Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Tässäkin uutisessa puhutaan Afrikan hedelmällisestä, viljelykelpoisesta maasta, kuten edellä puhuttiin ...

Africa Could Help Feed the World – If Its Fertile Land Doesn’t Vanish

“Degraded lands is not an inevitable fate. Restoration is still possible. However, what will be more difficult is to feed 10 billion human beings in 30 years. The only place where there are still lands to do that is Africa. We need these lands to feed the whole planet. Therefore restoring lands is assuring food security for the whole planet,” said Barbut.

... mutta nuo kaksi visiota eivät juuri voisi olla erilaisempia: Afrikka joko valtavana köyhäintalona tai sitten koko maailman ruokkijana (ainakin osin).

PS. Mutta on ilmiöitä ja kehityskulkuja, joihin ihminen ei YK:n asiantuntijankaan mielestä voi vaikuttaa:

“By 2050, the African population will double to two billion people,” Barbut noted. “I fear that as the population depends up to 80 percent on natural resources for their livelihoods, those resources will vanish given the great pressure on them.”

Tuo on edellinen eli lihavoimani on "inevitable fate"!

[Heikki Jokipii]

Tässä puhutaan vakuutusten lisäksi moderneista viljelymenetelmistä (kuten suorakylvö) ...

Insurance: A Valuable Incentive for Small Farmers’ Climate Resilience

... joissa mitä ilmeisemmin mukana ovat myös keinolannoitteet ja torjunta-aineet. Vaikka noita "rumia sanoja" tekstissä vältetäänkin. Ja kätketään ilmaisuihin "inputs" ja  "extension services".

Tuolle vakuutusideallehan olemme jo tehneet kunniaa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus?

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa lähdetään kuitenkin siitä, että tätä ongelmaa ryhdytään ratkaisemaan tällaisten kampanjoiden avulla:

"Ennen kuin on kuvia nälkiintyneistä lapsista" – Suomen avustusjärjestöt kiirehtivät keräyksiä nälkäkatastrofiin

Ei, noin sen ei pidä mennä. Tarvittava summa 4,4 miljardia tuntuu ehkä yksittäisestä ihmisestä tai vaikka Suomen valtionvarainministeriöstä suurelta, mutta kansainvälisen yhteisön kannalta se on pikkurahoja. Minusta tässä pitäisi nyt lähteä siitä, että asia hoituu ja hoidetaan täysin ilman hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Eikä sinun tarvitse antaa eli lahjoittaa tällaiseen hyvään tarkoitukseen, vaan on oltava niin, että kyseinen tarvittava raha sinulta otetaan!.  (Jos rikas osa maailmasta on n. miljardi ihmistä, se on henkeä kohti n. 4 euroa. Jonka keräämistä verotuksella ei kukaan edes huomaa. Mutta jonka kerääminen kolikkolaatikoilla kadulla kestää pienen ikuisuuden.)

Tämä kritiikki ei tietysti koske Punaisen Ristin roolia ruoan käytännön jakelijana, jossa toiminnassa sillä tietysti on ylivertaista kokemusta ja kompetenssia.

USA eli Trumpin hallinto, Amerikka ensin -puheistaan huolimatta, näytti mallia:

At G20 summit, Trump pledges $639 million in aid to four countries

Plus 252 miljoonaa Etiopialle (annettu jo aiemmin). Kerrankin siis tapaus, jossa siinä, että sanoo yhtä ja tekee toista, ei olekaan moitittavaa. Olihan siellä Saksakin.

Trump's announcement came after his administration proposed sharp cuts in funding for the U.S. State Department and other humanitarian missions as part of his "America First" policy.

Beasley said the agency had worked hard with the White House and the U.S. government to secure the funding, but Trump would insist that other countries contributed more as well.

A WFP spokesman said Germany recently pledged an additional 200 million euros for food relief.

Huomaa, että tämä "sävellahjahaaste" oli sitten suunnattu hallituksille. Suomen osuus, jos saman verran suhteessa väkilukuun annetaan, olisi noin 15 miljoonaa.

Mieluimmin valtion rahoista. Punaisen Ristin ennätystuotto keräyksestä kyllä tuotti 27 miljoonaa, mutta asia kaikkineen kesti 7 vuotta.

Tuota rataa tarvittava 4,4 miljardia olisi kohta kasassa. Mutta eipä taida nykyhallituksemme tuollaiseen ylimääräiseen rahanmenoon taipua? Vaan tiedä häntä, silti, jos noinkin on tehty? Jos vaikka Trump siitä rukousaamiaisella Soinille puhuisi?

[Heikki Jokipii]

Ja antaapa vielä Financial Times tuossa armeijamadon tilanteesta ja uhasta jokseenkin synkän kuvan:

Invasion of fall armyworms ravages crops in 20 African countries

Oliko tuo lieväkin optimismini edellä sittenkin ennenaikaista?

