Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Luken uusimman julkistuksen mukaan luomumaidon osuus on yhä vain noin 3,1 prosenttia.

Melkoisen hurja on ero luomunurmen suureen määrään ja osuuteen nähden.

Siinä samoissa se pysyi huhtikuussakin. 3,1 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Luken suhdannekatsauksesta:

Parhaimmillaan kasvihuonekurkun tuotannossa päästään reilusti yli 200 kilogramman neliösatoihin. Tämä tarkoittaa yli kahta miljoonaa kiloa hehtaaria kohden, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.

Luomukurkun vähäinen sato vuonna 2024 tuntuu tuon tiedon valossa jopa mysteeriltä. Vaikka tiedämmekin tuotannon välillä olleen keskeytyksissä.

[Heikki Jokipii]

Täältä jännä tieto:

Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2024

Syksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 5 500 maatilaa, joista noin 700 oli luomutiloja. Kasvukaudella 2025 toteutuvat viljelyalat ovat saatavilla Käytössä oleva maatalousmaa- tilastossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2025.

(lihav. HJ)

Olisiko niin, ettei meidän enää tänä vuonna tarvitse kärsiä Ruokaviraston viivyttelystä? Toisaalta tuossa ei luvata välttämättä mitään esim. luomuvihannesten viljelyaloista. Tai luomueläinten lukumääristä.

[Heikki Jokipii]

MT:

Porkkanakempit nousemassa siivilleen Etelä-Suomessa

Kempin imentä aiheuttaa porkkanan lehtien sykeröitymisen, juurten parroittumisen ja kasvin kasvun pysähtymisen. Lehdet muuttuvat persiljamaisiksi, kasvit jäävät kitukasvuisiksi, ja sato pieneksi.

Kemppejä vastaan kasvustot voi suojata harsoilla ja verkoilla, jotka levitetään heti kylvön jälkeen. Hyönteisten määrää tarkkaillaan liimapyydysten avulla. Kun kemppejä on yksi kappale pyydystä kohden viikon tarkkailuaikana, on kemiallinen torjunta tarpeen.

(lihav. HJ)

Wikipedia täsmentää kemiallista torjuntaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkanakemppi

Porkkanakempin torjuntaan sopivat pyretroidit. Luomupelloilla torjuntaan voidaan käyttää kasvuston alkuvaiheessa harsoja ja myös luonnon pyretriiniä.

Pyretriinin status pitäisi täällä meillä päivittää. Tässäkin asiassa.

***

Porkkana kasvaa Suomessa hyvin, jopa luomuna. Hehtaarisadot viime vuonna Luken mukaan:

Tavanomainen keskimäärin 43 tonnia hehtaarilta, luomu 38 tonnia.

Pieni hajurako jäi. Olisiko se porkkanakempin syytä? Tuossa ei ole huomioon otettu luomun latausalaa.

Tässä hintaero kaupassa:

Kotimaista porkkana 1 kg luomu
Kaikki Kotimaista-tuotteet
2,49
2,49 /kg

Porkkana 1kg
Kaikki Karotia-tuotteet
1,89
1,89 /kg

[Heikki Jokipii]

Näistä saaliista ei sitten mikään ole luomukalaa:

Yli 50 000 kalayksilöä jo tallennettu - tutustu Omakalan tilastoihin

Omakala-palvelun julkaisemisesta on kulunut 3 vuotta. Kattavat vesistöjen syvyys- ja kalastusrajoitustiedot sekä päiväkirjaominaisuus ovat tehneet siitä suhteellisen suositun, vaikka kehitettävää on. Palvelulla on käyttäjiä yli 21 000, ja määrä kasvaa noin 200 käyttäjällä viikossa.

Vaikka luultavasti osa noista kotitarvekalastajista yhä toisin luulee.

[Heikki Jokipii]

Harmi, että tässä on käymässä näin:

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2024?

Ravintotasetilaston tekeminen loppuu

Ravintotasetilaston tekeminen loppuu ja tämä on tilaston viimeinen julkistus. Vanhat julkistukset vuodesta 2008 alkaen löytyvät edelleen tilastojen verkkosivuilta. Luken tilastotietokannasta löytyy tietoja elintarvikkeiden kulutuksesta vuodesta 1950 lähtien.

Mutta vielä kerran voimme taivastella, kuinka vähän tästä on luomua:

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 130 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, reilut 87 kiloa viljaa, lähes 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 48 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Lihalajeista naudan ja siipikarjanlihan kulutus kasvoi. Kauraa on kulutettu paljon jo pitkään, mutta viime vuonna kulutus kasvoi ennätyslukemiin. Kalaa syötiin edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen ennakkotiedoista.

