Biopolttoaineiden itse aiheutettu "vaikea yhtälö"

[Heikki Jokipii]

Onko asia nyt "katkolla"? Näin Hesarin pääkirjoitus:

Metsistä voi tulla Suomelle päästö, jos uudet EU-laskelmat toteutuvat

EU:n kaavailemat hiilinielujen laskentatavat rokottavat metsäalan pienentymisestä ja vaarantavat Suomen biotaloustavoitteen.

Noin siis Hesari. Mitä nyt sanoo MMM, Kimmo Tiilikainen, maamme hallitus?

Asiastahan ei Suomessakaan vallitse mitään "herttaista" yksimielisyyttä:

Kokonaan toinen asia on, kannattaako uusiutuvan energian tavoitteissa nojata pelkästään metsiin. Hakkuiden ja puun energiakäytön mittavalla lisäämisellä voi olla ilmaston kannalta jopa haittaa. Suomen ilmastopaneelin vuosi sitten laatiman raportin mukaan puun käytön voimakas lisääminen pienentää Suomen hiilinieluja eikä tuota nopeita ilmastohyötyjä.

[Heikki Jokipii]

No,  se Tiilikaisen ym. vastaus sitten heti tulikin (tai tuli jo eilen):

Puun käyttöä voidaan lisätä, jos monimuotoisuus turvataan entistä tehokkaammin

Mutta tuossakaan ei ollut sitten tietoa tai näkemystä siitä, mitä sitten tapahtuu ja tehdään, jos EU hyväksyy tuon uuden laskentatavan. Mutta ehkäpä siihenkin kohta vastataan,  kun HS sitä tavallaan kysyi?

[Heikki Jokipii]

Eräällä toisella palstalla oli väite (huomaa lihavointini):

Uusiutuvista puheenollen, radiossa sanottiin, että biodiesel vajoaa vesistöön joutuessaan pohjaan ja liukenee veteen. Öljyvahingoissa se on iso ongelma, kun millään öljypuomeilla ei ole mitään tekoa.

En ole ainakaan YLE:n palstalta tuota väitettä löytänyt. Onko joku muu? Tai löytyisikö se nyt, kun laitoin sen näin hakuun?

[Heikki Jokipii]

Professori Olli Tahvonen varoittelee Hesarissa tänään:

Biotalous voi vaarantaa Suomen metsämaineen

Hiilen sitoutuminen pitkäkestoisiin hyödykkeisiin ei näytä toteutuvan Suomessa. Puolet metsistä otettuihin puihin sitoutuneesta hiilidioksidista palautuu ilmakehään alle kymmenessä vuodessa.

Myöskään metsien bioenergiakäytön voimakkaalle lisäykselle ei näytä olevan edellytyksiä. Biodieselin valmistuksessa syntyy runsaasti hiilidioksidipäästöjä suhteessa saatuun polttoainemäärään. Biodieselin valmistaminen on myös kallista, ja biodieselin valmistuksen lisäys vähentää mahdollisuuksia käyttää metsää hiilen nieluna.

Samassa lehdessä sitten kerrotaan, että hallitus aikoo oikein lainsäädännöllä sitoutua kokonaan lopettamaan kivihiilen käytön Suomessa (v. 2030 mennessä). Se on - ellei muuta esitetä - samalla sitoumus voimakkaasti lisätä puun energiakäyttöä. Uutisessa nimittäin kerrotaan, että kivihiiltä nytkin käytetään energiahuippujen (eli oikeastaan laaksojen) tasaamiseen. Niinpä sen korvaamisessa eivät aurinko- ja tuulivoima tule kyseeseen.

[Heikki Jokipii]

Näinkin sitten Suomen hallitus tekee tai on päättämässä:

Autojen tankkeihin jopa kolmannes uusiutuvaa energiaa? Hallitus nostamassa omaa tavoitettaan entisestään

Päätöksen taustana ovat kuulemma tiukemmat EU-velvoitteet. Mikä on sikäli outoa, että muiden tietojen mukaan EU taas epäröi biopolttoainekysymyksessä (ks. edellä, vaikka 12.05.16).

Mutta vielä on kyseessä vasta periaatepäätös. Sitten se mielenkiintoiseksi vasta tulee kun tuosta esitetään laskelmat, miten ja millä se aiotaan toteuttaa. Mitä silloin sanovat esim. luontojärjestöt? Ja mitä EU?

