-feed-the-world-sustainably/)

Niin Afrikassa kuin osin Aasiassakin.

QuoteSpeaking to EURACTIV on the sidelines of the Forum for the Future of Agriculture in Brussels, Winter said the foundation’s mission is to help transform smallholder agriculture in developing countries, especially in Asia and Africa.

“The yield gaps that we have right now are very significant still in Africa and Asia. The smallholders don’t have access to technologies and to the knowledge of how to improve their farming and how to close those yield gaps. And that’s where the foundation comes in,” he said.

Osan Aasiaa tietysti Vihreä vallankumous on jo saavuttanut. Mutta kyllä sielläkin se satotasokuilu on siellä täällä havaittavissa. Afrikassa se näkyy selvemmin ja yleisemmin. Vielä. Mutta odottakaapa vain!

Takapakkia:

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa (https://www.maailma.net/uutiset/ennuste-41-miljoonaa-ihmista-karsii-pian-ruokapulasta-etelaisessa-afrikassa)

QuoteMuun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0�"3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3�"5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Ja kuvatekstistä:

QuoteEteläisen Afrikan alueella saatetaan kärsiä pian ruokapulasta, syynä etenkin ilmastoon liittyvät katastrofit.

Mutta emme esimerkiksi tästä yksin ilmastonmuutosta syyttäisi...

QuoteZimbabwe kertoi viime viikolla, että se joutuu tuomaan 800 000 tonnia maissia maahan, sillä sato on lähes puolittunut.

... kun on seurattu maan maatalouden kehitystä. Ja jonkinlaisesta yrityksestä huolimatta sen hehtaarisadot normaalivuosinakin yhä jäävät tonniin tai sen alle. Vaikka maan omat maatalousasiantuntijat pitävät 5 tonnia täysin mahdollisena tasona. Ja maassa on myös näyttöä siitä, että se on täysin mahdollista (ns. "Afrikan vilja-aitta" -vaihe. Tai "breadbasket" (https://spectator.org/48721_breadbasket-dustbowl/), niinkuin asia englanniksi ilmaistaan).

Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota Etelä-Afrikkaan: myös siellä sadot putosivat, ja se osaltaan aiheuttaa ko. kriisin. Mutta siellä ennustetaan tältäkin satokaudelta, että se pystyy hiukan viemään viljaa noihin muihin maihin. Voi olla, ettei riittävästi, vaan myös muun maailman täytyy auttaa. Vielä nyt, sanon optimistisesti, koska yhä uskon muutokseen, kuitenkin.

Quote from: Heikki Jokipii on 18.03.19 - klo:16:43
Mutta tämä uusi raportti tehtiinkin afrikkalaisten kanssa yhdessä!

Siinä hyväksyttiin sekin keino, jota mm. Malawissa on käytetty, että keinolannoitteiden käyttöä edistetään valtion tukiaisilla! Joka tapauksessa tuosta on poissa se aiemmin paljon käytetty klisee, ettei afrikkalaisilla viljelijöillä ole varaa keinolannoitteisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120)!

Ympäristövaikutuksia kehotetaan tällöin tarkkailemaan, mutta sehän on selvä asia, että niin on hyvä tehdä, jo sen vuoksi, ettei lannoitteisiin kulu turhaan liikaa rahaa. Minkähän hintainen on Yaran uusi vempain (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg13728#msg13728)? Olisiko afrikkalaisillakin viljelijöillä siihen varaa?

Täytyy vielä katsoa, sanooko tuo uusi raportti mitään bioteknologiasta, geenimuuntelusta. Otsikkotasolla asiaan ei puututa. Mutta ei ilmeisesti vedetä siis kielteistäkään linjaa. Niinkuin EU-parlamentti veti. Ilmaisu "improved seeds" yllä saattaa jo viitata GMO-siemeniin.

PS. Kyse on samasta EU:n raportista tai ohjelmapaperista, josta  oli jo puhetta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg13735#msg13735). Paperi on aika "turbobyroratiaksi" kirjoitettu, mutta ajateltavissa on, että tällä kertaa Afrikalla voisi olla hyötyäkin tuosta yhteistyöstä.

PS2. On jopa niin, että siinä tehdään sitä "tulevaisuussopimusta" maataloudesta, jollaista Vesa Kanniainen (ks. edellä  13.03.19) peräänkuulutti. Kanniaisen pyrkimyksethän olivat mitä kannatettavimpia, vaikka hänen faktatietonsa nykytilanteesta eivät olleet aivan täsmällisiä.

Suomen uusi komissaari eli luultavasti Jutta Urpilainen joutuu ja haluaa juuri tuohon puuron silmään:

Varapuheenjohtaja Katainen ehdottaa komissioon uutta pestiä, Urpilaista kiinnostaisivat talous ja ulkosuhteet (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006173705.html)

QuoteEuroopan unioni on pyrkinyt viime vuosina luomaan Afrikkaan uuden suhteen, jossa painottuisi kehitysyhteistyön sijaan tasavertainen kumppanuus. Afrikka on yksi Suomen painotuksista EU-puheenjohtajana. Pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan vastuu Afrikka-asioista sopisi hyvin Urpilaiselle, joka on ollut ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja.

Nyt pystyy suomalainen komissaari ehkä vähän kompensoimaan niitä mokia, joita suomalaiset MEP:it viime kaudella tekivät!, juuri suhteessa Afrikkaan.

Unionin ja  Afrikan maiden yhteisestä maatalouden kehittämisprojektista kerrottiin tänään Hesarin kolumnissa:

Nälkää käytetään eri puolilla maailmaa sodankäynnin välineenä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006177495.html)

QuoteEUROOPAN UNIONISSA Jean-Claude Junckerin komissio on nostanut kautensa lopulla Afrikka-politiikan yhdeksi kärkiteemaksi, eikä kysymyksen merkitys vähene seuraavankaan komission kaudella. Myös Suomen hallituksen politiikassa Afrikkaan ja sen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset näyttävät korostuvan.

Jos me eurooppalaiset pystymme ratkomaan toimeentulo-ongelmia Afrikassa, teemme sen omaksi eduksemme. Nyt haetaan tasavertaista kumppanuutta, kun tähän asti on pitkälti edetty kolonialismin ajoilta perityn isäntälähtöisen köyhäinavun mallilla.

Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vakaus eivät ole maataloutta ja ruoantuotantoa koskevassa politiikassa millään tavalla uusia näkökulmia: ne olivat tärkeimpiä motiiveja jo silloin, kun Euroopan unionia ja sen yhteistä maatalouspolitiikkaa rakennettiin.

Euroopan komissio perusti viime syksynä yhdessä Afrikan unionin kanssa erityisen Afrikka-allianssin. Sen yhteydessä toiminut eri alojen asiantuntijoista koottu ryhmä, Task Force Rural Africa, linjasi keväällä julkaistussa raportissaan tulevaa työtä muun muassa ilmastonmuutoksen, innovaatioiden, koulutuksen, kaupan, yritystoiminnan ja rahoituksen näkökulmasta.

Tähän MMM:n Jyri Ollilan toivomukseeen voi todella yhtyä:

QuoteTOIVOA sopii, että panostukset ovat mittaluokaltaan suuria ja rohkeita. Menetettävää on paljon.

Epäonnistuminen merkitsisi yhteiskunnallisen vakauden heikentymistä, ja samalla miljoonien nuorten ihmisten työvoima ja älyllinen kapasiteetti jäisivät käyttämättä.

Yhteiskunta on vakaa, kun kaupasta saa ruokaa.

Kirjoituksen luonteesta johtuen siinä ei esitetä yksityiskohtia, mutta niitähän me olemme täällä jo esittäneet.

Suomellakin on, kuten sanottu, tuosta oma vastuunsa. Jonka Suomi ja MMM tuosta kirjoituksesta päätellen myös aikoo kunnialla kantaa.

Kysyimme jo kerran itseltämme:

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu? (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=145)

Nyt tässä tilanteessa korostuu kolmas kohta tuosta vastauksestamme. Omalta osaltamme haluamme varmistaa ja edesauttaa sitä, että Suomi toimii nyt oikein. Vakka vain "rakkikoiran" roolissa.

Tällainen "koirien haukkuminen" voi olla tarpeellista, vaikka selvästikin "karavaani" on lähtenyt liikkeelle (ks. juuri edellä).

Quote from: Heikki Jokipii on 09.04.19 - klo:03:10
Tutkimus ei kiellä sitä, etteikö myös orgaanisilla kierrätyslannoitteilla olisi oma merkityksensä Afrikassa, hyväkin. Mutta päätyy tulokseen, että ne eivät riitä, jos pyritään vaadittaviin satotuloksiin. Iskukäsitteenä on siinäkin FAO:n "kestävä tehostaminen", "sustainable intensification" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg2171#msg2171).

Tämä saksalainen tutkimus ...

Global agriculture: Impending threats to biodiversity if sustainable intensification is not deployed effectively  (http://gmopundit.blogspot.com/2019/07/global-agriculture-impending-threats-to.html?m=1)

... on huolissaan siitä, ettei tuota kestävän tehostamisen periaatetta ja käytäntöjä kuitenkaan sovelleta nyt kyllin johdonmukaisesti.

Huolen ykköskohteena tuossa on luonnon monimuotoisuus. Mutta ruokaturva tulee myös esille.

Tällainen ristiriitakin oli löydetty  ...

QuoteOur results show that, for a given rise in food production, the impact of cropland expansion on biodiversity is many times greater than that of the intensification scenario. This is because expansion can be expected to occur in those regions with the highest existing levels of biodiversity, mainly in Central and South America," says Dr. Tomáš Václavík, who is in the Department of Ecology and Environmental Sciences at Palacký University in Olomouc. Near-term intensification of agriculture on existing cropland, on the other hand, primarily presents a threat to biodiversity in sub-Saharan Africa.

...  mutta sanoisin, että Afrikassakin väestön kasvaessa kasvaa paine uuden peltoalan käyttöön ottoon. Ilman sitä kestävää tehostamista.

Uudella geenitekniiikalla on otsikon asiassa sijansa, uuden raportin mukaan:

New breeding techniques can boost food security in Africa, report finds (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/29/new-breeding-techniques-can-boost-food-security-in-africa-report-finds/)

***

Tämä IPS:n artikkeli ei ole vielä ilmestynyt kokonaan suomeksi ...

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä
Tharanga Yakupitiyage (http://ipsnews.net/suomi/2019/07/29/ilmastoalykas-maanviljelys-pelastaa-nalalta/)

QuoteYK 29.07.19 (IPS) Kun ilmasto muuttuu ja viljelysmaa rappeutuu, ”ilmasto-älykkään” maanviljelyksen suosio maailmalla kasvaa. Ihmiskunnan enemmistön uhan alle joutunutta ruokaturvaa voidaan parantaa jalostamalla kasveista uusia, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman köyhistä on maanviljelyksen varassa maissa, joihin ilmastonmuutos iskee rajuimmin, ja nälkäisten määrä on jo nyt jälleen kasvussa. Arvellaan, että ruokatuotantoa pitäisi […]

(lihav. HJ)

... mutta tuosta ja sen englanninkielisestä versiosta (http://www.ipsnews.net/2019/07/food-from-thought/) luin rivien välistä, että geenitekniikkaa tuossa jalostuksessa ei nyt tällä kertaa suljettu pois.

IPS:n koko artikkeli suomeksi:

Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä �" Jalostus saa kasvit sietämään uusia olosuhteita (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastoalykas-maanviljelys-pelastaa-nalalta-jalostus-saa-kasvit-sietamaan-uusia-olosuhteita)

Vaikka siinäkään ei mainita geenimuuntelua suoraan tai erikseen, mainitaanpa yhteistyökumppanina firma nimeltä Syngenta (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Syngenta).

Pahalta näyttää ja tästä ei voi selvitä muulla kuin kansainvälisellä avulla:

YK pyytää lisäapua Zimbabween �" Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan (https://www.maailma.net/uutiset/yk-pyytaa-lisaapua-zimbabween-meneillaan-on-pahin-nalkakriisi-koskaan)

Mutta pitemmällä tähtäimellä on etsittävä toisenlaisia ratkaisuja. Jotka tuonkin artikkelin mukaan ovat ilmeisen mahdollisia:

QuoteZimbabwe oli aikanaan yksi eteläisen Afrikan johtavista ruuantuottajista, mutta muun muassa epäonnistunut maatalousuudistus, talousvaikeudet, huono hallinto ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet sen vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Koska asiat voi tehdä toisinkin. Lisäisin tuohon keinolistaan vielä modernit viljelymenetelmät. Aloitetaan lannoitteilla, jatketaan moderneilla lajikkeilla. Erityisesti nillä kuivuutta kestävillä (vrt. juuri edellä). Neuvonta tietysti koko ajan mukana.

Tässä on häivytetty tai ainakin jätetään vähälle maininnalle yksi näkökulma:

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä �" Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää (https://www.maailma.net/uutiset/maanviljelijat-pelastavat-sambian-metsia-puuntaimien-myyminen-tuo-tuloja-ja-auttaa)

QuoteSambian ympäristövirasto listaa metsäkadolle lukuisia syitä: puiden piittaamaton kaataminen polttopuuksi ja rakennustarvikkeiksi, hiilenpoltto, laajojen metsäalueiden raivaaminen maanviljelystä varten, kaupungistuminen ja uudet asuinalueet.

(lihav. HJ)

Nimittäin se, että olemassa olevalla eli jäljelle jäävällä peltoalalla pitää sitten pystyä ruokkimaan Sambian väestö. Ei niitä metsiä huvikseen tai ilkeyttään kukaan raivannut.

Pieni viittaus on peltometsäviljelyyn:

QuoteProjektin tähtäimessä on puiden määrän lisäämisen kautta parantaa viljelymaan hedelmällisyyttä ja taistella metsäkatoa vastaan.

(lihav. HJ)

Mutta riittääkö se? Sanoisin, että ei riitä. Mutta Sambialla on onneksi muutakin, menestyksellistä yritystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11466;topicseen#msg11466).

Hesarissa Mugaben nekrologissa kuitattiin tämä onneton vaihe hyvin lyhyesti:

Robert Mugabe on kuollut: Zimbabwen entinen presidentti jätti jälkeensä raunioituneen maan (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006229191.html)

QuoteZIMBABWEN kirous oli maanomistus. Britannia oli määrännyt aikoinaan kaikki maatalousvaltaisen Rhodesian maat valtiolle, ja niitä saivat ostaa vain luottokelpoiset eli valkoiset. Oikeaa maareformia ei koskaan tehty.

Vuonna 2000 Mugabe osti itselleen kansan ja uuden eliitin tuen sallimalla hyökkäykset jäljelle jääneiden valkoisten maatiloille.

Kerrottiin, että asialla oli taustansa, ja epäilemättä se tuo oli. Mutta seikkaperäisesti ei kerrottu, kuinka pahasti tuossa tyrittiin. Eli miten saatiin Zimbabwen maataloustuotanto romahtamaan.

Jotain korjausliikettä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg14278#msg14278) siellä on yritetty. Vielä ei ole kuulunut uutisia, että asiassa olisi kunnolla onnistuttu. Mutta meilläkin on virallinen optimismimme: katsotaanpa vielä. (Eli vielä se Zimbabwenkin maatalous siitä nousee!)

Tässä artikkelissaan IPS (ja maailma.net) on ihan samalla asialla kuin me:

”Hiljainen vallankumous” �" Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta (https://www.maailma.net/uutiset/hiljainen-vallankumous-pienet-ja-keskisuuret-yritykset-tuottavat-suurimman-osan-afrikan)

Ehkä siinä on vähän turhaa viljelyn pienuuden korostamista (joka on heille perinteistä), mutta linja asiassa on Afrikan vihreän vallankumouksen allianssin (AGRA) linja. Lannoitteistakin puhutaan täysin häpeilemättä!

Tässäkin on vähän uutta painotusta:

QuoteRaportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Suuryritysten tuottamaa on vain 16 prosenttia ja loput, 20 prosenttia ruoka-aineksista tulee viljelijöiden omilta viljelmiltä.

(lihav. HJ)

Tuo ei enää ihannoi mikroviljelyä kuokan kanssa alle hehtaarin tilalla, luomumenetelmin.

Quote from: Heikki Jokipii on 15.07.19 - klo:03:43
Suomen uusi komissaari eli luultavasti Jutta Urpilainen joutuu ja haluaa juuri tuohon puuron silmään:

Varapuheenjohtaja Katainen ehdottaa komissioon uutta pestiä, Urpilaista kiinnostaisivat talous ja ulkosuhteet (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006173705.html)

QuoteEuroopan unioni on pyrkinyt viime vuosina luomaan Afrikkaan uuden suhteen, jossa painottuisi kehitysyhteistyön sijaan tasavertainen kumppanuus. Afrikka on yksi Suomen painotuksista EU-puheenjohtajana. Pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan vastuu Afrikka-asioista sopisi hyvin Urpilaiselle, joka on ollut ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja.

Nyt pystyy suomalainen komissaari ehkä vähän kompensoimaan niitä mokia, joita suomalaiset MEP:it viime kaudella tekivät!, juuri suhteessa Afrikkaan.

Niinhän siinä nyt näyttää käyneenkin/käyvänkin:

Jutta Urpilaisesta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari, pääministeri Rinne: Salkku on äärimmäisen tärkeä (https://yle.fi/uutiset/3-10956541)

Tuo pieni epävarmuus siitä, että periaatteessa EU-parlamentilla on oikeus olla häntä hyväksymättä. Mutta jos tai kun se hänet hyväksyy, siinä on hänelle 5 vuoden tehtävä.

Lehdissä oli eilen ja tänään spekulaatioita ja arvioita Urpilaisen salkun "painavuudesta".

Minusta se oli ja on täysin turhanaikaista. Ei tuo ole oikeastaan lainkaan Suomen asia. Eikä jotain sellaista, jossa Suomi voisi tai sen pitäisi pärjätä. Mutta maailman tulevan kehityksen kannalta tuo salkku sisältöineen on hyvin tärkeä, niin, painava asia.


PS. 14.09.19: Saman teki HS:n Karlsson (https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/bd36684f5367495ca4db9e680a8e9d24.jpg.webp). Tällä kertaa hänen piirroksensa oli kyllä pikkuhauska mutta ei terävä, mitä se usein, jopa yleensä on.

Tässä ei maatalous tule erityisesti esille ...

Suomi korostaa nyt Afrikan merkitystä: onko kehitys­yhteis­työllä tarkoitus vain hillitä muutto­liikettä, Ville Skinnari? (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006238268.html)

... mutta muuten kyllä se, että yhteistyötä rakennetaan nyt uudella innolla ja uudella tavallakin:

QuoteEuroopan unionin ja Afrikan yhteinen kumppanuussopimus päättyy ensi vuoden helmikuussa, ja uutta sopimusta neuvotellaan parhaillaan. Aihe on siksi ajankohtainen, mutta Afrikan merkityksen korostamisen taustalla on muitakin syitä.

Kumppanuusneuvotteluista maatalouden osalta kerroimmekin jo edellä, viite: Task Force Rural Africa, esim. 19.07.19.