Maitoa
Lihaa
Viljaa

No, puuroissa menee ehkä enemmän, mutta luomuleivän huono tilanne on kyllä tässä yhteydessä tuotava esiin.

Luomukalaa 0 kiloa. Tietysti 0 prosenttiakin.

Kananmunia. Eli luomumunien suhteellisen suuresta osuudesta huolimatta vain noin kilo per kansalainen.
Perunoita

Hedelmien määrää ja luomun osuutta on vaikea arvioida suuren tuonnin takia.

Vihanneksia. Tai täältä

Siipikarjan lihaa on luomuna, mutta hyvin vähän. On vielä.

[Heikki Jokipii]

Täältä jännä tieto:

Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2024

Syksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 5 500 maatilaa, joista noin 700 oli luomutiloja. Kasvukaudella 2025 toteutuvat viljelyalat ovat saatavilla Käytössä oleva maatalousmaa- tilastossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2025.

(lihav. HJ)

Olisiko niin, ettei meidän enää tänä vuonna tarvitse kärsiä Ruokaviraston viivyttelystä? Toisaalta tuossa ei luvata välttämättä mitään esim. luomuvihannesten viljelyaloista. Tai luomueläinten lukumääristä.

Tämä oli kuitenkin pettymys.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2024-lopullinen-ja-2025-ennakko

Luomualaa ei ollut siinä erikseen. Vaikka se oli kyselyssä mukana. Eli Ruokaviraston tilastoja on sittenkin odotettava.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kyllä mainos. Otetaan se huomioon. Mutta emme voi olettaa, että se täysin valehtelee.

Perunalle 8280 Kg/ha sadonlisä lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoinnilla

Kesällä 2024 Yara, Syngenta ja Nordisk Alkali sekä ruokaperunan viljelijä Kimmo Mäkelä tekivät tilamittakaavassa testikäsittelyjä perunalla. Käsittelyt oli suunniteltu lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoimiseksi tilan lähtökohdat huomioon ottaen. Perunaruton torjunta suunniteltiin resistenssin ehkäisyä silmällä pitäen.

Tuon testin taloudesta:

Ruokaperunalla optimi-ohjelman antama sadonlisä 8280 kg/ha oli vakuuttava. Selittävänä tekijänä oli sekä tilanteeseen sopiva lannoitus, että sitä täydentänyt kasvinsuojelu. Tautitorjunta suojeli satopotentiaalin, eikä rikkakasvien torjunta häirinnyt kasvun alkuunlähtöä. Muutenkin olosuhteet olivat Kalajoella perunan kasvulle oikein hyvät.

Sadonlisän arvoksi määriteltiin 2068 euroa/ha. Lannoitusohjelman lisäkustannus oli 204 euroa/ha ja vastaavasti kasvinsuojeluohjelman lisäkustannus oli 217 euroa/ha. Kasvinsuojeluohjelma sisältää myös sen mukana ruiskutetut YaraVita-lehtilannoitteet. Lisäpanoksiin sijoitettu raha palautui 4,9 kertaisesti takaisin suuremman tilin mukana.

Keskimääräiset hehtaarisadot Luken mukaan vuonna 2024 olivat 31 190 tavanomainen ja 13 070 luomu. Tuossa testissä päästiin lähes 60 000 kilon hehtaarisatoon.

[Heikki Jokipii]

Minusta tällaisesta tutkimuksesta nyt puuttuu jotakin:

Luomutuotanto kannatti paremmin vuonna 2023

Kun se näyttää täysin ohittavan korkeammat luomuhinnat. Ja myös luomun saamat tuet.

[Heikki Jokipii]

Luomuperunan ylistys Luomuinstituutilta (Marjo Hokka):

Keskikesän ja neitsytperunan juhlaa

Mutta alkaa jo tällaisella kappaleella:

Tarkastelin kotimaisia luomuperunan tuotantotilastoja ja hämmästyin, kuinka vähäistä on luomuperunan tuotanto. Vuonna 2024 vain 1 % perunan kokonaissadosta oli luomua eli yhteensä n. 5,7 miljoonaa kiloa. Luomuperunan osuus on pienempi kuin yhdenkään viljalajin, palkoviljojen tai öljykasvien luomusadon osuus Suomessa. Peruna tuottaa kuitenkin eniten kiloja hehtaarilta, luomunakin moninkertaisesti verrattuna viljoihin. Perunan osalta ollaan kaikkein kauimpana takamatkalla tavoiteltaessa kansallista luomutavoitetta, peltopinta-alasta 25 % luomua vuoteen 2023 mennessä. Nykyään vain 2,3 % perunan tuotantoalasta on luomua. Se pitäisi vähintään 10-kertaistaa, jotta perunan luomuala olisi lähelläkään 25 %.

