Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Tarkkailija]

Kun Hesari tänään hyvinkin piilomainokseksi tulkittavissa olevassa jutussa "Terveyden kauppa kasvaa" kertoo pääasiassa Ruohonjuuresta, se antaa tiedon, että sen liikevaihto viime vuonna oli 16,3 miljoonaa euroa, ja kasvanee tänä vuonna yli 20 miljoonan euron.

Tuo juttu oli taas täysin kritiikitön Ruohonjuuren maksettu mainos, mutta ainahan noista sitten jotain selviää.

Liikevaihto ja sillä hehkuttelu on aina vitsin arvoinen ja lienette kuulleet kahdesta kävelyllä olevasta ekonomista? Kaksi ekonomia käveli kadulla ja tien poskessa oli pieni koiranpökäle. Toinen ekonomi ehdotti kaverilleen, että saat tonnin jos syöt tuon. No kaveri pisteli pökäleen huiviinsa ja oli tonnin vauraampi. Hetken päästä tuli toinen pökäle vastaan ja juuri pökäleen syönyt päätti antaa toiselle mahdollisuuden tienata tonni takaisin ja ehdotti samaa. Ekonomi halusi tonninsa takaisin ja pökäle katosi parempiin suihin. Hetken käveltyään toinen tokaisi, että huomasitko että molemmat söimme vapaaehtoisesti koiranpökäleen, eikä tienattu siitä yhtään mitään. No tehtiinhän me kuitenkin kaksi tonnia liikevaihtoa, vastasi toinen ekonomi.

Jos sinne Ruohonjuureen koskaan eksyy, niin ei se enää ruokakauppa ole, vaan erilaisten tiededenialistien hörhökauppa. Kirkastettua voita, otsonoitua oliiviöljyä, suolihuuhtelupusseja, energisoivia ja piristäviä itsehoitosuihkeita, jotka nyt ovat ihan samaa sarjaa kuin vaikkapa krapulan poistava Axe-suihkusaippua, mutta jostain syystä noita ostetaan niin, että Ruohonjuuri tekee miljoonan liikevoittoa vuodessa.

Sitten näiden muotisairauksien, kuten kilpirauhaspotilaat, sähköallergiset yms saavat tuolta tilattua mitä tahansa toimimatonta hörhötuotetta vaivojensa avuksi.

9 myymälää, 120 työntekijää, 16 miljoonaa liikevaihtoa ja miljoona liikevoittoa.

Vertailuna Sami Hedbergin yhden miehen yhtiö, Hedberg Entertainment Oy, joka teki liikevaihtoa hieman alle 3.9 miljoonaa ja liikevoitto oli 507 647 euroa. Kuusi henkilöä töissä ja yhtiö maksoi osinkoja ainoalle osakkeenomistajalleen Sami Hedbergille 132 000 euroa.

Ja moniko luomutuote on sitten Suomesta, joka tuolla satutaan myymään, niin se on varmaan ihan toinen tarina. Todellisuudessa suurimmalla osalla myytäviä tuotteita ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa, vaan ne ovat vain erilaisten vaihtoehtoisiin teorioihin mieltyneiden tämän hetkisiä muotituotteita ja se muoti saattaa muuttua jo huomenna.

[Heikki Jokipii]

Olipa muuten poikkeuksellinen lause koosteessa "Luomu Pohjois-Savossa" (s. 14, linkki siihen Pro Luomun uutisessa):

Luomusianlihamarkkinat pienenevät kokoajan ja kaivataan uusia vaihtoehtoisia myyntikanavia, kuten suoramyynti kuluttajille ja ammattikeittiöille.

(lihav. HJ)

Kun muutoin tässä Pro Luomun uutisessa lauletaan tuttua virttä tai kertosäettä, ettei tarjonta millään pysy luomun kasvavan kysynnän perässä:

Luomulla olisi kasvunvaraa Pohjois-Savossa

[Tarkkailija]

Huomasin, että eräs yritys, joka vielä pari vuotta sitten rakensi itselleen imagoa parilla luomutuotteella, on vaihtanut luomun tavanomaiseksi.

