Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Näyttää siltä, että biotekniikan kannattajat ovat puolihuolimattomasti  liittoutuneet luomuväen kanssa, hyväksyessään vailla varauksia ja täsmennyksiä sen, että torjunta-aineista olisi merkittävää haittaa, ja olisi aina hyvä juttu, jos niitä saataisiin vähennettyä tai niistä päästäisiin kokonaan eroon.

Siinä triviaalissa merkityksessä, että kaikki torjunta-aineet viljelijälle tietysti maksavat, ne toki ovat ”haitallisia”.

Mutta mitkä ovat tosiasialliset, toteutuneet muut haitat? Vaikkapa Suomessa, jossa on tiukat määräykset niiden käytöstä?

Esim. Uutispäivä Demarissa 21.4.2010 dosentti Osmo Kuusi kirjoitti erittäin ansiokkaan kritiikin aiemmin 15.4.2010 samassa lehdessä ilmestynyttä juttua vastaan, jonka otsikkona ja sisältönä oli ”Suomi halutaan pitää GMO-vapaana jatkossakin”.

Kuusen artikkelin nimi oli ”Puolitotuuksia geenimuuntelusta” ja hyvin se kumosikin nämä puolitotuudet.

Mutta sitten mentiin tähän:

”Puhdas, luonnon omia mekanismeja hyödyntävä viljely on hyvin kannatettava tavoite. Tässä mielessä luomuviljelyä on kaikki syy suosia. Luomutuotannossa käytetään vähemmän lannoitteita  ja vuoroviljelyllä ja ja muilla älykkäillä tavoilla vältetään kasvinsuojeluaineita”.

Sitten Kuusi esittää sen utopian, että geenimuuntelu yhdistettäisiin luomuun. Joka on ”älä unta nää” –idea, mutta Kuusi on toki saattanut esittää ajatuksen vähän provokatiivisessa mielessäkin …

Mutta mikä syy tosiasiassa on Suomessa välttää tai edes vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä?

Onko kasvinsuojeluaineista – siten kuin niitä nyt hallitusti ja määräysten mukaan käytetään – osoitettavissa mitään selkeää haittaa, ihmiselle tai luonnolle?

Tai toisin päin. Jos nyt ankarasti pyrittäisiin vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, paljonko sillä voitaisiin saavuttaa etuja, ihmiselle tai luonnolle? Ja erityisesti euroa kohti ja verrattuna johonkin muuhun vastaavaan pyrkimykseen? 

Se, että nykyaikaisilla supertarkoilla menetelmillä pystytään havaitsemaan torjunta-aineiden jäämiä mm. vesistöissä, ei ole vielä osoitettu haitta. 
__________________

Toinen epätarkkuus on myös se, että ” [l]uomutuotannossa käytetään vähemmän lannoitteita”, mutta käsitellään asia kerrallaan!

[Heikki Jokipii]

Luomupropaganda on valitettavasti yhä onnistunut tavoitteessaan, ainakin tältä osin.

Vaikka Eurobarometrin mukaan yleisesti on näin, kuin tämä otsikko sanoo …

Suomalaiset pitävät ruokaa puhtaana ja turvallisena

… niin kuitenkin esim. Uutispäivä Demari voi otsikoida sanan uutisen näin: ”Valtaosa murehtii ruoan myrkkyjä”

UD:n mukaan suomalaisistakin torjunta-aineiden jäämiä ”murehtii” 62 prosenttia (luultavasti = ”paljon” tai "jossain määrin huolestunut”).

58 prosenttia pelkää ympäristömyrkkyjä, kuten elohopeaa ja dioksiinia.

Huikeata on, että 48 prosenttia huolestuttivat lihan antibiootti- ja hormonijäämät. Näin siitä huolimatta, että molemmat asiat ovat EU:ssa kiellettyjä, eli niitä ei pitäisi EU:ssa esiintyä lainkaan. *)

Suomalaiset olivat näissä suhteissa kuitenkin vähemmän huolestuneita kuin EU-kansalaiset keskimäärin.

Missä määrin nämä tulokset ovat myös viranomaisten itsensä syytä, kysyimme jo uutisessamme v. 2007:

Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?

Jotka viranomaiset itsekin varmaan nauttivat työpaikallaan sen (Bruce Amesin vertauksen) yhden kahvikupillisen – josta he saavat karsinogeeneja saman verran, mitä on koko vuoden ”torjunta-ainealtistus” elintarvikkeissa. Tai ottavat yhden oluen raskaan työpäivän jälkeen (=yhtä ”vaarallista”).
________

*) Väärinkäytöksiä on, mutta juuri Pohjoismaissa - Eviran mukaan - tuskin lainkaan. Ainoastaan erään tyypin "kasvunedistäjät" ovat Evirankin mukaan ihmiselle vaarallisia. Muissa on siis kyse kauppapolitiikasta, suhteessa USA:han, jossa näitä kasvunedistäjiä käytetään ihan laillisesti. 

