Author Topic: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat  (Read 161609 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #390 on: 22.10.16 - klo:08:36 »
Viivytetäänkö USA:n EPA:n glyfosaatin hyväksymisprosessia poliittisista syistä, kysyy Julie Kelly:

EPA Again Delays Report On Safety Of Glyphosate

Kuten kirjoituksessa tulee esiin, asia liittyy myös EU:n hyväksymisprosessiin.
« Last Edit: 22.10.16 - klo:08:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #391 on: 29.10.16 - klo:08:13 »
... eli siitä sitruunan kuoresta tulee suuhun äärimmäisen pieni ripaus, luultavasti ei edes yhtä grammaa. Jossa yksinkertaisesti voi olla (jopa silloin, kun Eviran turvallisiksi määrittelemät pitoisuudet on hiukan ylitetty!)  torjunta-ainejäämiä vain vielä äärimmäisemmän pieni ripaus. Me emme häiritse Eviraa tästä kysymällä. Se on tähän meillä piste.

Ihan rohkeasti pidämme tästälähin luomusitruunan suosittamista tuohon tarkoitukseen täydellisenä humpuukina.

Vai pitäisikö sittenkin Eviralta kysyä? Ja saada (tavallaan: pakottaa) vielä selvempi ja yksiselitteisempi *) "virallinen" vastaus (vaikka asian jo tiedämmekin). Ajatus siitä, että on "järkevää" ostaa kuorineen syötävät hedelmät ja kasvikset luomuna, nimittäin kummasti "kummittelee" netissä jonkinlaisena (varovaisena) "viisautena". Vaikka se siis on myyntijippo (vaikkei ideaa esittävä yksittäinen blogisti sitä välttämättä itse ymmärrä).

_______________

*) kuin se "ei erityistä suositusta" kuorimisen järkevyyden suhteen
« Last Edit: 29.10.16 - klo:16:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #392 on: 06.11.16 - klo:09:52 »
Edellä (02.07.16) on kerrottu väitteestä, että glyfosaatti olisi vaaraksi mehiläisille. Se lienee peräisin samasta tai vastaavasta sylttytehtaasta kuin väite, että se haittaisi perhosia. Se väite on tässä artikkelissa perusteellisesti käsitelty:

How to save Monarch butterflies? Banning glyphosate and planting milkweeds won’t help

E!I siitä, jos tuo väite tulee eli tuodaan Suomeen.

PS. Eikun, näyttäähän se jo olevan täällä:

Quote
Glyfosaatti on haitallista myös luonnolle. Glyfosaattia kestävän maissin ja soijan viljely on johtanut Yhdysvalloissa ja Meksikossa monarkkiperhosten huomattavaan vähenemiseen. Syynä on se, että glyfosaatti tuhoaa silkkiyrttejä, joita monarkkiperhosen toukka käyttää ravinnokseen (Pleasants 2013).

Mutta noin ei siis tarkemmin tutkittaessa ollut laita.
« Last Edit: 08.11.16 - klo:08:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #393 on: 08.11.16 - klo:08:12 »
Nyt myös Euroopassa on noussut kritiikkiä WHO:n IARC:ia kohtaan. Iida Ruishalme:

European scientist: WHO’s IARC faces scrutiny over glyphosate cancer designation

Kirjoituksessa on kuva, piirakka, josta havainollisesti näkee, miten IARC:in näkemys on vähemmistössä - jopa WHO:n sisällä! Myös tämän amerikkalaisen artikkelin mukaan ...

Glyphosate: A Slow But Steady Vindication

... glyfosaatti on hitaasti mutta varmasti (tasaiseen tahtiin) vapautumassa syytteistä. Kirjoittaja Alex Berezow viittaa Sveitsiin, jossa parlamentti hylkäsi Greenpeacen ym. aloitteen aineen kieltämisestä:

Quote
A majority of parliamentarians said on Friday there was insufficient scientific evidence to justify a ban on the general use of glyphosate, especially for farming.