QuoteSKINNARI ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, voidaanko kehitysyhteistyötä valjastaa maahanmuuton hallintaan. Hän painottaa, että Suomen kehityspolitiikan ensisijainen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Kaikkien tavoitteiden ei todellakaan tarvitse olla Suomea koskevia. *)

"Tsemppiä ja jaxuhaleja" Skinnarille ja Urpilaiselle!


_______________

*) Martti Tiuri teki aikanaan karikatyyrin perusvihreästä, joka vastustaa luonnon raivaamista ihmisen käyttöön mutta kannattaa luomuviljelyä ja joka vastustaa hiilidioksidipäästöjä sekä ydinvoimaa. Olen ollut havaitsevani, että vastaavanlaisen karikatyyrin voisi nykyään tehdä perusperussuomalaisesta joka vastustaa maahanmuuttoa ja vaatii, että potentiaalisia muuttajia on autettava heidän kotimaassaan - ja vastustaa erityisesti Afrikkaan annettavaa kehitysapua, koska se siellä kuitenkin menee hukkaan tms.

Tällainen asenne ei ole rajoittunut perussuomalaisiin. Hyvin monelle on olevinaan"viisautta" se, että jos kehitysyhteistyöhankkeet ovat Afrikassa joskus epäonnistuneet, ne eivät edelleenkään, eli koskaan, tule onnistumaan. Jos diktaattorit joskus ennen ovat tuhlanneet niitä rahoja, ja paenneet ne mukanaan, niin tulee jatkossakin käymään, funderaavat he, ja katsovat, etteivät ole naiiveja!

Sitä argumenttia ei sentään enää käytetä, että on Jumalan tahto, että toiset ovat köyhiä. Tai sitäkään, että Afrikan ilmasto on määrännyt, että sen ihmiset eivät voi olla niin yritteliäitä ja ahkeria. Kuin me täällä, kylmässä Pohjolassa. Myöskin teoriat neekerien, mustaan rotuun kuuluvien tietynlaisesta luonteesta yms. ominaisuuksista köyhyyden selittäjänä on nyttemmin hylätty. Ainakin virallisesti, julkisuudessa.

Hän on mitä ilmeisemmin nainen paikallaan ja meidän naisemme:

Urpilainen haluaa lisätä komissaarina Afrikan ruokaturvaa: "Vaatii investointeja ja panostusta tutkimukseen"
Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilaista kuultiin tänään EU-parlamentissa. Maatalous on osa hänen salkkuaan. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.519125)

Ja tulee todennäköisesti jatkamaan ja toteuttamaan niitä avauksia, joita jo edellisen komission aikana tehtiin, yhdessä Afrikan kanssa. Näinhän olemme edellä useassa puheenvuorossa uskoneet ja toivoneet käyvän.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.03.19 - klo:03:15
Tässä kiistakirjoituksessa käydään kärkevästi läpi, mitä "agroekologian" vaihtoehto voisi Afrikalle tarjota:

Viewpoint: Agroecology is a ‘dead end’ for African farmers trying to achieve food security (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/18/viewpoint-agroecology-is-a-dead-end-for-african-farmers-who-need-to-grow-more-food/)

Tuloksena on, että eipä paljon mitään.

Olemme täällä kertoneet, miten agroekologia on vain häveliäs peitenimi luomulle. Mutta tuon artikkelin pohjalta voi todeta, että se on ehkä enemmän: kokonainen nippu erilaisia uskomuksia ja ideologisia kantoja. Mutta niistä mistään ei juurikaan ole Afrikalle hyötyä.

GLP on julkaissut tämän vastineen tuolle kiistakirjoitukselle. Tehkääm mekin niin, ainakin näin linkkaamalla:

Viewpoint: How agroecology can improve life for Africa’s smallholder farmers (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/24/viewpoint-how-agroecology-can-improve-life-for-africas-smallholder-farmers/)

Nopea vaikutelma: puolustus näyttää osin perustuvan argumenttiin, että agroekologia ei ole sama asia kuin luomu.

Sitä ei voi välttyä huomaamasta, että toinen kirjoittajista on Lundin yliopistosta, Ruotsista.

Linkataanpa myös tämä GLP:ssä esiin tullut artikkeli:

Viewpoint: Why agroecology alone won’t boost sustainable farming in the developing world (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/30/viewpoint-why-agroecology-alone-wont-boost-sustainable-farming-in-the-developing-world/)

Siinähän tuo Afrikka ja agroekologia -keskustelu jatkuu. Siitä tämä pähkinänkuorianalyysi:

QuoteAgroecology �" the pairing of ecosystems science with agriculture �" often emphasizes traditional methods. For instance, farmers who can’t afford expensive machinery or mineral fertilizer will use their own labor to diversify operations and create their own inputs, such as fertilizer from livestock.

However, the politicized agroecology promoted by some FAO advisors turns those necessities into mandates. It prohibits modern improved crops �" especially GMOs �" as well as mineral fertilizers and pesticides. As advanced by many environmental groups in the agroecology movement, it condemns free trade and limits farmers to local markets.

Mekin olemme täällä ihmetelleet sitä, miksi siitä, että köyhillä viljelijöillä ei ehkä aina ole oikein varaa keinolannoitteisiin, seuraisi se, ettei heillä pitäisikään olla:

”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ä ei ole varaa keinolannoitteisiin” (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120)

Kahden eri saitin kirjoitukset samasta asiasta eroavat merkittävästi toisistaan. Maailma.net kirjoittaa:

YK-järjestöt: 45 miljoonaa ihmistä kärsii lähiaikoina ruokapulasta eteläisessä Afrikassa (https://www.maailma.net/uutiset/yk-jarjestot-45-miljoonaa-ihmista-karsii-lahiaikoina-ruokapulasta-etelaisessa-afrikassa)

QuoteVastaavanlaisten sääilmiöiden voi odottaa toistuvan alueella, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa nopeammin*) kuin globaalisti keskimäärin. Järjestöt vaativatkin kansainväliseltä yhteisöltä investointeja myös pitkäaikaisempiin toimenpiteisiin, jotta yhteisöt voisivat varautua paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Siinäkin kyllä todetaan:

QuoteYK:n ruokajärjestöjen on tarkoitus auttaa yli 11:ta miljoonaa ihmistä vuoden 2020 puoleen väliin mennessä. Hätäavun lisäksi tarkoituksena on auttaa pienviljelijöitä lisäämään tuotantoa ja vähentämään sadon menetyksiä, käyttämään maaperää ja vesivaroja kestävästi, rokottaa karjaa sekä mahdollistaa parempi lainojen saanti ja markkinoille pääsy.

Kun taas GLP kirjoittaa:

Severe drought threatens food security in sub�"Saharan Africa (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/04/severe-drought-threatens-food-security-in-sub-saharan-africa/)

QuoteThough the IFRC is raising funds to provide immediate food assistance, the grim news underscores the need for long-term solutions to ensuring food security in the face of climate change. Many African scientists have identified genetically engineered “climate-smart” crops as an important tool for keeping the continent’s population fed.

Biotechnology has the potential to reshape agricultural policies in Africa by addressing both climate change and food and nutritional security, said Benjamin Ubi, president of the Biotechnology Society of Nigeria (BSN), during the group’s annual convention.

Eli GLP esittää konkreettisen keinon, kuinka asiassa voitaisiin edetä, mennä parempaan suuntaan. Ehkä myös korostetaan hiuksenhienosti enemmän Aftikan maiden omaa vastuuta:

QuoteHowever, some African countries still need to revise their legislative policies before their farmers can gain access to these improved, climate-smart crops. Akinbamijo called for “more science in politics and less politics in science,” adding that there is a need for scientists to constantly engage the public and policymakers.

Vai eroavatko ne lopulta niin kovin paljon? Kummassakin on ymmärrys siitä, että hätäapiu, vaikka välttämätön, ei ole vielä tie eteenpäin.

___________

*) tämä on ihan sivuhuomautus. Minusta ennen on korostettu, että lämpötilat kohoavat tuolla tavalla keskimääräistä nopeammin pohjoisilla leveysasteilla. Eikä lähellä tropiikkia, jossa eteläinen Afrikka kuitenkin sijaitsee. IPS oli löytänyt tuon väitteen FAO:n alkuperäiseltä sivulta, mutta ihmettelen tämän verran silti.

Tässä väitetään, että muuntogeenisestä maissista saataisiin nopeaa apua:

Can TELA maize solve the acute food shortages in sub-Saharan Africa? (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/12/can-tela-maize-solve-the-acute-food-shortages-in-sub-saharan-africa/)

Kyseinen maissilajike  on paitsi
- kuivuudenkestävä niin myös
- vastuskykyinen "armeijamadolle".

Siinä olisi konkretiaa sille, miten vastustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Byrokraattisia esteitä on, mutta periaatteessa olisi mahdollista kiirettäkin pitää.

Jos YK:n tarkoituksena on  (lihav. HJ) ...

Quote[...] auttaa pienviljelijöitä lisäämään tuotantoa ja vähentämään sadon menetyksiä, käyttämään maaperää ja vesivaroja kestävästi, rokottaa karjaa sekä mahdollistaa parempi lainojen saanti ja markkinoille pääsy.

... niin tuossahan siihen olisi väline.

EU-parlamentti hyväksyi äsken uuden EU-komission kokoonpanon seuraavaksi 5 vuodeksi.

Toivotamme komissaari Jutta Urpilaiselle onnea ja menestystä tulevassa tehtävässään. Ks. edellä 15.07.19 ja 09.10.19


PS. 28.11.19: Hesari uutisessaan samasta asiasta (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006322245.html) toistikin nämä tosiasiat (ja näkemykset):

QuoteURPILAISEN salkun tärkeimpiä painopisteitä on Afrikka-strategia, josta pitäisi saada ”jotain näkyvää aikaan” jo ensi vuonna. Urpilaisen työpöydällä ovat myös maahanmuuton juurisyyt lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Työ alkaa heti joulukuun ensi viikolla kehitysrahoitusneuvotteluilla. Ensimmäiseen työviikkoon sisältyy myös matka Afrikkaan.

”Meidän pitää muuttaa käsitystä Afrikan mantereesta. Ettemme näe sitä vain konfliktien ja haasteiden näkökulmasta, vaan myös toivon ja mahdollisuuksien näkökulmasta.”

Niin mekin katsomme: noin täytyy tehdä ja voidaan tehdä. Aiemmin tässä keskustelussa esitetyillä perusteilla.

On varmaan tässä huonolla säkälläkin eli sääolosuhteillakin osansa:

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen �" Puolet väestöstä vaarassa (https://www.maailma.net/uutiset/zimbabwen-ruokakriisi-pahin-vuosikymmeneen-puolet-vaestosta-vaarassa)

QuoteZimbabwea on pidetty aikoinaan eteläisen Afrikan vilja-aittana. Taloudelliset ongelmat sekä sään ääri-ilmiöt ovat vieneet sen kuitenkin vaikeaan ruokakriisiin.

Viimeisistä viidestä kasvukaudesta vain yhtenä on saatu normaalit sateet. Se haittaa etenkin pienviljelijöitä, joista monet kasvattavat paljon vettä vaativaa maissia. He yrittävät samaan aikaan toipua myös vuosien 2014�"2016 El Niño -sääilmiön aiheuttamasta kuivuudesta.

Mutta oma osansa on kyllä vuosikymmeniä harjoitetulla epäonnistuneella maatalouspolitiikalla. Vaikka joitakin yrityksiä parempaan on ollutkin. Ks. edellä.

Mutta kuten olemme myös jo edellä sanoneet: jos maa on ollut vilja-aitta joskus, se voi myös joskus sellaiseksi uudelleen tulla! Vaikeat säät eivät sitä estä, ne on vain otettava huomioon. Siihen on tapoja. Kuten siitäkin on täällä eri keskusteluosioissa laajastikin kerrottu.

Sama juttu täällä. Eli sääolosuhteilla on osansa...

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus �" Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida (https://www.maailma.net/uutiset/etela-sudaniin-nalanhatavaroitus-sateet-ja-tulvat-ovat-ajaneet-maan-pahempaan-kriisiin-kuin)

Quote"Etelä-Sudan on pulassa, pahassa pulassa. Ei vain konfliktin takia vaan myös viime kuukausina iskeneiden sateiden ja tulvien takia. Tilanne on paljon pahempi kuin olimme ennakoineet”, sanoi järjestön pääjohtaja David Beasley tiedotteessa

... mutta kyllä tässä se pääsyy on:

QuoteEtelä-Sudanin ruokapulan taustalla on etenkin vuonna 2013 alkanut verinen sisällissota, joka on ajanut ihmiset pakosalle, estänyt viljelijöitä pääsemästä pelloilleen ja romahduttanut maan talouden.

Jos sinne pelloille ei ole menty, ei sieltä mitään satoa ole odotettavissa. Vaikka olusuhteet olisivat kuinka ideaaliset.

Hätäapua pitää antaa, se on selvä. Mutta kyllä siihen voisi jotenkin liittää pienen painostuksen siitä, että olisiko jo aika osapuolten asettua neuvottelupöytään. Ja päästää viljelijät pelloilleen.

Tässä kertomuksessa on taas ilmasto ja sää keskeisessä asemassa, erityisesti otsikossa:

Nälkäpäivä-lahjoitusten avulla tehdään pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi (https://www.maailma.net/tiedotteet/nalkapaiva-lahjoitusten-avulla-tehdaan-pitkajanteista-tyota-ilmastonmuutoksen)

Mutta teksti osoittaa ymmärrystä myös toisenlaiseen näkökulmaan:

Quote”Emme kuitenkaan ole ihan toivottomassa tilanteessa. Ihmiset ympäri Afrikkaa ovat heränneet huomaamaan ja oppivat esim. uusia viljelytapoja, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Tämä työ on pitkäjänteistä ja yhteisöjen ja kylien pitää itse ehdottaa ratkaisuja. Vain näin on mahdollista löytää ratkaisuja yhä suurempiin ongelmiin”, Ala-Outinen painottaa.

(lihav. HJ)

Mutta kyllä niitä ratkaisuja voivat ehdottaa tiedemiehetkin. Ja niitä voidaan löytää myös EU:n ja Afrikan  uuden konsensuksen puitteissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg15191#msg15191).

Nyt minun täytyy kertoa ja myöntää, että ymmärsin vitsin, sanaleikin vasta 34 vuotta myöhemmin. Vaikka silloin tietyllä tavalla ihaillenkin kuuntelin tämän ryhmän konserttia radiosta (Live Aid, joka välitettiin ympäri maailmaa) :

https://fi.wikipedia.org/wiki/Band_Aid

"Band Aid" voidaan suomentaa ja ymmärtää kahdella tavalla: se on joko bändiapu. Tai laastari.

Samalla tuli ymmärretyksi, että se oli syvällinenkin sanaleikki: laastarilla kun vähän kaikissa kielissä ymmärretään apuvälinettä joka on välttämätön mutta ei paranna. Niinpä tuon bändin jäsenet itse ymmärsivät, ettei heidän toimintansa (yksin) paranna maailmaa.

Tässä IPS:n artikkelissa kerrotaan toimenpiteistä "armeijamatoa" vastaan:

http://www.ipsnews.net/2019/12/coordinated-global-action-best-way-control-fall-armyworm-pest/

Se voi ilmestyä kohta suomeksikin, se on jo käännetty. Otsikko Suomen IPS:n sivulla on "Maailmanlaajuisia toimia tuhoyökköstä vastaan". 

Kuvattu projekti kuulostaa jotenkin byrokraattiselta:

QuoteThe Global Action has three key objectives: i) establish global coordination and regional collaboration on monitoring, early warning, and Integrated Pest Management of Fall Armyworm; ii) reduce associated crop losses; and iii) lower the risk of further spread.

Keinoista mainitaan tällaisia:

QuoteThe Global Action will also promote biological pest control and other innovative field practices, as well as technologies such as the open source Fall Armyworm Monitoring and Early Warning System (FAMEWS) tool, which uses artificial intelligence to help farmers with smartphones detect Fall Armyworm damage and choose appropriate response actions. As a near real-time data centre, FAMEWS allows for better estimates on pest spread and crop damage, which helps in targeting interventions.

There is no one-size-fits-all remedy. Combating Fall Armyworm will require bespoke, science-based solutions that take account of the specific context of each infested area. However, knowing what works best, and where, will require further research. Local knowledge and the decades’ worth of experience of dealing with Fall Armyworm in the Americas will also be important guides.

Arvaatte tietysti, minkä maininnan puutteesta aion huomauttaa: Etelä-Afrikan menestystä tuossa taistelussa GMO-lajikkeilla ei tuoda esille.

Käsitellään asiaa ehkä uudelleen kun se tulee nettiin suomeksi. Mutta tuohon sanoisin jo, että paikallisten olosuhteiden huomioonottamisesta tai paikallisesta tiedosta tuskin on asiassa erityistä hyötyä. Tuo yökkönen kun ei tunne mitään kunnioitusta ihmisten piirtämien rajojen suhteen. Niinpä tuo taitaa olla kiertoilmaus sille, että toiset maat aikovat hyväksyä GMO-lajikkeet. Ja toiset eivät, sittenkään, vaikka tietävät niiden tehokkuuden.

Tietysti tuossa voi olla kiertoilmaus näinkin päin: Amerikan kokemukset voivat toimia tärkeinä oppaina. Siellä nimittäin käytetään GMO-lajikkeita!

Tämä on se murheenkryyni:

Zimbabwea uhkaa vakava nälänhätä �" lähikuukausina ruoan puutteesta kärsii jo puolet väestöstä (https://yle.fi/uutiset/3-11134165)

Tämä on merkillistä:

QuoteZimbabwea nyt uhkaava humanitaarinen katastrofi on harvinainen alueella, joka ei ole sodassa, kirjoittaa The New Humanitarian -lehti.

Lehden mukaan vuodet 2018�"2019 olivat Zimbabwen kuivimpia 40 vuoteen. Kuivuuden myötä tämän vuoden maissisato vähintäänkin puolittui edellisvuoden satoon nähden.

Edellä on jo kerrottu, miten ne eivät olleet kaksisia puolittamattominaankaan. Sekin on jo sanottu, ettei tässä viljelijän ihonvärillä merkitystä ollut:

QuoteValkoisten maanviljelijöiden maat jaettiin mustien käyttöön ja muun muassa Mugaben omille sukulaisille. Uusilla maanomistajilla ei ollut tarpeeksi kokemusta maanviljelystä.

Vielä itsenäistymisen aikoihin noin 6 000 etupäässä valkoiseen vähemmistöön kuulunutta maatalousyrittäjää omisti lähes puolet Zimbabwen viljelykelpoisesta maasta. Kymmenen vuotta sitten iso osa zimbabwelaisista eli ruoka-avun tarpeessa

Vaan juuri tuolla kokemattomuudella. Ja resurssien puutteella, ja osaamattomuudella niitä käyttää.

Mutta sekin on jo sanottu, että uskomme kuitenkin Zimbabwen maatalouden tuosta vielä kerran nousevan. Eli jos näin on ollut ...

QuoteZimbabwea on aiemmin pidetty Afrikan vilja-aittana.

... niin se on mahdollista tulevaisuudessakin. Olennaisesti saman sanoimme edellä 06.12.19.

PS. Kun YLE listasi tekijöitä, jotka tuohon kriisiin johtivat tai sitä pahensivat, olisi se kyllä voinut mainita myös "armeijamadon".

