Luomun ostajan neljä erehdystä
Pro Luomun tilaisuudessa 10.6.14 Ilkka Alarotu omassa puheenvuorossaan esitteli erään tutkimuksen luomun ostajista, jonka yhteenveto HS:n nettilehden mukaan oli tämä:
"Luomua ostava kuluttaja arvostaa hinta-laatusuhdetta, kotimaisuutta, herkullisuutta ja ekologisuutta", kiteyttää Alarotu.
Nyt hinta-laatusuhde ei mitenkään voi olla hyvin hintavan luomun kannalta edulinen, vaikka kuinka kiisteltäisiin siitä, onko luomu ylipäänsä laadullisesti parempaa. (Mitä se ei osoitettavasti ole. Vaikkei huonompaakaan, noin normaalisti. Mitään erityistä muutosta ei hinta-asiassa vuosikausien tarkkailun jälkeenkään ole havaittavissa.)
Luomun kotimaisuudesta meillä on oma keskustelumme, jossa lopputulema on se, että luomu ei ole erityisen kotimaista, vaan päinvastoin, ja vieläpä nyt jopa yhä enemmän ulkomaista.
Luomun "herkullisuudesta" on täällä myös oma keskusteluosionsa, ja useampia uutisia, joissa aika hyvin on osoitettu, että asiassa ei mitään osoitettavaa eroa ole.
Luomun ekologisuuden kiistää koko tämä palsta, nimeänsä myöten - ja muutenkin hyvin perustellusti. (Aloita tutustuminen lähes mistä vaan ... mutta annetaan nyt vihjeeksi vaikka tämä keskustelumme: "Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta")
Mutta vaikka nämä Pro Luomun tai sen teettämän tutkimuksen perustelut eivät pädekään, totta kai kauppa on tietysti aina valmis myymään myös illuusioruokaa, jos se kaupaksi menee. Sehän on (vain) kauppaa.
***
Mutta näinhän tietysti pitää ollakin? Sanoihan jo Karl Marx Pääoma-kirjansa 1. luvun 2. kappaleessa: "Tavara on [...] olio, joka ominaisuuksillaan tyydyttää jokinlaisia ihmisen tarpeita. Asiaan ei vaikuta näiden tarpeiden luonne, esim. se, aiheuttaako ne vatsa vai mielikuvitus."
(Terveisiä vaan palstamme oikein vasemmistolaisille lukijoille ... :))
***
Eli näin kiteytti Jokipii.
(Toki voi väittäa vastaankin eli keskusteluunmme tästä)
Heikki Jokipii, 11. 06. 2014.
Takaisin uutislistaan |
|
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry 