Ja toteaa "etiäisenään", että "vuorovesi" on kääntymässä:

Quote
The political tide, boosted by evidence, is starting to turn in favor of glyphosate.

Evidenssin painosta. Vakaumuksellisimpiin vastustajiin, "tosiuskovaisiin", se ei hänenkään mielestään vaikuta.
« Last Edit: 08.11.16 - klo:09:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #394 on: 10.11.16 - klo:08:13 »
Tässä Iida Ruishalme käy sitten tuon glyfosaatin ja syövän yhteyttä koskevan väitteen kimppuun kokonaisvaltaisesti:

Does the herbicide glyphosate cause cancer? The GLP does a deep dive into the science

Luvassa on artikkelisarja GLP:n sivuilla.

(Edelleen on voimassa se vieno toivomuksemme, että Ruishalme julkaisisi artikkeleitaan myös suomeksi.)
« Last Edit: 10.11.16 - klo:09:13 by Heikki Jokipii »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #395 on: 10.11.16 - klo:16:41 »
Uudessa Skeptikko-lehdessä (3/2016) on Jouko Tuomiston melko kattava kirjoitus glyfosaatista: https://skepsis.blob.core.windows.net/skepsisweb/Skeptikko-2016-3_kiistelty_glyfosaatti.pdf

Tässä lainaus yhteenvedosta:

"Julkisuudessa on tehty iso numero siitä, että IARC ja EFSA olisivat tehneet keskenään ristiriitaiset johtopäätökset. Kuten edellä käy ilmi, näin ei ole, koska IARC arvioi vain vaaraominaisuuden varmuutta, ja se arvioi glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi (luokka 2A). Esimerkiksi alkoholin IARC on luokitellut varmasti syöpää aiheuttavaksi (luokka 1). EFSA taas ottaa huomioon myös sen, kuinka suurille annoksille glyfosaattia altistutaan ravinnon kautta, ja arvioi sen perusteella, että glyfosaatista ei saatuina annoksina aiheudu kuluttajille syöpäriskiä.

Kokonaisuuden kannalta pahinta on se, että myrkytöntä glyfosaattia korvaava aine olisi todennäköisesti myrkyllisempi. Sen kieltoa ajavat järjestöt eivät siis osaa ajatella asiaa loppuun ja nähdä niitä riskejä, joita varsin turvallisen aineen hylkääminen aiheuttaisi."

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #396 on: 11.11.16 - klo:07:51 »
Kiitos! Kattava on, ja täyttää ilmeisesti nyt tarpeen siitä, että suomeksikin olisi asiasta hyvä yhteenveto. *)

Ihan erikseen Tuomistolla oli tällainen hyvä idea, joka poistaisi esim. Heidi Hautalan jatkuvan "rutinan" asian ympärillä:

Quote
Eniten  huomiota  ovat  herättäneet  tutkimukset  syöpävaarallisuudesta.  Näiden  ongelma  on  ollut  se,  että  osa  karsinogeenisuustutkimuksia  on  firmojen  teettämiä,  eivätkä  ne  halua  julkistaa  niitä,  koska  kilpailijat  saisivat ne  ilmaiseksi  käyttöönsä.  Tämä  on  yleinen  ongelma,  joka koskee kaikkia toksisuustutkimuksia, myös lääkkeiden tutkimuksia.

Olisikin  luotava  kansainvälinen  patenttijärjestelmää  muistuttava järjestelmä, joka takaisi tutkimuksen maksajalle yksinoikeuden tutkimuksen hyödyntämiseen, vaikka se  julkistettaisiin.  Kuten  patentoitua  menetelmää,  tutkimuksia voitaisiin myydä lisenssillä muille yritykselle.

Hautalan argumenttinahan on ollut ja on luultavasti yhä, että tämän takia EFSA:an ei voi luottaa:

Quote
Komissio luottaa Euroopan elintarvikeviraston EFSAn arvioon, joka perustuu salattuihin, teollisuuden itse tuottamiin tutkimuksiin.