Nimittäin Hesburger on vaihtanut luomumaidon vapaan lehmän maidoksi ja eipä siellä enää luomua mainostettu missään, vaikka käsittääkseni kahvi saattoi olla luomua, vai liekö sitten vaihtunut reiluun kauppaan.

Lastenaterian luomumehu on vaihtunut tavalliseen trip-mehuun.

Edit: pikainen käynti Hesburgerin sivuilla paljasti enemmän kuin oma havainnointi, eli kaikki luomutuotteet ovat vaihtuneet tavanomaisiksi. Kahvi reilua, mehut ja maidot tavanomaista. Ruisfilehampurilaisen luomuruisleipä vaihtunut tavanomaiseen.

[Heikki Jokipii]

Tästä raportista (pdf) - jota on jo käsitelty toisaallakin, ja joka ei varmasti suhtaudu luomuun vihamielisesti - saamme tuoreita tietoja luomutuotteiden kysynnästä Kiinassa:

Kiinan luomuelintarvikemarkkinat   kasvavat   noin   30   %   vuosivauhtia,   mutta   kattavat siltikin ainoastaan  0,02  prosenttia  Kiinan  kokonaiselintarvikemarkkinoista.  Esteinä  luomun  yleistymiselle pidetään mm. sen suhteellisen korkeaa hintaa sekä uskottavuus-/luotettavuusongelmia.

Luomutuotteita ostavat kuluttajat tulevat hyvin toimeentulevista perheistä, joilla on myös korkea koulutustaso. He suosivat laadukkaita tuotteita sekä mukavuutta. Heille laatua edustavat fyysinen laatu,  tuoreus,  turvallisuus sekä  luotettava  sertifiointi.  Mukavuus  käsittää  mahdollisuuden  ostaa tuotteita  supermarketeista  sopivan  kokoisissa  pakkauksissa  sekä  ruoanvalmistuksen  helppouden. Jotkut   kuluttajat   ostavat   mieluummin   tuontiluomua   tai   sellaisia   luomutuotteita,   joilla   on ulkomaalainen sertifikaatti, koska niitä pidetään luotettavampina.
 
Kiinan luomukuluttajat voidaan jakaa kahdeksaan pääryhmään: valkokaulus-perheet (40 %); pienten lasten  perheet (10  %); perheet,  joilla  on  terveysongelmia (10  %); ulkomailta  palanneet (5  %); liikemiehet  Kiinan  Taipeista  ja  Hong  Kongista (5 %); hallinnon  edustajat (10  %); nuoret (3  %); ja Kiinassa  asuvat  ulkomaalaiset (7  %). Loput  käytetään  korkeatasoisissa  hotelleissa  ja  ravintoloissa. Luomutuotteita  ostetaan  eniten  tavallisista  supermarketeista  ja  toiseksi  eniten  luomutuotteisiin erikoistuneista kaupoista.

(lihav. HJ) *)

Tuosta luokituksesta (ja sen luokkien selvästä päällekkäisyydestä) tulee kyllä mieleen Jorge Luis Borgesin novellissa oleva satiirinen tai parodinen kuvaus - myös kiinalaisesta, tosin vanhasta - olemassa olevien eläinten luokituksesta, jossa kaiken kruununa olivat luokat:

[...]
- keisärille kuuluvat
- tähän luetteloon kuulumattomat

Mutta joka tapauksessa se tulee selväksi, että ostajakunta on juuri sitä länsimaita apinoivaa rahallista "kuohukermaa". **) Tuossa on faktaa niiden väitteiden taustaksi, joita vähän väliä Suomenkin lehdistössä esitetään, että luomu kasvaisi kohisten Kiinassakin. Eli sikäli kuin vaikka viljely (vähän tai jossain) lisääntyy, niin sen tarkoitus tuskin on kotimaisen kysynnän tyydyttäminen. Vaan vienti USA:han ja Eurooppaan.