[Heikki Jokipii]

Tämä tuli sitten (ks. juuri edellä) varmaan yllätyksenä kuin talvi suomalaisille autoilijoille:

Väärin lobattu? Komissio ei taivu ymmärtämään suomalaista metsää

EU-komissio ja Suomi ovat eri mieltä, pitäisikö metsän kasvu ottaa huomioon hiilidioksidipäästöjä laskettaessa. Jos Suomi ei saa toiveitaan läpi, se voi joutua vähentämään päästöjä muualta.

Kovasti on erilaisia laskentatapoja, mutta kuten uutisestakin näkyy, yksimielisyyttä oikeasta tavasta ei ole suomalaisillakaan. Vrt. myös keskustelumme edellä.

[Heikki Jokipii]

Heti perään sitten toinen yllätys:

Vuodettu asiakirja: EU vaatii jatkossa biopolttoainetta tankkiin

Mutta ei ilmeisesti sellaista iloista yllätystä, jollaista Suomen hallitus olisi toivonut:

Jakeluvelvoitteen ohella vuodetussa direktiiviluonnoksessa otetaan kantaa myös biomassan kriteereihin, jotka ovat tärkeä osa Suomen hallituksen energiapolitiikkaa. Kriteereihin ei luonnoksen mukaan olisi tulossa merkittäviä muutoksia.

Nyt täytyy sitten todella muistaa, että:

Julkaistu asiakirja on tosin vasta luonnosvaiheessa.

Se on näissä vuodetuissa asiakirjoissa vikana: niistä ei lopulta tiedä, minkä valmisteluvaiheen tekstejä ne ovat, ja kenen ehdotuksista on kyse. Kun ainakin minulle on tullut vaikutelma, että EU:ssa juuri päinvastainen linja olisi ollut voittamassa? Tai ainakin erittäin hyvin edustettuna. Eli siis se, että tuo biopolttoaineen vaatimus tankeissa kokonaan hylättäisiin! Kumottaisiin vanhatkin sitä koskevat direktiivit.

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten eräiden luonnonsuojelujärjestöjen reaktio asiaan:

Hallituksen biopolttoainesuunnitelma uhkaa metsiä

Jos biopolttoainetavoitteita ja muuta puun käyttöä lisätään ennakoidulla tavalla, Suomen metsien hiilinielut puolittuvat. Haitallinen ilmastovaikutus on suurempi kuin koko liikennesektorin päästöt.

Hiukan ongelmallisia lauseita nämä:

Kestäviä biopolttoaineita ja biokaasua saadaan jätteistä, mutta uusien laitosten raaka-aineena olisi pitkälti puu.

Mistä ne jätteet tulevat? *)

Uusiutuvalla sähköllä toimivista sähköautoista on tultava valtavirtaa.

(lihav. HJ)

Eli ydinvoima rajattiin noin, puolihuolimattomasti, ulos kuvioista? Itsestään selvää ehkä kirjoittajille, mutta ei meille muille.

_________________

*) edellä 08.11.15 siihen jo viitattiin: Bioenergia ja tarve kasvaville jätevuorille

[Heikki Jokipii]

Eli ydinvoima rajattiin noin, puolihuolimattomasti, ulos kuvioista? Itsestään selvää ehkä kirjoittajille, mutta ei meille muille.

Sensijaan on uutta ja yllättävää, että Vihreä Lanka tuo senkin option esiin,  tässä:

Puuta vai jotain muuta? (Lasse Leipola)

Puun polttaminen pysynee yhä Suomen ilmastostrategian perustana. Ympäristöväki toivoo panostusta aurinko- ja tuulivoiman sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Ydinvoimakaan ei ole enää kaikille ekoilijoille ehdoton tabu.

Js vielä kuvatekstissä erikseen:

Yhteinen tavoite, erilaiset keinot. Harri Laurikka puolustaa bioenergiaa, Rauli Partanen ajaa ydinvoimaa ja Karoliina Auvinen luottaa uuteen teknologiaan. He kaikki haluavat vähentää päästöjä.

[Heikki Jokipii]

MMM eli ylijohtaja Juha S. Niemelä sitten vastasi em. järjestöille:

Biotalous ei uhkaa Suomen metsiä

Vaikka hallituksen tavoite puunkäytölle toteutuisi, metsämme toimivat vahvoina hiilinieluina myös tulevaisuudessa.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että runkopuun käyttöä lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä. Samaan arvioon puunkäytön lisäämisestä pohjautuvat myös energia- ja ilmastostrategian laskelmat. Energia- ja ilmastostrategian arvion mukaan vuotuiset hakkuut nousisivat nykyisestä 68 miljoonasta kuutiometristä noin 79 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Laskelmat sisältävät liikenteen biopolttoaineiden tuotannon kasvun.