Vaikka EFSA tuli siinä asiassa jo niin paljon "vastaan", että sen jo pitäisi Hautalallekin riittää (ks. edellä 01.10.16). Toisaalta, "pallokin" on jo ECHA:lla, eli toisella EU-virastolla. Mutta varmaan senkin lähdeaineistossa tulee olemaan näitä "salattuja" tutkimuksia, kun sen raportti joskus keväällä ilmestyy.


___________

*) pikku nostalgisena yksityiskohtana: olemme yhdistyksenä oikeastaan Skepsis-keskustelun "perillisiä". Kiva nähdä, ettei "napanuora" ole täysin katkennut!  ;) Toinen esimerkkihän oli tietysti Skepsiksen huuhaa-palkinto kolmen vuoden takaa.
« Last Edit: 11.11.16 - klo:08:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #397 on: 12.11.16 - klo:06:14 »
Iida Ruishalmeen kirjoitussarja jatkuu. Tässä hän kysyy, että jos glyfosaatti ei olekaan karsinogeenistä, voisiko sillä olla muita terveyshaittoja:

Could glyphosate cause other health problems even if it’s not carcinogenic?

Koko joukko erilaisia väitteitä siinä läpikäydään (AMPA, Seralinin muut ideat ...) ja heppoisiksi havaitaan. Silti tai sen vuoksi hän päätyy pessimistisiin loppulauseisiin:

Quote
I have no doubt that next month some new variation of glyphosate-sensationalist news will give wings to yet another far-fetched or misleading claim. The game might never come to a real conclusion, for it may be that for many, the only acceptable kind of world is one where glyphosate can only be a bad guy.
« Last Edit: 12.11.16 - klo:08:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #398 on: 14.11.16 - klo:18:50 »
Strömsö ei taida sijaita Amerikassakaan. Tätä dicamba-torjunta-ainetta on kehitetty eräänlaisena vaihtoehtona tai täydentäjänä glyfosaatille (vuorotteluun, ettei glyfosaatille vastustuskykyisiä rikkakasveja kehity). Mutta nyt tämän artikkelin mukaan projekti olisi epäonnistunut:

Monsanto Just Made a Massive Mistake

Tuo aine tuhoaisi myös arvokasveja, siinä kerrotaan, aiheuttanut viljelyssä isoja satovahinkoja, ainakin siellä täällä. Mutta ehkä tarina ei ole silti lopussa, Monsanto kertoo kehittävänsä asiaa eteenpäin.

Näin on nyt käynyt, ja aineesta on kehitetty uusi versio, jossa tämän mukaan olisi saatu sen haitalliset ominaisuudet - ennenkaikkea taipumuksen tahattomasti tuulen mukana levitä - poistettua:

New Herbicide Arrives Amid Fears of Crop Damage

Tuon uutisen mukaan ainetta kestävät lajikkeet nyt odottavat hyväksyntänsä. Itse aine on USA:ssa saanut käyttöluvan. Nimeksi tälle uudelle versiolle tuli XtendiMax.

Nyt en ole ihan varma, puhunko tässä nyt myyntipuhetta, ja aineessa olisikin vielä moitittavaa. Mutta eiköhän siitä pian saa lisää tietoa.

Tässä vielä Reuters samasta:

EPA approves Monsanto's dicamba weed killer
« Last Edit: 15.11.16 - klo:07:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #399 on: 15.11.16 - klo:06:17 »
Kyllä tässäkin torjunta-aineessa tutut rintamalinjat ovat heti muodostuneet. Otetaan vain parisen esimerkkiä:

EPA Approval of Monsanto's Dicamba Will 'Massively Increase Use of Toxic Pesticides' on GMO Crops

Tältä suomenkieisellä sivustolta:

MONSANTON KOKO HISTORIA

Quote
Monsanton Roundupin eli glyfosaatin patentti raukesi vuonna 2000. Nyt glyfosaattia saa siis valmistaa kuka tahansa. Monsanto on kehittänyt vuosia korvaajaa glyfosaatille. Kun sillä on korvaaja valmiina ja patentoituna, paras mahdollinen tilanne olisi saada edellinen käytetty aine lailla kiellettyä, jolloin kilpailijoilla ei ole enää mitään myytävää.