__________

*) siis n. 1/100 Suomen - itsessään vaatimattomattomasta - luomun kysynnästä!
**) jonka tiedon kyllä Hesari on jo aivan oikein kertonutkin.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu kertoo uutisessaan:

Suomen luomumarkkinat vahvassa kasvussa

Suomen luomumarkkinoiden kasvu on lähtenyt erittäin vahvaan nousuun. Vuoden aikana luomun myynti vähittäiskaupassa lisääntyi 12 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Eniten kasvoi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti.

Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin vähittäiskaupoissa noin 250 miljoonalla eurolla aikavälillä 1.7.2015–30.6.2016. Vastaavalla ajanjaksolla päivittäistavaroiden myynti lisääntyi vain 0,3 %. Vahvan kasvun myötä luomun markkinaosuus on noussut 1,9 %:iin.

Siinä siis kasvuprosentit. Mutta paljonko ne ovat euroissa?

Jos koko luomumyynti on 250 miljoonaa, 12% siitä on 30 miljoonaa. *)

Mutta 0,3% koko päivittäistavaroiden myynnistä (n. 13 miljardia) on siinä 40 miljoonaa!

Lopputulema on edelleen, vaikka luomun osuus nousisi tuohon 2 prosenttiin, olennaisesti sama kuin ennenkin: tavanomainen ruoka jyrää mahtavalla 98 prosentin osuudellaan. Kuten oli pari vuotta sittenkin, prosentin tarkkuudella:

Tavanomainen ruoka on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten ruokapöydissä 98,3% osuudella

Edelleen pätee myös uutisemme lause:

(Ja tietysti, jos otamme huomioon sen, että luomuruoka maksaa tavanomaiseen verrattuna noin tuplasti, suomalaisten syömästä ruoasta n. 99% on tavanomaista.)

__________

*) tuossa laskelmassa on vähän "oikaistu", mutta luvut ovat silti suht. oikein. Tuon luomukulutuksen kasvuluvun voi ajatella sisältyvän tuohon suurempaan lukuun. Tarkoitus oli osoittaa eli tuoda esiin, kuinka todella mitättömästä muutoksesta oli kyse elintarvikkeiden eli "päivittäistavaroiden" kokonaiskulutukseen nähden. (lisäys klo 13:50)

[Heikki Jokipii]

Joulu lähestyy. Sen tietää siitä, että luomukinkut ovat jo loppumassa. Tai tarkemmin sanottuna siitä, että tällainen kirjoitus ilmestyy:

Joulukinkkukauppa käynnistyy tällä viikolla – ”Jos jokin loppuu, se on kotimainen luomukinkku”

Luomukinkkujen kysyntä ylittää tarjonnan, joten sellaista halajavan on syytä olla kinkkuostoksilla hyvissä ajoin, ehkä jo marraskuussa.

Prosenttilasku on edelleen hyvin "luonnonmukaista", pyöristyksissään ylöspäin:

Yhteensä Suomessa myydään noin 7 miljoonaa kiloa joulukinkkua. Luomukinkkujen osuus koko Suomen kinkkumyynnistä on ollut vajaat 2 prosenttia. Kysyntää olisi enemmänkin, mutta tuotantoa ei ole tarpeeksi.
[...]
Pro Luomu ry:n mukaan viime vuonna kotimaisia luomujoulukinkkuja tuli kauppoihin hieman yli 100 000 kilon verran. Tämän vuoden osalta lukuja ei ole vielä kerätty, mutta toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila arvioi, että luomukinkkujen määrä kasvaisi 5–10 prosenttia.