Samassa aamun Hesarissa:

Näin hallitus aikoo tehdä Suomesta päästöttömän

Ihan heti tulee mieleen kysymys, olivatko nämä kaikki tavoitteet todella mukana tuossa MMM:n laskelmassa.

Toisaalta Passiiviidentiteetti jo vuosi sitten huomautti, että käytännössä luonnonsuojelujärjestöt ehdottavat ihan samaa kuin hallituskin:

Kaksilla rattailla ajamista

Mutta sitten toisaalla Greenpeacen omakin Energy [R]evolution (s. 49) ehdottaa bioenergian lisäämista 304 PJ tasolta 398 PJ tasolle vuoteen 2030 mennessä. Tuo tarkoittaa noin 12 miljoonaa kuutiota lisää biomassaa eli kyse on saman suuruusluokan asiasta kuin tuo hallituksen luku.
[...]
Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden korvaaminen biomassan poltolla vaatisi kuitenkin ymmärtääkseni ehkä noin 2.5 miljoonaa kuutiota biomassaa. Jos muu maa seuraa tätä esimerkkiä poltettavaa metsää pitäisi löytää yli 20 miljoonaa kuutiota lisää…ja sitten on vielä ne liikenteen polttoaineet ja maakaasu.

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttäisi tältä ...

EU:n komissiolta hyviä uutisia Suomelle: Uusi lakipaketti vaatii lisää tähteitä tankkiin

... mutta ei se välttämättä tähän jää:

Vaikka komission esitys vastaa suomalaisten toiveita, on tämä kuitenkin vasta välietappi. Esitys menee seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Etenkin meppien käsittelyssä tekstit voivat muuttua arvaamattomalla tavalla. Näin tapahtui edellisen kerran, kun mepit käsittelivät biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä. Käsittely kesti silloin neljä vuotta.

Biopolttoaineilla on myös vankat vastustajansa etenkin ympäristöjärjestöjen joukossa.

”Komission esitysluonnos on hämmentävä. Erityisen omituista on, että komissio näyttää päättäneen, että tapa torjua ilmastonmuutosta on polttaa paljon lisää puita”, totesi WWF:n EU-toimiston johtaja Imke Lübbeke maanantaina.

Tämä näyttää nyt olevan EU:n yleislinja ...

Komission tarkoitus on vauhdittaa siirtymistä perinteisistä, ruuaksi kelpaavista raaka-aineista valmistetuista biopolttoaineista kehittyneisiin polttoaineisiin, joiden raaka-aineena toimivat jätteet, tähteet ja muut sellaiset raaka-aineet, jotka eivät sovi ruuaksi tai kilpaile viljelysmaasta. Jo nykyisessä lainsäädännössä määrätään, että perinteisten biopolttoaineiden osuus liikenteessä ei saa ylittää 7 prosenttia, ja uudessa lainsäädännössä rajaa lasketaan edelleen.

... mutta kuten edellä on jo tullut esille, ongelmaton ei ole sekään. Siitä mm. seuraa se jo usein mainittu tarve kasvaville jätevuorille. Ja jos jokin raaka-aine ei "kilpaile viljelysmaasta", se kuitenkin usein kilpailee maasta yleensä.

Samalla tämä ongelma on edelleen auki ...

Samalla komissio haluaa varmistaa, että biopolttoaineet on valmistettu niin, että ne tuovat merkittäviä päästövähennyksiä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

... ja lisäksi se, että miksi vertailla vain fossiilisiin polttoaineisiin? Tuovatko ne päästövähennykisiä verrattuna ei-fossiilisiin polttoaineisiin (=ydinvoima)?

[Heikki Jokipii]

New Scientist -lehdessä taas sitten luetaan madonluvut tälle uudelle EU-politiikalle, joka siis näyttää olevan Suomellekin mieleen:

Europe’s green energy policy is a disaster for the environment

Keskustelu asiasta näyttäisi olevan kaikkea muuta kuin loppumassa, tulemassa ratkaisuunsa.