Quote from: Heikki Jokipii on 24.12.19 - klo:03:30
Arvaatte tietysti, minkä maininnan puutteesta aion huomauttaa: Etelä-Afrikan menestystä tuossa taistelussa GMO-lajikkeilla ei tuoda esille.

Käsitellään asiaa ehkä uudelleen kun se tulee nettiin suomeksi. Mutta tuohon sanoisin jo, että paikallisten olosuhteiden huomioonottamisesta tai paikallisesta tiedosta tuskin on asiassa erityistä hyötyä. Tuo yökkönen kun ei tunne mitään kunnioitusta ihmisten piirtämien rajojen suhteen. Niinpä tuo taitaa olla kiertoilmaus sille, että toiset maat aikovat hyväksyä GMO-lajikkeet. Ja toiset eivät, sittenkään, vaikka tietävät niiden tehokkuuden.

Tietysti tuossa voi olla kiertoilmaus näinkin päin: Amerikan kokemukset voivat toimia tärkeinä oppaina. Siellä nimittäin käytetään GMO-lajikkeita!

Se ilmestyi erittäin paljon lyhennettynä Kansan Uutisissa:

FAO käynnisti maailmanlaajuiset toimet tuhoyökköstä vastaan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4194004-fao-kaynnisti-maailmanlaajuiset-toimet-tuhoyokkosta-vastaan)

Niinpä tuo englanninkieliseen versioon osoittamani kritiikki jää voimaan.

Tämä on nyt välttämätöntä:

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa (https://www.maailma.net/uutiset/ennusteet-toteutuvat-ennenakemattomat-45-miljoonaa-ihmista-etelaisessa-afrikassa-on)

QuoteWFP aikoo toimittaa apua 8,3 miljoonalle ihmiselle, jotka ovat kriisissä tai hätätilassa kahdeksassa pahimmin kärsivässä maassa: Zimbabwessa, Sambiassa, Mosambikissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Lesothossa, Eswatinissa ja Malawissa.

Mutta kiitettävästi tämä näkökulma muistetaan:

QuoteTarkoituksena on jakaa ensin välitöntä hätäapua, mutta alueella tarvitaan myös pitkäaikaista apua ihmisten kriisiensietokyvyn parantamiseksi, sillä ongelma ei ole poistumassa.

Mutta tähän problematiikkaan ei WFP:llä ole keinoja:

Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa �" Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit (https://www.maailma.net/uutiset/yli-puolet-apua-tarvitsevista-elaa-vain-kymmenessa-maassa-jarjesto-listasi-vuoden-pahimmat)

Koska käytännöllisesti katsoen kaikissa noissa tapauksissa on kyse väkivallasta.

Näin kerrotaan nyt toimittavan, tässä hätätilanteessa:

Zimbabwe lifts GMO corn import ban to avert famine amid worst drought in 40 years (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/07/zimbabwe-lifts-gmo-corn-import-ban-to-avert-famine-amid-worst-drought-in-40-years/)

Tässä ei sitä sanota, mutta...

QuoteWhile genetically modified corn imports from South Africa are being allowed, the grain is carefully quarantined and is milled into a corn meal, a national staple, three officials with knowledge of the situation said …. Currently corn meal, used to make the staple food known locally as sadza, is in short supply across the nation.

... muistikuvieni mukaan nämä määräykset otettiin käyttöön vuosadan alussa, silloisesta ruokapulasta huolimatta. Ja se taisi olla juuri Zimbabwessa, jossa epätoivoiset köyhät (viljelijät) murtautuivat näihin varastoihin ja varastivat nälissään GMO-maissia.

Jotain järkevöitymistä olisi siellä ehkä siis tapahtunut, Robert Mugaben väistyttyä.

Kaikin puolin hyvä ja kannatettava kirjoitus MT:ssä:

Afrikan maataloutta kehitettävä ilmastosyistäkin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.951883)

QuoteAfrikkalaisen maatalouden suurin haaste on ollut alhainen tuottavuus. Hehtaarisatojen kohoaminen, joka on muissa maanosissa ratkaissut kasvaneen väestön ravinnon tarpeen, on ollut Afrikassa hidasta.

Maataloustuotannon kasvu on perustunut ensisijaisesti peltopinta-alan lisäämiseen metsää hakkaamalla hehtaarisatojen kasvattamisen sijaan.
[...]
Afrikkalaiselle maataloudelle on ollut leimallista tuotannon perustuminen pienillä tiloilla harjoitettavaan matalan riskin kotitarveviljelyyn. Keinolannoitteiden ja torjunta-­aineiden käyttö pientiloilla on vähäistä samoin kuin satoisten lajikkeiden siemeniin satsaaminen.

Viljelyn pienimuotoisuuden ja markkinoiden kehittymättömyyden johdosta tiloille ei ole ollut kannattavaa eikä niillä ole ollut varaa investoida tehokkuutta parantavaan viljely­teknologiaan.

Tuohon täytyy siis saada muutos. Onneksi sitä muutosta ollaan nyt tavoittelemassa, EU:nkin tuella.

Kirjoittaja oli professori Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta. Minä maltan, enkä kysy mitään hänen sukunimeensä liittyen.  8)

Jutta Urpilaisen haastattelusta Hesarissa tänään saamme tämän tiedon:

Komissaari Jutta Urpilainen kertoo, mitä Euroopan pitäisi ajatella Afrikasta (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006415660.html)

QuoteKehityspolitiikka on edelleen Urpilaisen työsarkaa, mutta tilalle halutaan muutakin. Euroopan unioni keskittyy nyt katsomaan kumppaneitaan samanarvoisesti. Aiemmasta auttaja�"autettava-asenteesta halutaan eroon, ja esimerkiksi uusi Afrikka-strategia halutaan muovata yhdessä Afrikan unionin edustajien kanssa.

Strategia tulee ulos maaliskuun alussa.

Silloin tiedämme myös, onko linja Afrikan maatalouden kehittämisessä säilynyt samana eli yhtä hyvänä kuin se oli edellisen komission aikana.

Paul Driesseniin on täällä silloin tällöin viitattu. Tässä hänen tiivis kiistakirjoituksensa, voi sanoa manifestinsa siitä, miten (YK ja) Eurooppa ei saisi toimia Afrikassa ja Afrikan suhteen:

Keeping Africa on the brink of starvation (https://wattsupwiththat.com/2020/02/23/keeping-africa-on-the-brink-of-starvation/)

Vaikka olisi ennen niin toiminut. Jaan pitkälle amerikkalaisen Driessenin näkemykset. Mutta en jaa hänen pessimismiään: myös Eurooppa, EU voi muuttua. (Näytä sille, Jutta!!!)

Näin kerrotaan tapahtuneen:

EU:n Afrikka-strategia vihdoin julki: Afrikka on mahdollisuuksien manner (https://yle.fi/uutiset/3-11247306)

Mutta itse tekstiä en ole onnistunut löytämään. Toisaalta sain tiedon, että sen käsittely EU-parlamentissa on lykkääntynyt COVID19-viruksen takia.

Ruoasta tuossa uutisessa sanotaan vain:

QuoteVihreät investoinnit maatalouteen synnyttäisivät kestävää ruokatuotantoa. Ruoan tuotanto, sen prosessointi ja jakelu työllistävät erityisesti maaseudulla.

Mutta tuon tarkempaa ei.

Tässä linkissä on lisää:

https://www.africa-eu-partnership.org/en/stay-informed/news/eu-unveils-new-strategy-africa

Mutta koko tekstiä en löydä siitäkään.

GMO-lajikkeet paras keino:

Fall armyworm adds bitter note to farmer’s ‘sweet and sour journey’ (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/20/fall-armyworm-adds-bitter-note-to-farmers-sweet-and-sour-journey/)

Mutta poliitikoilla ei asiassa ole ollut kiirettä:

QuoteAfrican plant researchers with the TELA project have used the technology of genetic engineering to develop drought-tolerant, insect-resistant varieties of maize. Though the improved Bt maize is currently being grown in South Africa, Kenya has yet to approve the crop.

Meanwhile, Kenya produced just 17 million bags of maize in 2019, though the nation has the potential to produce 80 million bags annually if it adopts new technologies, according to Kenya’s Ministry of Agriculture Livestock and Fisheries.

Mutta maatalousministeriö tietää, että yli nelinkertaiseen satoon on mahdollisuus.

Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.20 - klo:04:17
Paul Driesseniin on täällä silloin tällöin viitattu. Tässä hänen tiivis kiistakirjoituksensa, voi sanoa manifestinsa siitä, miten (YK ja) Eurooppa ei saisi toimia Afrikassa ja Afrikan suhteen:

Keeping Africa on the brink of starvation (https://wattsupwiththat.com/2020/02/23/keeping-africa-on-the-brink-of-starvation/)

Vaikka olisi ennen niin toiminut. Jaan pitkälle amerikkalaisen Driessenin näkemykset. Mutta en jaa hänen pessimismiään: myös Eurooppa, EU voi muuttua. (Näytä sille, Jutta!!!)

Driessen on jatkanut tällä kaksiosaisella kirjoituksellaan:

Financiers of poverty, malnutrition and death �" Part 1 (https://wattsupwiththat.com/2020/04/22/financiers-of-poverty-malnutrition-and-death-part-1/)

Financiers of poverty, malnutrition and death �" Part 2 (https://wattsupwiththat.com/2020/04/23/financiers-of-poverty-malnutrition-and-death-part-2/)

Niissä syytökset tämän asiaintilan ylläpitämisestä eivät rajoitu Eurooppaan, vaan:

QuotePrivate ‘philanthropic’ foundations join government agencies in funding anti-technology NGOs

Paul Driessen

The UN Food and Agriculture Organization, anti-development banks, the Agency for International Development (USAID), NGO (non-government organization) pressure groups and other eco-imperialists are properly condemned for using their money, power, and control over trade and lending to keep millions of African, Asian and Latin American families from having access to reliable, affordable energy, pesticides and spatial insect repellants to prevent disease, and modern agricultural technologies.

Those outfits perpetuate poverty, disease, malnutrition and death. Yet the eco-manslaughter continues.

Too many US, EU and UN government agencies have been captured by neo-colonialist elements in their leadership and ranks, and among the politicians who set their budgets and programs. The NGOs enjoy tax-exempt status and global prestige, because the human and environmental costs of their policies rarely receive more than superficial scrutiny by media, human rights or other “watchdogs.”

Erityisesti toinen osa käsittelee yksityiskohtaisesti tämän vahingollisen toiminnan rahavirtoja. Painopiste siinä on USA:ssa. Rahavirrat kulkevat Euroopassa ehkä eri tavalla, mutta kulkevat ne täälläkin. Ja hyvin kansainvälistä on tuo toiminta. Ekoimperialismi tai ekokolonialismi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg13650#msg13650).

Asiaan kuuluu, että tuota vahingollista linjaa tukemaan saatetaan lipsahtaa puolivahingossa. Vaikkapa kehitysyhteisjärjestöissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg14185#msg14185) kuvitellaan varmastikin vilpittömästi, että ollaan hyvällä asialla, että puolustetaan kaikkein heikommassa asemassa olevien oikeuksia tms. Kun käytännössä kuitenkin tuetaan vallitsevan huonon asioiden tilan jatkumista.

Oltiin jo hyvällä, toiveita herättävällä tiellä. Katso myös edellä. Ei olla enää:

Pandemia kurittaa maailmantaloutta poikkeuksellisella tavalla �" vuosikymmeniä jatkunut kasvu uhkaa rikkoutua tänä vuonna myös kehittyvissä maissa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006511981.html)

PS. Pandemian �" myös ja erityisesti epäsuorista �" ikävistä seurauksista kehitysmaille olisi helppo kerätä pitkä lista uutislinkkejä. Osittain niitä on jo täällä eri triideissä kerättykin.

Todetaan tämä:

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa �" Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä (https://www.maailma.net/uutiset/kehitysyhteistyosta-tuli-koronaviruksen-torjuntaa-moni-suomalaisjarjesto-jakaa-nyt-apua)

Ja aiheellisesti pelätäänkin, jos gallupeihin on uskominen:

Ylen kysely: tällaisella "kipupaketilla" suomalaiset lähtisivät pelastamaan taloutta �" hävittäjät suosituin leikkauskohde (https://yle.fi/uutiset/3-11364266)

Kehitysavun leikkaaminen oli kolmanneksi suosituin kohde 49%:lla. Hävittäjät saivat oikeastaan vain hitusen enemmän kannatusta: 57%.

Ristiriitaista tietoa. KU ja IPS haluaa kertoa, että Zimbabwe olisi näin selviämässä kriisistään:

Zimbabwen pienviljelijät täyttävät suurtilojen jättämän aukon (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4263879-zimbabwen-pienviljelijat-tayttavat-suurtilojen-jattaman-aukon)

Ja siis pientilat salaisuutena. Viittaus luomuun oli tällä kertaa näin vähäinen (lihav. HJ):

Quote�" Jotkut arvioivat, että tällä hetkellä pienviljelijät tuottavat yli 80 prosenttia ruuastamme, Zimbabwen pienluomuviljelijöiden foorumin toiminnanjohtaja Nelson Mudzingwa sanoo.

Samaa kertoo englanninkielinen versio.

COVID-19: Zimbabwe’s Smallholder Farmers Step into the Food Supply Gap (http://www.ipsnews.net/2020/05/covid-19-zimbabwes-smallholder-farmers-step-food-supply-gap/)

Mutta aivan toisenlaista tietoa tulee muualta, hieman uudemmasta uutisesta:

COVID-19 and hyperinflation leave hunger and few options in Zimbabwe
‘People are doing anything to survive.’ (https://www.thenewhumanitarian.org/feature/2020/05/20/Zimbabwe-coronavirus-economy)

Tuon kirjoittaja on itse Zimbabwesta.

Tietysti toivoisimme, että asiat olisivat lopulta maassa paremmin. Mutta ovatko ne? Tiedot kokonaissadosta tulevat nekin viiveellä, niitä ei voi nyt käyttää tuon arvioimiseksi. Tuon viimeksi mainitun artikkelin tieto oli jo vanhahko, vuodelta 2019. Mutta silloin maissisato oli todella masentava. Sitä perusviljaa saatiin vain noin 60 kiloa henkeä kohti.

Tätä kertoi radio eilen:

Nälänhätä uhkaa Afrikkaa  (https://arenan.yle.fi/audio/1-50520045)

QuoteNälänhätä ei astu syrjään koronapandemiankaan aikana, vaan se saattaa pahentua jopa hyvinkin rajusti. YK:n ruokaohjelman mukaan maailmalla on suoran ruokaavun varassa noin 100 miljoonaa ihmistä, joista noin 30 miljoonaa on täysin riippuvaisia tästä avusta. Jos näille ihmisille ei saada toimitettua apua, jopa 300 000 ihmistä voi kuolla nälkään joka päivä noin kolmen kuukauden ajan. Tällaista uhkakuvaa piirtää Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley.

Maailman pahimmat nälkäalueet ovat Saharan eteläpuolinen Afrikka ja usein myös vauraaksi ajateltu Etelä-Afrikka. Minkälainen ruokatilanne tällä alueella nyt on, kun monet yhteiskunnat ovat sulkutilassa?

Asiat eivät tietysti ihan suoraan liity toisiinsa, mutta erittäin epäonnistunut hetki EU:lta oli juuri nyt julkaista ohjelmansa luomuviljelyalan rajusta kasvattamisesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17383#msg17383). Joka merkitsee, että EU:n mahdollisuus toimittaa tuota ruoka-apua ratkaisevasti heikkenee. Jopa sitä, että EU on kilpailemassa siitä ruoasta, jota Afrikka nyt tarvitsee.

Pitemmällä tähtäimellä emme tietysti saa rakentaa maailmaa, jossa on tuollaisia riippuvaisuuksia. Vaan auttaa Afrikkaa itse tuottamaan ruokansa. Mutta siinäkin EU:lla on myös mallin, esikuvan vastuu. Tehoton luomulinja on unohdettava sekä Euroopassa että Afrikassa.

Afrikan maataloutta on yhdessä kehitettävä yhdessä hyväksytyn (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781) linjauksen mukaisesti. Vaikka se linjaus hyväksyttiin edellisen komission aikana, se sitoo nykyistäkin. Sen pitäisi sitoa.

Tämä väittelijä on päätynyt rauhalliseen ja rauhoittavaankin näkemykseen:

Afrikan ei pidä joutua valitsemaan Euroopan ja Kiinan väliltä (https://kehityslehti.fi/lehtiartikkelit/afrikan-ei-pida-joutua-valitsemaan-euroopan-ja-kiinan-valilta/)

Hän ei niele tätä eurooppalaisten maalailemaan uhkakuvaa:

QuoteEikö Afrikassa nähdä, että kiinalaiset ajavat vahvasti omia etujaan?

”Afrikan johtajat ymmärtävät kyllä, etteivät kiinalaiset yritykset toimi hyvää hyvyyttään. Vanhan stereotypian mukaan Kiina vie Afrikan luonnonvarat, eikä tuota pitkän aikavälin kehitystä. Tämä ei ole totta, koska Kiina luo toiminnallaan kehitystä Afrikkaan.

Eurooppalaiset sanovat myös, että Kiina ei ole kiinnostunut demokratiasta. Se on ihan hyvä pointti. Afrikan maiden ei tulisi seurata Kiinan hallintomallia. Mutta Afrikalla on vapaus ”valita, kenen kanssa se tekee bisnestä. Tämä vie kehitystä eteenpäin.”

(Minä:) Jos onkin nähtävissä, että Kiina tyrkyttää joissakin asioissa omaa malliaan, yhtä kirkkaasti pitäisi nähdä, että eurooppalaiset yrittävät sitä samaa:

What the EU’s Farm to Fork Strategy means for farmers in the Global South (https://www.euractiv.com/section/development-policy/opinion/what-the-eus-farm-to-fork-strategy-means-for-farmers-in-the-global-south/)

Quote The farm to fork strategy will also impact farmers and agriculture in the Global South in four ways. Firstly, the EU will use development funding to support key areas such as research and innovation, land governance, climate adaptation and agroecological farming practicesthat work with nature and are climate resilient. ActionAid hopes this will help improve the land rights of women farmers, secure the livelihoods of smallholders and scale up agroecology

(lihav. HJ)

Suomeksi: kun Euroopassa nyt siirrytään luomulinjalle, tämä eurooppalainen järjestö olettaa ja toivoo, että myös Etelän viljelijät tekevät samoin. Tuo pyrkimys tuossa sitten piilotetaan puheisiin naisten oikeuksista yms.

Tuosta järjestöstä ja sen sekaantumisesta maatalouskysymyksiin omalla tavallaan ja linjallaan on täällä ollut puhetta monessakin paikassa, mm. täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg9723#msg9723). Kerrottu on myös järjestön toisesta operaatiosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg12879;topicseen#msg12879).

Tässä on taas puhetta mikrolainoista:

Miljardien mikrolainabisnes (https://www.maailma.net/nakokulmat/miljardien-mikrolainabisnes)

Minusta näistä mikrovakuutuksista pitäisi tuon ohella puhua enemmän:

Quote from: Heikki Jokipii on 16.12.18 - klo:06:45

QuoteMikrovakuutukset nostavat kehitysmaiden viljelijöitä ilmastoahdingosta �" Suomi ei ole rahoittajien joukossa

�" klips �"

Ne pääasiat ovat minusta ne, että nyt myös WFP on ottanut tuon ohjelmaansa. Ja se, että Suomi ei ole rahoittajien joukossa. Vaikka syytä olisi olla.