100 000 kiloa 7 miljoonasta on 1,4%. Tietysti sekin on "vajaat 2 prosenttia". Tekstissä on sitten tieto, joka on eri tieto kuin otsikossa (lihav. HJ):

”Viime vuonna luomukinkkuja riitti kaikille halukkaille, joten oletamme, että niitä riittää tänäkin vuonna. Jos kinkun varaa marraskuun loppupuolella, sen saa varmasti”, sanoo Hyvönen.

Unohtuu, että luomukinkkuja yritettiin tarjota v. 2014 yhteensä 120 000 kiloa, josta luultavasti jäi noin 20 000 kiloa myymättä. Luultavasti nyt luomukinkkujen kysyntä ja tarjonta ovat kutakuinkin tasapainossa. Eli ei välttämättä tarvetta etukäteen tilata, varata. Voi jopa kytätä mahdollista alennusmyyntiä.

Mutta toimittajat osaavat ja muistavat kyllä nämä juttunsa kirjoittaa. Asiaanhan on useilla tuntumaa jo opiskeluajalta:

On se hyvä, että Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa harjoitellaan tämän uutisen kirjoittamista:

Luomukinkut eivät riitä kaikille

Tuota uutistahan sitten valmistuneet toimittajat myöhemmin työelämässäkin saavat vielä monta kertaa kirjoittaa. Aina tässä Joulun alla.

HS:n uutisessa Marja-Riitta Kottila tulee sitten oikeastaan kertoneeksi, miten vaatimatonta luomun kysyntä on:

Joulu on aina ollut sellainen juhla, että ihmiset ostavat parasta pöytään. Luomujoulukinkkujen kysyntä onkin aina ollut parempaa kuin luomulihan kysyntä keskimäärin. Nyt kun luomu kiinnostaa muutenkin, uskon, että se piristää myös luomujoulukinkkukauppaa ennestään”, sanoo Kottila.

Kun se luomukinkkujenkaan oikea kysyntä eli todellinen ostaminen ei tuon vilkkaampaa ole ollut. Ja on vielä myös nähtävä, vilkastuuko se tänäkään vuonna. Kuten v. 2014 nähtiin, luomukinkkujakin pystytään helposti tuomaan tarjolle enemmän kuin kaupaksi menee. Siitä johtuu tuo hyvin varovainen 5-10% lisäys. Joka olisi tietysti huimasti suurempi, jos tuottajat todella uskoisivat Lihatiedotuksen ym. gallupeissaan saamiin tuloksiin, että yli 20% ihmisistä "aikoo" ostaa luomukinkun. *)

Jos siis luomukinkku on eräänlainen myynnin "lippulaiva", voinee päätellä, ettei sitäkään vähäistä määrää, jota luomulihaa tuotetaan, luomupinta-alaan nähden, välttämättä luomuna myydä. Tiettävästi tuo koskee sianlihaakin: kinkku menee kaupakksi, muu osa luomusiasta sitten ei (ainakaan luomuhintaan).

Merkillistä muuten, miten media on juuri tuon luomukinkun valinnut tuollaiseksi suosikikseen. Mistähän se johtuu?


________________

*) Tällä kertaa ei Stirkkinen yrittänyt tarjota tuota prosenttilukua, vaan tyytyi vain sanomaan ...

”Kuluttajien kiinnostus luomukinkkuja kohtaan on lisääntynyt viime vuosien aikana, mutta niiden myynti on vielä pientä. Tämä johtuu korkeammasta kilohinnasta ja toisaalta myös saatavuudesta”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen Lihatiedotuksesta.

... mutta toisaalta viime vuonnakin Lihatiedotus julkaisi tämän tiedokkeensa ...

Luomukinkun ostaisi 28 prosenttia talouksista, jos se olisi mahdollista.