[Heikki Jokipii]

Tällaiseen tulokseen on nyt tullut valtioneuvoston itse teettämäkin selvitys:

Selvitys: Vaikka päästöjä vähennetään kaikkialla Suomessa, päästöt eivät vähene

Suomen energia- ja ilmastostrategian vaikutukset ilmastonmuutoksen kannalta ovat valtioneuvoston selvityksen mukaan plus miinus nolla. Vaikka muilla sektoreilla tehdään päästövähennyksiä, metsiä suunnitellaan hakattavan niin paljon lisää, että Suomen nettopäästöt eivät nouse eivätkä laske vuoteen 2030 mennessä. Tähän lopputulokseen tullaan valtioneuvoston selvityksessä [pdf], jossa on tarkasteltu Suomen marraskuussa julkistetun energia- ja ilmastostrategian vaikutuksia.

Biopolttoaineilla on tässä osansa (vaikkei ihan numeroina selviä, mikä osa):

Metsiä suunnitellaan hakattavan näin paljon hallituksen yhden kärkihankkeen biotalouden nimissä. Suurin puun tarvitsija on selluteollisuus. Yksi osa on esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen autoihin öljyn korvaamiseksi, jotta päästöt vähenisivät liikennesektorilla. Biopolttoaineita tehdään puupohjaisista raaka-aineista, joita saadaan muun biotalouden, esimerkiksi sellun tuotannon jätteistä.

Kuulostaa tavallaan järkevältä, mutta tuo edellyttää, että niitä jätteitä pitää sitten olla (eli tuostakin syntyy "tarve kasvaville jätevuorille").

Kuitenkin jotenkin kuitenkin olisi näin:

Tavoitteet täyttyvät silti paperilla

Esitetyillä linjauksilla Suomi voi kuitenkin saavuttaa sekä EU:n asettaman päästövähennystavoitteen että kansalliset tavoitteet liittyen uusiutuvan energian lisäämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja energian hankinnan omavaraisuuteen.

Suurin osa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarpeesta toteutuisi liikenteessä, mutta myös muun muassa rakennusten erillislämmityksessä, maataloudessa ja jätehuollossa päästöjen lasketaan vähenevän.

Osaa kuvitella, että hölmöläiset peittonsa kanssa ainakin aluksi totesivat, että asetetut tavoitteet saavutettiin.

[Heikki Jokipii]

Hesari pääkirjoituksessaan tänään suhtautuu myönteisesti, jopa toiveikkaasti ja innostuneesti biotalouteen ...

Biotalous etenee kangerrellen

... mutta tällainen pieni epäilyksen "ruusunpiikki" on mahtunut mukaan:

Yhtäläisyys biotalouden ja ympäristöystävällisyyden välillä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä biotalouteen sisältyy myös riskejä. Esimerkiksi biomassojen liikakäyttöön johtava tuotanto ei ole ympäristöystävällistä. Jos uusiutuvan energian tavoitteissa nojataan vain metsiin, tavoitellut ilmastohyödyt voivat vesittyä. Hakkuiden ja puun energiakäytön mittavasta lisäämisestä voi olla ilmaston kannalta jopa haittaa, kun hiiltä sitovat nielut pienenevät. [...]

(Se tuossakin pääkirjoituksessa otetaan muuten itsestäänselvyytenä, että "ilmastohyötyjä" voi tavoitella vain "uusiutuvalla energialla" ...)

[Heikki Jokipii]

New Scientist ei edelleenkään arvosta biopolttoaineita, erityisesti ei puuta:

The EU’s renewable energy policy is making global warming worse

Countries in the EU, including the UK, are throwing away money by subsidising the burning of wood for energy, according to an independent report.

While burning some forms of wood waste can indeed reduce greenhouse gas emissions, in practice the growing use of wood energy in the EU is increasing rather than reducing emissions, the new report concludes.

Artikkelista löytyy myös tämä lähdeviite tieteelliseen tutkimukseen:

The Impacts of the Demand for Woody Biomass for Power and Heat on Climate and Forests

Sen mukaan EU ei pysty lisäämään biomassan käyttöä kestävästi, vaikka esim. Venäjä voi. Onko Suomi tässä asiassa verrattavissa Venäjään? Olisivatko siis kuitenkin Suomen osalta vähän poikkeukselliset säännöt perusteltavissa? Ja Suomi voisi vähän lisätä puun kulutusta? Siinäkin tietysti jossain kohtaa tulee raja vastaan.