Kuten edellä olemme selittäneet (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=123), vakuutusten kautta ja avulla viljelijät rohkaistuvat investoimaan tuottavampaan viljelyyn. Yksinkertaisimmillaan ostamaan keinolannoitteita.

Täällä on seurattu keskustelua agroekologiasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg15313#msg15313) ja sen merkityksestä Afrikan maataloudelle. Nyt myös Mark Lynas on pistänyt lusikkansa soppaan. Ensin twiitti:

QuoteAgro-ecology is being forced on Africa by Western donors and aid agencies without any empirical evidence of benefits. In fact, a new meta-study finds that it could lock the poor in poverty and worsen gender inequality in sub-Saharan Africa

Sitten hänen artikkelinsa:

Scientific meta-analysis: Agro-ecology risks harming the poor and worsening gender inequality in Africa (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/07/scientific-meta-analysis-agro-ecology-risks-harming-the-poor-and-worsening-gender-inequality-in-africa/)

Vinkki tähän Annaleena Ylhäisen twiittisivustolta 30. heinäk. saatteella:

QuoteTaas on menty aate edellä.

Vaikeus asiassa on siinä, että ei ole oikein selvää määrittelyä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg15680#msg15680) sille, mitä agroekologialla tarkoitetaan. Lynas ja artikkelissa viitattu tutkimus yhdistää asian CA-viljelyyn ja suorakylvöön. Sinänsä sen asian hyväksyen. Mutta:

QuoteThis is not to say that no-till systems have no benefits anywhere in the world. In fact, reduced or conservation tillage approaches have been widely adopted across North and South America, where they help to reduce soil erosion, conserve moisture and sequester carbon. Indeed, most of the carbon benefits of genetically modified crops  �" which removed 24 millon tonnes of CO2 in 2016 �" arise because herbicide tolerance traits allow farmers to adopt no-till practices.

These benefits, however, arise in capital-intensive mechanized systems, not in the subsistence agriculture that is mainly practiced in Africa. Without the use of herbicides, farmers in Africa adopting no-till have to weed by hand, a physically demanding task often performed in intense heat. Hand-weeding is also often seen as a woman’s task, aggravating gender inequality.

Niinpä tutkimuksenkin yhteenveto sanoo:

QuoteDescheemaeker adds that “small yield increases are meaningless at the farm level in terms of improvements in food self-sufficiency and income, mostly because of small farm sizes” and that Corbeels and colleagues’ results show that “the elimination of plowing on small farms would not lead to higher profitability (possibly aggravating gender inequality instead).”

She concludes that: “All of this indicates that CA should not be promoted on the grounds of its potential to improve crop yields and food security, and that focus should be shifted to a wider range of options to enhance the livelihoods of African smallholder farmers.”

Minä taas näkisin, että tilojen pieni koko ja pitäytyminen luomuisiin menetelmiin ovat kytkeytyneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165) toinen toisiinsa. Jos afrikkalaiset viljelijät saisivat glyfosaattia kestäviä lajikkeita ja glyfosaattia, he jaksaisivat hoitaa isompia peltoja. Ja suorakylvön näkymät sielläkin muodostuisivat toisenlaisiksi. Sellaisiksi kuin Etelä-Amerikassa. Muistaa täytyy, että myös Afrikka on suurelta osin tropiikkia.

Quote from: Heikki Jokipii on 24.12.19 - klo:10:10
PS. Kun YLE listasi tekijöitä, jotka tuohon kriisiin johtivat tai sitä pahensivat, olisi se kyllä voinut mainita myös "armeijamadon".

Maissi, mitä lajike vaikuttaa, kun "armeijamadot" tulevat. Videopätkässä hyvin havainnollisesti.

***

Farmers No Borders
@World_Farmers
·
25. heinäk.
A non BT cornfield vs. BT cornfield. Fall Armyworm destruction. This is an example of how technology works contrary to those who demonise the advances in agriculture.
@ADAlvarez7

https://twitter.com/i/status/1286818228904136705

Nyt IPS �" ja Kansan Uutiset �" on julkaisut oikein täyslaidallisen pahanpuhumista vihreää vallankumousta vastaan:

Ruandassa maissintuotanto nelinkertaistui, mutta samalla kasvoi nälkäisten joukko (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4304274-ruandassa-maissintuotanto-nelinkertaistui-mutta-samalla-kasvoi-nalkaisten-joukko)

Tuo on paikoin hyvin ovelasti kirjoitettu, ja vaatii yksityiskohtaisen läpikäynnin. Tuo ei koske yksin Ruadaa vaan koko Afrikan osalta yritetään todistella tätä:

QuoteAfrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa.

Kritiikkiimme avuksi myös linkki alkuperäiseen englanninkieliseen versioon:

Green Counter-Revolution in Africa? (http://www.ipsnews.net/2020/04/green-counter-revolution-africa/)

Ideologinen taistelu maanosan maatalouden linjasta on edelleen menossa! Ja siinä tarvitaan mielipidevaikuttamista myös eurooppalaisten käsityksiin. Jota tuo kirjoitus on.

Tuo IPS-artikkeli väittää:

QuoteKun Bill ja Melinda Gatesin säätiön rahoittama Afrikan vihreän vallankumouksen allianssi (Agra) lanseerattiin vuonna 2006, sen luvattiin kaksinkertaistavan 30 miljoonan pienviljelijän tuotannon ja tulot sekä puolittavan ruokaturvan puutteet yhdessätoista kohdemaassa vuoteen 2020 mennessä.

Nämä tulokset olisi saatu suuria satoja tuottavilla kaupallisilla siemenillä, lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön heinäkuussa julkaiseman maailman ruokaturva- ja ravitsemusraportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan (https://www.iatp.org/blog/202007/failing-africas-farmers-new-report-shows-africas-green-revolution-failing-its-own-terms). Maissia ja riisiä kyllä kasvatetaan paljon enemmän kuin ennen, mutta nälkäisten tai aliravittujen määrä kohdemaissa on kasvanut 30 prosenttia.

Tätä vastaan on heti heitettävä linkki Agran vuosiraporttiin 2019:

https://agra.org/integration-and-scale-transforming-the-livelihoods-and-lives-of-smallholder-farmers-in-africa/

Siinä todetaan kyllä, että työtä on edessäkin päin. Mutta epäonnistumisen henkeä siinä ei ole lainkaan!

Liian kalliita -argumentin uusi versio:

QuoteAgra on 14 vuodessa käyttänyt vihreän vallankumouksen edistämiseen lähes miljardi euroa. Koska Agran suosittelemat kaupalliset siemenet ja lannoitteet ovat useimmille maanviljelijöille liian kalliita, afrikkalaiset valtiot ovat joutuneet tukemaan niiden kauppaa noin miljardilla eurolla joka vuosi.

Tajuaako kirjoittaja ollenkaan, kuinka vähän miljardi euroa on kokonaisen maanosan kustannuksissa? Afrikan väkiluku on Wikipedian mukaan nyt 1,2 miljardia. Puhutaan siis noin euron kustannuksesta henkeä kohti.

Jos tämän olisi voinut tehdä toisin, tämä ei kyllä kuulu vihreän vallankumouksen perusideaan lainkaan:

QuoteAgran suosittelemien siementen suosiminen on lisäksi vähentänyt bataatin ja hirssin kaltaisten ravitsevien ja ilmastonmuutoksia paremmin kestävien viljelykasvien viljelyä. Se taas on yksipuolistanut pienviljelijäperheiden ruokavaliota ja heikentänyt ravintoarvoja.

Myös noita kasveja voi hyvin viljellä tehoviljelyn keinoin. Mutta maissilla on puolensa, ja sen marssi Afrikkaan on tietääkseni alkanut kauan ennen Agraa ja vuotta 2006.

Sitten röyhkeästi pyöritellään muutenkin mielikuvaa, että olisi pitänyt keskittyä ruoan laatuun (joka muka oli ennen parempi):

QuoteVaikea valinta

Kalibata on sanonut, ettei köyhillä mailla ole varaa monipuoliseen ruokavalioon. Se on rikkaiden maiden ylellisyyttä. Ensin täytyy tyydyttää väestön ravinnontarve, vasta sitten voidaan miettiä ravinnon laatua. Agran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.

Perinteisessä kotitarveviljelyssä oli omat rajoitteensa, mutta ennen vihreää vallankumousta pienviljelijöiden perheissä köyhyydestä huolimatta syötiin monipuolisemmin ja ravitsevammin. Vihreä vallankumous on vain tehnyt nälästä huonommin näkyvää, samalla kun se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä.

Siis jotenkin haitannut enemmän kuin perinteinen kaskiviljely? Tai sama sittemmin nopeutetulla kierrolla?

Lopulta oikeastaan joudutaan kuitenkin myöntämään:

QuoteAfrikka onkin vaikean valinnan edessä. Paluuta entisen kaltaiseen kotitarveviljelyyn ei ole, mutta järkevältä ei tunnu myöskään sokeasti luottaa liikevoittoja hamuavien suuryritysten ajamaan teknologiseen kehitykseen. Mantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.

Mutta jotain vikaa asiassa täytyy olla. Ellei muuta niin se, että mukana ovat ne kirotut korporaatiot. Eli jotenkin lopulta se "pahamaineinen Monsanto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=747.msg4784#msg4784)"?

Tuo IPS:n artikkeli näyttää todellakin olevan osa laajempaa hyökkäystä Vihreää vallankumousta ja Agraa vastaan. Aineistoon pääsee kiinni näistä linkeistä (ensimmäinen linkki oli annettu IPS-artikkelissa):

https://www.iatp.org/blog/202007/failing-africas-farmers-new-report-shows-africas-green-revolution-failing-its-own-terms

https://www.rosalux.de/en/publication/id/42635

https://sites.tufts.edu/gdae/files/2020/07/20-01_Wise_FailureToYield.pdf

Koska kuitenkin tuota materiaalia on noin paljon, tässä vaiheessa täytyy anoa "lukulomaa".

Alustavasti jo noista näin, että surullisen kuuluisan IAASTD:n raportin (2009) ideat halutaan herättää henkiin. Siitä raportista on täällä aikanaan ollut puhetta useassa paikassa.

***

Tuon materiaalin pääkirjoittaja näyttää olevan taustaltaan amerikkalainen. Mutta mukana on myös saksalaisia. Mieleen tulee, kuinka paljon tämä nyt liittyy vääntöön EU:n Afrikka-politiikasta. Siinä Vihreän vallankumouksen linja oli jo voitolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781). Mutta yritetäänkö sitä nyt muuttaa? Ja tilalle "agroekologinen" tms. linja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18091#msg18091)?

***

Tätä täytyy tarkentaa:

Quote from: Heikki Jokipii on 17.08.20 - klo:09:46
Tajuaako kirjoittaja ollenkaan, kuinka vähän miljardi euroa on kokonaisen maanosan kustannuksissa? Afrikan väkiluku on Wikipedian mukaan nyt 1,2 miljardia. Puhutaan siis noin euron kustannuksesta henkeä kohti.

Ihan 1,2 miljardia ihmistä ei ole Agran työn vaikutuspiirissä, mutta nämä väkirikkaat maat ovat (sen sivuilta):

QuoteAGRA has prioritized 11 countries for its new strategy located mainly in three high-potential, under-exploited agro-ecologies �" the Guinea Savannah Zone (Ghana, Nigeria, Mali and Burkina Faso), the East African Highlands (Ethiopia, Kenya, Uganda, Rwanda and Tanzania), and the Miombo Woodland (Malawi and Mozambique).

Voisi nuo laskea yhteenkin, mutta jo Nigeriasta ja Etiopiasta tulee yli 300 miljoonaa (Wikipedia). Ei liene paljon muuutosta, jos kustannukset ovatkin noin 2-3 euroa henkeä kohti.

No, melkein samantien se oli miljoonan tarkkuudella laskettukin: Agran vaikutusalueella asuu 608 miljoonaa ihmistä. Noin puolet Afrikan asukkaista. Eli noin 2 euroa henkeä kohti, se kustannus. Kun kommentoin tuota juttua myös KU:n nettipalstalla, laitoin sinne myös tuon tarkennuksen.

Vielä tähän:

QuoteMantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.

Ollaanko mantereella nähty �" korporaatioita? Niitä on varmasti nautintoaineiden - kahvin, kaakaon, tupakan - tuotannossa ja kaupassa, mutta onko ruoantuotannossa?

Agra ei esimerkiksi ole yhteisö, joka yrittäsi tienata Afrikalla. Sillä on takanaan Bill Gatesin (säätiön) rahat. Mutta me on jo ansaittu muualla, ja nyt niitä yritetään mielekkäästi tuhlata pois.

Mutta tuo kaikki on sitä ideologista "rikkakasvustoa", jota on yritetty "alusta asti" liittää Vihreään vallankumoukseen, siitä väärämielisesti muka tietona levittää. Alussa se oli sitä, että väitettiin sen suosivan kehitysmaissa vain suurviljelijöitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=51.msg5048#msg5048).

Tätäkin täytyy kommentoida vielä erikseen:

QuoteAgran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.

Tuohon tapaan ei ole voitu toimia, koska kaikissa viljeltävissä lajeissa on myös ravintoarvoja, vaikka eri kasveissa tässä suhteessa pieniä eroja olisikin. Vihreä vallankumous ei ole koskaan esim. keskittynyt sokerin viljelyyn tai pyrkinyt sitä suosimaan. Se on ollut Luomu-Kuuba, joka on paikannut kaloripuutetta säännöstelyannoksessaan sokerilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg10977#msg10977):

QuoteSokeri muuten kuuluu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg6735#msg6735) kaikille jaettaviin eli kortilla saataviin, säännöstelyn alaisiin ruoka-annoksiin, ja saattaa siinä kaloreista mitattuna olla jopa aika tärkeä osa? 8 kilosta kuussa saa jo yli 10 päivän kilokaloritarpeen.

Ihan toinen kysymys on sitten se, että Vihreän vallankumouksen linjalla olevat suosivat yleensä myös geenimuuntelua, jossa on huimia mahdollisuuksia tavallisten ruokakasvien ravintoarvojen parantamiseen. Tässä suhteessa Agra ja Bill Gates ovat olleet turhan varovaisia: he ovat (tähän asti) välttäneet antamasta koko sydämestään (tai edes suun tunnustuksella) täyttä tukea geenitekniikan käytölle!

Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa (https://www.maailma.net/nakokulmat/afrikan-vihrea-vallankumous-petti-lupauksensa)

QuoteAfrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tuo propaganda vihreää vallankumousta vastaan on muuten hyvin samanlaista kuin propaganda kehitysapua vastaan yleensä: hukkaan ne rahat siellä menevät kuitenkin jne. Kun oikeastaan me itse käytämme samoja vihreän vallankumouksen välineitä, on mukana rasismiakin: neekereiltä se ei onnistu, pysyisivät siinä, minkä osaavat?!

Huomasin nyt tuosta paremmin nämä väitteet:

QuoteJoillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
[...]
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.

"Kerrotaan"? Meillä on jo toisaalta kokemusta, miten voi olla asian todellinen laita, vaikka kuinka jotain kerrottaisiin. Ja juuri sellaisista tapauksista, joissa väitettiin, että viranomaiset pakottavat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=75.msg4742#msg4742) käyttämään jotain tiettyä siementä.

Maailma.net teki tärkeän oikaisun:

QuoteOIKAISU 24.8.2020: Alkuperäisessä tekstissä kerrottiin, että YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Todellisuudessa tieto on IATP:n raportista. Tieto Ruandan nälkäisten määrän kasvusta puolestaan on peräisin YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportista.

Tuo IATP on todellakin aivan eri asia kuin FAO. Raportoin aikanaan tuosta järjestöstäkin, kun osaan, mutta kaikkeen tähän pyysin jo edellä lukulomaa.

Mutta jo nyt on edellä selvinnyt, että paljon muutakin oikaisemisen tarvetta artikkelissa on.

***

Genetic Literacy Project onkin jo koonnut nämä tiedot tuosta järjestöstä:

Institute for Agriculture and Trade Policy: Anti-GMO group supports ‘sustainable food’, distorts ecological benefits of crop biotechnology (https://geneticliteracyproject.org/glp-facts/institute-for-agriculture-and-trade-policy-anti-gmo-group-supports-sustainable-food-distorts-ecological-benefits-of-crop-biotechnology/)

Nyt tehdään aktiivista työtä viljelijöiden ennakkoluulojen voittamiseksi ja tiedon jakamiseksi:

Insect-resistant cowpea demonstrations across Nigeria aim to build farmer interest in GMO crop (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/31/insect-resistant-cowpea-demonstrations-across-nigeria-aim-to-build-farmer-interest-in-gmo-crop/)

Asialla eivät ole kansainväliset firmat vaan paikalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset:

QuoteThe Institute for Agricultural Research, Ahmadu Bello University (IAR/ABU) Zaria and the African Agricultural Technology Foundation (AATF) have concluded arrangements for nationwide on-farm demonstrations to raise farmer awareness on the new genetically modified Pod Borer Resistant (PBR)cowpea variety, commercialized as SAMPEA-20T.

Nigeriasta tämäkin. Nyt on kyse maissista. Ja "armeijamato" mainitaan:

GMO corn could help combat voracious pests, drought in Nigeria, field study shows (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/01/gmo-corn-could-help-combat-voracious-pests-drought-in-nigeria-field-study-shows/)

Tällaiset toimijat olivat nyt asialla:

QuoteThe trial, carried out in a partnership between the African Agricultural Technology Foundation (AATF) and the IAR, is under the TELA Maize Project that is being implemented in seven countries in Africa.

Samoja on kuin edellisessäkin.

Vähän nalkuttamista tähän. Miksei maailma.net/IPS uutisoi tällaisista?

Hyvä huomio, mutta sitä seuraa huono ehdotus:

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille (https://www.maailma.net/uutiset/saharan-etelapuolisessa-afrikassa-on-valtava-maatalouspotentiaali-mutta-jopa-40-prosenttia)

QuoteMuun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.

Sillä yhtäläillä kaupunkiviljely syö oikeiden viljelijöiden markkinoita.

Tieongelma on todellinen, ja siihen kiinnitti huomiota (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg7534#msg7534) jo Norman Borlaug. Mutta sen ongelman edessä ei pidä antautua, ottaa sitä lähtökohdaksi. Tiet voidaan tehdä paremmiksi!

Oikeastaan mikään muu ei auta, jos koko Afrikkaa halutaan vaurastuttaa: tiet kulkevat molempiin suuntiin, myös maaseudulle. Mm. lannoitteiden korkea hinta maanosassa on seurausta huonoista teistä. Ja sillä taas seurauksensa sille, miten kilpailukykyiseen hintaan ruokaa voidaan tuottaa.