... lähempänä joulua, eli voimme sen vielä joutua näkemään, mikä se prosenttiluku tänä vuonna sitten onkaan. Joka luku siis - moneen kertaan sanottuna - varmaan voi kertoa jostain epämääräisestä "kiinnostuksesta" mutta ei takuulla oikeasta ostohalusta tai -päätöksestä.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas se tuttu tapa sanoa, että kyseiset tuotteet eivät mene kaupaksi, nyt sitä käyttää Luke:

Luomukasvisten kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa

Tässähän ne faktat ovat:

Avomaanvihanneksia tuottavilla luomutiloilla viljelyala on enintään muutamia kymmeniä hehtaareja. Myös etäisyydet ovat pitkät ja tuotantoerät pieniä.

”Luomutuotteiden kysyntä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Luomua tuotetaan kaukana näistä kasvukeskuksista”, Iivonen jatkaa.

Ulkomaille suomalaisia luomukasvistuotteita ei juuri viedä.

Vältetään kertomasta, miten paljon - siitäkin vähästä - tuodaan. Eli tästä:

Hedelmien ja vihannesten osuus myynnistä on noin viidennes.

***

Kylmän rauhallisesti artikkelissa melkein peräkkäisissä lauseissa kerrotaan seuraavaa:

”Luomutuotannon kannattavuutta syövät kasvitaudit ja -tuholaiset, jotka yhdessä haastavien sääolojen kanssa aiheuttavat suuriakin sadon menetyksiä”, Kivijärvi jatkaa.

Tavanomainen kasvintuotanto on ottanut käyttöönsä luomussa hyväksi havaittuja viljelymenetelmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi maan kasvukuntoa parantavat syväjuuriset, typpeä sitovat palkokasvit ja ravinteita pidättävät kerääjäkasvit.

”Torjunta-aineiden käyttöä halutaan vähentää ja tällöin tilalle tarvitaan vaihtoehtoisia menetelmiä. Niitä ovat rikkakasvien mekaaninen torjunta, biohajoavat katteet ja hyönteisverkot”, Kivijärvi kertoo.

Vaikka siis nuo kasvitaudit ja tuholaiset olisivat - ainakin osin - torjuttavissa noilla "kirotuilla" aineilla. Tavanomaisilla tiloilla ei "tarvita" vaihtoehtoisia menetelmiä. Luomuväki vain haluaa, että siellä tarvittaisiin. Mutta tavanomaisilla tiloilla ei sitten tapahdu "suuriakin sadon menetyksiä". Ja hinnat pysyvät suht. koht. kurissa, ja sitä kautta kysyntä, vaikka niilläkin tietysti on ulkomainen kilpailu uhkanaan.

***

Hyvin väärässä paikassa kysyttynä: on selvää, että "typpeä sitovat palkokasvit" ovat myöskin tavanomaisessa viljelyssä, mikseivät olisi. Mutta onko tällä typensidonnalla sille juurikaan merkitystä? Nykyisin, ihan varmasti on joskus ollut, jo vanhan Rooman aikoina. Mutta silloin se ei takuulla ollut "luomussa hyväksi havaittu" menetelmä.

Tutkija Pirjo Kivijärveä ei tietysti voi velvoittaa tuntemaan maatalouden historiaa. Mutta siinä määrin kun hän ei tunne, hänen ehkä sopisi pitää eräissä kysymyksissä suunsa kiinni.

[Heikki Jokipii]

Nyt puhutaan ja puuhataan tällaista:


Yle: S-ryhmä vähensi ruokahävikkiä pienentämällä leikkelevalikoimaa

Kaupoissa pidetään valikoiman vuoksi jopa tuotteita, joita kukaan ei osta. Tutkijan mukaan S-ryhmän päätös pienentää kokonaishävikkiä vain promillen murto-osia.

Hauska olisi (silti, periaatteessa) tietää, paljonko näiden tuotteiden joukossa on ollut luomutuotteita. Ja koskeeko vähentämispyrkimys myös niitä? Juuri Ilkka Alarotun S-ryhmässä?

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tämän - alunperin Pro Luomulta peräisin olevan - uutisensa perinteisellä otsikolla:

Luomukinkkuja ei riitä kaikille

Pitäähän joulun yhteydessä perinteitä noudattaa ... Mutta jos olisi näin (lihav. HJ) ...

Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulee markkinoille arviolta noin 115 000 kiloa.

Luomuliha-alan yrityksistä kerrotaan, että suomalaisia luomukinkkuja ei ole tarjolla läheskään niin paljon kuin niitä menisi kaupaksi.

... niin miksi ihmeessä on menetelty näin (seuraava lause uutisessa!):

Tänä vuonna kaupat eivät Pro Luomun mukaan ole ottaneet ulkomaisia luomukinkkuja valikoimiinsa.

Eikö juuri tuossa väitetyssä tilanteessa kaupan olisi pitänyt paikata kotimaisen tarjonnan vajausta ulkomaisilla tuotteilla? Eikö se olisi ollut kaupankin etu? Eikä luomua kaupatessa ennenkään ole tuontia kaihdettu (tuontiluomun osuus n. 40%)?

Epäilenpa vaan, että nyt MT/Pro Luomu yrittää tuossa hiukan sahata meitä silmään. Luultavasti tuonnista on luovuttu sen vuoksi, että (on arvioitu, että) tuo määrä luomukinkkuja tosiasiassa riittää kysyntään täysin. Kauppa - sen kaikki ketjut - on luultavasti laskenut, että tuon lisäksi ei kannata tuoda ulkomailta luomukinkkuja alennusmyynteihin tai hävikkiin. Mitään yhteistä "isänmaallista" sopimusta tuskin asiassa on - ja olisiko sellainen muuten EU-Suomessa sallittukaan?

Oikeastaan asia paljastuu loogisesti jo tästä haarukkailmauksesta (lihav. HJ):

Päivittäistavarakauppa odottaa, että luomukinkkuja myydään tänä jouluna 5–10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Pro Luomu ry tiedottaa. Myynti voisi nousta enemmänkin, jos tavaraa riittäisi.

Jos myynnin kasvusta oltaisiin täysin varmoja - niin varmoja kuin tuossa toisessa virkkeessä - käytettäisiin yhtä prosenttilukua, sitä isointa, joka olisi suoraan laskettavissa viime vuoden myynnistä ja nyt tarjolla olevasta määrästä.

Oudoksi tosiasiaksi siis jää, ettei (esim.) tanskalaisia luomukinkkuja kauppohin ole tilattu. Luultavasti tavanomaisia tanskalaisia kinkkuja on kaupoista saatavissa, tänäkin jouluna (täytyypä tarkistaa).

***

Kiltisti näyttää myös Turun Sanomat julkaisseen tuon Pro Luomun tiedotteen:

Luomukinkkujen kysyntä nousee – myynnin kasvua rajoittaa heikko saatavuus

Eikä senkään toimitukselle tullut mieleen kysymystä, miksi heikon saatavuuden oloissa tuontia rajoitetaan.

Omaperäisyyttä (ja omaa toimituksen kynänjälkeä) tuon tiedotteen julkaisuissa näyttääkin olevan vain se, millä sanoilla tuo (pakollinen) perusajatus kerrotaan. Näin sen teki Helsingin Uutiset:

Luomukinkuista taistellaan jo nyt – harvalle niitä riittää

Tuo otsikko näyttää olevan ilmaisjakelulehtien yhteisen toimituksen valinta, eli on nyt niissä ympäri Suomen. Kun äskettäin vilkaisin läheisen Prisman täpötäyttä luomukinkkujen pakasteallasta, en kyllä mitään taistelun melskettä havainnut. Eli olin ainoa sen altaan vieressä, ja minäkin vain sillä motivaatiolla, jolla yleensä olen, eli en ostoaikeissa.

[Heikki Jokipii]

Vaan onhan tämä luomukinkku jo meidänkin joulutraditiotamme!