Hämmästelyyn olisi voinut lisätä, että juuri vuonna 2024 luomuperunan viljelyala Ruokaviraston mukaan laski 45 % edellisestä vuodesta.

Satotilastokin olisi pitänyt lukea huolellisemmin:

Mikään muu kasvi ei tuota Suomessa yhtä paljon käyttökelpoisia kiloja hehtaarilta kuin peruna, joka on satoisa luomunakin. Satotilastojen mukaan luomuperuna on tuottanut koko maassa keskimäärin 51 % (15,4 tonnia/ha) tavanomaisesti tuotetun perunan satotasoista viimeisten viiden vuoden aikana. Parhaimmillaan perunan luomusato on ollut keskimäärin 60 %, kun huomioidaan kaikki perunan tuotantosuunnat. Parhaimmat keskisadot tavanomaiseen verrattuna on saatu varhaisperunasta vuonna 2024 (70 %) ja tärkkelysperunasta vuonna 2021 (76 %).

Perunan keskimääräinen hehtaarisato juuri tuona vuonna 2024 oli sen sijaan (Luken mukaan) kiloa hehtaarilta tavanomainen 31 650 ja luomu 13 070.

Näihin ongelmiin on siis tarjottu juuri väärää vastausta (lihav. HJ):

Suomesta löytyisi luomuperunalle soveltuvia lohkoja viljelykiertovaatimukset huomioiden paljon enemmän kuin nyt on käytössä. Perunarutto ja rikkakasvit ovat pahimpia uhkia kaikessa perunan viljelyssä, mutta hallintakeinot ovat erilaisia luomussa kuin tavanomaisessa. Itsessään jo monipuolinen viljelykierto luomussa helpottaa ongelmien hallintaa, mutta myös perunan viljelyn laajentaminen eri puolille Suomea vähentäisi ongelmia verrattuna tietyille alueille keskittyneeseen perunavaltaiseen monokulttuuriin.

Myös Luken mukaan luomuperunan viljely on erittäin voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Toisessa kohdassa kirjoittaja näyttää olevan hyvin tietoinen perunanviljelyn keskittymisestä. Mutta sama se on siis luomuperunassakin.

Hallinta- eli torjuntakeinoista perunaruttoa vastaan:

https://www.luomuwiki.fi/doku.php?id=luomuwiki:perunarutto

Luomuviljelyssä ei ole käytössä tehokkaita keinoja estää perunaruttoa.

Nyt mm. juuri Pohjanmaan eri alueilla on raportoitu liiallisista sateista. Liika kosteus tiedetään myös perunaruton erääksi syyksi.

Tänä vuonna saattaa Luke raportoida keskimääräisistä luomuperunan hehtaarisadoista vielä entistäkin masentavampia lukuja.

Tässä on yllättävää realismia (lihav. HJ):

Perunassa on mielestäni paljon enemmän mahdollisuuksia luomuun kuin esteitä. Kuulutankin siis luomuperunaa. Karkeasti laskien 25 % perunan peltopinta-alasta luomussa vastaisi noin 4500 hehtaaria nykyisellään. Vaikutus perunan kokonaissatoon olisi merkittävä ja se putoaisi noin 495 milj. kiloon, joka on suhteellisen lähellä nykyistä vuosittaista kotimaan käyttöä. Toki asiat eivät ole yksinkertaisia eikä luomualan kasvun vaikutus suoraviivaista. Vähenisikö perunan ylituotanto, nousisiko luomuperunan kysyntä, entä mitä tapahtuisi perunan kokonaistuotantoalalle tai hinnalle?

Tästäkin kirjoittaja näyttää olevan tietoinen:

Peruna menestyy hyvin Suomessa pohjoisinta Lappia myöten. Etenkin Puikula-perunan viljelyä on tutkittu pitkissä koesarjoissa Lapissa ja Lapin Puikula onkin suojattu Suomesta ensimmäisenä EU:n nimisuojalla vuonna 1997. Kuitenkin luomuhyväksytyn perunan tuotantoala jää nykyään useiden ELY-keskusten alueella alle 100 hehtaarin. Koko Suomen luomuperunan pinta-ala on parhaimmillaankin ollut alle 900 ha viimeisten kymmenen vuoden aikana ja viime vuonna vain reilut 400 hehtaaria.

Nykyisellään perunan viljely ja jalostus elintarvikkeeksi on erittäin keskittynyt läntiselle rannikolle: varhaisperunat Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen, tärkkelysperuna Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle, ruokaperuna Pohjanmaalle, ranskanperunat Ahvenanmaalle ja siemenperunat Pohjois-Pohjanmaalle. Takana ovat ajat, jolloin perunaa viljeltiin ja jatkojalostettiin koko maassa. Hämmästyttävää! Osin asiaa selittänee, että nykysukupolvet käyttävät perunaa huomattavasti vähemmän kuin aiemmat, joilla oli perunamaa tuvan nurkalla ja peruna merkittävä osa jokapäiväistä ateriaa.