PS. Vielä linkki englanninkieliseen versioon, josta on joitakin nyansseja luettavissa:

Preserving Food Security in Africa’s Urban Areas (https://www.ipsnews.net/2020/09/preserving-food-security-in-africas-urban-areas/)

Quote from: Heikki Jokipii on 21.09.20 - klo:08:23
Tieongelma on todellinen, ja siihen kiinnitti huomiota (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg7534#msg7534) jo Norman Borlaug. Mutta sen ongelman edessä ei pidä antautua, ottaa sitä lähtökohdaksi. Tiet voidaan tehdä paremmiksi!

Veijo Meri kirjoitti 1994 tällaisen teoksen:

QuoteHuonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870

Otsikko oli saatu erään venäläisen aatelismiehen, Suomessa käyneen, lausunnosta.

Suuret nälkävuodet (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet) olivat suurelta osin logistinen ongelma. Olisiko ollut hyvä vastaus niiden aiheuttamaan kriisiin, että Suomessa olisi ponnekkaasti ryhdytty edistämään kaupunkiviljelyä?

Tuosta huonojen tosiasioiden edessä antautumisesta tulee mieleen Freukkareiden säe:

QuoteHerra antoi Herra otti
Tyydy siihen hottentotti

Sitähän tuossa em. IPS:n uutisessa oikeastaan tiestön suhteen ehdotetaan.

***

Tässä ministeritason puheenvuorossa tänään ei menty yksityiskohtiin:

Suomen on aika päivittää ja tiivistää suhteitaan Afrikkaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006644844.html)

Mutta jos olisi menty, olisi voinut ottaa puheeksi myös tiestön parantamisen. Jossa Suomella on vahvuuksia, joita voisi tarjota käyttöön.

Siis ei niinkään peltometsäviljelyssä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg14342#msg14342) kuin metsäautoteiden rakentamisessa!

Hänen mielestään (11.05.2020) näin:

Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan (https://www.suomenuutiset.fi/makynen-ei-enaa-senttiakaan-rahaa-afrikkaan/)

QuoteAfrikka-komissaari Jutta Urpilaisen mielestä Afrikkaan pitäisi pumpata nyt rahaa korona-apuna tai millä tahansa tekosyyllä, koska se on sijoitus tulevaisuuteen. �" Näinköhän on?

Mutta tämän hän hyväksyy:

Quote[...] Kehitys- ja ruoka-avun pumppaaminen joihinkin maihin niin, ettei paikallisväestö enää kykene itse mihinkään, on mielestäni kaikin puolin edesvastuutonta ja typerää.

�" Sen sijaan se, että jollekin annetaan eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi, on toimivaa kehitysapua. Tietenkin, jos tätä apua ei haluta riippuvaisuuden takia hyödyntää, niin se on kyllä sitten jo oma vika ja kurja olo itse aiheutettua, Mäkynen sanoo.

Niin, kuinka kukin asiat hahmottaa. Minun käsitykseni mukaan EU:n ja Afrikan yhteistyösopimuksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781) on kyse juuri tuosta. Ja sitä käsittääkseni Afrikka-komissaari Jutta Urpilainenkin nyt pyrkii edistämään.

Keskustelua asiasta on tietysti käyty jo pitkään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg10766#msg10766).

Quote from: Heikki Jokipii on 16.09.15 - klo:06:28
Tämä kuulostaa hyvältä:

Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3429552/yha-useampi-afrikkalainen-kasvattaa-kalaa)

Kuvatekstistä:

QuoteMalawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista.

Tietysti asiasta täytyisi saada tietää vielä yksityiskohtia, koska kalankasvatuksessa on se tunnettu dilemma, että sillä ei aina oikeastaan lisätä syötävää, vaan muutetaan se vain helpommin "myötävään" muotoon: esim. kasvatuslohet valtamerien äärillä syötetään pikkukaloilla, joiden kannat taas saattavat olla hyvinkin uhattuja. (Ja myös asian "hyötysuhde" kärsii, jos ja kun ihminen olisi voinut syödä sen pikkukalankin.)

Jos vaikka Malawissa nuo kasvatuskalat syötetään Njassa- eli Malawi-järvestä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Njassaj%C3%A4rvi) pyydetyllä "roskakalalla", niin ...

QuoteNykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä.

(Wikipedia)

Mutta toivottavasti asia ei ole näin.

Tämä ei kuulosta yhtä hyvältä:

Talouden alamäki teki kalaruuista Zimbabwessa liiankin haluttuja (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4346584-talouden-alamaki-teki-kalaruuista-zimbabwessa-liiankin-haluttuja)

QuoteMitä enemmän kalaverkkoja heitetään Karibajärveen, sitä polttavammaksi nousee kysymys pitkän ajan ekologisista vaikutuksista. Zimbabwen kaloista 90 prosenttia nostetaan Karibajärvestä.

Saaliit ovat jo pienentyneet. Vuosituhannen vaihteessa Karibajärvestä nostettiin vuosittain 27 000 tonnia kalaa, nykyään kalansaalis on vain 15 000 tonnia vuodessa. Ei ihme, että kysyntä ylittää tarjonnan.

Zimbabwe on lopettanut uusien kalastuslupien myöntämisen, mutta se ei ole lopettanut salakalastusta.

Mutta kyllä kalasta saatava proteiini ja muut hyvät aineet olisivat myös zimbabwelaisille tarpeen. Jonkinlainen kestävä kalanviljelyratkaisu olisi siinäkin maassa ehkä keino siihen.  Karibajärvi onkin jo itsessään tekojärvi. Mutta eihän siihen ole pakko tyytyä. Tuosta Malawi-uutisesta:

QuoteKuoppa, uima-allas tai tavarakontti kelpaa elinkeinon perustaksi.

Takapihalle kaivettu monttu, vanha uima-allas tai kontti toimii yhä useammin kalankasvattamona Afrikan maissa. Moni vaurastuu uuden elinkeinon tai harrastuksen avulla, ja samalla naapuruston ruokavalio monipuolistuu.

Kalojen rehuksi on olemassa kaksikin hyvää ehdokasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg10972#msg10972). Tässä on se toinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg16775#msg16775). Kumpi noista kahdesta sitten paremmin Zimbabwessa viljeltäväksi sopii.

Muistaen periaatteellisen puoluepoliittisen neutraalisuutemme, on kyllä sanottava, että tämä on tältä perussuomalaiselta kansanedustajalta varsinaista farisealaisuutta ...

Juvoselta jo toinen kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä: ”Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki?” (https://www.suomenuutiset.fi/juvoselta-jo-toinen-kirjallinen-kysymys-kehitysyhteistyovarojen-vaarinkaytosta-miten-on-mahdollista-etta-rahahanat-ovat-edelleen-auki/)

Quote�" Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

... jos toinen puolueen kansanedustaja on juuri viime keväänä käytännössä ehdottanut, että kehitysapu Afrikkaan on lopetettava kokonaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18930#msg18930).

No, yritetään palata neutraalisuuteemme, ja toivoa, että puolueessa olisi kesän aikana harkittu asioita uudestaan ja tarkemmin.

Kummasti tämä yksi asia kuitenkin kummittelee tässä Suomen hankkeessa (lihav. HJ):

Eurooppalais-afrikkalaisessa yhteistyössä ratkotaan afrikkalaisten ruokajärjestelmien haasteita (https://www.luke.fi/uutinen/eurooppalais-afrikkalaisessa-yhteistyossa-ratkotaan-afrikkalaisten-ruokajarjestelmien-haasteita/)

QuoteEnemmän satoa samalla peltoalalla

Luken koordinoima SustInAfrica-hanke tutkii ja kehittää yhteistyössä ruokaketjun toimijoiden kanssa tapoja tehostaa kestävästi ruoantuotantoa viidessä maassa Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Tavoitteena on tuoda perinteisten viljelymenetelmien tueksi ja oheen esimerkiksi uutta teknologiaa ja helppokäyttöisiä sovelluksia, uusia keinoja parantaa maaperää ja kasvinterveyttä, luomuviljelyä ja peltometsätaloutta. “Haluamme tarjota kattavaa analyysia paikallisista ekosysteemeistä sekä rakentaa strategioita maaperän ja kasvien kunnossapitämiseksi, jotta ruoantuotanto olisi kestävää ja toimivaa tulevaisuudessa olosuhteiden ollessa mahdollisesti entistä haastavammat”, sanoo hankkeen koordinaattori Nils Borchard.

Eikö asiaa mitenkään koordinoida? EU:n komission ja afrikkalaisten neuvotteluissa päätettiin edetä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781) vihreän vallankumouksen linjoilla.

Erityisen korni on tuossa yhteydessä tuo otsikko!

IPS:n/maailma.netin seuraava uutinen on selvästi jatkoa tälle aiemmalle:

Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:02:24
Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa (https://www.maailma.net/nakokulmat/afrikan-vihrea-vallankumous-petti-lupauksensa)

QuoteAfrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

- klips -

QuoteJoillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
[...]
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.

"Kerrotaan"? Meillä on jo toisaalta kokemusta, miten voi olla asian todellinen laita, vaikka kuinka jotain kerrottaisiin. Ja juuri sellaisista tapauksista, joissa väitettiin, että viranomaiset pakottavat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=75.msg4742#msg4742) käyttämään jotain tiettyä siementä.

Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa �" Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin  (https://www.maailma.net/uutiset/perinteisiin-viljalajeihin-palaaminen-voisi-parantaa-ruokaturvaa-monissa-maissa-zimbabwessa)

QuoteZimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.

Perinteisten ratkaisujen suosittelu on peitellysti luomulinjankin suosittelemista. Sitä ei ihan suoraan tuossa sanota, mutta aistin sen olevan läsnä. Perinteiset kasvit ja lajikkeet ovat osa luomumyyttiä. Asia tulee ehkä vähän selvemmäksi englanninkielisessä versiossa. Pikku vihjeistä tosin siinäkin (lihav. HJ):

Using Traditional and Indigenous Food Resources to Combat Years of Successive Drought (https://www.ipsnews.net/2020/10/using-traditional-and-indigenous-food-resources-to-combat-years-of-successive-drought/)

QuoteThe erosion of agro-biodiversity, combined with an emphasis on input-intensive cropping systems has, arguably, lowered the resilience of food systems in the global South, says Katarzyna Dembska, a researcher at the BCFN Foundation, an independent and multi-disciplinary think tank that analyses the economic, scientific, social and environmental factors about food.

Dembska said the utilisation of traditional and indigenous food resources in Africa namely; barley, millet, sorghum, millet cowpea and leafy vegetables should be emphasised for achieving food security and nutrition.

Tässä kerrotaan, vaikka epäselvästi, millaiseen satotasoon tyydytään (lihav. HJ):

QuoteSibanda, a farmer in Nyamandlovu, 42 km north-west of Bulawayo, harvested two tonnes of millet this year, compared to less than 700 kg of maize. Some farmers did not harvest maize at all but those who planted sorghum and millet have enough food to last the next harvest season. And Sibanda is pleased to have the harvest despite the poor rainfall in the 2018/9 farming season.

She is one of an increasing number of farmers from semi-arid areas with little rain who are shifting from growing white maize to hardy, traditional sorghum and millet for food and nutrition security.

“I love maize but the frequent drought is making it difficult to grow it regularly,” Sibanda, told IPS during a visit to her 42-hectare farm in the semi-arid Matabeleland North Province of Zimbabwe. Sibanda says she now plants just 5 hectares of her farm. She used to plant 10 hectares but the high costs of seed, labour and uncertain rainfall each year has forced her to scale down.

“I learnt my lesson last season and planted one hectare under pearl millet, another under sorghum and a bigger portion under maize but millet produced the best yield,” Sibanda, who has grown pearl millet and sorghum since 2015, said.

Selventäen: hirssiä hän viljeli yhdellä hehtaarilla, sai siitä 2 tonnin hehtaarisadon, durraa yhdellä hehtaarilla (satoa ei kerrota) ja maissia 3 hehtaarilla, saaden yhteensä 700 kiloa. Eli tuon mukaan vähän yli 200 kiloa*) hehtaarilta! (Voi verrata maissin n. 3 tonnin maailmanlaajuiseen keskimääräiseen hehtaarisatoon. Tai aiempien Zimbabwen nk. "valkoisten" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=898.msg9585#msg9585) viljelijöiden n. 5 tonniin.)

Tuotantopanosten kalleus on tietysti perinteinen osa luomumyyttiä, vaikka tällä kertaa tuossa ei lannoitteita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg10431#msg10431) mainittukaan. Epäsuorasti tuokin viittaa luomuun: hän viljelee menetelmillä, joilla ei yksinkertaisesti jaksa/ehdi viljellä suurempaa aluetta. Ja ainoa tapa sopeutua on pienentää viljelyalaa, vaikka hänellä periaatteessa olisi käytössään huikeat 42 hehtaaria:

Quote from: Heikki Jokipii on 01.08.20 - klo:02:51
Minä taas näkisin, että tilojen pieni koko ja pitäytyminen luomuisiin menetelmiin ovat kytkeytyneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165) toinen toisiinsa. Jos afrikkalaiset viljelijät saisivat glyfosaattia kestäviä lajikkeita ja glyfosaattia, he jaksaisivat hoitaa isompia peltoja. Ja suorakylvön näkymät sielläkin muodostuisivat toisenlaisiksi. Sellaisiksi kuin Etelä-Amerikassa. Muistaa täytyy, että myös Afrikka on suurelta osin tropiikkia.

Durrasta ja hirssistä ei tiettävästi tuollaisia lajikkeita ole vielä olemassa.


________

*) eikä siis saanut oikeastaan yhtään maissia syödäkseen: tuon verran arviolta kuluu hehtaarilta seuraavan sadon siemenviljaksi! Jos tuossa oli toimittajan virhe, ja viljelijä tarkoittikin 700 kilon hehtaarisatoa, se on silti hyvin vähän.

Maissista on kehitetty tällainenkin lajike:

‘If you have no food, you have hunger’: Why one Nigerian biotech scientist breeds drought-tolerant and biofortified corn (https://geneticliteracyproject.org/2020/11/10/if-you-have-no-food-you-have-hunger-why-one-nigerian-biotech-scientist-breeds-drought-tolerant-and-biofortified-corn/)

Eli kuivuutta kestävä. Siitä olisi IPS voinut puhua jotain hyvää tuossa Zimbabwe-uutisessaan. Mutta eipä puhunut.

Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin �" eli juuri Afrikassa �" se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/09/self-limiting-friendly-technology-offers-hope-for-controlling-fall-armyworm-without-pesticides/)

QuoteLike its existing programs against dengue- and Zika-carrying mosquitoes, the fall armyworm effort will use Oxitec’s “Friendly” self-limiting insect technology (https://www.oxitec.com/en/our-technology). This employs genetic engineering to introduce a gene that prevents offspring of the pests surviving into adulthood, thereby dramatically reducing the population.

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Tämä on jo suomennettu, odottaa ilmestymistään. Ja on häpeilemättä Vihreän vallankumouksen linjalla:

Choice and Opportunity for African Farmers Will Transform Africa (https://www.ipsnews.net/2020/12/choice-opportunity-african-farmers-will-transform-africa/)

QuoteIn order to address this, three momentous events occurred at that time. In 2003, the Comprehensive African Agriculture Development Programme (CAADP) (https://www.un.org/en/africa/osaa/peace/caadp.shtml) was launched to provide a policy framework for the transformation of African agriculture.

In 2006, the Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA) (https://agra.org/), the organization I lead, was established to turn these ideas into reality. We are founded on the belief that the only way to do this is at scale �" and yet with a focus on the farmer.

And the Africa Fertilizer conference (https://www.afdb.org/en/topics-and-sectors/initiatives-partnerships/africa-fertilizer-financing-mechanism/about-affm/abuja-declaration) was held, to increase access to crop nourishment �" identified as the weakest link in the farming chain.

These measures have reaped rewards.

(linkit lisännyt HJ)

Tämä kohta sanoo hyvin saman asian kuin James Njorogen sanoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg19677#msg19677) tuolla toisaalla:

QuoteWe need African solutions to African problems. When an African farmer has access to better technology and finance, they see improved productivity, food security and income. Most of the big mistakes in development have happened when external actors have foisted their ideas and ideologies on the continent.

Nyt odottelemme, julkaiseeko ja koska maailma.net tai KU tuon. Ja linkkaamme tietysti heti tänne.

Täällä se on tyrkyllä:

MAANANTAI, 14 JOULUKUU 2020 • BY AGNES KALIBATA
Hyviä uutisia Afrikan maataloudesta (http://ipsnews.net/suomi/2020/12/14/hyvia-uutisia-afrikan-maataloudesta/)

QuoteNairobi 14.12.20 (IPS) Pandemiasta, konflikteista ja ilmastonmuutoksesta huolimatta Afrikan maataloudessa on tapahtunut 2000-luvun aikana merkittävää kehitystä. Miljoonat maanviljelijät ovat saaneet …

Tietysti maailma.netille tuon em. uutisen julkaiseminen voi olla henkisesti vaikeaa. Sehän juuri elokuussa julkaisi tämän:

Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:02:24
Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa (https://www.maailma.net/nakokulmat/afrikan-vihrea-vallankumous-petti-lupauksensa)

QuoteAfrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Ja nyt sen täytyisi julkaista uutinen, jonka keskeinen sanoma on, että eipäs pettänytkään. Vaan täytti ne upeasti. Ja jatkaa toteutumistaan, voittokulkuaan, itse asiassa.

Myös Kansan Uutisilla on sama juttu. Sekin julkaisi elokuussa tuon uutisen, vaikka eri otsikolla.

Toisaalta KU kyllä juuri julkaisi tämän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg19705#msg19705). Sinä ei suoranaisesti oteta kantaa Vihreään vallankumoukseen, mutta puhutaan tuottavuuden merkityksestä yleensä.

Kansan Uutiset julkaisi tänään myös tämän:

Hyviä uutisia Afrikan maataloudesta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4398016-hyvia-uutisia-afrikan-maataloudesta)

Mutta siten ja siinä määrin lyhennettynä, ettei alkuperäisen artikkelin sanoma tule oikein selvästi esiin. Niinpä suosittelemme edelleen englanninkielistä versiota. Toivottavasti lukijat ymmärtävät klikata tuossakin uutisessa olevaa linkkiä siihen.


PS. 22.12.20: Tätä KU:n myös julkaisemaa maatalousuutista on vaikea luokitella:

Maailman ruokajärjestelmä kaipaa korjausta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4397611-maailman-ruokajarjestelma-kaipaa-korjausta)

Ainakin tästä meidän näkökulmastamme. Se ei vaadi luomumenelmien käyttöönottoa. Vaikka hyvin usein sotaahuuto ruokajärjestelmän muuttamisesta sitä tarkoittaakin. (Kuten jo Thomas DeGregori aikoinaan huomasi (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/ruokafetismi.php).)

Hupaisasti IPS:n edellisissä uutisissa parjattu maissi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg19182#msg19182) saa siinä synninpäästön:

QuoteAfrikan maissa maanviljelijät kasvattavat sellaista, mitä eivät syö �" ja syövät sellaista, mitä eivät kasvata. Esimerkiksi Eswatinissa ei kasvateta riittävästi maissia maan 1,1 miljoonan asukkaan ruokkimiseksi, mutta sieltä kyllä viedään tonneittain sokeriruokoa Eurooppaan.

Aiemmin solmittua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781) yhteistyösopimusta nyt ehkä justeerataan:

EU-Africa: translating green agrifood ambitions (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/special_report/eu-africa-translating-green-agrifood-ambitions/)

Tuossa lyhyessä uutisessa puhutaan asiasta tehdystä raportista, mutta linkkiä siihen ei kuitenkaan löydy (?).