Syntyneeseen markkinatyhjiöön voi Monsanto sitten tarjota uutta Dicamba -nimistä ainettaan, jota valmistavan tehtaan rakentamiseen Monsanto sijoitti miljardi dollaria 2015.

Onko tämä Dicamba sitten parempi aine? Ei, se käy hyönteisien RNA:n kimppuun ja geenimuuntelee hyönteiset hengiltä:
"New Monsanto Spray Kills Bugs by Messing With Their Genes."

Eli siirrytään kasveista eläimiin. Liekö oikea suunta?

Vielä GMO-vapaa.fi:

Kaukana ekologisesta viljelystä

Quote
Monsanton ja muiden yritysten ehdottama ratkaisu on jatkaa samalla kaavalla, mutta astetta kovemmin panoksin. Tehonsa menettäneiden Roundup-kasvien tilalle on kehitetty kasveja, jotka kestävät glyfosaatin lisäksi torjunta-aineita nimeltä 2,4-D tai dicamba. Toistaiseksi ao. lajikkeita ei ole hyväksytty viljelyyn. Näiden kemikaalien tiedetään voivan aiheuttavaa vakavia terveys- ja ympäristöhaittoja.

Dicambasta ollaan erityisen huolissaan, koska se on herkkä kulkeutumaan lähiympäristöön. Sen ruiskutukset voivat siten häiritä naapurien peltoja, puutarhoja ja ympäröivää luontoa. Tutkijoiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin nämäkin aineet menettäisivät suurimittakaavaisessa käytössä tehonsa rikkaruohoja vastaan. Niille vastustuskykyisiä rikkakasveja on jo olemassa. Ja mitä sitten tehdään on arvoitus, koska jopa torjunta-aineiden lista on rajallinen.

Eli niin se taas on. Kun on kyseessä Monsanton tuote, emme enää voi tuudittautua siihen, että kritiikki olisi objektiivista. Samanlaisesta ääriväitteiden ryteiköstä on tässäkin totuutta etsittävä kuin glyfosaatinkin kohdalla.

***

Otetaan tähän vielä Monsanton oma uutinen asiasta:

Monsanto’s XtendiMaxTM Herbicide With VaporGripTM Technology Approved By EPA For In-Crop Use

Ja tässähän se hyöty hyvin kuvataan:

Quote
The Roundup Ready Xtend Crop System is intended to provide farmers with more consistent, flexible control of weeds, especially tough-to-manage and glyphosate resistant weeds, and to help maximize crop yield potential. The system will include Roundup Ready 2 Xtend soybeans, the industry’s first biotech product with tolerance to dicamba and glyphosate herbicides, and Bollgard II XtendFlex cotton, providing tolerance to three herbicides, dicamba, glyphosate and glufosinate.

Eli useampia torjunta-aineita kestävät lajikkeet mahdollistavat torjunta-aineiden vuorottelun,  ja mahdollisuuden päästä eroon rikkakasveista, joissa on kehittynyt vastustuskykyä yhdelle torjunta-aineelle. (ja näin minun järkeni mukaan myös ne vähenevät hissukseen pelloilta ja peltojen laidoilta?). Jos tuo dicamban kulkeutuminen.vääriin paikkoihin on saatu tai saadaan estettyä, mitään vahinkoa ei pitäisi siis syntyä.

Ja Monsantokin on yhä markkinoilla, vaikka sen vanhat patentit umpeutuvatkin. Minkä nimisenä se sitten jatkossa onkaan.
« Last Edit: 21.11.16 - klo:06:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #400 on: 17.11.16 - klo:07:51 »
Ruishalme jatkaa kirjoitussarjaansa. Onko glyfosaatti erityisen vaarallinen:

Is the herbicide glyphosate, often paired with GMOs, especially dangerous?