[Heikki Jokipii]

Tässä on asiasta Eviran yksityiskohtaisempi uutinen ...
 
Eurobarometri: Suomalaiset luottavat elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan
 
... josta löytyy myös linkki koko tutkimukseen.
 
Onkohan jokin tekijä, joka jotenkin ko. kysymyssarjassa johdattaa vastaamaan "pessimistisesti" tai pelokkaasti tai ”huolestuneesti”? Jotenkin tuntuu oudolta, että suomalaisistakin n. 25% pitää erittäin tai melko todennäköisenä, että "syömänne ruoka vahingoittaa terveyttänne" (koko EU 48%!).
 
Jos vertaa toiseen kysymykseen, niin suurin piirtein saman verran ihmisiä uskoo todennäköisesti loukkaantuvansa auto-onnettomuudessa. Uskooko todella? Mahdollisena sitä tietysti pitävät kaikki, itseni mukaan lukien.
 
Jos kysytään, missä määrin "olette huolissanne tai ette ole huolissanne", niin kuinka vaikeaa vastatessa on valita "en lainkaan", vaikka se olisi lähinnä totuutta.
 
Minulla on tässä pieni epäilys, etteivät nämä ruoan riskitkään suurimmalle osalle ihmisiä käytännössä ole suuria niin huolen lähteitä, kuin tuosta kyselystä suoraan lukien näyttäisi.

Mutta joka tapauksessa huolestuminen torjunta-aineista on täysin suhteetonta.  Kun vielä ”Ruokamyrkytykset jotka johtuvat bakteereista, kuten salmonella kananmunissa ja listeria juustoissa” ovat tätä pienempiä huolenaiheita - ja ne ihan todella voivat jopa tappaa (vaikka Suomessa nekin hyvin harvoin).

Tässä linkki Bruce N. Amesin ja Lois Swirsky Goldin artikkeliin, jossa on tuo valaiseva lause:

We have estimated that on average Americans ingest roughly 5,000 to 10,000 different natural pesticides and their breakdown products. Americans eat about 1,500 mg of natural pesticides per person per day, which is about 10,000 times more than the 0.09 mg they consume of synthetic pesticide residues

Eli amerikkalaiset keskimäärin nauttivat 10 000 -kertaisen määrän luonnollisia kasvimyrkkyjä synteettisiin torjunta-aineisiin verrattuna. Eikä ole syytä olettaa, etteikö EU:ssa olisi suhdeluku kutakuinkin sama.

[Heikki Jokipii]

Tämänkertainen Eviran ulostulo asiassa oli varsin kohtuullinen ja hyvä:

Kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä

Lainaus siitä:

Ei erityisiä ruoankäyttösuosituksia

Tutkimuksen perusteella kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että lasten ja aikuisten pitkäaikainen altistustaso on turvallisella tasolla, eikä se ole muuttunut 2000-luvulla.

Kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. […]

PS. 28.1.2011: Mutta jotenkin vain HS sai uutisessaan tänään poimittua pääasiaksi otsikkoonsa ja ingressiinsä toiset asiat:

Kaukomaiden tuotteissa torjunta-ainejäämiä

Kolmivuotiaat alttein ikäryhmä suuressa riskiarvioinnista

Vaikka tuo lainaamamme Evirankin lause tai näkemys oli mukana, tällä otsikointitavalla jätettiin kytemään ajatus, että asiasta kuitenkin pitäisi olla jotenkin huolestunut, ainakin pienten lasten äitien tms.

Turha tietysti oli toivoakaan, että tähän Amesin analyysiin olisi edes viitattu. Puhuttiin "myrkyistä" ja kyllä kemialliset termit kuulostavat jo sinänsä pelottavilta ... divetymonoksidin kieltoakin kun kannattaa kysyttäessä yhä suuri osa ihmisistä ...

(Samaan tapaan esitti uutisen myös MTV3)

[Heikki Jokipii]

Saman edellä mainitun, torjunta-ainejäämiä koskevan uutisen kertomisessa Vihreä Lanka sitten pisti vielä astetta ”paremmaksi”, ja pitkälle palattiin tälle ”Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?” -linjalle:

Altistuuko kasvissyöjä myrkyille?