Toinen asiaan liittyvä Euractivin artikkeli:

EU-Africa partnership must reflect ‘realities of African agriculture’ (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-africa-partnership-must-reflect-realities-of-african-agriculture/)

Sen kerrottiin olevan osa luvattua erikoisraporttia. Raporttia ollaan siis vasta koostamassa.

Pysytään tarkkailuasemissa!  ;D

Kirjoitus kehottaa aktiivisesti vastustamaan tämän viljelyideologian levittämispyrkimystä Afrikkaan:

Saving Africa’s agroecological food baskets from the agroecology movement (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2021/02/saving-africas-agroecological-food-baskets-from-the-agroecology-movement/)

QuoteAs agroecology activism increases within the global food system, many African communities involved in agriculture and food production, as well as consumers, are getting confused.

This confusion stems from antagonism between the continent’s need for a green revolution �" defined as access to improved seeds and modern pest management technologies, including gene editing tools �" and the agroecology movement pushed by Western NGOs operating in Africa. Despite the promise found in scientifically proven agricultural innovations that can increase yield, African farmers still face intruders’ ideology on to how to feed themselves.
[..]
Africa’s green revolution must be implemented with a total exclusion of the Western agroecology movement. Gene editing tools are not the enemy of ecology. Rather, they offer the hope of reducing agriculture’s carbon footprint, controlling invasive species and building a science-based future for the youth of Africa. They shouldn’t have to die in the Mediterranean when tools like biotech can solve the food security problems at home.

***

Asiasta Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakashin twiitin

QuoteSaving Africa from the crazy agroecology movement: It is very wrong to use false claims about env concerns, indigenous seeds & food heritage to block an entire population from accessing technologies that can save traditional crops and increase productivity

Quote from: Heikki Jokipii on 04.12.20 - klo:04:01
Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin �" eli juuri Afrikassa �" se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

�" klips �"

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Se armeijamato ei ole lakannut olemasta haitta ja uhka. Tässä analyysi siitä, paljonko pahaa se on tähän mennessä aiheuttanut:

Poverty and hunger follow Africa’s fall armyworm invasion (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/24/poverty-and-hunger-follow-africas-fall-armyworm-invasion/)

Annaleena Ylhäinen twiittisivullaan:

QuoteSeur 50 v aikana Afrikan väkiluku kasvaa hurjasti. Miten turvata elintarviketuotanto raivaamatta  metsiä viljelysmaaksi? En usko että pelkkä lannoitteiden käytön lisäys riittää, tarvitaan myös kasvinjalostusta, viljelytekniikkaa ja viljelijöiden rahoitusta

Ja antoi linkin tähän:

It’s Time to Expand Fertilizer Manufacturing Across Africa (https://thebreakthrough.org/issues/food/expand-fertilizer-manufacturing-across-africa)

Voi olla, ettei riitäkään. Mutta siitä on aloitettava.

Toisessa triidissä oli juuri puhetta siitä, miten huonotuottoinen viljely (ilman lannoitteita) tuhoaa jo nyt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=974.msg21227#msg21227) Afrikan metsiä.

Quote from: Heikki Jokipii on 28.10.20 - klo:03:08
Muistaen periaatteellisen puoluepoliittisen neutraalisuutemme, on kyllä sanottava, että tämä on tältä perussuomalaiselta kansanedustajalta varsinaista farisealaisuutta ...

Juvoselta jo toinen kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä: ”Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki?” (https://www.suomenuutiset.fi/juvoselta-jo-toinen-kirjallinen-kysymys-kehitysyhteistyovarojen-vaarinkaytosta-miten-on-mahdollista-etta-rahahanat-ovat-edelleen-auki/)

Quote�" Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

... jos toinen puolueen kansanedustaja on juuri viime keväänä käytännössä ehdottanut, että kehitysapu Afrikkaan on lopetettava kokonaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18930#msg18930).

No, yritetään palata neutraalisuuteemme, ja toivoa, että puolueessa olisi kesän aikana harkittu asioita uudestaan ja tarkemmin.

Täydelliseen neutraalisuuteen ei pysty palaamaan, jos siitä eduskuntaryhmästä jatkuvasti tulee tällaisia aloitteita:

Peltokangas vaatii kehitysyhteistyörahojen jäädyttämistä koronapandemian ajaksi: ”Velkarahalla emme voi loputtomiin elää” (https://www.suomenuutiset.fi/peltokangas-vaatii-kehitysyhteistyorahojen-jaadyttamista-koronapandemian-ajaksi-velkarahalla-emme-voi-loputtomiin-elaa/)

Kun maailmalla nyt yleisempi havainto on, että pandemian takia tarvittaisiin asiaan nyt enemmän rahaa. Mm. rokotteiden rahoittamiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=998.msg20748#msg20748).


Näin asiasta Maailma.net:

https://www.maailma.net/uutiset/koronapandemia-avasi-avunantajien-kukkaronnyorit-kehitysapu-nousi-viime-vuonna

Jatkoksi tähän:

Quote from: Heikki Jokipii on 21.12.20 - klo:08:54
PS. 22.12.20: Tätä KU:n myös julkaisemaa maatalousuutista on vaikea luokitella:

Maailman ruokajärjestelmä kaipaa korjausta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4397611-maailman-ruokajarjestelma-kaipaa-korjausta)

Ainakin tästä meidän näkökulmastamme. Se ei vaadi luomumenelmien käyttöönottoa. Vaikka hyvin usein sotaahuuto ruokajärjestelmän muuttamisesta sitä tarkoittaakin. (Kuten jo Thomas DeGregori aikoinaan huomasi (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/ruokafetismi.php).)

Nämä kirjoittajat olivat huomanneet saman kuin DeGregori.

Viewpoint: Is our western food system based on ‘intensive agriculture’ broken? Not if the environment and alleviating poverty and hunger matter (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/26/viewpoint-is-our-western-food-system-based-on-intensive-agriculture-broken-not-if-the-environment-and-alleviating-poverty-and-hunger-matter/)

Eivätkä siis tuossa suhteessa innostuneet ruokajärjestelmän muuttamisesta. Kirjoituksessa painopiste on USA:ssa, mutta kysehän on koko maailmasta. Afrikka siinä mukana.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.12.20 - klo:04:01
Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin �" eli juuri Afrikassa �" se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/09/self-limiting-friendly-technology-offers-hope-for-controlling-fall-armyworm-without-pesticides/)

QuoteLike its existing programs against dengue- and Zika-carrying mosquitoes, the fall armyworm effort will use Oxitec’s “Friendly” self-limiting insect technology (https://www.oxitec.com/en/our-technology). This employs genetic engineering to introduce a gene that prevents offspring of the pests surviving into adulthood, thereby dramatically reducing the population.

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Lisää tuosta projektista saksankielellä:

Neue Konzepte gegen die Heerwurm-Plage: Die Vermehrung des Schädlings blockieren (https://www.transgen.de/aktuell/2682.afrika-herbst-heerwurm-bedroht-maisernte.html)

Näyttäisi näin hyvältä tänä vuonna:

Zimbabwe expects maize output to more than triple this year (https://www.google.com/amp/s/mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN2AV0VO)

Quote(Reuters) - Zimbabwe expects to harvest up to 2.8 million tonnes of the maize this year, three times 2020 output thanks to higher than usual rainfall, official data showed on Wednesday.

The southern African nation endured devastating droughts in the past two years, which cut maize harvest to 900,000 tonnes in 2020, half its annual requirements.

Hyvältä siis näyttää, mutta oikeastaan vain suhteessa edellisten vuosien katastrofeihin.

Naapurimaan tai hyvin lähellä sijaitsevan Malawin tilanne:

http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?lang=en&code=MWI

Tasaista yli 3 mijoonaa tonnia. Tämän vuoden odotus 4,1 mijoonaa tonnia.

Väkiluvut Zimbabwe n. 15 mijoonaa, Malawi n. 19 miljoonaa.

Malawiakin on joku vuosi sitten kuivuus koetellut. Sadot laskivat, mutta eivät yhtä katastrofaalisesti.

***

Näiden maiden välinen kauppa täytyy saada kulkemaan. Ja kaikkien maiden varmuusvarastointisysteemit kuntoon.

Yritetään salakuljettaa tähän luomuaatetta:

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa �" Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa (https://www.maailma.net/uutiset/ruokajarjestelma-on-rikki-ja-sita-korjataan-pian-yk-huippukokouksessa-yksimielisyys-on)

Ja tietysti niin, että se esitetään muka viljelijöiden omana tahtona:

QuoteEtenkin pienten ruohonjuuritasonjärjestöjen kanta on selvä. Justiça Ambientalin Anabela Lemosin mielestä ruuantuotannon pitäisi perustua paikallisten ruokajärjestelmien tukemiseen ja agroekologisiin malleihin, yritykset pitäisi sulkea kokonaan pois YK:n päätöksentekoelimistä ja kokouksessa pitäisi kieltää esimerkiksi kemialliset myrkyt ja lannoitteet sekä geenimuunnellut siemenet ja tuotteet.

Meidän kantamme on täysin päinvastainen. Nämä "vatsastapuhujajärjestöt" (http://www.gene.ch/gentech/2002/Aug/msg00175.html) olisi hyvä pitää syrjemmällä. Jopa sulkea ne kokonaan pois.

Tässä olisi varmasti järkeä:

Ravinteiden tasaisempi jako torjuisi nälkää ja luontokatoa �" tutkijat visioivat kannustimeksi planeettavaluuttaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1660198)

QuotePlaneettavaluutta olisi markkinavetoinen järjestelmä, jossa ravinteet kierrätettäisiin ja jaettaisiin nykyistä reilummin koko ihmiskunnan kesken.

Paljon enemmän kuin siinä, että esim. Afrikkaa houkutellaan pitäytymään luomumenetelmiin.

QuotePohjoisella pallonpuoliskolla päätyy peltojen kautta vesistöihin ravinteita, joista on huutava pula etelän köyhissä maissa. Siellä ruuantuotannossa tarvittavat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, on käytetty peltomaasta loppuun, ja ravinteita sisältävä lanta päätyy usein poltettavaksi.

Ravinteiden käytön oikeudenmukaista jakamista tutkinut kestävyystieteilijä, professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta kertoo, että jo käyttöön otettuja ravinteita voitaisiin kierrättää tehokkaammin ja jakaa nykyistä reilummin ihmiskunnan kesken.

”Ravinteet voidaan saada sinne, missä niitä eniten tarvitaan, sieltä, missä niitä on liikaa.”

Quote from: Heikki Jokipii on 15.04.21 - klo:04:12
Täydelliseen neutraalisuuteen ei pysty palaamaan, jos siitä eduskuntaryhmästä jatkuvasti tulee tällaisia aloitteita:

Peltokangas vaatii kehitysyhteistyörahojen jäädyttämistä koronapandemian ajaksi: ”Velkarahalla emme voi loputtomiin elää” (https://www.suomenuutiset.fi/peltokangas-vaatii-kehitysyhteistyorahojen-jaadyttamista-koronapandemian-ajaksi-velkarahalla-emme-voi-loputtomiin-elaa/)

Kun maailmalla nyt yleisempi havainto on, että pandemian takia tarvittaisiin asiaan nyt enemmän rahaa. Mm. rokotteiden rahoittamiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=998.msg20748#msg20748).

Eikä sille mitään voi, että sillä linjalla he jatkavat:

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille �" ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon (https://www.suomenuutiset.fi/makela-hallitus-teki-arvovalinnan-viedessaan-miljardeja-euroja-ulkomaille-ne-rahat-voitaisiin-kayttaa-suomalaisten-hoitoon/)

QuotePerussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.

(lihav. HJ)

Näen tämänkin uutisen sen käsityksen lietsomisena, että kaikki kehitysapu menee hukkaan:

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa (https://www.suomenuutiset.fi/apu-ei-mennyt-perille-afrikassa-asemiehet-veivat-yli-5-000-tonnia-ykn-toimittamia-elintarvikkeita-sudanin-darfurissa/)

Tässä tieto, että Zimbabwessakin on yritetty samaa kuin Malawissa:

Zimbabwes statliga jordbruksstöd har inte löst matbristen (https://demokraatti.fi/zimbabwes-statliga-jordbruksstod-har-inte-lost-matbristen)

Mutta se ei ole oikein tuottanut tulosta. Tässä on vähän jälkiviisauden makua:

QuoteExperter betonar att det kommer att krävas mer än statligt bekostade insatsvaror och fröer för att landet ska kunna bemöta en framtid där vädret blir allt mindre förutsägbart och riskerna för klimatkriser ökar.

En stor del av landets jordbrukare är inte bara beroende av regn, utan saknar också maskinell utrustning.

Jotta jatkossa onnistuttaisiin, tarvitaanko siis suotuisampia säitä vai traktoreita? Ja miten hallitus nyt pitäisi huolta, että jompia kumpia tai molempia on seuraavalle satokaudelle saatavissa? Tällaisiinkin keinoihin viitataan:

QuoteMaria Gallar, vid WFP i Zimbabwe, säger till IPS att riskerna för att småbönder drabbas av matbrist minskar om de får tillgång till ”produktiva tillgångar”, som dammar där de kan lagra vatten.

�" För att bryta cykeln av återkommande matkriser krävs det ökade investeringar för att stärka motståndskraften och bygga upp system för tidiga varningar, konstaterar Maria Gallar.

Hyvin virkistävää, ettei IPS tuo kuitenkaan mitään luomuvaihtoehtoa esille!

Saksa ajaa häikäilemättä omaa agendaansa:

Agrarallianz in Afrika
Entwicklungsministerin Schulze stellt Gates-Projekt infrage (https://www.spiegel.de/wirtschaft/afrika-svenja-schulze-stellt-agrarprojekt-der-gates-stiftung-infrage-a-2042de13-6006-4339-907e-dc84ec321b24?fbclid=IwAR2vbQD_Vwbo4A-IBnz4jYjBfJLjFvZ1nq6jDvp4CuRQlWYAwlCKJzZKUto)

QuoteIn einem von der Gates-Stiftung und der Bundesregierung geförderten Agrarprojekt in Afrika werden Pestizide eingesetzt, die in der EU verboten sind. Entwicklungsministerin Svenja Schulze prüft den Ausstieg.

EU:n pitää tuo estää. On sovittu toisenlaisesta linjasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781).

Nyt se lähtee liikkeelle:

Yli 2 miljardia geenimuunneltua hyttystä vapautetaan luontoon USA:ssa �" Kokeilu laajenee kahden osavaltion alueelle (https://tekniikanmaailma.fi/yli-2-miljardia-geenimuunneltua-hyttysta-vapautetaan-luontoon-usassa-kokeilu-laajenee-kahden-osavaltion-alueelle/)

Varmaankin tuosta saadaan oppia myös taisteluun "armeijamatoa" vastaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg21590#msg21590). Kyseessä on saman firman  kehittämä teknologia.

Tämä kenttäkoe olikin jo aloitettu:

Oxitec successfully concludes Brazilian field trial of self-limiting fall armyworm developed to protect insect-resistant Bt corn (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/23/oxitec-successfully-concludes-a-brazilian-field-trial-of-its-self-limiting-fall-armyworm-developed-to-protect-insect-resistant-bt-corn/)

Quote from: Heikki Jokipii on 06.02.22 - klo:05:27
Tässä tieto, että Zimbabwessakin on yritetty samaa kuin Malawissa:

Zimbabwes statliga jordbruksstöd har inte löst matbristen (https://demokraatti.fi/zimbabwes-statliga-jordbruksstod-har-inte-lost-matbristen)

Mutta se ei ole oikein tuottanut tulosta. Tässä on vähän jälkiviisauden makua:

QuoteExperter betonar att det kommer att krävas mer än statligt bekostade insatsvaror och fröer för att landet ska kunna bemöta en framtid där vädret blir allt mindre förutsägbart och riskerna för klimatkriser ökar.

En stor del av landets jordbrukare är inte bara beroende av regn, utan saknar också maskinell utrustning.

Jotta jatkossa onnistuttaisiin, tarvitaanko siis suotuisampia säitä vai traktoreita? Ja miten hallitus nyt pitäisi huolta, että jompia kumpia tai molempia on seuraavalle satokaudelyle saatavissa?

Ei vaan tunnu siellä onnistuvan:

Leivästä on tullut Zimbabwessa ylellisyystuote keskiluokallekin �" Ukrainan viljakuljetusten palautumisen toivotaan helpottavan tilannetta (https://www.maailma.net/uutiset/leivasta-on-tullut-zimbabwessa-ylellisyystuote-keskiluokallekin-ukrainan-viljakuljetusten)

Omavaraisuudesta kyllä tavoitteena puhutaan. Vanhimmat meistä muistavat ajan, jolloin maasta puhuttiin "Afrikan vilja-aittana". Silloin kyllä toisen nimisenä.

Minusta tämän kysymyksen piti olla jo toisin sovittu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781):

Africa Needs More, Not Less, Fertilizer (https://foreignpolicy.com/2022/10/08/fertilizer-war-climate-shortage-food-agriculture-africa-europe/)

QuoteThe European Commission has opposed a plan to support expanding fertilizer production in Africa because it would clash with the European Union’s climate goals. (Fertilizer production and use account for about 5 percent of greenhouse gas emissions.) But as EU countries expand domestic and overseas fossil fuel infrastructure to reduce reliance on Russian energy, it is hypocritical to limit the agricultural potential of other countries to meet green goals.

Restricting aid to African countries for fertilizer production because it conflicts with climate goals, while also demanding natural gas from the continent, is absurd and unfair. Supporting these countries through a crisis requires increased financing for fertilizer production, getting back to the bread-and-butter business of development: large-scale resource and industrial development. Africa has untapped potential in both energy and agriculture, but without increasing fertilizer production, its food output will continue to lag behind other regions.

Tällaiseen Reutersin uutiseen siinä lähteenä viitataan:

EU split over fertiliser plants in poorer nations as food crisis bites (https://www.reuters.com/world/europe/eu-split-over-fertiliser-plants-poorer-nations-food-crisis-bites-2022-06-20/)

Eli asia on kuitenkin EU:n sisällä riitautettu.

Nyt olisi kysyttävää komissaari Jutta Urpilaiselta!

Quote from: Heikki Jokipii on 23.12.18 - klo:05:08
Tämä on varsin kunnioitettava projekti:

Perunatutkija irtisanoutui virastaan ja vie nyt viljelyoppia Tansaniaan �" tavoitteena kouluttaa satoja perunanviljelijöitä ja helpottaa Afrikan ruokapulaa (https://yle.fi/uutiset/3-10552384)

Vaikka - varmaan jo arvasittekin - me liittäisimme mielellämme tuohon perunarutolle vastustuskykyiset GMO-lajikkeet.

�" klips �"

Vaikka tuon Tuomiston onnellisuusteorian ottaisi pilke silmäkulmassa kuulijanakin.

Hän jatkaa perunan ylistämistä:

Peruna on ruokaturvaa tuova ilmastokasvi (https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/mielipiteet/kolumni/peruna-on-ruokaturvaa-tuova-ilmastokasvi/)

Paljon hyvää siinä perunasta sanotaan. Otetaan siitä valikoiden:

QuotePeruna on myös pinta-alatehokas. Pasta-annos vaatii maapinta-alaa noin kolminkertaisesti ja riisiannos lähes kuusinkertaisesti peruna-annokseen verrattuna.