Nyt verrataan vaihtoehtoihin, ennen käytettyihin ja nykyisiin. Luomutorjunta-aineetkin ovat mukana ... katsokaa itse taulukosta!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #401 on: 21.11.16 - klo:05:45 »
Ruishalme jatkaa. Pitääkö olla huolissaan havaituista glyfosaattijäämistä eräissä elintarvikkeissa:

Cause for concern over claims of “dangerous” glyphosate in wine, breast milk, cereal, etc.?

Siinä hän pääsee "herkuttelemaan" luvuilla, otetaan esimerkiksi hunaja:

Quote
So, is there need to worry? To get to the most restrictive daily allowed limit—which has a 100 fold safety margin built in—a person would have to ingest about 6.6 pounds of honey per pound body weight in one day. In other words, a 125-pound woman would have to consume 825 pounds of honey in a day to reach the level that has a safety factor of 100 times!

Eli ylittääkseen edes sovitun riskirajan - joka sekin on laskettu 100-kertaisella varmistuskertoimella - noin 57-kiloisen naisen pitäisi syödä hunajaa n. 370 kiloa päivässä.

« Last Edit: 21.11.16 - klo:06:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #402 on: 24.11.16 - klo:09:30 »
Vihreä kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Johanna Karimäki ei malttanut odottaa EU:n käsittelyn etenemistä asiassa, vaan ratsastaa tässä aloittaessaan vanhoilla argumenteilla:

Ei enää glyfosaattia puistoihin!

Vastaavia ulostuloja ja poliittisia eleitä on varmaan nyt, kun kunnallisvaalit ovat keväällä tulossa, odotettavissa enemmänkin. Nyt kannattaa poliitikon olla huolestunut, vaikka väkisin. Ja erityisesti lapsista!

Ehkä tätä Karimäen esteettistä argumenttia voidaan pitää jossain määrin uutena ja omaperäisenä:

Quote
Eikä puiden ympärillä oleva, glyfosaatista (Round-up) johtuva ruskea kuollut alue edes näytä hyvältä.

(Vaikka tuota argumenttia voidaan kyllä käyttää myös - syksyä vastaan!  ;D)
« Last Edit: 24.11.16 - klo:19:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #403 on: 08.12.16 - klo:03:55 »
Neonikotinoidihypoteesi on nyttemmin kovasti tieteellisessä vastatuulessa maailmalla, mutta HS:n Heli Saavalainen ei sitä näytä juuri huomanneen:

Pölyttäjät kunniaan

Quote
Yhtenä syynä pölyttäjäkatoon ja maailmalla sattuneisiin mehiläisten joukkokuolemiin pidetään torjunta-aineita, etenkin neonikotinoideja, jotka ovat nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä.

Tämän verran kuitenkin:

Quote
Suomi on myös tehnyt omia tutkimuksia. Niiden mukaan siementen peittauksesta ei ole välitöntä vaaraa mehiläisille.
[...]
Täyttä varmuutta neonikotinoidien osuudesta mehiläiskuolemiin ei ole.

Mutta "jotain tarttis tehrä" kuitenkin, ja sitten hän taas ilmeisesti uskoo tuohon hypoteesiin:

Quote
Pölyttäjien vaarantuminen on kuitenkin niin suuri riski koko ekosysteemille, että pelkkä paperille kirjattu sitoumus yhteistyön tiivistämisestä ei riitä. Kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja ruoan­tuotannon tulevaisuudesta. Molemmille käy köpelösti, jos mehiläiset häviävät.

Mutta onko mehiläistenkään tilanne erityisen (tai mitenkään) hälyttävä? Tämän artikkelin (December 6, 2016) mukaan ei:

Honeybees are not in crisis, but what about beekeepers?

Mutta tästä varmuudesta Saavalainen lähtee (lihav. HJ):

Quote
Torjunta-aineet ovat haitallisia. Vaikka niitä kutsutaan virallisesti kasvinsuoleluaineiksi, ne ovat myrkkyjä. Niiden tarkoitus on tappaa hyönteisiä. Tuhohyönteisten lisäksi vaarassa ovat hyötyhyönteiset.