Sadot noissa mainituissa maissa eivät kuitenkaan ole niin turvallisen korkealla tasolla, että varaa olisi niistä paljoakaan tuholaisille menettää.

Tässä IPS-artikkelissa (tulossa suomeksikin) puhutaan pääasiassa byrokraattista keinoista taistelussa armeijamatojen armeijoita vastaan, mitä nyt vähän hyönteismyrkkyjen varovaisesta käytöstä:

Southern Africa’s Marshall Plan to Stop Voracious Crop Worm

The FAO, which is leading the response strategy for the FAW, is working with the government of South Africa to lead the research on technologies to help manage the pest. Earlier in July, the FAO met with experts from Latin America in Accra, Ghana, to see which if their management technologies could be applied in Africa. Brazil spends an estimated 600 million dollars annually to control the fall army worm.

“For sure we know that Integrated Pest Management works and that for large farms the judicious use of pesticides might be the only option and when that happens we need to identify a particular pesticide that is effective and at the same time foes not harm the environment and does not lead to resistance and hence the marathon meetings and research going on at the moment,” Phiri said, noting that the cost to control the pest was not yet determined for the region as countries were undertaking assessments.

FAO is developing a long-term IPM-based strategy for the sustainable management of fall army worm, including forecasting, crop monitoring, use of biological control options, resistant varieties and promotion of good agricultural practices and the use of pesticides as a last resort.

(lihav. HJ)

Geenitekniset keinot jäävät näin pienelle maininnalle (ellei niitä tuossa edellä mainittu "rivien välissä" = resistant varieties?). Mutta tässä vain muualla käytettynä, ei suunnitelmana Afrikkaa varten:

North and South America have battled the FAW for decades and have developed a number of non-chemical management options ranging from planting of maize varieties that are less susceptible to FAW attack to monitoring with pheromone traps. In addition, biological control using natural enemies such as insect parasitoids, predators and microbial pesticides and BT-maize has been used.

(lihavv. HJ)

Mutta Ghana aikoo tehdä toisin, turvautua asiassa juuri geenitekniikkaan:

Ghana mulling genetic engineering to combat armyworm crop damage

***

Odotan ristiriitaisin tuntein tuon armeijamadon saapumista Euroopan puolelle. Kaikessa kauheudessaan sillä nimittäin luultavasti olisi seurauksenaan, että EU hyväksyisi pikavauhtia koko joukon muuntogeenisiä BT-lajikkeita. Ja näin poistuisivat esteet niiden käyttämiselle Afrikassakin. Euroopan vaikutuksesta meillä on keskustelussamme:

Miten bioteknologia on pidetty poissa Afrikasta?

[Heikki Jokipii]

Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

[Heikki Jokipii]

Matti Kääriäinen muistutti meitä Hesarissa tästä:

Nyt ”kehitysapu” kulkee köyhistä maista rikkaisiin
Ministeri Kai Mykkänen unohtaa kehitysyhteistyön ison kuvan.

Ministeri Mykkänen korosti teollisten työpaikkojen ja palkkatyön merkitystä köyhyyden vähentämisessä.

Mykkäsen mukaan uhkaava laaja muuttoliike Afrikasta voidaan estää vain sijoittamalla riittävästi ”energiatuotantoon, infraan ja työpaikkoja synnyttäviin firmoihin”. Hänen mielestään miljardin ihmisen nousu köyhyydestä Aasiassa oli juuri näiden asioiden ansiota. Mykkänen katsoi niiden olevan ”vuosisadan kehityshaasteen ytimessä”.

Mykkänen unohtaa sekä ­Aasian kehityksen taustalla ­olleen että Afrikan nykyisen ­ahdingon keskeisimmän syyn – maatalouden – merkityksen. ­Aasian köyhät eivät hypänneet suoraan tehtaisiin, vaan köyhyyden vähenemisen tärkein syy oli maatalouden uudistaminen.

Afrikka on edelleen tilanteessa, jossa maatalouden rakennemuutosta ei ole tapahtunut ja manner käyttää yli 20 miljardia dollaria vuodessa elintarvikkeiden tuontiin. Tämä vastaa yli puolta Afrikan saamasta kehitysavusta.

"Afrikan ihmeen" tapahtumista vielä odotellessa. Toisaalta ajatellen, ettei Mykkänenkään täysin väärässä ole. Noita hänen suosttamiaan asioita tarvitaan myös tämän Ihmeen toteuttamiseen, uskoisin. Maatalouden kehitystä ei ratkaista vain maatiloilla.

[Heikki Jokipii]

Nämä kuivuutta kestävät maissilajikkeet ...