(lihav. HJ)

Onko siitä, että puikulaa ei mistään Suomestakaan saa luomuna?

Tuosta keskittymisestä on muuten se yllättävä siunaus, ettei koloradokuoriainen käytännössä uhkaa luomuperunaa. Sitä on liikkeellä Kaakkois-Suomen ely-keskuksen alueella, jossa Luken mukaan viljeltiin luomuperunaa kolmella (3) hehtaarilla v. 2024.

[Heikki Jokipii]

Nyt nuo luvut vasta kunnolla hätkähdyttävät. Pienuudellaan. Vuonna 2024 tuotettiin siis Arvo Keskiselle 14 grammaa luomukurkkua. Lukija voi itse arvioida sen viipaleina.

Täältä:

Vuoden HeVi 2025 on kurkku

Suomalaiset syövät vuodessa noin 56 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkua. Lisäksi avomaakurkkua syödään noin 11 miljoonaa kiloa. Keskiverto suomalainen syö kurkkua vuodessa siis noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua! Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

Luomukurkun osuus oli viime vuonna siis noin parisen promillea.

Näillä näkymin asia tänä kurkun juhlavuotenakaan ei ole muuttumassa.

Tavanomaisesta kurkusta sen sijaan kerrotaan tämä:

Suomalainen kurkku on suoranainen kansallisaarre. Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Tämä ansaitsee tänäkin vuonna myönteisen yllättyneisyytemme:

Yllätys, yllätys!

Nämä Ruokaviraston tilastot ovat jo nyt saatavilla:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Tilastot
Vuosi 2024

    Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)
    Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024  Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)

Kummassakin taulukossa oikein punaisella kulmassa: Ennakkotietoja /Preliminära uppgifter. Mutta näinhän juuri olemme toivoneet Ruokaviraston toimivan!

Vaikka julkaistiinkin myöhemmin kuin viime vuonna. No, tämän verran jupinaa vielä. Samalla vaivalla olsi kyllä julkaissut puutarhakasvienkin tuotantoalat. Ja tiedot luomueläimistä.

Mutta tyytyväisyytemme kuitenkin, että kaikkia tietoja ei tarvitse odottaa vuodenvaihteeseen. Kuten aiempina vuosina.

[Heikki Jokipii]

Sekä luomutilojen lukumäärä että luomuala näyttävät tänä vuonna hiukan pienentyneen, prosentilla parilla.

Minusta luomuväkeä tulisi jo huolestuttaa siirtymävaiheen pinta-alakehitys: vähennystä 19 prosenttia.

Nurmi oli säilynyt edelleen tärkeimpänä luomuviljelyn kohteena, 178063 hehtaaria yhteensä 288584 hehtaarista.

Mutta edelleenkään ei tehdä erottelua latausalalle ja karjan rehulle

[Heikki Jokipii]

Tähän samaan tapaan täytyy siis Pro Luomun ensi vuonnakin raportoida:

Luomumarkkina ei vielä lähtenyt uuteen kasvuun, mutta edellisvuonna alkanut luomutilojen sekä luomupeltoalan väheneminen hidastui.

Vielä? Onko merkkejä siitä, että se enää koskaan lähtisi kasvuun? Meidän täällä erityisesti tähän triidiin kokoamamme merkit viittaavat siihen, että välttämättä ei.

Lukuunottamatta kommenttejani. Väheneminen oli nyt aika pientä, so. edelleen hidasta. Paitsi siirtymävaiheen pelloissa (19 prosentin vähennys), jolle pitää sitten keksiä oma selityksensä.

Luomutilojen määrä väheni hitaasti, 3 prosenttia. Mutta väheni. Luomupinta-ala kävi vuonna 2022 osuudessa 15 prosenttia. Mutta näillä näkymin ei vähään aikaan yllä siihen enää.

***

Olisin todellakin kaivannut puutarhatilastoja, jotta olisin saanut selville luomuperunan tilanteen.

Luomuherneestä oli tietoa, koska sitä viljellään myös pelloilla. Todeta voidaan, että sen viljelyala oli vähentynyt 7 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Kaikkein eniten oli vähentynyt (37 %) seosviljan luomuala. Tässä selostus siitä, mitä seosvilja on:

https://www.lantmannenagro.fi/palvelut-ja-innovaatiot/viljely/seosviljat/

Jos tuon oikein ymmärrän, eläinten ruokintaan se kaikki menee. Miten tuo on tulkittava? Asia selvinnee vasta, kun meille kerrotaan tämän vuoden luomueläinten määrä. Myös isoja alueellisia eroja tuossa kehityksessä oli.