Näin on todellakin käynyt:

Quote
Euroopan komissio kielsi keväällä 2013 tehoaineiden käytön mehiläisiä ja muita pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla.

Suomessa aineita kuitenkin käytetään edelleen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt joka vuosi viljelijöille poikkeusluvan neonikotinoidien käyttöön rypsin ja rapsin siementen käsittelyssä.

Viime viikolla Tukes myönsi kevättä 2017 koskevan poikkeusluvan – jättäen tiedotteessaan mainitsematta, että lupa on myönnetty joka vuosi.

Nyt en ole seurannut tilannetta muissa EU-maissa, mutta ellei niissäkin ole tuollaista poikkeuslupaa myönnetty, niin tässähän on jo (monen vuoden) mahtava vertailuaineisto. Neonikotinoidihypoteesin mukaan mehiläiskuolemien olisi pitänyt Suomessa suorastaan räjähtää, verrattuna maihin, joissa EU:n kieltoa on kiltisti noudatettu.
« Last Edit: 08.12.16 - klo:04:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17058
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #404 on: 10.12.16 - klo:03:50 »
Tämä on nyt tilanne, kertoo Evira:

Viljasadon laatuseuranta. Hometoksiinit heikentävät kauran ja vehnän laatua

Käsittääkseni peittaus, so. siemenviljan käsittely tietyillä kemikaaleilla, on joko ainoa tehokas tai ainakin hyvin keskeinen keino vastustaa hometoksiineja. Ja luomuviljelyssähän on näin:

Quote
Siemeniä ja muuta lisäysaineistoa saa käsitellä vain luomuviljelyssä hyväksytyin menetelmin. Siemenen peittaus tavanomaisin peittausainein on siten kiellettyä.

Tällainen vanha(hko) tieto löytyi:

Biologinen, luomuhyväksytty peittausaine Cedomon Agrimarketien valikoimiin

Näin uutisessa väitetään:

Quote
Cedomonin torjuntateho on verrattavissa kemiallisten torjunta-aineiden tehoon.

Mutta onko se? Onko tästä tietoa? Joka tapauksessa tuossa uutisessa (2001) kerrottiin:

Quote
Tällä hetkellä ketjun myymistä siemenistä noin 20 % on täysin ilman peittausta. Peittaus on yksi tärkeimmistä kasvinsuojelutoimenpiteistä. Ne viljelijät, jotka eivät halua käyttää kemiallista peittausta saavat Cedomonin avulla peittauksen hyödyt käyttöönsä.

Eli varmaankin juuri luomuviljelijät ovat joskus ostaneet tuota peittaamatonta siementä, ja viljelleet siis "säkällä". Viljelevätkö yhä? Vai käyttävätkö tuota tuotetta, tai jotain muuta vastaavaa (onko niitä)?

***

Saavalaiselle (edellä) pitää vastata näin: vaikka niitä kutsutaan myrkyiksi, ne ovat kasvinsuojeluaineita. Ja kulman kautta ihmisten ja eläinten suojeluaineita. Eviran uutisesta:

Quote
Noin 10 prosentilla tutkituista näytteistä on riski ylittää rehukäytön suositusarvo, joten kotieläintiloilla tulisi tarkistaa kauran hometoksiinipitoisuus ennen käyttöä.

Ihmisten osalta asiassa on kyllä vielä "vyön lisäksi henkselit":

Quote
Kuluttajalla ei ole syytä huoleen, koska elintarvike- ja rehutuotantoon tulevien viljaerien toksiinipitoisuudet tutkitaan viljan vastaanottopisteissä.

Mutta muutoin niin kovassa huudossa oleva suoramyynti tilalta ei siis varmasti ole suositeltavaa viljan osalta. Ainakaan luomutilalta?
« Last Edit: 10.12.16 - klo:04:23 by Heikki Jokipii »