Drought tolerant maize provides extra 9 months of food for farming families

... tarjoavat siis 9 kuukauden lisäruoan zimbabwelaisille viljelijäperheille. Ilman lisäkustannuksia! Eivätkä lajikkeet ole edes geenimuunneltuja.

Tietysti jos noihin lajikkeisiin vielä liitettäisiin - geenimuuntelulla - vsstustuskykyky "armeijamatoa" vastaan ...

[Heikki Jokipii]

Menetys tälle linjalle ja strategialle, sen merkittävä puolustaja on kuollut:

Remembering Calestous Juma, defender of agricultural innovation and GMOs

Tässä linkki hänen jonkin vuoden takaiseen linjanvetoonsa:

Calestous Juma: Africa needs its own Green Revolution based on science and technology

[Heikki Jokipii]

Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

Keniassa tilanne on äitynyt aika pahaksi, mutta siellä on päätetty ottaa kaikki keinot käyttöön, myös ja erityisesti tämä:

SCIENTISTS RECOMMEND BT MAIZE AS SOLUTION TO FALL ARMYWORM INFESTATION IN KENYA

Tai ainakin tiedemiehet siellä sitä suosittavat. Ja ovat osoittaneet, että se toimii. Kenian hallitus taitaa vielä epäröidä.

[Heikki Jokipii]

Myös Economist-lehti kysyy tuota samaa:

Could GMO crops stymie Africa's fall armyworm invasion?

Tuossa on mukana 3 pelottavaa karttaa, jotka kertovat armeijamadon voittokulusta Afrikassa. Salamasotaa, sanoisin.

Financial Timesista arvio:

Unless the insects advance is contained there is a risk of “further spread into Europe via the Mediterranean basin and Asia through the Middle East is almost certain”, the UN’s Food and Agriculture Organisation warned in a report. 

Kartoista päätellen ja ekstrapoloiden: Eurooppaan jo ehkä tänä vuonna?


PS. 26.1.18: Voi olla, että näemme vielä tänä vuonna esimerkin tai esimerkkejä siitä, miten tavattoman nopsasti EU pystyy tekemään päätöksiä GMO-kasvien käyttöluvista! 

[Heikki Jokipii]

Tässä on tuo sama suomeksi:

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Eikä voi sanoa, että se olisi erityisen väärin käännetty,  koska jo alkuperäisessä oli tuo tietty tendenssi, mutta enää jutussa ei ole pienintäkään vihjettä siihen, että geenitekniikasta voisi olla asiassa apua! Vaikka yhtenä väliotsikkona jutussa onkin: "Kaikki keinot käyttöön".

Tässä lyhyt numeraalinen argumentti sen puolesta, että armeijamadon torjuminen ja toivottu Afrikan ihme liittyvät toisiinsa:

South African economist: Fall armyworm outbreak shows why Africa should embrace GMO crops

Tässä vertailu allekkain:

Maa, viljelypinta-ala milj. ha, sato milj. tonnia (maissia):
__________________________

Etelä-Afrikka     2,6       17,5
Nigeria               4           7,2

__________________________

Hehtaarisadot siis keskimäärin:

Etelä-Afrikka    6,7 tonnia
Nigeria             1,8 tonnia

Etelä-Afrikka siis sai - armeijamadosta huolimatta - varsin säällisen hehtaarisadon, joka oli Nigeriaan nähden yli kolminkertainen (vaikka Nigeriakin sai sadon, joka ei ollut sitä surkeinta tasoa).

[Heikki Jokipii]

Sai ylekin kerrottua armeijamadosta:

El Niño aiheutti Afrikkaan kolmen vuoden kuivuuden – sääilmiö meni, mutta sadetta ei tule vieläkään

Kuivuuden lisäksi maanviljelyksen riesana on laajalle levinnyt tuhohyönteinen. Saharan eteläpuolisissa maissa suureksi vitsaukseksi on muodostunut yökköslaji, jonka toukat tuhoavat muutenkin heikkoja viljasatoja. Toukkia nimitetään afrikkalaisiksi armeijamadoiksi (Spodoptera exempta).

Eikä muuten nimitetä, vaan syksyn armeijamadoksi. Kyseessä onkin eteläamerikkalainen tulokaslaji. Afrikassa vieläpä oli aiemmin sukulaislajii, jonka kanssa jotenkin pärjättiin.

Mutta ei saa YLE kerrottua, että on olemassa tuo yksi maa, jossa armeijamadon tuhot on saatu torjuttua. Eli Etelä-Afrikka. (Tiesikö YLE sitä?) Eikä siitäkään, miten ko. perhonen on mahdollisesti leviämässä Eurooppaan, ks. edellä 25.01.18.

Uutisen kirjoittajalle vähän huono säkä, kun juuri sen kirjoittamista seuraavanaa yönä saatiinkin yllättäen ihan kunnolla sadetta:

Sade yllätti rutikuivan Etelä-Afrikan – asukkaat varastoivat sadevettä koko yön

Vaikka se ongelma ei ole vielä lopulllisesti ohi.