Tein edellisessä puheenvuorossani lupaamani tarkistukset, siis siinä Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevassa Prismassa:

a) tavanomaisia tanskalaisia kinkkuja oli myös koko altaallinen, juuri jopa luomukinkkujen vieressä

b) luomukinkkuja oli edelleen se altaallinen. Silmämääräisesti saman verran kuin ennenkin, mutta varma en voi olla, olisiko niitä jokunen tällä välillä ostettu. Jonoa tai ruuhkaa ei ko. altaan luona kuitenkaan ollut.

Turun Sanomien palstalla julkaistiin käsitykseni:

Ei ole oikein uskottavaa, että samaan aikaan valitetaan luomukinkkujen heikkoa saatavutta – ja rajoitetaan niiden tuontia! Vaikka – muka – enemmänkin menisi kaupaksi

[Heikki Jokipii]

Siinä kiireessä unohtui olennainen tarkistettava asia tässä meidän jouluperinteessämme: hinta.

Tuossa se kauppa on kyllä vieressä, mutta tässä auttaa S-ryhmän hakujärjestelmä Foodie. Tulokset noista kahdesta:

Tanskalainen (tavanomainen) juhlakinkku 4,98 /kg
Luomukinkku 18,90 /kg (isompi 5 kilon kinkku 17,90 /kg)

Vertailuun vielä (kallein) kotimainen, tavanomainen vastaava kinkku 5,98 /kg.

Nyt sitten odottelemaan, julkaiseeko Lihatiedotus tänä vuonna uutisensa, kuinka monta prosenttia suomalaisista ostaisi luomukinkun, "jos se olisi mahdollista"!

[Heikki Jokipii]

Tätä uutista on vaikea tulkita:

Vatajan omistaja ostaa Pajuniemen - ”Suurin osa alle 10 miljoonan euron lihayrityksistä on ongelmissa”, sanoo ostaja

Luomutuotteet jäävät vanhaan yhtiöön, mutta sen nimi muuttuu Talman Luomu Oy:ksi.

Olivatko luomutuotteet - ja juuri luomukinkuistahan Pajuniemi on ollut tunnettu - niin hyvä bisnes, ettei siitä haluttu luopua? Vai niin huono, ettei ostaja halunnut ottaa sitä kaupassa vastaan?

Tästä kuitenkin oli kyse, tällaista tavoiteltiin:

Järjestely kertoo siitä, että kaksi pienehköä lihayritystä yrittää selviytyä kovasta markkinatilanteesta yhteisvoimin.

[Heikki Jokipii]

Pajuniemen oma lehdistötiedote kertoo näin:

Vahva panostus luomuun - Pajuniemi kehittää toimintaansa

Tuotanto jää Talman Luomuun, henkilökunnan kannalta kyse on siitä, että työnantajan nimi vaihtuu.

– ­Koko Pajuniemen olemassaolon ajan olemme keskittyneet laadukkaisiin, käsityöhengessä valmistettuihin lihajalosteisiin, jotka valmistetaan Talman kylässä Sipoossa. Liiketoimintakaupasta saatavat varat jäävät Talman Luomuun ja ne osaltaan tuovat meille uusia mahdollisuuksia panostaa erityisesti luomuvalikoimamme kehittämiseen, kertoo Pajuniemi Oy:n toimitusjohtaja Peter Westerholm.

Mikseipä noin voisi ollakin. Emmehän kaikessa luomuvastaisuudessamme kiellä, etteikö sillä bisnestä voisi tehdä.

[Heikki Jokipii]

Turun Sanomat kertoo, että ...

Jymy-jäätelöä tuottava Suomisen maito on vuoden luomuyritys

Aurassa on reilun kahden vuoden ajan tuotettu luomujäätelöä, joka on saanut puolelleen sekä kuluttajat että ammattilaisraadit.