Erilaisista huonoista kokemuksistani (ks. täällä – siellä ja täällä) lainkaan viisastumatta ja edelleen naiivisti uskoen modernien sähköisten tiedotusvälineiden paljon mainostettuun kaksisuuntaiseen kommunikaatioon, eli tiedonvaihtoon, kirjoitin.

Kirjoitin sähkökirjeen Vihreän Langan artikkelissa haastatellulle tutkija Juha Laaksolle ja kysyin häneltä, onko hän kuullut Bruce Amesin tutkimuksista. En huomannut laittaa mukaan tätä linkkiä, mutta tarvittaessa laitan, jos hän vastaa.

[Heikki Jokipii]

Viittasin tuolla (oikeastaan vähän väärässä paikassa, jatkan täällä) glyfosaattiin kohdistuneeseen ”hyökkäykseen”, so. HS:n uutiseen sen terveyshaitoista (”tuoreen tutkimuksen mukaan” vaikkei tätä fraasia olisi sanottukaan).

Kyse ei välttämättä ole organisoidusta aktiosta, mutta kyllä tänään yleisökirjoittaja sai asiaa jatkaa. Hänen väitteistään hieman alempana.

Glyfosaatti lienee eräs ihmiselle (ja luonnolle) vaarattomimmista torjunta-aineista – ja eräs vihatummista, ehkä juuri siksi! Se kun on vielä (alun perin) Monsanton tuote, kuten sitä kestävät GM-viljalajikkeetkin. Niinpä sen täytyy olla jotakin pahaa?

Wikipedian (engl.) glyfosaattiartikkeli kertoo pitkän historian yrityksistä demonisoida glyfosaattia. Katsokaa itse, missä määrin asiassa on perusteita löytynyt.

*** 

Sitten HS:n yleisökirjoitUkseen, jossa Lotta Grönroos väitti, että torjunta-aine, eli tämä RoundUp/glyfosaatti olisi ” kasvia suurempi terveyshaitta”. Jättiputken tuhoamisesta oli kyse.

Grönroos toisti HS:n väitteet ”ranskalaisista” ja ”brittiläisistä” tutkimuksista.

Vasta hiljattain Helsingin Sanomissakin kerrottiin aineen vahingollisuudesta. Ranskalaisessa tutkimuksissa on todettu aineen aiheuttavan ihmissoluille dna-vaurioita, solukuolemaa ja estävän soluhengitystä. Tämä eläviin soluihin vaikuttava myrkky aiheuttaa brittiläisen tutkimuksen mukaan keskenmenoja ja sikiövaurioita karjalle, jota on ruokittu glyfosaatilla käsitellyllä torjunta-aineella.

Tämä asia on nyt tässä tilanteessa, tämän yhden väitteen osalta.

Tässä on Monsanton vastaus:

June 2011 Earth Open Source Report on Roundup

Ja tässä on – meillä on varaa tähän! – myös vastine vastaukseenkin, ko. Earth Open Sourcelta:

Earth Open Source response to Monsanto

Tässä nimenomaisessa asiassa pölyn laskeutumiseen menee varmaan hiukan aikaa – mutta kiinnittäkää huomiota siihen, miten on aiemmin käynyt glyfosaattia koskevien “kohu-uutisten”.

Grönroos väittää, että …

Aineen käyttö Euroopassa on saanut jatkoaikaa, sillä EU ei ole ehtinyt käsitellä sen käytön kieltämistä ajallaan.

Tuskinpa näin. Mutta sen sijaan on olemassa kyllä toinen esimerkki siitä, miten jotkin muut torjunta-aineet ovat saaneet jatkoaikaa.

Lisämausteena Grönroos ottaa esille DDT:n:

On kuitenkin hyvä muistaa, että hyönteisiä vastaan käytettiin ddt:tä yleisesti maataloudessa ja kodeissa aina vuoteen 1976 asti, jolloin sen käyttö Suomessa kiellettiin.

On kuitenkin hyvä muistaa, Lotta Grönroos, että ensimmäistäkään terveydellistä haittaa ihmiselle ei DDT:stä ole osoitettu. Sen käytöstä luopumisesta sen sijaan on osoitettu huomattavia terveydellisiä haittoja miljoonille ihmisille. Kuolema, malarian uhrina.

*** 

Pieni matemaattis-tilastollinen kritiikki tähänkin (Grönroos):

Glyfosaatti on maailman myydyin rikkakasvien torjunta-aine, ja sen vuoksi sen käytöllä voi olla vakavia seurauksia

Jos se on maailman myydyin ja varmaankin siis myös käytetyin, jo vuosikymmeniä – miten ihmeessä näitä ”vakavia seurauksia” ei ole ilmennyt, laajalti, jo nyt?