QuoteAfrican Rice Center edistää riisinkasvatusta Afrikassa ruokaturvan parantamiseksi. Eikö peruna sopisi tähän paremmin? Kiinassa asia on ymmärretty. Siellä on siirrytty nopeasti riisinviljelystä perunantuotantoon. Kiina on maailman suurin perunantuottaja tuottaen neljänneksen koko maailman perunasta

Ja nyttemmin on perunaruton kestäviä lajikkeita, jotka mahdollistaisivat tuon.

QuoteSuomessakin olisi jotain tehtävissä. Suomessa kulutetaan lihaa noin 80 kiloa henkeä kohden vuodessa, perunaa vain 50 kiloa. Voisiko prosentit kääntää toisin päin ilman, että kenenkään kulinaristiset nautinnot siitä kovin paljon kärsivät?

Niin se minullakin on: pieni nokare herkullista naudanlihaa, siitä muodostuvaa rasvaista lihamehua kastikkeeksi, ja paljon perunaa! Hyvää!

Tämä IPS-uutinen kuvaa nyt tapahtumaketjun minusta osin oikein, osin merkillisesti:

Moni valkoisilta vallatuilla tiloilla elävistä Zimbabwen viljelijöistä elää nyt köyhyydessä �" ”On kuin valkoiset olisivat vieneet sateet mukanaan” (https://www.maailma.net/uutiset/moni-valkoisilta-vallatuilla-tiloilla-elavista-zimbabwen-viljelijoista-elaa-nyt-koyhyydessa)

Tämä on minusta oikein kuvattu:

QuoteMaatalousasiantuntijat syyttävät myös siirtolaisfarmarien teknisten taitojen puutetta. He eivät osaa hoitaa valkoisilta valtaamiaan maita.

”He kärsivät, koska ovat ottaneet haltuunsa suuria tiloja vailla vakavan, suurimittaisen maatalouden edellyttämää teknistä tietoa ja taitoa. Siksi useimmat heistä ovat köyhiä”, Masvingon maatalousyhteysvirkailija Denzel Makarudze selittää.

Mutta tämä sitten varsinkaan yhdessä tuon kanssa ei ole:

QuoteMurewa on kautta vuosien saanut valtion anteliasta tukea, siemeniä ja lannoitteita. Sadot ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi, vaikka koko seitsenhenkinen perhe raataa pelloilla niin ahkerasti, että lapsilta on jäänyt koulu kesken.

”Elämä oli parempaa vanhassa kodissa. Sain lapset kouluun viljelytuloillani, sillä satoa tuli jokaisena satokautena toisin kuin täällä”, Murewa sanoo.

Murewasta on tullut riippuvainen hyväntekeväisyydestä ja avustuksista. Hänen perheensä ei tulisi toimeen ilman valtion ja avustusjärjestöjen ruoka-apua ja lahjoituksia.

Kaksi vuosikymmentä maiden anastuksen jälkeen lukemattomat muutkin muualta tulleet viljelijät ovat joutuneet tyytymään hivuttavaan köyhyyteen.

(lihav. HJ)

Vaan vähän merkillistä tarinaa. Analyysi jää kesken. Ei yritetä selittää, miksi noiden keinojen käyttö on purrut naapurimaissa Sambiassa ja Malawissa, mutta ei Zimbabwessa. Niinpä artikkeli jää köyhyyspornoksi.

Tarinat entisistä hyvistä sadoista taas viittavat vähän IPS:n luomuagendaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg288#msg288). Mutta otetaanpa tähän aikasarja:

https://www.theglobaleconomy.com/Zimbabwe/cereal_yield/

Hyviä satoja ei Zimbabwessa ole oikeastaan koskaan vielä saatu. Huipputuloskin 1869 kg hehtaarilta keskimäärin  on kehno. Meidän tulevassa Afrikan ihmeessämme sielläkin tullaan saamaan paljon enemmän.

Otsikossa olevaan säiden muuttumiseen selityksenä sanoisin: valkoiset antoivat tilalle Ilmastonmuutoksen, isolla alkukirjaimella. Siihen vetoamalla voi unohtaa, miten säät Afrikassa ovat aina olleet oikullisia. Ja lisäksi: kyllä sääkin on kohdellut noita 3 naapurimaata suurin piirtein samalla tavalla.

Quote from: Heikki Jokipii on 28.10.20 - klo:03:08
Muistaen periaatteellisen puoluepoliittisen neutraalisuutemme, on kyllä sanottava, että [..]

Suomen Uutiset on tietoinen tästä:

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia �" paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa (https://www.suomenuutiset.fi/maapallon-vakiluku-jo-8-miljardia-paine-kasvaa-hyvinvoivassa-maailmassa/)

QuoteVäki pyrkii paremman elämän äärelle

Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000�"2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.

Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää yhteistä linjaa edes EU:n sisällä.

Painetta ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin mukaan runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Mutta ei tee ehdotusta siitä, miten parempi elämä vietäisiin Afrikkaan. �" Meillä on täällä siitä tiettyjä suuntaviivoja. Ks. edellä ja koko saittimmekin passim.

Nyt yritetään ehkä muuttaa...

Näkökulmaa muuttamalla kehitysapu voi hyödyttää sekä saajaa että antajaa (https://www.suomenuutiset.fi/nakokulmaa-muuttamalla-kehitysapu-voi-hyodyttaa-seka-saajaa-etta-antajaa/)

... perussuomalaisten asenteita asiaan!

Tai jos yritettäisiin ymmärtäväisemmin suhtautua, keskitytään tuohon, että sen täytyy hyödyttää. Sehän tapahtuu parhaiten, jos avun antamisen tavoista ym. neuvotellaan yhdessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg19752#msg19752).

Perussuomalaiset eivät ehkä olekaan niin poikkeavalla linjalla.

Mutta perussuomalaiset ei taida "unnankanttisuudestaan", kielteisestä asenteestaan irti päästä:

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta (https://www.suomenuutiset.fi/evan-tutkimus-osoittaa-suomalaiset-haluavat-pelastaa-hyvinvointivaltion-leikkaamalla-toissijaisista-kohteista-kuten-yleisradiosta-ja-kehitysavusta/)

QuoteKehitysavusta perussuomalaiset leikkaisi 520 miljoonaa euroa sekä asettaisi kehitysavun ehdoksi tulevaisuudessa, että kehitysapua voitaisiin jakaa vain ja ainoastaan valtion budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.

Vaikka yrittäisi ymmärtää tuota toista ehtoa.

Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille �" Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä (https://www.maailma.net/uutiset/perussuomalaiset-leikkaisi-kehitysyhteistyosta-koska-se-ei-tuota-lisaarvoa-suomalaisille)

Tuo kritikki osuu, koska Perussuomalaiset eivät tuossa ohjelmassaankaan ole päässeet irti em. perusvastenmielisyydestään asiaan.

Heillä oli yritystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg29661#msg29661). Mutta vanhaan he palasivat. Joka linjauksena on lähes tiivistettävissä: ei senttiäkään!

Kriisi on mahdollisuus:

African Union farming chief: Crisis offers a chance to produce our own food (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/interview/african-union-farming-chief-crisis-offers-a-chance-to-produce-our-own-food/)

QuoteHowever, the temporary disruptions of grain imports due to the Ukraine war could also be an opportunity for African countries to strengthen agricultural production at home, the Commissioner stressed.

“As policymakers, we should take this as an opportunity to change the narrative, change our approach,” she said. “Look at Ethiopia today: this year, they are going to export wheat because last year, when the war started, they started producing it.”

She added that Africa currently spends $45 billion (�,�41.4 billion) every year on food imports �" money that could be spent instead on developing the domestic agriculture sector.

Asked whether it is the right approach for the EU to ramp up production in order to fill the gap left by Ukraine on global markets, Sacko said that, on a free international market, it is fair for Europe to export its products but that African countries would be able to offer theirs at more competitive prices once production on the continent is ramped up.

“We cannot tell Europeans not to produce. But once we start producing, it will be competitive �" people will see the price,” she stressed.

The African Union, Sacko explained, is therefore encouraging its member states to leverage the possibilities held by their agricultural land by investing in domestic production and thereby creating jobs and wealth.

With 60% of arable land so far uncultivated, there is a large potential to ramp up agricultural production, she added. “We have the ecosystem to feed Africa and to feed the world.”

(lihav. HJ)

QuoteLudger Wess uudelleentwiittasi
Thomas Wengenroth
@VetDocVideo
Schönes Interview. Was bräuchte #Afrika? Überraschung: moderne #Landwirtschaft! Landwirtschaft der Zukunft: »Afrika könnte die Welt ernähren« https://spiegel.de/ausland/hunger-und-ernaehrung-der-zukunft-afrika-koennte-die-welt-ernaehren-a-08fdcb89-4133-4b0a-bedb-9bfdf69eb056via @derspiegel

https://www.spiegel.de/ausland/hunger-und-ernaehrung-der-zukunft-afrika-koennte-die-welt-ernaehren-a-08fdcb89-4133-4b0a-bedb-9bfdf69eb056

Kommenttitwiitti:

QuoteLudger Wess
@LudgerWess·1t
«In Uganda geben die Leute 60 bis 70 Prozent ihres Einkommens für Lebensmittel aus.» Hauptgrund ist unproduktive Landwirtschaft. Warum wollt ihr das nicht ändern, @cem_oezdemir @SvenjaSchulze68 @SteffiLemke?

 BJORN LOMBORG: A second Green Revolution is needed to feed the planet (https://www.businesslive.co.za/bd/opinion/2023-02-22-bjorn-lomborg-a-second-green-revolution-is-needed-to-feed-the-planet/)

QuoteWith just $5.5bn invested annually, agricultural R&D can reduce hunger and increase per capita incomes, making it one of the best investments humanity can make

Yleisempikin mielipide (ja tutkimus- ja kehitystyön ylistys), mutta sopii tähän triidiin.

QuoteThe Green Revolution was an extraordinary achievement. However, the world needs a second Green Revolution to extend the benefits to the world’s poorest and reduce global hunger.

It is especially needed today as we fall behind on feeding the planet. Since 2016, world leaders have made grand development promises for every country by 2030, called the Sustainable Development Goals (SDGs). One of the most crucial goals focuses on ways to boost agriculture �" from ending hunger to ensuring better nutrition and more sustainable farming.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.07.17 - klo:01:30
USA eli Trumpin hallinto, Amerikka ensin -puheistaan huolimatta, näytti mallia:

At G20 summit, Trump pledges $639 million in aid to four countries (https://www.reuters.com/article/us-g20-germany-famine-idUSKBN19T0LC)

Plus 252 miljoonaa Etiopialle (annettu jo aiemmin). Kerrankin siis tapaus, jossa siinä, että sanoo yhtä ja tekee toista, ei olekaan moitittavaa. Olihan siellä Saksakin.

Mutta Biden hallintoineen nokitti komeasti:

United States promises Africa 7 billion dollars to tackle climate crisis and food insecurity (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/21/united-states-promises-africa-7-billion-dollars-to-tackle-climate-crisis-and-food-insecurity/)

Pahuksen hyvä kysymys:

QuoteLudger Wess uudelleentwiittasi
Robert Wager #donotdonatetoGreenpeace
@RobertWager1·14t
Vastauksena käyttäjälle
@MogensStrunge
With is very well known by Europe how much yield reduction comes with Agroecology, it begs the question:  Why are European politicians trying to starve Africa?

https://pbs.twimg.com/media/FvPgr9kagAAZdUQ?format=jpg&name=small

Itse tutkimus tässä, josta (lihav. HJ):

An agroecological Europe in 2050: multifunctional agriculture for healthy eating  (https://www.iddri.org/en/publications-and-events/study/agroecological-europe-2050-multifunctional-agriculture-healthy-eating)

QuoteThe TYFA scenario is based on generalising agroecology, abandoning imports of plant proteins and adopting healthier diets by 2050. Despite an induced decline in production of 35% compared to 2010 (in Kcal), this scenario:

�" feeds Europeans healthily while maintaining export capacity;
�" reduces Europe’s global food footprint;
�" results in a 40% reduction in agricultural GHG emissions;
�" and helps to restore biodiversity and to protect natural resources.

Toisenlaisesta linjasta pitäisi kuitenkin olla olemassa sopimus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781).

Silti ajatus akroekologiasta Euroopassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg26854#msg26854) elää. Ja heijastuu valitettavasti myös suunnitelmiin Afrikasta. Näillä "markkinoilla" etstään myyvää brändiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg11567#msg11567), jolla on vaikutuksen tekevä nimi.  8)

Quote from: Heikki Jokipii on 16.01.23 - klo:03:00
Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille �" Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä (https://www.maailma.net/uutiset/perussuomalaiset-leikkaisi-kehitysyhteistyosta-koska-se-ei-tuota-lisaarvoa-suomalaisille)

Tuo kritikki osuu, koska Perussuomalaiset eivät tuossa ohjelmassaankaan ole päässeet irti em. perusvastenmielisyydestään asiaan.

Heillä oli yritystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg29661#msg29661). Mutta vanhaan he palasivat. Joka linjauksena on lähes tiivistettävissä: ei senttiäkään!

Suomen Uutiset esittelee tämän teoksen:

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa �" yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan (https://www.suomenuutiset.fi/__trashed-10/)

Jossa:

Quote�" Tarkkoihin määriin Koopmans ei ota kantaa, vaan jättää sen poliitikkojen tehtäväksi. Lukija voi tokia kysyä aiheellisesti, onko kiintiöpakolaistenkaan määrän kasvattaminen paras strategia, kun lähellä lähtömaita olisi mahdollista auttaa paljon useampia samalla rahalla.

Mutta tämän lähteen mukaan (https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/5918491):

QuoteJussi Halla-aho kertoi tiistaina, että puolue ajaa mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.
[..]
Purran mukaan osa Suomen kehitysyhteistyörahoista voitaisiin siirtää Ukrainan auttamiseen. Ukrainan pitää hänestä olla humanitaarisen auttamisen pääkohde.

Tästä perusajatuksestaan tai linjastaan he eivät näy irti pääsevän:

Kehitysapuleikkaukset pöydällä hallitusneuvotteluissa �" perussuomalaiset haluaa selviä säästöjä (https://www.suomenuutiset.fi/kehitysapuleikkaukset-poydalla-hallitusneuvotteluissa-perussuomalaiset-haluaa-selvia-saastoja/)

QuoteRiikka Purra kertoi aamulla, että Säätytalolla puhutaan nyt myös Suomen kansalaisten elämään vaikuttavista leikkauksista eri sektoreilla.

�" Meidän mielestämme kehitysapu eli se, että Suomi laittaa rahaa maailmalle Afrikkaan, Aasiaan tai tekee jopa kansainvälisiä kampanjoita, ei ole sopivaa.

Hiukan hänelle tuli kutenkin mieleen, että onko kaikki hänen/heidän linjassaan kuitenkaan oikein... sopivaa:

Quote�" Kehitysapurahoitusta ei olla kokonaan lopettamassa, mutta haluamme selviä säästöjä.

***

Ja perussuomalaisten linjauksissa tämä tulee valitettavasti oikein "kauniisti" esiin:

Ukrainan sodan on varoiteltu vievän huomiota muilta kriiseiltä �" Vaikutukset alkavat nyt todella näkyä, varoittaa avustusjärjestö  (https://www.maailma.net/uutiset/ukrainan-sodan-on-varoiteltu-vievan-huomiota-muilta-kriiseilta-vaikutukset-alkavat-nyt)

Ks. Purra juuri edellisessä puheenvuorossa.

Ikävä juttu, jos Afrikan kehitys tehdään riippuvaiseksi eräänlaisesta identiteettipolitiikasta:

Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella �" ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso  (https://www.maailma.net/uutiset/uusi-hallitus-kaantaa-kehitysyhteistyobudjetin-takaisin-lasku-uralle-ja-maaraa-avun-saannin)

QuoteYksi suurimmista muutoksista on se, että kehitysyhteistyön antaminen ehdollistetaan jatkossa siihen, että varoja vastaanottavat maat ja ”toimijat” eivät tue Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maiden pitää myös sitoutua vastaanottamaan omia kansalaisiaan �" käytännössä karkotettuja.

”Ehdollistaminen herättää tietenkin huolta. Hallitusohjelman kehitysyhteistyöosuus alkaa sillä, että puhutaan tasavertaisesta yhteistyöstä ja haetaan tasavertaisen yhteistyön tapoja suhteessa globaaliin etelään ja kumppanimaihin. Ehdollistaminen ei tällaiseen ajatteluun oikein sovi”, Laakso sanoo.

Hänen mielestään etenkin Ukraina-kysymyksessä olisi parempi seurata, mitä maa itse tekee: se on esimerkiksi avaamassa Afrikkaan lähetystöjä ja on pikemminkin alleviivannut kumppanuuttaan Afrikan maiden kanssa.

”En ole ollenkaan varma siitä, että se, että Suomi tai muut länsimaat ehdollistavat omaa kehitysyhteistyötään Venäjä-politiikkaan, olisi Ukrainan etu.”

Tuossa ei tule esille EU:n ja Yhdysvaltain puolelta tuleva paine nk. "vihreään kolonialismiin" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg19339#msg19339). Joka kuitenkin on olemassa oleva tosiasia. Kuten sekin, että Kiinaan ja Venäjään tukeutumalla Afrikan maat pyrkivät sitä osittain välttämään. Eivätkä siis ole Kiinan ja Venäjän "seireenilaulun" passiivisia uhreja.

***

Tällainen oli oli odotuksemme kolmisen vuotta sitten:

Quote from: Heikki Jokipii on 18.10.20 - klo:04:59
Niin, kuinka kukin asiat hahmottaa. Minun käsitykseni mukaan EU:n ja Afrikan yhteistyösopimuksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781) on kyse juuri tuosta. Ja sitä käsittääkseni Afrikka-komissaari Jutta Urpilainenkin nyt pyrkii edistämään.

Keskustelua asiasta on tietysti käyty jo pitkään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg10766#msg10766).

Mutta ainakaan julkisuudessa Urpilaisen toiminta ei tuossa ole ollut kovin vakuuttavaa.

Tämä on tosi epäreilua:

Venäjä aikoo korvata Ukrainan viljakuljetukset Afrikkaan omilla kuljetuksillaan, Putin sanoo (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/08fb0d0d-b33c-49a8-acdd-5591ad0fd5e1)

Jos tuo toisaalta synnyttää muualla kilpajuoksun Afrikkaan, se voi olla maanosan kannalta nyt helpottava asia. Sellaisesta oli jo keväällä viittteitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg32545#msg32545).

Pidemmän tähtäimen ratkaisuista ei tässä yhteydessä voi oikeastaan tilanteen luonteen vuoksi puhuakaan. Iltalehti tilanteesta nyt:

Tutkija: Venäjä on ottamassa käyttöönsä äärimmäisen julman aseen �" ”Tässä tulee kuolemaan paljon ihmisiä” (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9f83c71c-8c0e-4bae-9752-31308e321a33)

Josta tämä yksityiskohta:

QuoteMissä EU?

Samoilla linjoilla on myös MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman. Hän kummeksuu Euroopan unionin heikoksi jäänyttä roolia tilanteessa.

�" Nälänhädät ja siitä seuraavat siirtolaisliikkeet ovat täysin mahdollisia. Olen ihmetellyt itsekin, miksi EU on osallistunut muiden viljakäytävien käyttöönottoon niin heikosti, Schulman sanoo.

�" Euroopan pitäisi olla vastaamassa siihen, että Ukrainan vilja saataisiin taas kulkemaan. Missä on esimerkiksi Afrikka-komissaari Jutta Urpilainen (sd)? EU saisi sulan hattuun, kun voisi tehdä asialle jotain. Se varmasti lisäisi myös positiivista suhtautumista Euroopan unioniin, Schulman jatkaa.

Tuossa ja muissa asioissa komissaari Urpilainen voisi vielä nostaa profiiliaan. EU saisi sulan hattuun myös niin, että se (ainakin väliaikaisesti) luopuisi kaikista toimenpiteistään, jotka johtavat sen oman viljantuotannon pienenemiseen. Ja lisäävät kysyntä- ja hintapainetta maailmanmarkkinoila. Käsittääkseni EU-komissio toimii myös yhteisönä, päätöksentekokollektiivina, nimensä mukaisesti komissiona,

Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä:

Zelenskyi: EU:n ukrainalaisviljalle asettamien tuontirajoitusten suunniteltua jatkamista mahdoton hyväksyä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6162cb6c-e372-4af4-83c7-ca9abccff87e)

Mutta Ukrainan pulan lieventämisen lisäksi on mietittävä Afrikan pulaa. (Toivottavaa ei tietysti ole, että Venäjä pääsee asiassa loistamaan.) Eräitä siihen suuntaan meneviä ideoita tuossa kirjoituksessa on.

Sitten Putin kehtaa tehdä juuri näin:

Putin lupaili Afrikan maille ilmaista viljaa (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009746202.html)

Eikä Egyptikään omassa tilanteessaan pane paljon painoa periaatteellisille.kysymyksille:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Vehnän pörssihinnassa pudotusta - Egypti osti venäläistä vehnää ja Intia aikoo viedä myös jonkin verran.

EU wheat falls back as export prospects assessed (https://www.xm.com/research/markets/allNews/reuters/eu-wheat-falls-back-as-export-prospects-assessed-53612747)

https://twitter.com/AYlhainen/status/1689372099297574912?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Tästä voi sitten seurata jotain kamalaa:

QuoteUkraina uhmaa Venäjää Mustallamerellä �" Aikoo päästää täysjumissa olleet laivat liikkeelle

Ukraina uhmaa Venäjää Mustallamerellä �" Aikoo päästää täysjumissa olleet laivat liikkeelle (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/7d1c81b7-e3c6-4dc3-b1cf-73742db5dc62)

https://twitter.com/AYlhainen/status/1690090565290065921?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Jos se kamala toteutuu, riittääkö Egyptin pokka vielä tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg34386#msg34386)?

Quote from: Heikki Jokipii on 20.08.21 - klo:04:27
Yritetään salakuljettaa tähän luomuaatetta:

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa �" Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa (https://www.maailma.net/uutiset/ruokajarjestelma-on-rikki-ja-sita-korjataan-pian-yk-huippukokouksessa-yksimielisyys-on)

Ja tietysti niin, että se esitetään muka viljelijöiden omana tahtona:

QuoteEtenkin pienten ruohonjuuritasonjärjestöjen kanta on selvä. Justiça Ambientalin Anabela Lemosin mielestä ruuantuotannon pitäisi perustua paikallisten ruokajärjestelmien tukemiseen ja agroekologisiin malleihin, yritykset pitäisi sulkea kokonaan pois YK:n päätöksentekoelimistä ja kokouksessa pitäisi kieltää esimerkiksi kemialliset myrkyt ja lannoitteet sekä geenimuunnellut siemenet ja tuotteet.

Meidän kantamme on täysin päinvastainen. Nämä "vatsastapuhujajärjestöt" (http://www.gene.ch/gentech/2002/Aug/msg00175.html) olisi hyvä pitää syrjemmällä. Jopa sulkea ne kokonaan pois.

Saamme tukea näkemyksellemme itse Afrikasta:

Viewpoint: 200 million Africans are chronically malnourished and 5 million die of hunger each year. The continent can’t rely on agroecology alone (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/27/viewpoint-200-million-africans-are-chronically-malnourished-and-5-million-die-of-hunger-each-year-the-continent-cant-rely-on-agroecology/)

QuoteA report by the Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA) indicates that despite a decade of pro-growth and food security policies and programmes such as the Comprehensive Africa Agricultural Development Programme (CAADP), 200 million Africans are chronically malnourished and five million die of hunger annually.

Proponents of agroecology have always fronted it as the ultimate solution to the African food security problem. They champion indigenous approaches, resisting the industrialisation of African agriculture, and rejecting both the use of genetic engineering and the privatisation of living organisms.

But when locusts for instance invade a farm, would you advise farmers not to use pesticides, for example?

A model of agroecology that limits farming inputs to solely indigenous materials is too restrictive to transform the sector.

Tieto kirjoittajasta:

QuoteOtieno Panya is a Sustainable Supply Chain Management lecturer at Jomo Kenyatta University (JKUAT).

Tämänkin hän sanoo, tuosta toisesta porukasta:

QuoteThe urgent need to transform Africa’s agriculture has led to the rise of several advocacy groups. Others, however, in the name of advocating for holistic and sustainable models, are knowingly or unknowingly pushing Africa to traditional methods that have proved futile over the years.

(lihav. HJ)

Kiinnittäisin huomiota tuohon lihavoimaani. Väärät, ihannoivat käsitykset menneestä kuuluvat myös luomuaatteeseen.  Siitä meillä on täällä jo kotimainen ensimerkki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg1796#msg1796).

Otsikkomme ja koko triidin idea ei voi hyvin.

YLE, lyhytuutiset:

QuoteYK: Afrikassa ennennäkemätön ruokakriisi

Kolmella neljäsosalla afrikkalaisista ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon ja viidesosa on aliravittuja ”ennennäkemättömän ruokakriisin” vuoksi, YK sanoo torstaina yhdessä  Afrikan unionin komission kanssa julkaisemassaan raportissa.

Raportissa todetaan, että nälänhätä ja aliravitsemus uhkaavat maanosan 1,4 miljardia ihmistä, koska Ukrainan sodan aiheuttama romahdus maailman viljantoimituksissa pahentaa Afrikan sisäisten konfliktien, ilmanstonmuutoksen ja koronapandemian haittavaikutuksia.

�" Suurimma osalla Afrikan väestöstä �" noin 78 prosentilla  eli yli miljardilla ihmisellä �" ei edelleenkään ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja määrä kasvaa, raportissa sanotaan.

(kursiv. HJ)

Vanhasta Miljoonasateen iskelmästä "Mayday":

QuoteAfrikassa taistellaan ja tehdään uutta maailmaa
Mä sinne kympin lahjoitin ja toisen syöpäsairaalaan
Pelastakaa lapset saivat peltisetelin
Mä neljä kertaa verta luovutin

Tässä triidissä on elätelty visiota, jossa Afrikka, valtava maanosa, olisi pääosin omavarainen. Ja nähty sen keinoksi tehokas viljely, ei aseellinen taistelu toisia ihmisiä vastaan.

Tuntemattomassa Sotilaassa on kohtaus, jossa varoitellaan vihollisen maataistelukoneista: "Maatalouskoneet tulevat!!!". Aivan, meidän visiossamme koko Afrikka "altistuisi" maatalouskoneiden "hyökkäyksille". Ja maaperään syydettäisiin räjähdysainetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=587.0). Jota myös typpilannoitteeksi kutsutaan.

***

Samaan aikaan toisaalla:

Turning Food into Jet Fuel (https://wattsupwiththat.com/2023/12/06/turning-food-into-jet-fuel/)

QuoteOne of the absolutely nuttier ideas to come out of the climate change / anti-fossil fuels mania of modern times comes from the international airlines business.  They are being pushed by governments and getting  unending pressure to signal their virtue by visibly climbing aboard the “Stop Fossil Fuels Now” bandwagon.  The hitch is, as we all know, is that airplanes need fuel to fly and currently, fossil fuels are the only choice.

But, thanks to the venerable Old Gray Lady, we are now informed, with interactive media,  that:

“Airlines Race Toward a Future of Powering Their Jets with Corn”

“Carriers want to replace jet fuel with ethanol to fight global warming. That would require lots of corn, and lots of water.”

The headline is simultaneously literal and tongue-in-cheek �" the (I am fighting the urge to use the phrase “corny idea”) concept is to replace the more usual jet fuels  with ethanol made from corn.

***

Myös tällaiset kysymykset aiheuttavat siellä paineita:

Viewpoint: Nigeria may be running out of farmable land. Is there a biotech-based solution? (https://geneticliteracyproject.org/2023/12/05/viewpoint-nigeria-may-be-running-out-of-farmable-land-could-there-be-a-biotech-based-solution/)

QuoteIt is probable that Nigeria would experience a scarcity of cultivable land and a notable reduction in the nitrogen levels in the soil. As a result, food shortages may occur if sufficient food cannot be grown to satisfy the country’s anticipated population growth in the near future. Agricultural productivity must be increased using contemporary technologies, such as biotechnology, in order to achieve this.

(lihav. HJ)

Mutta niissäkin ratkaisut löytynevat tuossa artikkelissa hahmotelluista keinoista.

Maailma.net kertoo tuosta samasta:

Kahdella kolmasosalla Länsi- ja Keski-Afrikan asukkaista ei ole varaa terveelliseen ruokaan �" YK-järjestöt varoittavat ruokaturvan heikkenemisestä ensi vuonna (https://www.maailma.net/uutiset/kahdella-kolmasosalla-lansi-ja-keski-afrikan-asukkaista-ei-ole-varaa-terveelliseen-ruokaan)

QuoteTerveellinen ruoka Afrikassa maksaa saman verran kuin Yhdysvalloissa, jossa bruttokansantuote on 35 kertaa suurempi. YK-järjestöt vetoavat lisärahoituksen saamiseksi, jotta ruokakriisiä voitaisiin lievittää.
[..]
Syynä ovat alueen konfliktit, ilmastokriisin vaikutukset sekä ruuan ja polttoaineen korkea hinta.

Niin, tässä mennään:

QuoteWFP on joutunut leikkaamaan ruoka-apua rahoituspulan takia tänä vuonna ympäri maailman. Myös muu humanitaarisen avun rahoitus on kriisissä: tänä vuonna YK:n hätäapuvetoomus on kerännyt vain kolmanneksen tarvitsemastaan rahasta.

YK julkaisi tällä viikolla ensi vuoden humanitaarisen avun vetoomuksen, jonka mukaan ensi vuonna lähes 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

Mutta visio ruokaomavaraisesta Afrikasta on syntynyt, ja uskon, ettei se näihin vastoinkäymisiinkään kaadu. Ja tämä tehdään:

Quote”Meidän täytyy rikkoa tämä kehä puuttumalla nälän juurisyihin ja rakentamalla Länsi-Afrikan perheiden resilienssiä.”

Eikä tämäkäään kysymys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg33331#msg33331) ole siinä epärelevantti. Vaikka myös maailma.net ratkaisi asian mieluiten sillä tavalla juurille palaamisella, ettei sitä oteta käyttöön.  Perheestä tulee resilientti, jos sillä on käytettävissään parempaa siementä.

Jutta Urpilainen kertoi tässä haastattelussa...

Raha ja minä (https://www.hs.fi/visio/art-2000010034773.html)

QuoteMihin presidenttiehdokkaat sijoittavat? Entä millaisia rahaan liittyviä mokia heille on käynyt? HS Visio kysyi presidenttiehdokkailta, millainen on heidän suhteensa rahaan.

... tekevänsä näin:

QuoteOmassa kulutuksessa pyrin suosimaan luomua, mikä on tietysti jonkin verran kallimpaa.

Se ei kerro hyvää EU:n Afrikka-komissaarista. Vaikka koskeekin yksityiselämää. Luomu ei muuten ole Suomessa "jonkinverran" kalliimpaa. Se on paljon kalliimpaa. (Jos ja kun hän muutoin kertoo pyrkivänsä säästäväisyyteen, onkohan tuo lausunto oikein tatkka? Niin, hän "pyrkii".)

Koska viljelyn tehostaminen Afrikassa on niin tärkeätä, sitä pelkää, että tuollainenkin luomumielisyys voi vaikuttaa ja häiritä hänen toimintaansa komissaarina.

Presidenttinä ... no, se olkoon sen ajan murhe (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg2576#msg2576).


PS. 26.12.27: Jos tuollaisen antaa vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseensä Suomen presidentinvaaleissa, pitää tietysti muistaa, että Stubb oli ministerinä taustapiruna, kun asetettiin Ollilan maabrändityhmä. Jonka jäsenet oli jo valittu siten, että se väistämättä päätyi ehdottamaan 50% luomutavoitetta tänne. Jolla silläkin olisi epäsuora huono vaikutuksensa Afrikkkaan.

Näistä tavoitteista oli edellä puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg31580#msg31580)

Vain muutama YK:n tavoitteista parantaa ihmiskunnan elämänlaatua toteutumassa (https://yle.fi/a/74-20097123)

QuoteEsimerkiksi sotia ja ilmastonmuutosta ei ole kyetty estämään.

YK asetti vuonna 2015 yhteensä 169 tavoitetta ihmiskunnan elämänlaadun parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pääsihteeri Antonio Guterresin tänään julkaiseman raportin mukaan vain 17 prosenttia tavoitteista on toteutumassa.

Ihmiskunta ei ole esimerkiksi pystynyt estämään sotia ja ilmastonmuutosta. Vuoteen 2019 verrattuna 23 miljoonaa ihmistä enemmän on ajautunut äärimmäiseen köyhyyteen ja yli sata miljoonaa enemmän näkee nälkää. Lukutaidon edistämisessä on puutteita ja sukupuolten tasa-arvo ei maailmanlaajuisesti etene.

Noin kolmasosassa YK:n tavoitteista kehitys on mennyt jopa taaksepäin.

Myönteisiä kehitysaskeleita ovat esimerkiksi mobiililaajakaistan leviäminen lähes kaikille, aidsin ja malarian lääkehoidon paraneminen sekä uusiutuvan energian nopea käyttöönotto.

Raportin (pdf)...

SUSTAINABLE
DEVELOPMENT
REPORT 2024The SDGs and the UN Summit of
the Future (https://s3.amazonaws.com/sustainabledevelopment.report/2024/sustainable-development-report-2024.pdf)

... yhteenvedosta:

Quote5. The SDG targets related to food and land systems are particularly off-track. The SDR evaluates three possible pathways towards achieving sustainable food and land systems. Globally, 600 million people will still suffer from hunger by 2030; obesity is increasing; and greenhouse gas emissions from agriculture, forestry, and other land use (AFOLU) account for almost a quarter of total annual global GHG emissions. The Food, Agriculture, Biodiversity, Land-Use, and Energy (FABLE) Consortium brought together more than 80 researchers from 22 countries to evaluate combinations of scenarios at the national level to assess how 16 targets related to food security, climate mitigation, biodiversity conservation and water quality could beachieved by 2030 and 2050. They found that the continuation of current trends would widen the gap between countries on targets related to climate mitigation, biodiversity, and water quality. While pursuing existing national commitments would improve the situation to some extent, these remain largely insufficient. FABLE’s “global sustainability” pathway, however, showed that significant progress is possible, but will require several dramatic changes: 1) Avoid overconsumption and limit animal-based protein consumption through dietary shifts that are compatible with cultural preferences; 2) Invest to foster productivity, particularly for products and areas with high demand growth; and 3) Implement inclusive, robust, and transparent monitoring systems to halt deforestation. This pathway would avoid up to 100 million hectares of deforestation by 2030 and 100 gigatons of CO2 emissions by 2050. Additional measures would be needed to avoid trade-offs with on-farm employment and water pollution caused by excessive fertilizer application, and to ensure that no one is left behind, particularly in the fight to end hunger.

Linkissäni esille tullut Lombrorg on retorisesti kysynyt, onko SDG:itä liian monta. Pitäisikö niissä olla jotain prefenssejä?

Ihan tämän otsikon alla: kumpi on Afrikan maataloudelle tärkeämpää, maatalouden kasvihuonekaasujen (epätoivoinen, fanaattinen) vähentäminen vai satotason nostaminen? (kysyy HJ.)

Maailma.net oli poiminut ko. raportista otsikkoonsa tämän:

Raportti: Suomi on jälleen kestävän kehityksen ykkösmaa, mutta globaalisti vain 16 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista on menossa oikeaan suuntaan  (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-suomi-on-jalleen-kestavan-kehityksen-ykkosmaa-mutta-globaalisti-vain-16-prosenttia)

Mutta ei sekään pohtinut sitä, onko lihavoimani tavoite oikeassa joukossa eli paikassa:

QuoteYK:n jäsenmaat sopivat 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta vuonna 2015. Kärkitavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Muihin tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi koulutuksen ja terveyden parantaminen, rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien edistäminen, eriarvoisuuden poistaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen. Tavoitteet on määrä saavuttaa vuonna 2030.

Kun on näin (lihav. myös HJ):

QuoteErityisen heikosti on edetty tavoitteissa, jotka pyrkivät vähentämään nälkää, parantamaan terveyttä, tekemään kaupungeista kestävämpiä, suojelemaan luontoa sekä edistämään rauhaa ja demokratiaa. Esimerkiksi nälkäisiä ennustetaan vuonna 2030 olevan 600 miljoonaa ja liikalihavuus kasvaa, lehdistönvapaus heikkenee ja elinajanodote laskee etenkin koronan takia.

Viewpoint: ‘Complaining about failing crop yields in Africa without posing a solution is whining’ �" Here’s what’s needed to reverse it (https://geneticliteracyproject.org/2024/09/05/viewpoint-complaining-about-falling-crop-yields-in-africa-without-posing-a-solution-is-whining-heres-whats-needed-to-reverse-it/)

QuoteA recent research article�" “Crop yields fail to rise in smallholder farming systems in sub-Saharan Africa” �" uses 7 models, 6 equations, and 29 pages of supporting online material to support the title’s claim. The same conclusion was reached for maize, the major food crop in Africa, by US Department of Agriculture scientists using publicly available data. (The PNAS paper did not cite the USDA paper �" citation amnesia?)

Neither paper abalyzed why yields have stagnated. U.S. President Teddy Roosevelt once said: “Complaining about a problem without posing a solution is called whining.

Ei tarvinne tällä sivustolla lisäkommentteja?

Gates ja hänen säätiönsä tekevät hienoa työtä. Mutta jostain syystä tälläinen liioittelu on siellä katsottu tarpeelliseksi ja asialliseksi:

Climate change is already forcing millions of people to migrate �" Bill Gates’ Telegraph Says (https://wattsupwiththat.com/2024/09/07/climate-change-is-already-forcing-millions-of-people-to-migrate-bill-gates-telegraph-says/)

Mutta onko siitä oikeasti hyötyä?

Ja liioittelusta on kyse. Ks.tuon jutun kaaviot.