Erilaisia raateja ko. jäätelö on kyllä varmaan saanut puolelleen, koska sitä on sillä keinolla ajettu markkinoille kuin käärmettä pyssyyn. Mutta eipä niitäkään kaikkia. Mutta että kuluttajat? Artikkeli vahingossa (?) kertoo totuuden asiasta:

Nyt homma on laajentunut niin, että yrityksellä on tuotantopuolella palkattuna neljä vakituista työntekijää ja jäätelöä valmistetaan joka arkipäivä, vuositasolla satatuhatta kiloa.

Siis 100 000 kiloa. Suomessa jäätelöä syödään vuodessa n. 70 miljoonaa kiloa. Agressiivisella markkinoinnillaan *) tämä Jymy-firma on saanut siitä noin 1,5 promillen osuuden. Keskimääräinen kuluttaja syö jäätelöä vuodessa noin 13 kiloa, ja Jymy-jäätelöä siis noin 1,8 grammaa. **)

Voi olla, että on ihan hyvääkin jätskiä, mutta tuossa tilanteessa on vielä aikamoista sanoa, että se olisi "saanut puolelleen" kuluttajat. Ja niin tyypillistä luomun markkinointipuheelle. Media tuntuu nyt ajavan kovasti luomujäätelön asiaa. Muitakin luomujäätelön tekijöitä on, mutta olisivatko ne yhteensäkään saaneet vielä edes prosentin markkinaosuutta?


PS. Aamun Hesari tuossa kertoi, että englanninkielisessä maailmassa oli valittu vuoden (uudeksi) sanaksi "posti-truth", totuudenjälkeinen. Siellä se liittyi nykypolitikkaan, mutta täytyy sanoa, että itse ilmiö on kyllä meillekin hyvin tuttu!

__________

*) kaikin keinoin on pyritty pysymään mediassakin:

Auralainen Jymy-jäätelö lentää Finnairin bisnesluokkaan

Finnair ottaa Aurassa valmistettavan Jymy-luomujäätelön osaksi bisnesluokan tarjoilua 6.4. alkaen.

Tässäkin onnistuttiin ...

Marraskuussa jäätelö valittiin Pohjoismaiden vuoden 2015 parhaaksi uudeksi luomutuotteeksi.

.... mutta aina se ei ole onnistunut. Muistaakseni oli jonkun kaupparyhmän yleisöäänestys, jossa Jymy oli esillä ja ehdolla mutta ei pärjännyt? Juu, se oli tämä Vuoden suomalainen elintarvike 2015 -tapaus.

Mutta sinnekin oli siis saatu raativaiheessa jalka oven väliin (ja ehdokkuuden tuoma julkisuus). Mutta yleisöäänestyksessä sitten tyssäsi.

**) hups, lipsahti, pilkkuvirhe: sentään 18 grammaa. (lisäys 27.11.16)

[Heikki Jokipii]

Laitetaanpa tämä talteen tuohon luomukinkkuseurantaamme, ellei muutoin, niin tämän sananvalinnan takia (lihav. HJ):

http://www.bensebastian.fi/Seilori/kinkku/

Paras kinkku on tuore luomu- tai viljakinkku. Jouluna myymme luomu- ja viljakinkkuja valtavia määriä. Ne muuten kannattaa varata ajoissa, sillä niitä ei valtavan kysynnän vuoksi riitä kaikille”, Jukka muistuttaa.

Tuossa oli toinenkin näppärä sanojen valinta. Jos käykin niin, etteivät luomukinkut menekään niin suuresti kaupaksi, mutta viljakinkut menevät, niin eihän silloin valehdeltu (tai liioiteltu), eihän? (So. sama temppu kuin siinä, kuinka kerrotaan miten vaikka joku kunta/ravintola/tms. on lisännyt "luomu- ja lähiruoan" tarjontaa/myyntiä.)

Vaikka eri kaupparyhmästä on kyse, Foodiesta oli bongattavissa "Viljaporsaan joulukinkun" kilohinta: 4,39 euroa. Luomukinkkujen kilohinta kerrottiin jo edellä, mutta toistetaan se nyt tässä: 18,90 euroa.