Miksi niitä täytyy yhä etsimällä etsiä jollain eläinkokeilla?

***

Jättiputken hävittämiseen Grönsoos esittää tätä:

Talkoohenkeä luodessa on kerrottava vaihtoehtoisista menetelmistä, kuten mekaanisesta kitkemisestä sekä merisuolan ja kuuman veden käytöstä.

Jo vanhat roomalaiset – halutessaan hävittää voittamansa maan (esim. Karthago) lopullisesti – suolasivat sen pellot!

[Heikki Jokipii]

Hesari jatkaa sitten kesäkampanjaansa heti tänään. Tässä kerrotaan  nyt sitten puistoista (lihav. HJ):

Pääkaupunkiseudun puistoissa käytetään kiisteltyä torjunta-ainetta.

Viheralueet pääkaupunkiseudulla siistitään kiistellyllä glyfosaatilla. Rikkaruohomyrkkyä käytetään taloussyistä. Osa tutkijoista kuitenkin varoittaa, että epäilyjä kemikaalin vaaroista olisi kuunneltava.

Sana ”kiistelty” sitten toistuukin artikkelissa (myös paperilehdessä) moneen kertaan. Ja mikäpä tässä maailmassa ei olisi kiisteltyä, jos kiistellä halutaan.

Kun tausta-artikkelissa on sitten pakko tuoda tämä esille …

Hiljattain julkaistu kansainvälisen tutkijaryhmän raportti glyfosaatin vaaroista ei vaikuta kemikaalin käyttöön Suomessa millään tavalla. Raportissa ei tullut esiin hälyttävää tietoa, jonka perusteella aine pitäisi ottaa erikseen käsittelyyn, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Sirpa Luomahaara.

… ja myös se, ettei näitä kohututkimuksia ole pystytty toistamaan, niin mikäpä on tausta-artikkelin otsikko. Se on:

"Sammakoille epämuodostumia"

[Heikki Jokipii]

Ja hyvinhän tällainen uutisointi, kuten HS:lla, ruokkii ja lihottaa niitä salaliittoteorioita, joiden mukaan meille ei kerrottaisi totuutta näistä  myrkyistä ja suuryhtiöt manipuloisivat tutkimustuloksia jne. Esimerkkejä tästä löytyy vaikka tässä Hesarin omassa nettikeskustelussa (jossa kyllä on rauhallista järjen ääntäkin).
 

[Heikki Jokipii]

Tässä mielenkiintoisessa artikkelissa …

Kuusi väitettä ruuasta

(johon muiden asioidenkin osalta on syytä palata myöhemmin) todetaan – tai voisiko sanoa, kun Vihreästä Langasta on kyse, että ”lopulta myönnetään” – miten luomun huonompi tuotto luultavasti syö sen oletetut ekologiset edut. Kuitenkin eräänlaisena itsestäänselvyytenä sitten kuitenkin tuodaan esille tämä luomun puolesta:

Luomulla on kuitenkin useita sellaisia hyviä puolia, jotka eivät aina tule esiin elinkaaritutkimuksissa.

”Siinä on vähemmän torjunta-ainejäämiä, ja siksi luontoon päätyy vähemmän myrkkyjä. [… ]"

Mutta mitä konkreettisia haittoja näistä ”myrkyistä” on luonnolle tullut, sitä ei lainkaan kerrota.

Käsittääkseni kaikki EU:n hyväksymät torjunta-aineet ovat suhteellisen nopeasti biohajoavia, eikä DDT:n kaltaisia pitkään kestäviä aineita enää käytetä. Jokin vähäinenkin haitta on näin vielä kestoltaankin hyvin lyhytaikainen = mahdollinen haitta on vielä entisestäänkin vähäisempi.

Ainoa poikkeus asiassa lienevät juuri tietyt luomussa käytetyt torjunta-aineet, joille on annettu – vaikka haitat tiedetään - jatkoaikaa:

Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa

[Ufomaster]

Oiskohan sivustolla kantaa tähän HS:n uutisointiin:

Tutkimus: Torjunta-aineet lisäävät tuholaisten määrää pelloilla

Tuhohyönteisten hävittäminen torjunta-aineilla johtaa päinvastaiseen tulokseen. Tuoreessa saksalaistutkimuksessa kirvojen määrä lisääntyi torjunta-aineilla käsitellyillä peltoaloilla, mutta ei luomupelloilla.

(korjasin linkkiä ihan teknisesti, HJ)

[Heikki Jokipii]

Täytyy etsiä tuo tutkimus ja tutustua siihen.

Ihan ensiksi tulee mieleen, oliko sitten lopullinen tuotto luomupelloilla siinä parempi.