***

Vuosi sitten YLE Uutisten tiedot olivat paremmin ajan tasalla:

Uusi tuhohyönteinen hävittää satoja Afrikassa – tulee Välimerelle muutamassa vuodessa?

[Heikki Jokipii]

Tässä puhutaan vakuutusten lisäksi moderneista viljelymenetelmistä (kuten suorakylvö) ...

Insurance: A Valuable Incentive for Small Farmers’ Climate Resilience

... joissa mitä ilmeisemmin mukana ovat myös keinolannoitteet ja torjunta-aineet. Vaikka noita "rumia sanoja" tekstissä vältetäänkin. Ja kätketään ilmaisuihin "inputs" ja  "extension services".

Tuolle vakuutusideallehan olemme jo tehneet kunniaa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus?

Sama toimittaja Friday Phiri jatkaa samasta ideasta:

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

"Säästöryhmästä" puhuminen voi olla tuossa vähän harhaanjohtavaa, vakuutuksestahan on kyse, joka tulee kyllä tekstistä esille. IPS itse ehdottikin artikkelille otsikkoa "Säästöohjelma ja ilmastovakuutus pientilojen turvana".

Tavanomaista "tehoviljelyä" ei tuossakaan kaihdeta:

Hän pystyi säästöillään ostamaan tarvittavat siemenet ja lannoitteet ajoissa, mikä kasvatti maissisadon 3,75 tonniin, kun se aiempina vuosina jäi 1,5 tonniin.

(lihav. HJ)

Niin, tavallaan säästöillään, mutta vakuutuksesta tuossakin oli kyllä kyse.

Vakuutuksella riskiä jaetaan useamman ihmisen ja useamman vuoden kesken. Siten riskiä uskalletaan ottaa ja mm. ostaa lannoitteita.  Joilla sitten saadaan noita hyviä tuloksia.

[Heikki Jokipii]

Tämä kertoo, että Afrikassa ollaan kuitenkin vähän samantapaisessa tilanteessa kuin EU:ssa.

GMO maize could halt devastating fall army worm invasion in Uganda—if it gets approved

Ugandassakin on herätty armeijamadon tuhoihin. Tieto siitä, että tietynlaisella GMO-maissilla sitä pystyy vastustamaan, maassa on. Jopa periaatteellinen yhteisymmärrys, että se otetaan käyttöön. Mutta nyt odotellaan sitten Ugandan kansallista lainsäädäntöä asiassa, ennen ei voida niin toimia. Kuten EU:ssakaan ei riitä jonkin lajikkeen hyväksyminen unionissa.

Kokemusta asiassa on, esim. Etelä-Afrikasta (ks. edellä 31.01.18), turvallisuustutkimuksia ym. Mutta niitä ei voi käyttää, kaikki täytyy tehdä itse uudestaan, kansallisesti.

Armeijamadot eivät tietystikään tiedä, missä maiden rajat kulkevat. Eikä niillä ole mitään syytä kohteliaasti odottaa kahta vuotta, että Uganda saisi byrokraattiset kiemuransa hoidettua.

Eivätkä viljelijätkään siellä ehkä suostu olemaan loputtoman kärsivällisiä:

That farmers like Yangi are desperate for a solution is plain to see. Upon my arrival, the woman asked whether I might have thought to bring along a package of GMO maize seeds from Kampala.

Samaan aikaan melkein naapurimaassa:

The case of Mozambique

Roseiro Moreira, social scientist heading the WEMA communications team in Mozambique notes that since scientists in Uganda have confirmed the GMO maize variety resists the fall army worm, this is good news for farmers in the southern part of the continent.

“In the case of Mozambique, there will be no problem in releasing the maize variety to farmers because the country has a biosafety law in place which allows release of GMO farm products,” Moreira said.

Mozambique passed its law in 2007, allowing scientists to conduct research and release products which have gone through final product development. The country is in its second stage of planting GMO maize.

Yksityiskohta, ohitse tuon kysymyksen. Tätä pidetään mahdollisena:

On average farmers in Uganda using traditional hybrid varieties are able to harvest about 2.5 tons of maize per hectare. The hope is that the GMO varieties will boost that yield to 7 tons per hectare.

Tuo lähtötaso on Ugandassa siis jo noin hyvä, ja se on totta (huomaa, että luvut tässä ovat hehtogrammoja):

https://knoema.com/atlas/Uganda/topics/Agriculture/Crops-Production-Yield/Maize-yield

Mutta taso on noussut tuohon vasta viime vuosina, vielä vuosisadan alussa se oli huomattavasti vaatimattomampi. Mutta huomaa myös, että se on voinut noin nousta!

[Heikki Jokipii]

Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.