Toiseksi tulee mieleen, että HS tai kukaan muukaan ei koskaan julkaise tuloksia, joissa torjunta-aineet olisivat vähentäneet tuholaisia. Se ei olisi uutinen.

Vielä voi jopa ajatella, että luomu saattaisi toimia jossakin, mutta se ei todista, että se toimisi yleensä. Nyt leviävän perunaruton edessä luomu on täysin voimaton. Koloradonkuoriaisellakaan ei Suomessa liene luontaisia vihollisia.

Vielä on kysyttävä, eivätkö tehoviljelijät olisi voineet uusia käsittelyn ja sillä saavuttaa ylivoimaisen tuloksen? En tiedä, olisiko sen voinut tehdä, mutta loogisena mahdollisuutena.

[Matti Pekkarinen]

Koko luomuväen suhtautuminen monimuotoisuuteen on kovin ihmeellistä. Olipa kyse ötököistä tai rikkakasveista. Tästä olemme kirjoitelleet ja kiistelleet aiemminkin.

Tavanomaisessa viljelyssä viljelijä tekee parhaansa haittaeliöiden torjumiseksi. Osa kuitenkin jää jäljelle.
Myös luomussa viljelijä myös käyttää ”sallitut” keinot rikkakasvien ja hyönteisten torjumiseksi: kyntää, äestää, haraa, liekittää nestekaasulla, kitkee hiess´otsin. Osa kuitenkin jää jäljelle. Lajit ovat samat kuin tavanomaisessa, kuten osoitteesta http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm rikkakasvien osalta näkyy.

Luomussa todetaan sitten ilahtuneena, että onpa kiva, kun on sitä monimuotoisuutta pellossa. Kivoja oheiskasveja ja ötököitä. Juuri niitä ekosysteemi tarvitsee. Ja juuri niiden vuoksi kannattaisi yhteiskunnan maksaa jopa miljardi euroa vuosittain extratukea (100% luomua-tilanne). http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa
Ja hyi niitä tehoviljelijöitä, jotka eivät ajattele hyönteisraukkoja.
Miten te luomun puolustajat pystytte nielemään näin räikeän vilpin? Tällainen valheellisuus ei voi jäädä huomaamatta, eihän? Te kuitenkin hyväksytte sen?

ELI: Tavanomainen jättää jäljelle pahat ja rumat. Luomu hyvät. Tosin lajit ovat aivan samat! Tavanomaisessa vaan haittaeliöitten määrän rajoittaminen onnistuu paremmin. Tämä näkyy korkeampana sadon määränä ja laatuna.
Jos nyt puheena oleva tutkimus pitäisikin paikkansa, niin eikö luomuväenkin pitäisi olla iloissaan: tehoviljelyssä on sekä monimuotoisuutta että tuplasadot!
 

Matti

[Ufomaster]

Ja juuri niiden vuoksi kannattaisi yhteiskunnan maksaa jopa miljardi euroa vuosittain extratukea (100% luomua-tilanne). http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa

Oliskohan kenelläkään tarkkaa ja luotettavaa tietoa luomun ja tavanomaisen viljelyn tukimääristä? Olen usein kuullut, että luomusta saa paljon enemmän tukia, mutta mitään virallista lähdettä en ole vielä nähnyt. Tuo Matin sivulla oleva linkkikin on jo alhaalla.

[Ufomaster]

määränä ja laatuna.
Jos nyt puheena oleva tutkimus pitäisikin paikkansa, niin eikö luomuväenkin pitäisi olla iloissaan: tehoviljelyssä on sekä monimuotoisuutta että tuplasadot!

Sama tuli heti mullekin mieleen 

[Matti Pekkarinen]

Mistäkö löytyy tuen määrät? Maailman helpoimpia jutskia: netistä:

http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html alkaa löytyä erinäisiä linkkejä, kuten:

1) http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/5wOT3BjZz/Hakuopas2011.PDF ... ookoo, helpotan vähän: kyseisen tiedoston loppukilometreillä se on taulukoissa: tavallisen rehellisen suomalaisen viljelijän nauttima tuki siis (kuten oli se pohjoissavolainen viljelijä, jonka tapasimme yhdistyksemme kesäretkellä pari pv sitten)

2) http://www.mavi.fi/attachments/maaseutufi/5FkR8W8B3/Maatalouden_ymparistotuen_erityistuet_LR.pdf  (luomun extratuki. Itse pidän tukea riittämättömänä korvauksena omantunnontuskista ja olen pysynyt "tavanomaisessa" viljelyssä)

(aika hyvin pitää paikkansa siis luvut täällä: http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa )