Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..
Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä?
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
"Ei ole hedelmällistä etsiä voittajaa tavanomainen vai luomu -kisassa. Tärkeintä on, että ravinteiden kierrätystä, luontaista viljavuutta ja myös tulevaisuudessa varmemmin käytettävissä olevia keinoja käytetään ja kehitetään, sillä niitä tarvitaan."
"Luomussa huolehditaan maan humuksen säilymisestä ja biologisesta aktiivisuudesta ja ravinteita hyödynnetään tilan varoista ja ilmakehästä."(lihav. HJ)
Luomuviljelijät ovat osaavaa väkeä
[…]
– Seminaareihin oli saatu puhumaan mainioita luomuviljelijöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan realistisesti, kannustavasti ja myös hauskasti. Meillä on eri puolilla Suomea erittäin ammattitaitoisia luomuviljelijöitä, joiden osaamisesta on paljon hyötyä koko alan kehittämiselle.
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:Quote– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
"Jos haluaa olla ekologinen ja silti syödä lihaa, vähiten syntistä on syödä lähitilan luomulammasta."
Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?
Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeiista on suoraan luettavissa.
Tiedot vuoden 2012 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2012 -julkaisuun. Viljasadon laatu oli pääosin hyvä huolimatta viileästä ja sateisesta kasvukaudesta. Myös luomuviljan laatu oli hyvä, mutta satotaso matala.
Leipäviljojen laatu ei vuonna 2012 yltänyt edellisvuoden huippulaatuun. Kauran ja ohran laatu oli hehtolitrapainojen osalta hyvä, koska ne kehittyivät viileänä kasvukautena ennätyksellisen korkeiksi. Luonnonmukaisesti viljellystä viljasta tutkittiin edellisvuosia enemmän näytteitä kokonaiskuvan saamiseksi luomuviljasta. Viljan laatuseuranta kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta viljalajeittain, lajikkeittain ja viljelyalueittain. Laatutekijöitä ovat muun muassa hehtolitrapaino, jyväkoko, valkuainen, sakoluku, rikkapitoisuus ja kostea sitko.
Vaikka hometoksiineja ei tässä julkaisussa käsitellä, niin on kuitenkin huomioitava, että etenkin kauralla on koko maassa todettu korkeita deoksinivalenoli (DON) pitoisuuksia, jotka ovat joissain tapauksissa ylittäneet elintarvikekäytölle asetetut raja-arvot.
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:Quote– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
Kuinka suuria arvioisit tuotteidenne jalanjälkien olevan verrattuna tavanomaisiin naudanlihajalosteisiin?
”Toivon, että ylipäänsä luomulihan jalanjälki olisi pienempi. Pienellä lähitilalla tuotettu luomuliha ei välttämättä aina ole vähähiilisin vaihtoehto, sillä sitä on saatettu joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, ja esimerkiksi makkaroiden mausteita on voitu tilata ulkomailta.”
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä lähes puolet on metaania, jota syntyy eniten märehtijöiden ruuansulatuksessa.
Runsas kolmannes päästöistä on typen oksideja ja 14 prosenttia hiilidioksidia.
PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?
– Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Se on järjettömän suuri luku. Hävikkiin pitäisi puuttua heti, jos Suomessa halutaan lisätä nopeasti luomun määrää, Nuutila toteaa.
Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila tietää valikoimapulan syyn. Hänen mukaansa kaikki tuotettu luomu ei lähde luomuna maatiloilta eteenpäin, sillä osa luomusta poistuu jo alkutuotannossa ja matkalla siitä eteenpäin.
Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että luomurehua syötetään oman tilan tai naapuritilan tavallisessa tuotannossa oleville eläimille. Näin luomukelpoisuus poistuu ja luomuketju katkeaa, väitöskirjaansa luomun laatutekijöistä viimeistelevä Nuutila kertoo.
Hänen mukaansa luomulla on matkalla maatilalta kuluttajalle monia muitakin karikkoja: luomuna kasvatettu liha päätyy teurastuksessa herkästi tavanomaisen lihan joukkoon tai marjat saatetaan myydä luomutiloilta tavallisina eteenpäin, kun jatkojalostajaa ei löydy.
Luomumaito on Suomen myydyin luomutuote. Luomumaitotuotteiden osuus Suomen noin 215 miljoonan euron luomumarkkinasta on noin kolmannes.
Juustojen, jogurttien, voin ja ruuanvalmistustuotteiden myynti luomuna on vielä melko vähäistä. Luomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.
Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
"Luomun osuus koko lihamarkkinasta on vajaan prosentin. *)
Luomulihan tarjonta parantunut
Luomulihaa saadaan Suomessa eniten naudoista ja lampaista. Vuonna 2012 luomun osuus naudanlihantuotannosta oli 2,1 % ja lampaanlihan tuotannosta jopa 12,4 %. Sen sijaan sianlihasta luomun osuus oli vain 0,2 %. Siipikarjanlihaa ei tuotettu luomuna lainkaan kanoja ja kalkkunan koe-eriä lukuun ottamatta."
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:
Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%
Maito 1,9%
Liha 1-2%
Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.
Kaikista luomutiloista noin 40 % on kotieläintiloja, mutta niistä vain noin kolmannes *) kuuluu luomueläintuotannon valvontajärjestelmään eli myös markkinoi kotieläintuotteensa´luomuna.(Lihav. HJ)
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
Toisaalta luomutuotannon kritisoidaan olevan tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen. Tuotto-panossuhde luomussa on kuitenkin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa, toisinaan jopa korkeampi. Luomutuotanto on tarkemmin arvioituna resurssitehokas maatalouden ja ruoantuotannon muoto.
Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.
"Me olemme maataloudessa nykyisin vielä hyvin öljyriippuvaisia. Mistä energia tulevaisuudessa saadaan ja mihin hintaan? Miten ostolannoitteen hinta kehittyy? [MTT:n tutkija Riitta] Savikko kysyy.
Vastausta etsitään muun muassa uusiutuvan lähienergian tuotannosta ja viljelykiertoon tulevien typensidontakasvien käytöstä."
Isoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.
Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.
"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.
"Suomessa luomumenetelmien kehittäminen on vaiheessa. Esimerkiksi luomulannoitusta ei ole saatu vielä kuntoon. MTT:n monivuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että kun luomuviljely toteutetaan asiallisesti, sadot ovat samaa luokkaa kuin tavallisessa viljelyssä"
"MTT:n tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että jos luomusato on 75 prosenttia tavallisesta, sen päästöt ovat samaa tasoa."
Suurin osa luomukanoista ei päädy hyötykäyttöön munintansa jälkeen, kertoo Yle. Lihataloille luomukanan jalostaminen ruokatiskeille on kannattamatonta.
"Luomukana on tarkoitettu munintakanaksi. Sen lihana hyödyntäminen on siinä mielessä ongelmallista, että sen lihasaanto on varsin pieni. Teuraspainoltaan luomukanat ovat luokkaa 700–900 grammaa. Syötävää ei siitä yhdestä kanasta kovin paljon silloin tule", Pajuniemen luomutuotevastaava Arto Jokinen sanoo Ylelle.
Vaikka lihatalot saisivat kanat ilmaiseksi, valmiista tuotteesta tulee liian kallis pienten erien ja pitkien välimatkojen vuoksi.
"Ongelmaksi tulee lainsäädäntö, jossa on asetettu tietyt tuntimäärät kuinka kauan kuljetus saa kestää. Tietysti on myös se kuljetuskustannus kun pieniä määriä kerätään ja kaikki kanat joudutaan käsin keräämään siltä tilalta. Se on kallista, vaatii ihmistyövoima ja aikaa. Se maksaa sitä kautta", sanoo Jokinen.
Suomessa on lähes 200 000 luomukanaa. Ne tuottavat luomumunia vuoden, puolentoista ajan.
Hei Heikki,
Kiitos soitostasi.
Löydät luomuruokatuotannon määrä EU-alueella, Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) verkkosivuilta. Klikkaamalla alla olevaa linkkiä pääset luomumaataloutta käsittelevään tilastotietokantaan. Valitse sivulla ” Certified organic crop production and yields from fully converted areas by crops products” tilaston, klikkaamalla tekstin edellä olevaa kuvaketta. Tilastot avautuvat uuteen ikkunaan. Tilastoikkunassa voit valta viljelytuotteen ”CROPITEM” valikosta, klikkaamalla pudotusvalikon vasemmalla olevaa plusmerkkiä:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/organic_farming/data/database
(englanniksi)
Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.
– Itse istutuskeväänä ravinteet täytyy saada peltoon. Perustana ovat orgaaniset lannoitteet eli käytännössä karjan lanta.
AGRI-INFO@ec.europa.eu (AGRI-INFO@ec.europa.eu)
Lisää yhteyshenkilöihin
2.6.2014
Vast.ott.: jokiheik@hotmail.com
AGRI-INFO@ec.europa.eu
Arvoisa vastaanottaja Jokipii,
Kiitos kysymyksestäsi Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle.
Sahkopostiviestisi on rekisteröity numerolla Ares(2014)1793940 ja lâhetetty tästä asiasta vastuussa olevalle yksikölle ja he vastaavat sinulle suoraan.
Keskitalo luonnehtii yritystä kannattavaksi, mutta ei erittäin kannattavaksi.[/size]
– Meillä mansikkalaatikko maksaa noin 35 euroa. Ero tavanomaisesti tuotetun hintaan on noin 10 euroa. Kyllä hinta merkitsee kuluttajalle, sen ymmärtää. Mutta sanoisin, että luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta, siitä hinnanero tulee.
Luomua tarvitaan varmistamaan maailman ruokaturvaa
Carlo Leifertin mielestä luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä on tutkittava myös maailman ruokaturvan vahvistamiseksi. Hän muistutti, että tavanomaisen maatalouden tuottavuus on täysin riippuvainen uusiutumattomista tuotantopanoksista: typpilannoitteista ja energiasta sekä mineraalifosforista ja vedestä. Niiden kaikkien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.
– Ymmärrän luomuviljelijäitä ja kunnioitan heidän linjavalintaansa. Mutta sitä en ymmärrä, kuinka nykyään kehutaan tätä luomua maasta taivaisiin ja samalla mustamaalataan meitä niinsanottuja tavallisia viljelijöitä, Hiltunen jyrähtää.
– Suomessa on elintarvikkeet ovat suhteellisen puhtaita. Minua ihmetyttää jatkuva höpötys, että luomu on puhdasta. Vähän ihmetyttää sekin, että säästääkö se luontoa, kun pitää olla pinta-alaa enemmän, miettii Hiltunen.
Hiltusella on reilut 60 hehtaaria peltoja, jotka riittävät oman karjan ruokkimiseen, ja loput rehut Hiltunen myy tilan ulkopuolelle. Hänen mukaansa luomuviljelijöillä on peltoa 200 hehtaaria tai jopa enemmänkin, koska luomupellot eivät tuota yhtä hyvin kuin lannoitetut.
Hiltunen harkitsi itsekin aikoinaan luomuun siirtymistä, mutta peltoalaa olisi pitänyt kasvattaa niin paljon, että mies totesi vaihtoehdon kannattamattomaksi.
– Ei minun maat olisi riittäneet luomutuotantoon siirtymiseen.
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.
Vielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.
Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 3990 kg/ha = 19950 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Luomuvilja vaatii lähes tupla-alan
Luomuviljan satotaso oli koko maan keskiarvona 50−60 prosenttia tavanomaisesti tuotetun viljan satotasosta. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siten luomutuotannossa lähes kaksi kertaa suurempi viljelyala kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.
s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”
Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint –esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.
Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.
Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:
60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat
99 % Yhteensä
Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...
Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin.
Tuoretta luomulihaa myytiin noin 8,6 miljoonalla eurolla, mikä oli yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan jalostettujen luomulihavalmisteiden myynti laski hieman ja oli noin 3,5 miljoonaa euroa.
Lihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2013 yhteensä lähes 387,4 miljoonaa kiloa.Siitä sianlihan osuus oli suurin, 194,5 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotanto oli 80,4 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin 111,1 miljoonaa ja lampaanlihaa 0,7 miljoonaa kiloa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).
Luomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Suomessa luomutiloja oli vuonna 2012 noin 4 300 ja luomuviljeltyä peltoa 205 000 hehtaaria eli 9 % koko viljelyalasta. Viljelyala kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7 %.
Suomessa on noin 4200 luomutilaa, mikä on runsas seitsemän prosenttia aktiivitiloista. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala oli 206 170 ha (9 % koko peltoalasta). Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta luomutiloilla. Viljoista eniten viljellään kauraa. Luomukauran viljelyala oli 24 350 ha vuonna 2013. Samana vuonna luomuohran viljelyala oli 6446 ha ja luomuvehnän 6311 ha.
Luomuviljellyn peltoalan nosto tavoitteeksi asetettuun 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nostaisi luomukauran viljelyalan noin 54 000 hehtaariin, luomuohran noin 14 000 hehtaariin ja luomuvehnän noin 14 000 hehtaariin.
Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.(lihav. HJ)
• Vuonna 2014 luomupeltoala oli 215 700 hehtaaria (siirtymävaiheen
tilat ja ala mukaan lukien). Se oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna.
• Suomen koko peltoalasta luomulla oli 9,5 %
[mkl11:] "Ns. latausvuonna syntyvät typensitojakasvin, apilan, virnan jne. sadon voi hyvin korjata rehuksi, eikä mitään luppovuosia synny."
[HJ:]Mihin tämä tuotanto sitten menee? Lihan ja maidon tuotanto luomuna on ihan samoissa lukemissa kuin viljantuotantokin, eli siinä 2% kokonaistuotannosta, Suomessa. Luomuviljelyyn käytetty ala on siinä 9% kaikesta viljelyalasta.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä käytetään sanaa "denialismi", jolla siis tarkoitetaan ilmeisten tosiasioiden kiistämistä. Kyllä tässä luomusatojen asiassa tämä sama sana on enemmän kuin paikallaan.
Jos vain luomufanaatikot tätä luomuviljelyn satotason yhdenvertaisuutta tolkuttaisivat, asia olisi ymmärrettävämpi. Mutta itse asiassa poliitikkojen, puolueiden linjaukset perustuvat enemmän tai vähemmän tähän samaan illuusioon.
Ellei sitten poliitikkojen ja/tai valtion linjana ole Suomen maatalouden alasajo tällä "pehmeällä" tavalla, ja suomalaisen elintarviketuotannon korvaaminen halvemmalla tuontiruoalla? Jota ei kansalle ihan niin sanota?
(lihav. HJ)Quote10.5.2013 MT:ssä onkin juttu ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)
Korkeampi maitotuotos säästää luontoa
Maatalous on vastuussa 9 prosentista kotimaamme kasvihuonepäästöistä. Tästä lähes kolmasosa on peräisin kotieläinten ruoansulatuksesta. Suurimpia ilmastovaikuttajia ovat lypsylehmämme, mutta syy ei kuitenkaan ole itse eläimessä. Tuotetut päästöt ovat suoraa seurausta ihmisen tekemistä ruokinnallisista valinnoista.
Mitä korkeampi maitotuotos lehmällä on, sitä vähemmän se tuottaa ympäristöpäästöjä maitokiloa kohti. Nykyiset lypsylehmämme on jalostettu pitkällä tähtäimellä hyvinkin korkeatuottoisiksi ja oikealla ravinnolla ne saavuttavat tämän potentiaalin vaivattomasti ja luonnostaan. Tarkkaan suunniteltu ruokinta antaa eläimelle tarvittavan ravinnon maidontuotantoon ilman yliruokintaa ja tämän myötä syntyviä turhia ympäristöpäästöjä
Vihanneksilla luomun osuus pinta-alasta samoin kuin sadosta oli 2 %
Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.(lihav. HJ)
Marjoilla luomun osuus pinta-alasta oli 8 %. Sen sijaan luomumarjojen osuus sadosta oli vain noin prosentin.
Vuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Kananmunista 33 % tuotettiin lattia- ja ulkokanaloissa, 62 % virikehäkkikanaloissa ja 5 % luomukanaloissa.
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %.
Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.
Siis Ruotsissa luomun 15,3 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä) noin 3 prosentin osuuden .
Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.
Luomutuotanto on lumetuotantoa!
– Viime kesä oli niin hyvä, että parhailla mailla pääsi kolmeen satoon, kun luomussa kaksikin on hyvä.
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.
Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).
Luomuviljelyn kasvua rajoittaa se, ettei luomuviljelyn vaatima karjankasvatus lannoituksen varmistamiseksi ole kaikilla tiloilla mahdollista.
Streitin mukaan ymmärtämällä maan biologiaa paremmin, päästään huomattavasti kustannustehokkaampaan kasvintuotantoon kuin nykyisellä kemikaali-intensiivisellä tuotannolla. Välineinä ovat mm. uudet viljavuusanalyysimenetelmät sekä hivenlannoitteet ja kasvunedisteet.
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?
Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Satoa pienensi myös ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.(lihav. HJ)
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Wang says, "We haven't solved it all yet," but discovering NCR211 peptides that maintain bacterial survival inside host cells may turn out to be a key factor in future efforts to improve legume crops without using more fertilizer, which would be an important advance for farming in developing countries and organic farming in the developed world.
– Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.
– Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.
Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin.
Ongelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia.
– Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.
QuoteVuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.
Vuonna 2015 meijerit vastaanottivat luomumaitoa noin 54 miljoonaa litraa, mikä oli noin 2 % kaikesta vastaanotetusta maidosta.
Yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Sekä kotieläin- että kasvintuotannossa luomun osuus on keskimäärin 1–2 prosenttia lähes kaikkien tuotteiden osalta.
Reilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 miljardia kiloa [3,7:stä] käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 miljardia kiloa jää muuhun käyttöön – kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.
Maanviljelijät vaihtavat luomuun yhä useammin paremman tuottavuuden toivossa. Monen luomutilallisen tuotteet myydään käsistä. Rikkaruohojen nyppiminen vaatii kuitenkin melkoista sitoutumista.(lihav. HJ)
Mäkinen ei pelkää kilpailua vaan kannustaa muitakin samoille markkinoille.
– Muillekin riittäisi tilaa, sillä luomulla on runsaasti kasvuvaraa Suomessa.
Yli 10 prosenttia Suomen pelloista on jo valjastettu luomuviljelyyn. Käytännössä luomutilallisia on maassa nyt noin 4 500.
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule toteutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Vihanneksia tuotettiin Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan viime vuonna [siis 2014] avomaalla 186 miljoonaa kiloa ja kasvihuoneissa 83 miljoonaa kiloa.
Luomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kasvun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen verrattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomulihan lisääntynyt kysyntä.
Luomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna selvästi ja nousi noin 13-15 miljoonaan euroon.
Suomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomunaudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin.
Luomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emolehmätiloja siirtymään luomuun.(lihav. HJ)
[...] Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoamasta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta.
Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.
Pro Luomu julkaisi torstaina katsauksen luomutuotannon tilanteesta ja kehityksestä. Se kertoo luomun kasvattavan tasaisesti suosiotaan, mutta tahti on silti turhan verkkainen, jotta virallisiin luomutavoitteisiin voitaisiin yltää.
Hallitusohjelmassa luomutavoite nostettiin 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020. Jotta se onnistuu, Luomuun pitäisi siirtyä 45 000 hehtaaria peltoa vuosittain. Viime vuosina on jäänyt runsaaseen 10 000 hehtaariin.
On totta, että satotasot jäävät jopa merkittävästi pienemmiksi luomupelloilla kuin tavanomaisessa viljelyssä olevilla pelloilla.
Ihmisten määrä kasvaa maailmassa koko ajan, joten onko kestävää lisätä luomua ja ruokkia ihmisiä pienemmillä hehtaarisadoilla?
Mitä satotasoihin tulee, uskomme, että hyvällä lajikejalostuksella tulemme vielä joskus saamaan myös luomusta kannattavia satoja.
Maatalousekonomian opiskelijat eivät pidä tilannetta kestävänä ja odottavat peltohintojen laskevan lähitulevaisuudessa. Heidän mielestään näennäisviljelyn suosio pitää pellon hinnat korkealla.
"Osa tilanpidon lopettaneista saattaa jatkaa näennäisviljelyä, jolloin pelto ei vapaudu myyntiin tuottavampaan käyttöön. Maataloustukien kerääminen on käytännössä helppoa myös viljelyyn panostamattomille näennäisviljelijöille", kirjoittajat huomauttavat.
"Jos tuotantovälineistön rapautumisesta ei välitetä, niin viljelijän tilille saapuvat tukirahat saattavat antaa väärän kuvan viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta."
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Alustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Luomuun on siirtymässä koko maassa yli 230 uutta tilaa, ja vastaavasti luomusta on ilmoittanut luopuvansa alle 50 tilaa.
Lue myös:
Joka kymmenes pelto kohta luomua
Pari prosenttia viljasadosta luomua
Sen verran kommentoin kuitenkin, että jutussa mainittu 70 % (luomun sato verrattuna tavanomaiseen) on aivan liian varovainen. Tuottavuus Ruotsissa ei poikkea paljon suomalaisesta, jos otetaan luomun välivuodet yms. huomioon.
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
[...]
| Vuosi Vastaanotetun luomumaidon osuus koko vastaanotetusta maitomäärästä, % 2000 0,69 2001 0,79 2002 0,98 2003 1,17 2004 1,38 2005 1,18 2006 1,16 2007 1,21 2008 1,28 2009 1,33 2010 1,35 2011 1,43 2012 1,72 2013 1,86 2014 2,06 2015 2,33 |
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:
Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)QuoteAlustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Yli puolet luomutuotantoalasta on nurmella, eli karjan laidunmaina ja rehunurmen tuotannossa.
Tärkein kotimainen luomuvilja on kaura, jonka tuotantoala lisääntyi lähes neljänneksellä viime vuodesta ja nousi 30 000 hehtaariin.
Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?
Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).
Trots ökningen är andelen ekologisk slaktkyckling-produktion mindre än 1 %.
[...]
Knappt 2 % av de slaktade grisarna är uppfödda med ekologiska produktionsmetoder.
Invägningen av ekologisk mjölk uppgick 2015 till 370 300 ton. Invägningen var oförändrad mellan åren 2014 och 2015. År 2015 var knappt 13 % av den totala mängden invägd mjölk ekologisk.(lihav. HJ)
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.(lihav. HJ)
– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.
A big study in Europe found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land.
Luomun kilpailukyky perustuu ennen kaikkea tuotteista maksettaviin korkempiin hintoihin ja luomuviljelyn saamiin suurempiin tukiin. Kumpaa keinoa Jari Kauhanen soisi myös tavanomaisen viljelyn käyttävän? Ja miten se tapahtuisi?
LUOMUTUOTANNOSTA OVAT innostuneet etenkin emolehmätilat, joilla ainakin pellot on siirretty luomuun. Tässä Maatilan Pellervossa Luken tukitietäjä sanoo, että luomun tukipolitiikka soveltuu parhaiten juuri emolehmätuotantoon: ”Sopii kuin nenä päähän.”
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
Luomutuotantoon siirryttäessä satotaso laskee. Viljoilla satotaso voi laskea 5 - 40 % ja nurmilla 0 - 30 %. Viljelykierrosta johtuen myyntikasvien viljelyssä oleva osuus peltopinta-alasta pienenee.
Luomutuotannon kannattavuuden avaintekijä onkin tavanomaista tuotantoa korkeampi liikevaihto myytävän tuotteen määrää kohti.
Korkeammat tuottajahinnat ja tukitaso muodostavat pohjan kannattavalle luomutuotannolle.(Lihav. HJ)
Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta saa Elisan vakavaksi. Hän pohtii kannattavuutta ja omavaraisuutta. Kannattavuus on yksi keskeisimpiä ongelmia kotimaisessa maataloudessa ja pitäisi myös miettiä, haluammeko maamme olevan omavarainen jatkossakin. Molemmat ovat isoja kysymyksiä ja ne tulisi ratkoa yhteistuumin.
Omavaraisuutta ei saa takaisin hetkessä ja toimiva ruuantuotanto on tärkeä etenkin kriisitilanteissa.
[...] sillä menetelmät, jotka parantavat ruuantuotannon onnistumista sään ääriolosuhteiden lisääntyessä, ovat yksi tapa lisää turvata ruuantuotantoa. Elisa mainitsee yhtenä hyvänä keinona eloperäisen aineen lisäämisen pelloille, jotka eivät enää ole hedelmällisiä. Näin keinolannoitteiden köyhdyttämät pellot saadaan taas kukoistamaan.
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
Luomupeltoalan on arvioitu nousevan 13 %:iin kokonaispeltoalasta (nyt 10,6 %).
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:QuoteMTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.(lihav. HJ)
– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
Luomutuotannossa kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja, joista hyötyy myös koko maatalous. Olennaista on tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö sekä viljelijöiden tiedonvaihto keskenään, kertoo itsekin Luomuliiton mentor-toiminnassa mukana oleva Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.(lihav. HJ)
Thomas Keller on sveitsiläissyntyinen Ruotsin maatalousyliopiston dosentti. Hän kertoo lukuisien julkaisujensa pohjalta maan kasvukunnon parantamisesta. Erityisesti keinolannoitteiden käytöstä luomuun siirtyvien peltojen osalta täytyy tehdä töitä pellon saamiseksi tasapainoon ravinteiden ja rakenteen osalta.
Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum kertoo ympäristöratkaisuista omalla tilallaan Salossa. Kartano on kehittänyt lantalogistiikkaa yhteistyössä naapuritilojen kanssa sekä pilotoinut Vapo Clean Waters Oy:n kanssa pajuhaihdutuskentän, jolle ravinteikkaat valumavedet ohjataan.
Vuoden 2016 luomuviljasato - 79 miljoonaa kiloa on 5 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Luomun osuus vaihtelee. Kun rukiista joka kymmenes kilo on luomua, ohrassa liikutaan prosentin tuntumassa. Herne ja härkäpapu sopivat typpeä sitovina kasveina luomuun ja palkokasveissa luomun osuus on viljoja suurempi.(lihav. HJ)
Härkäpapusato on kahdeksan peräkkäisen tilastointivuoden aikana jatkanut nousuaan. Tänä vuonna sato kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta.
| 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 51,4 49,6 53,3 49,3 ei tietoa 54,8 56,2 56,0 54,5 53,2 45,9 Vehnä yhteensä 1) 39,4 39,2 51,8 48,3 ei tietoa 43,4 59,0 54,8 54,0 56,1 52,2 .Syysvehnä 53,2 52,1 53,3 49,5 ei tietoa 57,5 54,3 56,4 54,5 51,1 44,7 .Kevätvehnä 1) 62,7 59,5 56,6 67,5 ei tietoa 56,0 51,1 64,6 59,8 49,1 51,9 Ruis 2) 66,6 57,3 53,8 58,0 ei tietoa 61,8 53,7 61,3 58,7 69,2 50,1 Ohra yhteensä 1) 62,3 60,8 57,6 56,1 ei tietoa 61,4 58,2 60,1 56,6 62,6 56,8 Kaura 1) 76,6 81,3 78,8 79,1 ei tietoa 84,1 98,4 77,3 87,9 70,5 68,2 Seosvilja yhteensä 1) 77,4 83,5 67,2 79,8 ei tietoa 71,5 84,9 70,9 77,5 64,8 69,7 .Seosvilja (korsivilja) 1) 84,5 81,1 97,0 79,1 ei tietoa 92,1 104,1 80,3 88,6 78,4 77,2 .Seosvilja (palkokasvit + korsivilja) 3) |
LUOMU ei lupaa pelkkää ruusutarhaaja
Luomussa on pienemmät sadot.
Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus sen enempää kuin Atrian tapaus eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.
Pro Luomun lihatyöryhmän uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):
Tuoteryhnä myynti luomun luomumyynti
(1000 euroa) osuus (%) (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha 922 436 1,3 12 109
lihaval-
misteet 879 482 0,38 3 317
Luomulihan myynti oli vuonna 2016 vahvassa noin 20 prosentin kasvussa. Tavanomaiseen verrattuna luomulihan myynti on pientä, sen osuus tuorelihan myynnistä on noin 0,8 prosenttia.
Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.
Luomun osuus maan viljelyalasta nousi yli 10 %:iin ja luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa 2 %:iin.
Tärkeimmät luomuluonnontuotteet ovat mustikka, puolukka ja koivun mahla. Suurin osa luomuluonnontuotteista menee vientiin.
Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin.
Hän kertoo menestyksensä perustuvan läheiseen yhteistyöhön Yaran ja Bayerin kanssa. Yaran tuotteilla hoidetaan peltojen lannoitus ja Bayerin tuotteilla rikkakasvien ja sienitautien torjunta.
Aiempi ennätys saavutettiin Britanniassa kaksi vuotta sitten ja se oli 16,519 tonnia. Uuden-Seelannin kastellut pellot tuottavat keskimäärin 12 tonnia hehtaarilta.
WHEAT (Triticum spp)
[...]
Yields can vary, but 5.0-5.8 tonnes per hectare should be achievable.
Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden
22.3.2017
Sekä ruoan tuotanto että kulutus Suomessa luomuistuivat viime vuonna.
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
Kannattavuus ja kysyntä lisäävät luomun suosiota viljelijöiden keskuudessa. Puhtaus ja tarina vakuuttavat kuluttajan, mikäli ostopäätös ei törmää hintaan.
Luomuliitto vaatii, että nopeasti kasvavalle luomutuotannolle varataan riittävästi tukea. Puolivälitarkasteluun pian kokoontuvan hallituksen tulee Luomuliiton mukaan varmistaa, että luomun kasvulle on Suomessa jatkossakin hyvät edellytykset ja riittävästi luomutukirahaa. Luomuliitto haluaa hallitukselta vahvistuksen siihen, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomutuki.
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Liedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.(lihav. HJ)
Viime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Aikaisuus etenkin lyhyessä
kasvukaudessa
• Itäminen, tähkiminen, kypsyminen
Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.
Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen on alustavasti kysellyt sitoumusmääriä 12 elykeskuksesta. Hänen tämänhetkinen arvionsa koko maan uusista sitoumuksista on hiukan vajaa 250.
Viime vuonna uusia sitoumuksia tehtiin 253.
"Eli aika samaa tahtia mennään kuin viime vuonna."
[...]
Vuonna 2015 luomuun liittyneitä oli paljon. Heidän peltonsa ovat nyt ohittaneet siirtymävaiheen ja tuottavat tänä kesänä luomusatoa.
Kun luomuhyväksytty ala viime vuonna kasvoi 4 prosenttia, nyt se kasvaa 13 prosenttia
Heinonen arvioi, että esimerkiksi luomukaurapula saattaa kääntyä jopa ylitarjonnan puolelle, jos vuosi on hyvä.
Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.
Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä
Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.
Luomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.
Silti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.
Tutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.
Lisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):
Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)Quote• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.
klassikkoruis Virosta
tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
[....]
korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
pärjää matalalla lannoitustasolla
kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!
Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
• Tomaatin kehitys kiloina olematonta.
• Tuotannossa on ollut ongelmia
• Myös pikkutomaatit ottavat perustomaatilta tilaa, kilot vähenevät,
mutta arvo kasvaa. Trendi maukkaisiin, naposteltaviin
• Kasvihuonetuotantoa rasittaa yleisesti luomuasetuksen tila
• Kukka- ja parsakaali ovat nousevia tuotteita, mutta tuontipuolta on
paljon.
• Vuonna 2016 Suomessa oli 959 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 48 tilaa.
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Ikaalisten Luomu on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja. Viljelyssä on noin 4 hehtaaria, mikä on puolet koko Suomen luomukasvihuonealasta.
Yhtiö kasvattaa erilaisia tomaatteja, yrttejä ja salaatteja. Ympäri vuoden tuotettavista kasviksista Ikaalisten Luomulla on noin 70 prosentin markkinaosuus, Kulmanen kertoo
Luomutuotannossa hyödynnetään suurelta osin omalla tilalla tai lähialueella tuotettua luomurehua. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Monipuoliset viljelykasvit ovat hyväksi peltomaalle ja nimenomaan Suomessa on järkevä kasvattaa rehukasveja, kun suuressa osassa maata kasvukausi on liian lyhyt lähes kaikille ruokakasveille.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.
Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.
– Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.
– Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.
Keskiviikkona julkaistu Pro luomu ry:n tiedote kertoi, että luomulihan kysyntä kasvaa nyt tuotantoa ripeämmin.
Vaikka kasvisruokabuumista voisi muuta luulla, suomalaisten lihankulutus jatkaa vain kasvuaan.
Suomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitalouden aikaan yhden ihmisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin viisi hehtaaria maata, kun nykyään samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.
Vain 20 prosenttia kaikesta viljeltävästä tulee suoraan ihmisten ruoaksi. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen. Kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu 80 prosenttia Suomen peltomaasta, Nuoranne kertoo.
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):
Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)
Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.
– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta.
Suomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % kaikesta maassa tuotetusta viljasta.
Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä.
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:QuoteKamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.
Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.
Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):
Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)
Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Luomuviljelyssä kevätvehnän kasvuaika piteni useil-
la päivillä. Kasvuajan piteneminen saattaa johtua typen
pitkään kestävästä vapautumisesta kasvukaudella. Myös
niukka fosforin saanti voi pidentää kasvuaikaa. Tämän
vuoksi luomuviljelyn lajikevalinnassa korostuu lajikkei-
den aikaisuus. Luomuviljelyssä käytössä on tässä suh-
teessa erilaisia viljelykäytäntöjä.
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.(Jne.)
– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
EU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.
• Monissa luomukasviksissa ongelma, että vasta heinäkuussa saadaan
avomaalta uutta tavaraa kauppaan
• Tavanomaisella puolella lannoitteet toimivat paremmin kylmässä,
luomussa ravinteiden saanti perustuu niin paljon maan kuntoon ja
mikrobeihin, maan oltava lämmin jotta maan ekosysteemi toimii kunnolla
• Taimia on turha laittaa maahan turhan aikaisin
”Keski-Euroopasta katsoen Suomi on syrjäinen, arktinen ja harvaanasuttu maa. Nämä ominaisuudet voidaan nähdä myös voimavaroina: ne antavat meille luontaiset edellytykset kehittyä vahvaksi luomumaaksi.”(lihav. HJ)
Puontin peltopäivä toi viime viikon perjantaina viljelijät yhteen. Myöhässä oleva kasvukausi puhutti paikan päälle saapuneita.
Myöhäisen sadonkorjuun aiheuttamien haasteiden lisäksi miehet pelkäävät laadunmenetyksiä. Laatu menetetään helposti, jos säiden takia puinteja joudutaan paljon lykkäämään.
”Luomuviljoille kevät oli epäedullinen, sillä vilja kasvoi hitaasti. Rikkaruohot kasvavat aina, ja ne saivat tänä keväänä vallattua alaa viljalta”, Kari Raininko toteaa.
Rainingon luomutila on maatalousyhtymä, jossa viljellään viljojen lisäksi myös kvinoaa, hernettä ja härkäpapua.
”Herne on kärsinyt tästä vuodesta eniten, mutta kaikki kasvit ovat myöhässä lajista riippuen jopa kolme viikkoa”, Juha Raininko huokaisee.
”Tarvitaan lisäksi hyvää tuuria, että kaikki toimii ja koneet sekä miehet pysyvät kunnossa”, Juha Raininko lisää.
”Päivät lyhenevät nopeasti. Puintikelpoinen aika vähenee samaa tahtia, sillä kaste tulee yhä aikaisemmin”, Kari Raininko toteaa.
Hän lisää, että keväällä hyvin tilaa saaneet rikkakasvit lisäävät kasvuston kosteutta entisestään. Nyt toivotaan aurinkoa ukkoskuurojen sijaan.
Luomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.
[...]
Kaikki sianlihantuotanto huomioiden luomun osuus on kaksi prosenttia.
[...]
Naudanlihan osuus kokonaisteurasmäärästä on 15 ja lampaan 23 prosenttia.
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta):
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:
Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)
Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.
Luomumaidon tuotannossa eletään taas vahvaa nousukautta viime talven lievän notkahduksen jälkeen. Heinäkuussa tuotettiin 5,6 miljoonaa litraa luomumaitoa, mikä on lähes viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
Luke julkaisi perjantaina heinäkuun maidontuotannon tietoja. Luomumaitoa tuotettiin yli miljoona litraa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaisessa tuotannossa maitomäärä pysyi ennallaan.
Luomuväkeä hemmoteltiin myös toisella myönteisellä uutisella.
Elintarvikekonserni Apetit on lähdössä luomumarkkinoille. Kaksi kertaa yritys on lopahtanut kysynnän puutteeseen, mutta nyt kauppa on alkanut vaatia kotimaisia luomupakastekasviksia, kertoo johtaja Markku Iivonen Apetitilta.
Luomumaidon tuotanto saattaa kasvaa turhankin nopeasti eivätkä markkinat ehdi mukaan.
Quote”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.
Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?
Perunantutkimuslaitos varoitteli sunnuntaina yöhallasta. Ja syystä – maanantaina aamulla Ylistarossa oli maanpinnassa miinus 1,5 astetta, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.
Halla ei ole tavallista aikaisemmassa, mutta kun kasvustot ovat 2–3 viikkoa normaalista myöhässä, sen vaikutukset tuntuvat. "Tänä vuonna olisi toivonut, että hallat olisivat tulleet vähän myöhemmin."
Tuomiston mukaan perunasato ei tänä vuonna yllä normaalilukemiin.
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
Peruna
Aikaisimmat perunalajikkeet alkavat tuleentua. Satonäkymät ovat tyydyttävällä tasolla. Satovaihtelut ovat tänä vuonna perunalla erittäin suuria. Ruttopaine on melko kova ja ruttoa näkyy kasvustoissa, jos ruiskutusväli on vähänkin venynyt. Viileä sää on kuitenkin hidastanut ruton etenemistä kasvustossa. Perunakasvustotkin kaipaavat vielä lämpöä. Tärkkelysperunan vastaanotto alkaa 6.9.. Tärkkiperunalla tärkkipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden tavallista matalammalla tasolla. Viime yönä halla vioitti perunakasvustoja kylmimmillä alueilla.
"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.
Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.
"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."
Kaikilla Suomessa viljeltävillä kasveilla ei kuluva kasvukausi ole mennyt niin huonosti. Suomalainen sokerijuurikas kasvaa ja voi hyvin.
Viileä kasvukausi ei ole vaikuttanut juurikkaisiin yhtä paljon kuin muihin viljelykasveihin.
"Juurikkaan osalta ei olla myöhässä ja sadon osalta ollaan viiden vuoden keskiarvossa", Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.
"Tällainen sää, että päivisin lämpötila kohoaa lähelle 20 astetta, saa juurikkaat kasvamaan voimakkaasti. Syyskuulle toivomme aurinkoisia päiviä ja pieniä yöpakkasia, jotta sokeri siirtyy tehokkaasti lehdistä juuriin", Tanner luettelee.(lihav. HJ)
Pakkanen saa sokerijuurikkaan varastoimaan lehdistössä olevan sokerin itse juureen. Siksi pienet kylmät jaksot ovat juurikasmailla toivottuja.
Tuli tästä mieleen ...QuoteSyyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)
Pakkotuleennuttamisen seurauksena viljasato menettää kauppakelpoisuutensa. Elintarvikekäyttöön menevää viljaa ei Suomessa saa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta. Rehuohran ja -kauran glyfosaattikäsittely ei ole tarkoitettu pakkotuleennuttamista varten vaan ainoastaan juolavehnän torjuntaan. Rehuviljojen kohdalla tästäkin käytöstä on vapaaehtoisesti luovuttu sopimustuotannossa. Glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää viljan laatua, erityisesti itävyyttä, mutta suurin riski sillä on tehdä merkittävää vahinkoa suomalaisen viljan sekä siitä jalostettujen elintarvikkeiden imagolle.
Laadun suhteen pelkona katovuosi
Kasvukausi on kahdesta kolmeen viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Puintien viivästyminen aiheuttaa huomattavan laaturiskin. Esimerkiksi Pohjanmaalla kevätvehnäkasvustot ovat vielä vihreitä. Lämmin syksy voi parantaa tilannetta. Syyskuussa lämpösumman kertyminen on kuitenkin hidasta ja puintipäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi.
Silti Siitari pitää vielä mahdollisena laadultaan ja määrältään kohtalaista satoa kasvattamastaan maatiaisrukiista, joka on hybridilajikkeita viljelyvarmempaa vaikkei välttämättä yhtä satoisaa.
[...]
Rukiin viljelijöitä on Etelä-Savossa vähän, mitä Siitari ei ihmettele.
— Ikä on mennyt opetellessa kylvö- ja korjuuaikoja ja lajikevalintoja, sanoo hän — arvellen jotain myös oppineensa.
Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljan määrää.
Kaikkiaan luomuviljaa korjattiin 78 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.
Sen osuus ei siis ole muuttunut. Toissa vuonna luomuviljasato oli 2,3 prosenttia koko viljantuotannosta.
Jos näin tehdään ...
Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)
... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.
– Toimenpiteitä siirtymän toteuttamiseksi on jo tehty. Taustasyinä on yleinen maatalouden kehitys sekä luomutuotannon parempi kannattavuus, kertoo maaseutuelinkeinojen koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.
Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, kunhan se vain saadaan korjattua. Jos sateinen ja märkä sää jatkuvat, viljaa, erityisesti kevätvehnää sekä valkuaiskasveja jää monin paikoin puimatta.
Kaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Suomen viljantuotanto oli ollut normaalisti neljä miljoonaa tynnyriä, mutta vuonna 1867 vain 2,4 miljoonaa tynnyriä.
Tynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).
Hän [Jari Kauhanen Pohjois-Savosta] ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.
"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.
Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Lämpösummaa on kertynyt paljon kitsaammin kuin kaksi vuotta sitten, mutta enemmän sentään kuin katovuonna 1987.
Syksystä on tulossa katastrofaalinen monelle tilalle, kun kolean kesän takia viljat eivät valmistu. Tilanne on paljon pahempi kuin edellisenä koleana kesänä 2015. Silloin lämmin syksy pelasti sadon, nyt niin ei ole käymässä.
Joko on esitetty veikkauksia siitä, minkä verran valtakunnassa jää viljaa korjaamatta? Oma veikkaus 30 %. Tästä eteenpäin myös laatuongelmia
PS. Nykyisin on siis näin:QuoteUusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?
Nyrkkisääntönä voidaan arvioida, että 17 prosenttia kostean viljan kuivaukseen kuluu öljyä 20 litraa hehtaaria kohti ja 25-prosenttisen 80 litraa, kun hehtaarisato on 3 500 kiloa.
Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.
Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.
– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.
─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta
─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.
Rönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.
─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.
• Luomurehujen raju hinnannousu kevään aikana on nostanut
etenkin luomusianlihan tuotantokustannuksia.
• Lihanjalostajilla on pulaa sekä luomunaudasta että -siasta.
Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulossa aiempaa vähemmän.
• Markkinoilla luomuliha menee hyvin kaupaksi, joskin
kaupparyhmäkohtaisia eroja on. Naudanlihan menekki suurempi
kuin sianlihan, myös luomulihajalosteiden myynti lisääntynyt.
• Päätettiin esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että
luomulihantuotannon kehityksestä tehtäisiin välitarkastelu
suhteessa kansallisen luomuohjelman tavoitteisiin.
Jo pitkään on Peltonen-Sainion mukaan ollut tiedossa, että satokuilu eli satopotentiaalin ja toteutuneen sadon välinen ero on Suomessa ollut kasvussa.
”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
-Luulen, että lannoitteiden kiertoa täytyy tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa kuin vain oman tilan osalta. Vinassin ja muiden uusien lannoitteiden käyttö ovat uusia askelia luomuviljelyssä. Lähestymme tavanomaista viljelyä, mutta toimimme kuitenkin kestävämmällä tavalla, arvioi Mathias.
Raaka-aineista Pave hankkii luomuna niin paljon kuin mahdollista.(lihav. HJ)
– Luomu on myrkyttömämpää, mutta kyse on myös siitä, että luomuviljelijät näkevät enemmän vaivaa tuotteiden kasvattamisessa. Minä haluan tukea sellaisia ihmisiä, Pave sanoo.
Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. [...])
Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa (+32 %), on noin 1,6 % koko perunantuotannosta*)
Herne- ja härkäpapusato lähes puolittuivat viime vuodesta.
20 hehtaarin ruissato keskimäärin 8 730 kiloa per hehtaari. Aikamoinen suoritus!
Tällä tuloksella perniöläiset Juho ja Kalle Vainio kuittasivat tämän vuoden Ruismestari-kisan voiton.
Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Luomulannoitteet
• Kiertotalous, luomun suosion kasvu ja moni muu tekijä
lisännyt tarjontaa
• Raaka-aineina lanta, lihaluujauho, veri, muut
elintarviketeollisuuden sivuvirrat
• Tuotteita nestemäisenä, pelletöityinä ja rakeisina.
Rikkakasvien hallinta
• perustuu luomussa ennakointiin
• pelottaa eniten luomuun siirtymisessä
• Muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään
Typen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Sadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät, joista moniin pystytään vaikuttamaan.(lihav. HJ)
Luomuviljelyssä tyypilliset viljelykierrot, luomulannoitteet ja palkokasvien vuorottelu voitaisiin ottaa käyttöön myös tavanomaisessa viljelyssä. Nämä tekijät todennäköisesti lisäisivät viljelymaan mikrobien hyvinvointia, ekosysteemipalveluja ja ravinteiden kiertoa sekä tehostaisivat taudinaiheuttajien ja tuholaisten torjuntaa tavanomaisessakin viljelyssä.
Unfortunately, our dataset does not enable to test whether enhanced microbial abundance and activity are also correlated with higher plant productivity and more stable yields because yield data were not reported in the vast majority of the included studies. Therefore, direct conclusions cannot be drawn. However, since the effect of farming practice on plant productivity and yields has been compared in previous meta-studies [41,54], it can be assumed that abundance and activity of soil microbial communities does not directly correlate with plant productivity which is on average 20% lower in organic systems [41,54]. In addition, other factors like the choice of crop varieties and agricultural inputs such as chemical fertilizers and pesticides strongly determine yield of farming systems.
41. Seufert V, Ramankutty N, Foley JA. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature. 2012;485(7397):229–32. pmid:22535250
[...]
54. De Ponti T, Rijk B, Van Ittersum MK. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agric Syst. 2012;108:1–9.
Nevertheless, organic farming nowadays still produces on average 20% less yield compared to conventional (data mainly originating from the Northern hemisphere) [41,54], mainly due to nitrogen shortage, diseases, pests and the cultivation of non-adapted crop varieties.
Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Global corn yields average 4.9 tonnes/ha and have been increasing steadily for many years (Fig. 2).
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...
Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)
... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy?
Farmit.net
@FarmitInfo
Korkeaan satotasoon pitää pyrkiä aina maan kasvukuntoa kuunnellen. Maan kasvukunnon hoidossa voisi ottaa oppia luomun parhaista puolista. "Karjanlanta ei ole jäte, vaan resurssi", viljelijä Mika Lehtinen muistutti #VYRseminaari'ssa. #vyr #farmit
Luomumaidon tuotanto sen sijaan jatkoi edelleen kasvuaan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 62 miljoonaa litraa, mikä on 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
Kananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa, luomusianlihaa 0,84 miljoonaa kiloa ja luomulampaanlihaa 0,32 miljoonaa kiloa.
Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä.
Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
Luomukotieläintuotannon vuosi 2017:
- luomumaidontuotanto +14 %
- luomukananmunien tuotanto +16 %
- luomulihantuotanto -10 %
Vuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 59 miljoonaa kiloa eli kasvua 23 % vuodesta 2016
Luomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
Maidontuotannosta tehtiin taas uusi ennätys, kun Pro Agrian tuotosseurannassa olevien karjojen energiakorjattu maitomäärä ylitti ensimmäisen kerran 10 000 kiloa, olleen tarkalleen 10 129 kiloa. Lisäystä on 133 kiloa edellisvuoteen.
Luomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Asiaa selventävää historiaa: Nurmiviljely ja muukin karjan rehujen viljely on suhteellisen nuorta (noin 100 vuotta). Aiemmin lehmät laidunsivat metsissä, rannoilla ja luonnonniityillä, ja talvirehu kerättiin samoin luonnosta. Niinpä lehmän tuotostaso olikin 1800-luvun alkupuoliskolla vielä reilusti alle 1000 kg maitoa/vuosi. Nyt ollaan suunnilleen kymmenkertaisissa luvuissa.
Aidat kehittyivät, kun pellot ja niityt ympäröitiin aitauksella, jotta eläimet pysyisivät niiden ulkopuolella. Jo 1800-luvun jälkipuolella kotieläinten omistajat yritettiin lailla määrätä pitämään eläimensä laidunaitojen sisäpuolella, mutta lopullisesti aitaustapa muuttui vasta 1950-luvulla.
Ruis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.
QuoteSuomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.
Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.
• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä
95 milj. kg. Sato lisääntyi lähes viidenneksen
edellisvuodesta.
• Luomuviljasato oli 2,8 % maan koko viljantuotannosta.
Tärkein luomuvilja on kaura: yli 60 % luomuviljasadosta
oli kauraa.
Luomualasta yli puolet on nurmentuotannossa.
Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:QuoteHeinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
• Vuonna 2017 Suomessa oli 974 luomukotieläintilaa. Niistä valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 13 ja luomubroileritiloja kolme. Luomukananmunia tuotti 51 tilaa.
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Pro Luomu ry @ProLuomu · 10. huhtik.
#Luomu #tilastot kokoava Luomu Suomessa 2017 -kooste kertoo mm. avomaan luomuvihannesten tuotantoalan yli tuplaantuneen. Luomumustikoiden ja -puolukoiden sato sen sijaan romahti.
Pro Luomu ry @ProLuomu · 18t
Vähennetään kulutusta syömällä vähemmän mutta parempaa. Syödään siis #luomu´a.
#ylikulutuspaivä #ylikulutus
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...QuoteLuomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.(Jne.)
– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".
Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.
Maatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen on tutkinut luomuviljelijöiden osaamisen kehittymistä väitöskirjassaan. Juvonen haastatteli väitöstutkimusta varten seitsemään luomutuottajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Juvonen väitteli aiheesta huhtikuun alussa Itä-Suomen ylipistossa.
Juvonen havaitsi, että luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Juvosen mukaan tavanomainen tuotanto sen sijaan on hyvin täsmällistä ja nopeasyklistä. Keinot hallita tuotantoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla ovat hyvät, kun taas luomutuotannossa nopeasti vaikuttavia keinoja ei ole olemassa.
– Luomuviljelijän osaaminen kehittyy hitaasti, koska Suomessa taitojaan viljelijänä pääsee kokeilemaan vain kerran kasvukaudessa, Juvonen kertoo.
Valmista sapluunaa luomutuotantoon ei ole.
Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.
Maaseutuvirasto on muuttanut tulkintaansa viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden: ”Mavin ohje 2018: Viherlannoitukseen käytettävät alat tulee ilmoittaa tukihakemuksella viherlannoituksena, mikäli jo keväällä tiedetään, että nurmilohko on ainoastaan viherlannoituskäytössä”. Aikaisempi ohjeistus on ollut että luomutiloilla viherlannoitsnurmet on merkitty satonurmiksi/säilörehuiksi.
Tietyissä tapauksissa on selvää, että typensitojakasveja sisältävästä nurmesta ei ole tarkoitus korjata satoa, vaan se murskataan peltoon ja käyttötarkoitus on tällöin viherlannoitus. Jos tila on kotieläintila tai kasvitilalla on yhteistyösopimus kotieläintilan kanssa, ei välttämättä aina ole selvää, milloin on kyseessä viherlannoitusnurmi ja milloin satonurmi. Tällöin nurmen voi ilmoittaa muullakin koodilla kuin viherlannoituksena. Myös satonurmi voi täyttää viljelykierron typensitojakasvivaatimusta.*)
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää Ruotsin luomujärjestelmän kehittämisessä, ns. Luomu 3.0 –työssä.
Riskit tai mahdollisuudet luomutuotannon kannattavuudelle riippuvat strategiavalintojen kustannuksista ja vaikutuksista viljelijöiden tuotto-odotuksiin samoin kuin kuluttajien odotuksista ja hyväksynnästä.
Sadon lisääminen ja tuotannon tehostaminen ei siis aina olekaan yksiselitteisesti tuotannon kestävyyttä lisäävä tekijä.
Viljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.
Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.
Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.
[...]
Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.
[...]
Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.
Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.
[...] viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.
Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...QuoteLuomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.
Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.
Luomuruokaperuna (301 ha) on yksi viljelypinta-
alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomupork-
kanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Vuonna 2017
luomuperunan hyväksytty tuotantoala oli kaikkiaan
736,4 ha. Vastaavasti tavanomaisesti viljellyn peru-
nan kokonaispinta-ala oli 21 335 ha. Koko perunan-
tuotantoalasta luomun osuus on 3,5 %.
Eikös luomun tuottavuus ole huonompi, kun peltoaluetta käytetään samaan satoon enemmän?
Luomun tuottavuus hehtaaria kohti vaihtelee kasveittain. Esimerkiksi herneessä ja pinaatissa sato on yhtä hyvä, vaativissa juureksissa eroa voi olla enemmän. Apetit pyrkii kehittämään myös luomua mahdollisimman satoisaksi menetelmäksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.
Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.
– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.
Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.
– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.
– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.
Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.
Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.
– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.
Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.
– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.
Luomutuotannossa eletään voimakkainta kasvua 20 vuoteen. Luomuviljelyn aloittaa vuonna 2018 lähes 500 maatilaa ja luomutilojen määrä kasvaa noin yhdeksällä prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.(lihav. HJ)
”Luomun kasvua kirittävät useat tekijät. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja luomutuotannon kannattavuus etenkin viljatiloilla on selvästi parempi kuin tavanomaisen tuotannossa. Viljelijät on saanut liikkeelle myös epävarmuus siitä, voiko uusia luomusopimuksia tehdä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2015 - 2020 viimeisinä vuosina”, pohtii ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Normaalisti peltoa on viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti ennen kuin sato voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna. Siten tänä vuonna siirtymisen aloittavat noin 32 000 hehtaaria tuottavat luomusatoa vuonna 2020.
Vuonna 2016 luomuviljelyyn siirtyminen aloitettiin noin 20 000 hehtaarilla ja vuonna 2017 noin 18 000 hehtaarilla, mikä merkitsee sitä, että lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita.
Olennaista on, että luomu on erittäin hyödyllinen viljelytekniikka siinä suhteessa, että koska ruuantuotannon perusrunko hyvin pitkään perustuu tavanomaiseen tehoviljelyyn, niin luomun lisääntyessä kokonaistuotannon määrä supistuu. Luomutuotteiden määräsuhde on historiassa ollut sen verran, että tällä hetkellä noin 15% viljelystä on luomua, noin 2% tuotteiden tarjonnasta ja kulutuksesta on luomua. Eli koko Suomen siirtyminen luomuun merkitsisi, että noin 80% ruoka-aineista on tuotava ulkoa Suomeen. Tällöin myös kotimainen ruuanjalostus hyvää tarkoittavista pienteurastamo- ja spelttimyllyhöpötyksistä huolimatta perustuisi ulkomaiseen raaka-aineeseen tai ruokatuotteiden suoratuontiin ulkomailta.
Tasapainottamistoimenpiteet
Valtion varoista voidaan maksaa tasapainottamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentamisesta tässä laissa säädetyllä tavalla.
Pohjois-Savon ELY –keskuksen ylitarkastaja Minna Mustosen mukaan luomussa on mukana tiloja aina karjatiloista siemenviljelyyn. Luomuviljelyn aloittamiseen vaikuttaa kuluttajien kysyntä sekä kannattavuus verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
Luomutuotanto kasvaa voimakkaasti tänä vuonna ja osittain myös keskittyy tietyille alueille. Kurikan Polvenkylän pelloista jo 80 prosenttia on luomulla.
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.
Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?
Kuivuus voi ajaa luomutuen piiriin rynnistäneet viljelijät ojasta allikkoon
Ikävä kyllä ingressin kohdalla on käynyt puhdas vahinko: tarkoitukseni oli käsitellä jutussa tätä luomutuotantokysymystä, mutta jätin sen lopulta pois. Ingressiin asiaa siitä kuitenkin jäi.
Tietojeni mukaan luomutuotannossa viljelijän osaamisen merkitys korostuu, samoin kuin vaikeissa olosuhteissa. Yhtälö on haastava, vaikka kasvuston kunto on toki tärkeässä roolissa kaikille tuottajille.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut
Kevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.
Sääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.
Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.
Tämän kevään olosuhteet ovat olleet jälleen haastavat, tällä kertaa tosin pitkään jatkuneen kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi liekitys, tärkeä menetelmä rikkaruohojen torjunnassa, on ollut metsäpalovaroituksien vuoksi mahdotonta.
Apetitin luomuohjelmassa on siis käynnistynyt toinen vuosi. Yhteensä Apetitin historiassa käynnissä on kuitenkin jo kolmas kerta luomun parissa, ensimmäiset panostukset tehtiin jo 1990-luvulla. Aiemmin aika ei ole ollut vielä kypsä teollisen mittakaavan luomutuotannolle, mutta nyt tilanne vaikuttaa toiselta – luomulle on selkeästi kysyntää.
Viljelijöiden valintoja ohjaavat useat eri tekijät. Lopulta viljelijän toiminnan takaa hyvä sato tuotteesta, jolle löytyy ostaja oikeaan hintaan. Luomun osalta kysyntä näyttää edelleen kasvavan Suomen lisäksi myös ulkomailla, ja luomun maailmanmarkkinat ovat nosteessa. Suomalaisen viljelyn tuotteet ovat laadullisesti ja puhtaudeltaan maailman kärkeä, mikä on vahva kilpailutekijä.
Nyt tehtävänämme on jatkaa viljelymenetelmien kehitystä niin, että saamme nostettua luomutuotannon määrää yhä tulevinakin vuosina.
Apetitin luomuohjelma elää nyt toista vuottaan. Kuluvalla satokaudella viljelytämme lähes kaksinkertaisen määrän luomukasviksia viime vuoteen verrattuna.
PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:
LainausQuoteAnd ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields. And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. I
Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?
Suomen, Viron, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt lähettivät perjantaina maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:Quote• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.
Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?
• Poikkeuksellisen huono satovuosi on huonontanut jo ennestään
heikkoa saatavuutta
• Luomutuottajista on pulaa
• Uusien tuotteiden viljelyn aloittaminen kallista ja riskialtista
• Huono satovuosi tulee vaikuttamaan myös ensi kauteen, monella
tilalla on jäänyt syystyöt tekemättä.
... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa: <klips>
Pääpuhuja Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin.
Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.
Miltä näyttää luomun tulevaisuus?(lihav. HJ)
Kotieläintilat valinnan edessä vuonna 2020 –
opinnäytetyö Nina Kolehmainen & Milla Sirviö
• Selvitettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla
luomukotieläintuotannon kehittymistä kyselytutkimuksen
avulla.
• Fokuksessa olivat kotieläintilat, joiden pellot ovat luomussa,
mutta eläimet eivät.
• Yhteensä tiloja 140
• Kyselyyn vastasi 32 tilaa
• Vastaajista 16:lla oli lihanautoja ja kymmenellä oli emolehmiä.
Lypsykarjaa oli 8 vastaajalla. Näistä tuli vastauksia jo yli vastaajien
määrän (34), jolloin voidaan todeta, että lihanautatilalla voi olla
myös joko lypsylehmiä tai emolehmiä.
• Suurin osa vastaajista (87%) tiesi nykyisestä
luomusitoumusehdosta, jonka mukaan viiden vuoden
sitoumuskauden jälkeen pitää pelloista 30% kasvattaa
myyntikasveja tai siirtää myös eläimet luomuun.
Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.
Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.
Luomutilat ovat selviämässä alkukesän kuivuudesta keskimääräistä paremmin. Etenkin jo pitkään luomussa olleet viljelijät hyötyvät nyt siitä, että luomussa käytetyt viljelymenetelmät kohentavat maan kasvukuntoa ja pitävät huolta pellon vesitaloudesta.
Luomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.
Juuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista – ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.
Juuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta.
Foderbristen gör att Krav har beslutat om en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Ekogårdarna ser ut att i genomsnitt ha klarat av torkan bättre menar ekoodlarnas samorganisation Pro Luomu.
Nina Långstedt odlar ärter, havre, bovete och vete på Krämars gård i Ingå. Hon har nu odlat ekologiskt i nio år.
Märker du av att du som ekoodlare inte är lika utsatt för torkan?
- Det här stämmer säkert generellt, men jag skulle säga att här på vår egen gård har vi Västnylands fulaste broddar.
Även om skördeprognoserna just i år ser dåliga ut på Krämars gård håller Långstedt fast vid att ekologisk odling på sikt gör att jorden blir i bättre skick och blir bättre på att behålla fukt i marken.(lihav. HJ)
Hon tror att det handlar om att det kanske krävs mer än de nio år av ekologisk odling för att se effekterna.
Anders Bockgård, 68 år, jord- och skogsbrukare på en släktgård i Tryserum sedan medeltiden, entreprenör, historiker och författare. Ledamot i kommunfullmäktige i Valdemarsvik för Landsbygdspartiet Oberoende.
***
MP:s Isabella Lövin har genom ett utspel idag deklarerat att vi behöver höja självförsörjningen av livsmedel i Sverige, och så långt håller jag med. Men så påstår hon att ökad ekologisk odling och produktion är rätt väg att gå för att nå det målet. Nej, säger jag med 20 års erfarenhet av ekologisk odling, som ger 30-40 % lägre skördar.
Ekologisk odling må ha sina fördelar, men inte löser det foder och livsmedelsbrist. Ekologisk odling innebär större risktagande och är betydligt mer känslig för extrem väderlek och för skadeangrepp, som i år.
Luomuviljelijä Antti Ritala Sastamalasta on tyytyväinen. Syysrypsi on jaksanut kuivasta kesästä huolimatta tuottaa kelpo sadon
[...]
Satoa kertyi noin 1 300 kiloa hehtaarilta.
[...]
Ritala on vakaasti sitä mieltä, että luomuviljelyn monipuolinen viljelykierto on auttanut kasvustoja kuuman kesän kynsissä. "Luomuviljely kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin." Ritalan mielestä kohtuullinen luomurypsisato on tästä hyvä esimerkki.
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):
Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)
Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.
Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?
Tänä vuonna luomuperunasta on saatavissa tavanomaiseen perunaan nähden kohtuullinen sato.
"Jos ruttoa ei nähdä ennen elokuun puoltaväliä, siitä ei muodostu suurta kasvurajoitetta luomuperunalle. Pahin rajoite tänä vuonna on kuivuus."
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...
Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)
... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.
Det här är ekologiska fokusarealer
Ekologiska fokusarealer är områden som kan förbättra den biologiska mångfalden. Det betyder inte att de behöver vara ekologiskt odlade. De ekologiska fokusarealerna har olika omräkningsfaktorer som du ska multiplicera med för att få fram hur stor areal de räknas som.[...]
Ett rekordstort antal ekobönder har ansökt om att få utfodra sina djur med konventionellt foder. Detta sedan Jordbruksverket på grund av torkan öppnade för att ekobönderna som en följd av torkan och foderbristen, efter en ansökan.
PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?
Biologinen torjunta-aine pääsi jo loppumaan kaupoista, ja saatavilla on ollut vain yhtä kemiallista torjunta-ainetta. Tänään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti, että gammayökkösten torjunnassa on lupa käyttää kahta muutakin valmistetta. Vihdoinkin, Eino Heinola iloitsee.
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.
Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää.
Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta.
Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin
Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.
Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:
https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg
Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.
Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.
Ensimmäinen suomalainen gammayökkösten sukupolvi on vielä kotelossa ja odottaa kuoriutumistaan. Gammayökkösiä onkin tulossa lisää, ja niiden huippukaudeksi ennustetaan elokuun loppua.
– Arla måste höja priset på ekologisk mjölk nu. I oktober är det för sent, säger Elin Rydström, styrelseledamot i Ekologiska Lantbrukarna till ATL.
I ett öppet brev ställt till Arlas ledning beskriver Ekologiska Lantbrukarna en annalkande kris för ekomjölksproducenterna. Produktionen riskerar att falla kraftigt i höst och vinter om inte priset höjs. En enkät bland medlemmarna pekar på att produktionstappet kan bli mellan 20 och 30 procent det närmaste året.
Under 2015 rekryterade Arla Foods nya ekoleverantörer och sedan dess har invägningen av ekomjölk ökat. Nu riskerar företaget att tappa hela den ökningen och lite till som en konsekvens av torkan.
– Arla har höjt priset på konventionell mjölk med ett antal tioöringar i sommar. Det behövs lika mycket på den ekologiska sidan, säger Elin Rydström, ekologisk mjölkproducent på Lovö Prästgård, utanför Stockholm.
Tid att vända läget
Hon menar att det ännu finns tid att vända läget. Ett pågående väderomslag ger hopp om ytterligare en vallskörd och det finns fortfarande ekologiskt foder att uppbringa för den som har råd att köpa. Men det krävs positiva besked om mjölkpriset för många lantbrukare väljer att dra ner på djurantalet i stället. När Ekologiska Lantbrukarna gjorde sin enkät i början på augusti hade genomsnittsbonden bara fått ihop drygt hälften av sitt foderbehov. Utslaktning av kor väntar.
– Vårt lokala slakteri är fulltecknat in i januari månad och så ser det ut hos övrig slakt också, säger Elin Rydström.
Halva augusti har gått och Arla Foods väntas meddela september månads á contopris inom kort. Företaget har policyn att inte kommentera priset mer än när det tillkännages och man gör inget undantag för det öppna brevet från Ekologiska Lantbrukarna.
– Vi har jättemycket kontakter med våra ägare och följer utvecklingen dag för dag men vi vill inte föra den typen av resonemang i media, säger Erik Bratthall, presschef för Arla i Sverige, till ATL.
Erik Bratthall, presschef på Arla Foods i Sverige.
Enkät bland producenterna
Även Arla Foods har nyligen gjort en enkät bland sina ekologiska mjölkproducenter för att få en uppfattning om situationen på gårdarna.
Vad gav den enkäten för resultat?
– Jag har inte sett de resultaten och kan inte säga något om den.
Om vi antar att Ekologiska Lantbrukarna har rätt i sin bedömning att 25 procent av den svenska ekomjölken kan försvinna, vad skulle det få för konsekvenser på marknaden?
– Det vill jag inte spekulera i. Det får man i så fall räkna på rejält. Vi får se vad som händer, om det regnar och blir en tredjeskörd. Det är lite för tidigt för oss att bedöma konsekvenserna.
Dramatiskt scenario
Ekologiska Lantbrukarnas öppna brev beskriver en dramatisk utveckling där utslaktningen av svenska ekologiska kor redan har börjat.
Har Arla Foods uppfattningen att det är så?
– Vi vet att det är väldigt stora problem, men jag kan inte bekräfta att utslaktning har börjat eller kommer att börja. Där är de som skriver under brevet närmare gården än vad vi är. Med det sagt, så har vi jättemycket kontakt med våra ägare och vi har inga uppgifter om att nödslakt har börjat, säger Erik Bratthall.
Det finns nästan 500 ekologiska mjölkbönder i Sverige som säljer sin mjölk till Arla Foods. Många av dem hoppade på ekotåget så sent som 2015 när Arla deklarerade att man skulle bli världsledande på ekologisk mjölk.
– Att ställa om är ett långsiktigt åtagande och ett risktagande. Arla kommunicerade att man ville har mer ekologisk mjölk. Det medför ett ansvar i sådana här tider. Vi förväntar oss en reaktion nu, i oktober är det för sent, säger Elin Rydström.
Det har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Omilla pelloilla maaperä on hyvässä kunnossa, joten kesän kuivuus ei ole ollut ylittämätön ongelma, Paananen jatkaa. "Kaksi ensimmäistä vuotta teimme tilalla pelkkää maanparannusta."
Vaikka kesän olosuhteet olivat haastavat, saatiin korkeammalla typpitasolla seoskasvustossa noin 1800 kg ka/ha korkeampi satotaso verrattuna paikkakunnan keskimääräiseen lannoitukseen verrattuna. Kokonaissato kahdella korjuukerralla oli keskimäärin noin 9400 kg ka/ha.
Kolmas säilörehun korjuu on monin paikoin mahdollista, joten korjattavat alat kannattaa lannoittaa säilörehumäärän maksimoimiseksi.
Korkeamman typpitason lannoituksessa käytettiin NPK-ja NK-tuotteita ympäristökorvauksen maksimimäärän mukaan. Lisäksi korkeammalla typpitasolla käytettiin myös lehtilannoitusta.
Kasvinviljelytiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.
Nousiaisen mukaan poikkeuksellinen kuivuus on aiheuttanut ongelmia sekä luomutuottajille että myös tavallista maitoa tuottaville tiloille. Tilojen tilanteet kuitenkin vaihtelevat hänen mukaansa hyvin paljon eri puolilla Suomea.
Valion luomusopimustiloille tehdään rehukartoitus syys-lokakuun vaihteessa. Sen jälkeen lokakuun puolella Valio pohtii Nousiaisen mukaan yhdessä luomuneuvottelukuntansa kanssa rehutilanteen parantamiseksi mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä.
Jag såg en artikel om att skörden av ekospannmål bara var ca 50 % av normalskörd, medan skörden i det vanliga miljövänliga jordbruket var 30 % lägre...
Det är rätt uppenbart att det moderna vanliga jordbruket har betydande fördel av sin mineralgödsel under ett extremt torrår som detta, vårgrödorna etableras snabbare och har förutsättningar för att klara torkan bättre. Likaså gör mineralgödsel på vallåterväxten att en sista vallskörd kan bli betydligt bättre.
Andra indikationer på att ekojordbruket snarare har större svårigheter ett extremt torrår är att man fullt ut konkurrerar med det vanliga jordbruket om att köpa dess halm, samt att KRAV och Staten därtill ger ekogårdar tillåtelse att också konkurrera med det vanliga jordbruket om dess vall- och spannmålsfoder, med oförändrade ekostöd och med full möjlighet att ändå sälja sina livsmedel till fulla ekopriser.
”TÄSSÄ kismittää se, että valtion pitää tulla tähän mukaan tukemaan. Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”, sanoo luomuviljelijä Christian Nyholm Tähtelästä.
Myös Nyholmin tila kärsi Etelä-Suomen ankarasta kuivuudesta. Kaikkiaan 280 hehtaarin viljelyksillä on tulossa huono sato. Viljasato on kolmanneksen tavallista pienempi, härkäpapusato jää puoleen normivuodesta.
Suomen suurimmalla luomumaitotilalla [VIrroilla] katovuosi puolitti pelloilta saadun rehumäärän.
31.08.2018
Satoarvio 2018, tilanne 27.8.
Vuoden 2018 satoarvio elokuun 27. päivänä Suomen pelloilta:
- Viljasadosta tulossa pienin yli 30 vuoteen yhteensä 2,7 miljardia kiloa (-21 %, verrattuna viime vuoteen)
- Ohra 1 223 miljoonaa kiloa (-16 %)
- Kaura 869 miljoonaa kiloa (-14 %)
- Vehnä 528 miljoonaa kiloa (-34 %)
- Ruis 49 miljoonaa kiloa (-57 %)
- Rypsi ja rapsi yhteensä 80 miljoonaa kiloa (-12 %)
- Peruna 503 miljoonaa kiloa (-18 %)
- Sokerijuurikas 349 miljoonaa kiloa (-19 %)
- Herne 17 miljoonaa kiloa (+89 %)
- Härkäpapu 36 miljoonaa kiloa (+7 %)
Vuoden 2018 satotilanne tarkentuu 22.11.2018, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.
Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/satoarvio-2018-tilanne-278_fi
Lisätietoja ruoka- ja luonnonvaratilastoista saat sähköpostiosoitteesta stat@luke.fi.
Luonnonvarakeskus
Tilastopalvelut
Poikkeuslupien lopullinen määrä varmistuu syksyn ja kevään aikana, kun viimeiset säilörehut ja puinnit saadaan tiloilla tehtyä. Mikäli tila ei halua vielä poikkeuslupaa hakea, voi kunnan maaseutuasiamieheltä pyytää jo nyt varmuudeksi lausunnon tilan rehutilanteesta. Sillä lausunnolla poikkeuslupaa voi hakea vaikka kevätpuolella, mikäli tilan luomurehut käyvät vähiin.
Rehutilanne
• Kaikkien viljojen satotaso on laskenut, eniten vehnän. Vilja on kevyttä,
mutta toisaalta hometoksiinit eivät ole riesana. Luomuviljaa on
riittävästi rehuksi.
• Valkuaiskasvien tilanne heikompi, etenkin hernesato romahtanut ja
härkäpapu kärsi gammayökkösen tuhoista. Turvauduttava tuontiin,
hinnat korkealla. Karkearehujen laatu vaihtelee, tuontiin turvaudutaan.
• Kesän sadekertymää katsomalla voi päätellä, missä päin Suomea
tarvitaan poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön.
"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna [...]
2. Öka andelen ekologiska jordbruk
Krav har flera klimatregler och ekologisk odling är ett medel för att öka mullhalten i marken vilket innebär att mer koldioxid kan lagras in. Forskning visar också att den högre mullhalten och att det finns fler arter i ekologisk odling innebär att systemet blir mer robust och kan tåla klimatförändringar bättre.
En högre andel ekologiska jordbruk kan därför innebära större motståndskraft mot extremväder. Detta är aspekter utöver att ekologisk odling bidrar till minskad användning av naturfrämmande kemikalier samt bidrar till ökad biologisk mångfald.
Luomupuutarha- ja luomuperunantuotanto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Tärkeimmät tuotantosuunnat luomukotieläintuotannossa ovat naudanliha ja maito. Luomussa on kaikista Suomen emolehmistä noin 35 %, lampaista 15,7%, munivista kanoista 6,2% ja lypsylehmistä 3,4%.
Luomualasta yli puolet on nurmea.
Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:
Norrmejerier garanterar ekoprodukter (http://www.atl.nu/lantbruk/norrmejerier-ruckar-inte-pa-reglerna-kring-ekologiska-mejeriprodukter/)
Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.QuoteDet har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Meillähän ei ole jyrkkää kantaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=373) siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.
Rehutilanne
• Evira on myöntänyt 17 luomutilalle poikkeusluvan tavanomaisen
karkearehun käyttöön (elokuu-12.11.2018).
• Ruotsista käydään ostamassa korsirehua
• Eläimet teuraaksi kun rahaa ei ole
• Kaikkialla Suomessa ei ole niin huono tilanne, monilla alueilla ok tai
melkein ok. Ja syksyn viimeinen säiilörehusato voi olla ihan hyvä.
• Etelä-Pohjanmaalta vakkaSuomeen tilanne huonoin
• Tanskassa ja Ruotsissa tilanne todella huono
• Ulkomaan rehussa ja kuivikkeessa tautiriskejä
• Luomussa laidunnusvaatimus on ääriolosuhteissa ´haastavaa,
ylilaidunnus, poljenta…
• Pohjois-savo, pois-karjala ja kainuu, hyviä alueita
• Varsinais-Suomia, E-Pohjanmaa huonoja
• Poikkeuslupia tavanomaisen karkearehun käyttöön 10, viime vuonna
vähemmän
KARKEAREHUTILANNE
• Kasvanut viljelyala helpotti ongelmaa
– Nautatilat keränneet karkearehua paaleina kasvinviljelytiloilta
13.3.2019 Luomun kasvuloikka –seminaari
Tavoitteena tuplata luomu neljässä vuodessa.
[...]
11.45 Miten luomun myynti tuplataan?
kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu, SOK
12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland
13.00 Lounas (omakustanteinen)
14.00 Ammattikeittiöiden merkitys luomun tuplaamisessa
hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria
14.45 Miten luomun sadot tuplataan?
puhuja auki
[...]
Vaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
• Kun tarjontaa tulee lisää, volyymi kasvaa
• Myynti kasvaa eniten kasvukeskuksissa, mutta alueelliset ja jopa
myymälöiden väliset erot isoja
• Myymälän panostus luomuun merkityksellistä
• Rehupula vaikuttaa tuotantoon, emolehmätiloilla eläinten
määrää vähennetään.
• Luomunaudan lihaa saataisiin enemmän, mikäli kaikki
emolehmätilojen vasikat saataisiin loppukasvatukseen luomuna.
Luomulihaa tuotettiin viime vuonna vajaat neljä miljoonaa kiloa. Tuotanto sisältää nautojen, sikojen ja lampaiden luomuteurastukset. Luomulihasta reilut 70 prosenttia oli naudanlihaa. Luomun osuus lihantuotannosta oli noin prosentti, mutta lampaanlihasta luomua oli yli neljännes.
Luomu on yllättävän pientä
Maidon tuotanto väheni väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Meijerit vastaanottivat maitoa noin 2 285 miljoonaa litraa.
"Luomumaidon tuotanto sen sijaan lisääntyi edelleen ja oli 69 miljoonaa litraa. Luomun osuus meijerimaidosta oli vajaat kolme prosenttia", kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).
[...]QuoteKananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
Suurin osa, 58 prosenttia, kananmunista tuotettiin virikehäkeissä. Lattiakanaloissa tuotettiin 33 prosenttia, ulkokanaloissa kaksi ja luomukanaloissa seitsemän prosenttia kananmunista.
Luomutuotannon osuus oli lihantuotannosta noin prosentin ja maidontuotannosta noin kolme prosenttia. Munista luomua oli seitsemän prosenttia.
PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:QuoteVaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Toisen keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13320#msg13320) kannalta. Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.
Luomu yhdistää! Koko vaalipaneeli pitää luomualan yhteisiä tavoitteita hyvinä ja toivoo niitä mukaan hallitusneuvotteluihin.
14.45 Miten luomun sadot tuplataan? (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/03/anttila_lf2019.pdf) (pdf)
luomuviljelijä Tapio Anttila, Tattarin tila
Tattarin tila
•Kirjoitettua historiaa alkaen vuodesta 1622
•Peltoa 365 ha
•Metsää 620 ha
•Luomussa vuodesta 1995
•Satotavoite 5 000 kg/ viljaha
•Paras keskisato 4 600 kg / ha
85 hehtaarilta
Korjaavat toimenpiteet tilalla halutun satotason saavuttamiseksi
Viljelykierto
•1. vuosi Suojavilja Perustetaan nurmi, nurmen lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä tai vinanssilla
•2. vuosi Nurmi Jankkurointi, puukuidun levitys (n. 50 t/ha), nurmen lopetus kultivoinnilla, syysviljan kylvö
•3. vuosi Syysvilja Kevätlannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla
•4. vuosi Kevätvilja Lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla, hivenravinnepeittaus, mahdollinen mangaani-ruiskutus 1-2 krt/kesä
[...]
•Puukuitua levitetty 19 000 t (vuodesta 2014)
•Hivenravinnepeittaus ja lehtilannoitus
•Biokaasulaitoksen liete, vinanssi, melassi
[...]
[...]Tänään todistettiin ettei #luomu ole tuomittu huonoihin satoihin ja sadot on mahdollista jopa tuplata.
Mahtava Tapio Anttila saa hehtaarilta lähes 5000 kg luomuviljaa! Huippua myös, että Anttilan mukaan parempia satoja tukee mm. talviaikainen kasvipeitteisyys.
Viime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tilojen kiinnostuksen realisoituminen lisäisi suomalaista luomutuotantoa merkittävästi. Esimerkiksi luomukananmunien tuotanto voi tuplaantua nykytasosta, ja luomumaidontuotanto lisääntyä jopa 70 %. Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa 40 %.
PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:
Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia (https://www.luke.fi/uutiset/sianlihan-tuotanto-vaheni-seitseman-prosenttia/)
Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta alle (1) prosentti oli luomua.
Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.
Luomuun keskittynyt Lihatukku Harri Tamminen myy karitsaa tänä vuonna 10-15 prosenttia edellisvuotista enemmän.
"Ne, jotka haluavat kotimaista luomukaritsaa, saavat sitä. Varastoon ei jäänyt yhtään", kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.
Tamminen toimittaa luomukaritsaa Suomen kolmeen isoon kauppaketjuun ympäri vuoden. Valtaosa myydään pakasteena.
"Pakaste on sesonkituotteessa helpompi. Aloimme ottaa ruhoja pääsiäistä ajatellen sisään jo heinäkuussa."
Luomualan kehitys
• Suomen luomuviljelty peltoala oli 296 645 hehtaaria
vuonna 2018. Siitä lähes 62 000 hehtaaria oli
siirtymävaiheen alaa.
• Luomupeltoala lisääntyi 14 % edellisvuoteen verrattuna.
• Suomen koko peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,1 %.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Luomutuotteiden suosio on kasvussa ruokakaupoissa, vaikka markkinaosuus jää yhä pieneksi.
[...]
Luomun markkinaosuus ruokamyynnistä on silti tällä hetkellä vain 2,4 prosenttia.
– Luomun osuus vaihtelee todella paljon tuoteryhmittäin, Lamminparras huomauttaa.
Mustikka on yleinen metsien aluskasvi koko maassa ja puolukan jälkeen tärkein kaupallinen luonnonmarja. Suomen metsien mustikkasadosta poimitaan vuosittain noin kymmenesosa, 150-250 miljoonaa kiloa.
Avomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia.
Luomumarjoja tuotettiin 678 hehtaarilla [...]
MT Plus Maatalous 09:00 Juhani Reku
Tänä vuonna luomun kasvu pysähtynee, sillä uusia luomusitoumuksia ei tehdä eikä lisäaloja hyväksytä vanhojenkaan luomutilojen sitoumuksiin.
Luomutuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna vahvasti, tiedottaa Pro Luomu ry. Yhdistyksen mukaan viime vuonna jo joka kymmenes suomalainen maatila oli luomutila.
Tarkkaan ottaen luomutilojen osuus kaikista tiloita oli viime vuonna 10,6 prosenttia.
Tieto perustuu Pro Luomun kokoamaan Luomu Suomessa 2018 -tilastokoosteeseen.
Haluatko jatkaa lukemista?
• Luomulihan kysyntä kasvaa sekä vähittäiskaupassa että
ruokapalveluissa.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
Rehutilanne
• Tänä vuonna 26.2. mennessä myönnetty 4 lupaa.
• Vuonna 2018 yhteensä 30 myönteistä ja yksi kielteinen päätös
poikkeusluvista
Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:
Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia (https://blog.hamk.fi/porkkanapuu/luomuun-siirtyminen-edellyttaa-tarkkaa-dokumentointia/)
Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.
Luomussa vara parempi -hanke haluaa lisätä koko ruokajärjestelmän luomuosaamista. Mustialan pelloilla on havaintokaista muun muassa maatalousyhtiö Hankkijalla ja yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.
– Mustiala on opetustila, emmekä voi tehdä kovin pitkälle menevää tutkimusta, mutta tämä työ voi antaa tutkijoille viitteitä siitä, mihin luomutukimuksessa kannattaa tulevaisuudessa panostaa, toteaa Jukka Korhonen.
Opetustilaa luomuun kannusti sekä yleinen kehitys että taloudellinen kannattavuus.
– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Hankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
WIDEGRENS GÅRD AKTIEBOLAG
Publicerad 2019-05-02
Antal platser 5
Yrke Växtskötare
Sista ansökningsdag 2019-05-12
Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotanto Suomessa vastaamaan kysyntää.
Myös vähittäiskaupassa luomukasvisten myynti on kehittynyt hyvin. Vuonna 2017 luomuhevin myynti lisääntyi, mutta kasvu tuli enemmän hedelmistä kuin vihanneksista.
Yksi keskeinen suomalaisen luomutuotannon haaste on, että luomutilat ovat verrattain pieniä.
Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet pitkään. Suomessa luomutuotteita myydään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän. Vuonna 2018 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 336 miljoonalla eurolla.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:
Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)
Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...QuoteLiedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.(lihav. HJ)
... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.
Vaikka oli näin:QuoteViime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?
Torjunnan ajoitukseen ja ruiskutustekniikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Quote– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Mikä parasta:QuoteHankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
Saatavilla siis meillekin.
Kuluvan vuoden alussa alkanut Luomussa vara parempi -hanke aikoo tuplata Hämeen luomutuotannon ja -kulutuksen. HAMK:n vetämän kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on nostaa luomun osuus maakunnan pelloista 20 %:iin, ja kasvattaa sekä luomutuotannon määrää että luomuruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke aikoo valjastaa myös digitalisaation palvelemaan luomukehitystä.
Hiljattain luomuun siirtynyt Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on Hämeessä koealusta, jossa luomumenetelmiä hiotaan tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on luomun sato- ja tuotostasojen nostaminen.(lihav. HJ)
Tarkkasilmäiset kuluttajat ovat kuitenkin huomanneet levitepakkausten kyljissä yhden selkeän eron: luomuversiosta puuttuu kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkintä. Mistä tämä oikein johtuu?
Suomalaisista luomuraaka-aineista pulaa
Valion kategoriapäällikkö Mirva Tolletin mukaan suomalaisen luomurypsiöljyn tuotanto ei riitä kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeita, minkä vuoksi Oivariini Luomuun käytettävä luomurypsiöljy täytyykin tällä hetkellä tuoda Ruotsista. Tämän vuoksi tuote ei täytä Hyvää Suomesta -merkin kriteerejä.
Innostunut ote on säilynyt:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila (https://proluomu.fi/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila/)
Nyt, kun tuo on Pro Luomun sivustolla ilmestynyt, niin epäilemättä siitä on myös julkaistu lehdistötiedote.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia. Silti luomutuotannossa oleva peltoala laajentuu nopeasti.
Suomen peltoalasta luomuviljelyssä oli viime vuonna 13 prosenttia eli luomuviljeltyä peltoa oli lähes 300 000 hehtaaria. [...]
Luomun osuus Suomen naudanlihantuotannosta on noin kolme prosenttia, sianlihasta alle puoli prosenttia, mutta kananmunista jo seitsemän prosenttia.(lihav. HJ)
Liettua julisti keskiviikkona maahan hätätilan vakavan kuivuuden vuoksi. Kuivuuden pelätään tuhoavan jopa puolet maan tämän vuoden sadosta, kertoo STT.
Hätätilan julistus antaa Liettuan hallitukselle mahdollisuuden korvata viljelijöille osan kuivuuden aiheuttamista tappioista. Lisäksi viljelijät voivat välttyä EU:n tuotantotavoitteiden täyttämättömyyttä koskevilta rangaistuksilta.
Haluatko jatkaa lukemista?
Satakunnan luomuviljelty peltoala kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna peräti 14 prosenttia.
ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Anne Johansson kuvailee kehitystä hienoksi, joskin ikävä uutinen on, ettei valtiolla ole tänä vuonna rahaa uusiin luomusitoumuksiin.
Pro Luomu on uutisessaan tehnyt puolestamme tämän kokonaisarvion:
KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/)QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Sama maaginen 2-3% luku näyttää siis vallitsevan niissäkin. <KLIPS>
Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
Luomuun siirtymisen jälkeen Peltolan maitotilan liikevaihto on noussut reilusta 500 000 eurosta lähes miljoonaan.
Tätä selittää erityisesti tukien suuruus sekä peltoalan kasvu kolmanneksella noin 320 hehtaariin. Pellot ovat toistaiseksi tilalla eniten tulosta tuova tekijä.
– Tukien määrä nousi reilusta 600 eurosta per hehtaari päälle 900 euroon.
Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)
Siitä seuraa se mielenkiintoinen tilanne, että Pro Luomu joutuu tänä vuonna raportoimaan luomun bruttoalan kasvuksi 0 prosenttia. Tai jopa hiuksen hienosti negatiivisen prosentin, jos ja kun kuitenkin jokunen luomutila myös lopettaa.
Pro Luomu: Luomu houkuttelee tuottajia (https://proluomu.fi/luomu-houkuttelee-tuottajia/)QuoteViime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteesta tai arviosta, että 20% saavutettaisiin jo v. 2020, on nyt epärealistisena luovuttu.
PS. 30.7.19: Mutta jos nurmi lasketaan maidontuotannon piikkiin, luomuviljely tarvitse 8,3% Suomen nurmista, tuottaakseen 3% Suomen maidosta. Kyllä, tiedetään, ja on jo edellä käsitelty: tuossa nurmialassa on piilotettuna typenkerääjäpeltoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11753#msg11753). Ja se on yhä vakiintunut käytäntö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11791#msg11791). Tilastoissakaan ei ole omaa sarakettaan viherlannoitusalalle.
Vaikka esim. rukiin viljelypinta-ala kovasti kasvoi, siinä oikeastaan vain palattiin muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Eikä kokonaisasetelma muuttunut: kaura dominoi yhä luomuviljelyä, sitä viljellään noin kaksi kertaa sen verran kuin noita muita yhteensä.
Ja muualta tiedämme, että se kaura viedään pääosin ulkomaille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11697;topicseen#msg11697) (sikäli kuin pystytään). Kun vielä vehnänkin kohdalla tilanne on aika sama, eivät saa suomalaiset juurikaan luomuviljaa syödäkseen. Jonka tietää Pro Luomukin (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/), vaikka ei tuossa mainitse, että viljaa sitä leipää varten tuotetaan suomalaista kulutusta varten hyvin vähän.
Vehnä Ruis Ohra Kaura
Tuotanto 2018 10,0 4,2 11,8 45,9
Vehnä Ruis Ohra Kaura
Käyttö rehuksi 6,41 0,14 10,2 22,7
Kasvintuotanto
• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2018 lähes
87 milj. kg. Luomua oli 3,2 % maan koko viljasadosta.
Tarkastelkaamme välillä tätä toista päätä. Kuivuudesta huolimatta Käytännön Maamiehen kisa voitettiin erinomaisella tuloksella:
KM: OHRAKILPAILUN VOITTO ETELÄ-POHJANMAALLA VILJELEVÄLLE KARI ALASAARELLE (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/10/18/km-ohrakilpailun-voitto-etela-pohjanmaalla-viljelevalle-kari-alasaarelle)
Vaikka ennätyksestä jäätiin lähes 1000 kiloa, saatiin kuitenkin 8 586 kiloa. Kyllä luomuohrallakin on samassa kilpailussa saavutettu joskus hyvänä vuonna noin 5 500 kiloa, mutta tuo hajurako on olemassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, ainakin 500 g päivässä.
Kun vienti vielä otetaan huomioon, niin suomalaista ihmistä kohti ja ihmistä varten Suomessa viljellään tai syntyy luomuna alle puoli kiloa vehnää, alle puoli kiloa ruista, ohraa ei oikeastaan juuri ollenkaan ja ehkä kilo kauraa. Tämä siis vuodessa. Päiväannoksen saa tietysti jakamalla 365:llä.
Mutta eipä tuolla dieetillä todellakaan olisi liikalihavuuden vaaraa: peruna, hiukan vihanneksia, nokare lihaa, hiukan leipää tai puuroa, lasillinen maitoa. (Tuosta voisi vielä yrittää laskea kilokalorit tai joulet.)
Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi. Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna?
Luonnonmukaisen tuotannon
siirtymävaiheessa saatu rehu
Luonnonmukaisen tuotannon siirtymä-
vaiheessa saatua rehua (ns. SV2-rehu)
voidaan käyttää kotieläinten ruokinnassa
luomutiloilla. Jos luomutuotannon SV2-
rehu on muualla kuin omalla tilalla tuotet-
tu, sen käyttö voi olla enintään 30 %
rehuannoksesta. Lisätietoja siirtymävai-
heessa saadun rehun käytöstä löytyy
eläintuotannon ohjeesta.
Ahvenanmaalla luomutiloja tiheimmin
[...]
Tilastosta ilmenee, että ahvenanmaalaisista viljelijöistä yli kolmasosa on luomutuottajia. Pohjois-Karjalassa joka viides. Pienin luomuviljelijöiden osuus maakunnan viljelijöistä on Lapissa, jossa luomutuottajia on reilut kolme prosenttia viljelijöistä.
"Hyvään vauhtiin päässeet luomutilat ovat katsoneet, että viljelypinta-alaa voi kasvattaa, vaikka siihen ei heti luomutukea saakaan".
Kun tuo KOULU-hanke kestää vuoden 2021 loppuun, emme varmaan sitä ennen saa paljon tietoja siitä, kuinka se on onnistunut. Samoin Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän uusia pöytäkirjoja ei ole nettiin ilmestynyt nyt yli vuoteen. Niinpä me olemme edelleen noiden v. 2018 tietojen varassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Poimitaanpa sieltä esille luomukurkku: 459 000 kg. Suomalaista kohti siis 83 grammaa. Pienen perheen osuuden Suomen luomukurkkujen tuotannosta (240 g, 1 kurkku) voi juuri nyt ostaa S-kaupasta hintaan 1,67 euroa (kilohinta n. 7 euroa).QuoteKysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Luonnonmukaisessa puutarhatuotannossa tuotto- ja kustannuseroja aiheutuu samoista toimenpiteistä kuin muussakin kasvinviljelyssä. Puutarhaviljelyn tuotto- ja kustannustaso on huomattavasti korkeampi kuin normaalissa peltoviljelyssä. Koska markkinoilta saatava hinta ei keskimäärin riitä kattamaan kohonneita kustannuksia luomutuotannossa, on luomupuutarhaviljelylle perusteltua maksaa luomukorvausta
Luonnonmukaisen tuotannon korvausta maksetaan 160 €/ha/v, avomaan vihannestuotannossa 600 €/ha/v
Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.
Ristilä korjasi ruista perinnetalkoissa Takalan luomutilalla Virolahden Klamilassa. Isäntä Lauri Takala viljelee maatiaisruis Hermannia, rekisteröityä alkuperäiskasvia ja muita maatiaiskasveja kuten ryvässipulia, jota hän toimittaa Michelin-ravintoloille Helsinkiin.(lihav. HJ)
Maailmanlaajuisesti luomukierroissa on vähemmän viljoja ja enemmän rehukasveja sekä typpeä sitovia palkokasveja
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri viljelykierrossa olevien kasvilajiryhmien suhteellista osuutta luomuviljellystä tai tavanomaisesti viljellystä maa-alasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna luomukierroissa oli 10 % vähemmän viljoja verrattuna tavanomaisiin viljelykiertoihin. Luomukierroissa oli myös 2,8 kertaa enemmän nurmi- ja nurmipalkokasveja, kuten raiheinää, apilaa, sinimailasta ja niiden seoksia kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla pelloilla. Luomussa yleisemmin käytettyjen kerääjä- ja aluskasvien osuudet viljelykierroissa on 3,2 ja 12,1 kertaa suurempia kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Myös palkoviljojen, kuten papujen ja herneiden viljely on luomussa hieman runsaampaa ja vastaavasti öljykasvien ja juurikaskasvien viljely vähäisempää. Typpeä sitovien palkokasvien yhteenlaskettu osuus on luomukierroissa selvästi suurempi ja ne sitovat 2,6 kertaa enemmän ilmakehän typpeä maahan kuin tavanomaisten kiertojen palkokasvit.
Tutkimuksissa on myös osoitettu, että luomun monipuoliset viljelykierrot mahdollistavat satotasoerojen kaventamisen luomupeltojen ja tavanomaisten peltojen välillä. Luomutuotannossa saavutettavia satoja verrataan useimmiten tavanomaisessa tuotannossa saatavaan yhden kasvin satoon. Yksittäisten satokasvien satotasojen vertailusta olisi siirryttävä koko viljelykierrossa olevan kasvivalikoiman satotasojen vertailuun, jotta luomutuotannon sadontuottopotentiaalista saataisiin realistisempi kuva.
Seuraava, maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto, julkaistaan 22.11.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Ruokaviraston laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2019 satotilasto valmistuu vuoden 2020 alkupuolella.
Opinnäytteen aihe saatiin Luomuinstituutin professorilta Pirjo Siiskoselta, jonka mielestä kirjallisuuskatsaus satotasoeroista luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä yleisimmillä viljoilla olisi hyödyllinen.
Kävin selvittämään suurella mielenkiinnolla syitä satotasojen eroihin odottaen löytäväni jotakin ainakin itselleni uutta. Tavoitteeni toteutui, ja tulokseksi saatiin rajauksien sisällä suurempi luku kuin oletin. Oma veikkaukseni perustui noin kolmanneksen kokoiseen eroon, joka paljastui riittämättömäksi.
Hyvällä esikasvivaikutuksella viljasato voi olla esimerkiksi palkokasvin jälkeen jopa 80-90% tavanomaisesta satotasosta, kun viljan jälkeen viljeltynä sato jää yleensä 50-70%:iintavanomaisesta. Viljelykierrossa ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa viherlannoittaa joka toinen vuosi.
Maa- ja metsätalousministerin mukaan kaupan hyllyllä ei ole riittävästi luomutuotteita, vaikka luomupinta-ala kasvaa joka vuosi.
"Kotimaisia luomutuotteita on saatava lisää. Hallitus on valmis tukemaan tätä tavoitetta", Jari Leppä lupasi avatessaan Luomuelintarvikepäivän Helsingissä keskiviikkona.
Hallituksen tuki tarkoittaa muun muassa luomuvientiin ja viejien koulutukseen panostamista.
Päätekijänä voidaan pitää erilaisia tavoitteita ja painotuksia. Luonnonmukaisessa viljelyssä sadon laatua tarkastellaan eri tavalla, siinä painotetaan enemmän ympäristövaikutuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin ja pyritään käyttämään luonnon ravinnekiertoa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi ilman kemiallis-synteettisiä tuotantotarvikkeita. Nämä luomun tavoitteet ja periaatteet eivät aina suosi runsaita satomääriä.
Ainakaan luomulihan tuotanto ei ole viime vuosina kasvanut:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8d41c1c3-1376-4a05-b133-d15c7c834191
Vaan pikemminkin laskenut.
Ainakaan siitä ei siis löydy selitystä sille, miksi nurmen osuus luomuviljelyssä on edellä kuvatulla tavalla kasvanut.
Luomumaidon tuotanto on kyllä kasvanut 2015-2018 55,2 miljoonasta litrasta 69 miljoonaan litraan (Pro Luomun koosteen mukaan)
Eläin- ja tilamäärät ovat kasvaneet,
lihantuotanto ei. Mistä johtuu?
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syys, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
• Pitäisi selvittää tarkasti kuinka suuri osuus menee luomuna
jatkokasvatukseen?
• Jatkokasvatukseen ei tunnu olevan kiinnostusta
• Vieroitettujen nautojen loppukasvatus luomuvaatimuksineen voi olla
joissain tapauksissa haasteellista – mm. kaikkien hiehojen pitää laiduntaa
kesäisin
• Luomuväkirehu kallista
• Sonnipalkkion maksaminen on lopetettu 20 kk ikäisille
• Pellot voi olla luomussa, mutta eläimet ei. Luomuhyväksyttyihin
rakennuksiin investointi ei houkuttele.
• Toisaalta eläintenhyvinvointikorvauksen avulla voi saada hyvää tukea
ulkoilutuksesta ja laidunnuksesta, jolloin edes luomutuki ei houkuttele
niin paljon
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Kuiva kesä verotti satoa ja menekkiä olisi osittain enemmän kuin tarjontaa
• Erityisen huono kesä oli sipulien ja kaalin kohdalla
• Porkkanat riittää huhtikuuhun, perunaa vielä on
• Salaattien ja yrttien kohdalla tuotanto ja markkinat balanssissa
• Kaudelle 2019 tulossa Suomessa tuotettuja uutuustuotteita
Onko luomupihvilihalle tarpeeksi kysyntää?
• Suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä ns. oikean pihvilihan päälle
ja voi olla vaikea ymmärtää, että hinnassa on sekä pihvilisä että
luomulisä.
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syy, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
Ryhmän toiminnan painopisteet vuonna
2019. Mitä tehdään?
1. Päätettiin tehdä realistinen luomulihantuotannon kasvutavoite
• Vk + horeca + vienti. Ensimmäisille vuosille enemmän.
• Asiaa mietitään lisää, kun tieto loppukasvattamisen kannattavuudesta
saatavilla
Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.(lihav. HJ)
Siirryttäessä luomuun peltokasvien kolmannen vuoden sato voidaan markkinoida luomuna. Maitopuolella tuote on luomua, kun eläin on ollut 6kk luomuhoidossa ja naudanlihassa 12kk. Naudantuotannossa kuitenkin aina vähintään ¾ kunkin eläimen elämästä.
Määrä on 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta.
Luomuherne- ja härkäpapu sato kasvoivat - molemmat lähes 70 % - molempien osuus kokonaissadosta on noin 15 %.
Myös luomusato oli hyvä
Luomuviljely on laajentunut Suomessa viime vuosina ja monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja. Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia. Korjattu noin 77 miljoonan kilon luomukaurasato on noin 6,5 prosenttia Suomen noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.
Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.
Kuiva kesä tuotti lopulta häkellyttävän suuria satoja maan länsiosissa, missä syysviljoista korjattiin yleisesti 5,5–6 tonnin hehtaarisatoja. Koko maan keskisato harppasi myös uudelle tuhatluvulle, 4 230 kiloon hehtaarilta.
Kokonaissadossa ei ylletty ennätykseen, koska vilja-alan on supistunut lähes 15 prosenttia 2010-luvun alun hyvistä viljavuosista. Hehtaarisadoissa harpattiin kuitenkin uudelle tuhatluvulle, kun koko maan keskisato nousi viljoilla 4230 kiloon.
Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, 3 980 kiloa hehtaarilta.
Sato (kg/ha)
Vehnä 2 500 Ruis 1 900 Ohra 2 480 Kaura 2 420
Vuoden 2019 luomuviljasato – 140 miljoonaa kiloa on 63 % suurempi kuin vuonna 2018.
Käyttö elintarvikkeeksi
teollisuudessa 4,4 4,9 2,3 38,0 49,6
Käyttö rehuksi 7,5 0,1 10,9 26,5 45,0
Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.
Neljän perusviljan lisäksi viljasato sisältää kuivaviljana korjatun seosviljan. Sitä on yhteensä 21,1, milj.kg. Olen perinteisesti tehnyt excel-taulukon tilaston kotisivulle, jossa vertailu edelliseen vuoteen. Se on alla olevassa kuvakaappauksessa Luomusato 2019e excel-taulukkona (22.11.2019). Toki samat luvut löytyvät myös tietokantalinkkien takaa.
Kiitos tuosta toiveesta tavanomaisen sadon erottelusta. Se on kyllä työlistallamme, mutta ei aivan vielä työn alla.
Samalla uudistaisin jo joskus esitetyn toivomuksemme, että tavanomaisen viljelyn, "tehoviljelyn" sadot pitäisi esittää erikseen. Ne voi kyllä "kaivaa" kokonaissadoista, mutta kun teillä on paremmat tietokoneet ...😊
Seuraavat kokoukset
• 20.8. klo luomuliharetki // sikatila + nautatila
• 29.8 klo 13.00 HoReCa-kokous yhdessä
kasvisarvoketjutyöryhmän kanssa
• 5.9. klo 10-13 Liharyhmän kokous Keskolla Kalasatamalla
• 26.11 kaikkien arvoketjutyöryhmien pikkujoulut
Arvoketjutyöryhmät ovat osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Alastarolainen Kimmo Polo voitti tämän vuoden Ruismestari-tittelin rikkoen samalla aiemmat rukiin satoennätykset kirkkaasti. Kolme muuta tilaa ylsi yli 10 tonnin keskisatoon.
Kaakonkulmalla tuotetaan etenkin luomuviljaa. Kotimaisten viljalajikkeiden lisäksi luomuna viljellään hernettä, härkäpapua ja rypsiä.
KYMENLAAKSO
Suomen luomuvilja-aitta
Iso tilakoko
10,5% kaikista tiloista luomutiloja
8% kaikista kotieläintiloista luomutiloja
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
– Luomuun siirtyminen tuntui myös taloudellisesti houkuttavalta, kun saatoimme luopua apulannasta ja torjunta-aineista, mitkä isolla tilalla ovat tuntuvia kustannuseriä. Toisaalta piti myös varautua satotasojen muutoksiin, sillä esimerkiksi puhtaan viljan viljely luomuna tuottaa 30-40 prosenttia pienemmät sadot, Tikka laskee.
Mistä johtuu, että tila- ja eläinmäärät
kasvavat, mutta lihantuotanto vähenee?
• Asia oli esillä edellisessä kokouksessa, jonka jälkeen Johanna
Andersson ja Susanna Vehkaoja ovat pyrkineet selvittämään asiaa
lisää.
• Mitään erityisen radikaalia ei ole tullut ilmi selvityksissä.
• Vaikuttaa siltä, että loppukasvattamoja ei ole, koska se ei ole
tarpeeksi kannattavaa ja vaatii enemmän kuin emolehmien kasvatus.
• Tukipolitiikka on yksi syy asiaan, sillä yli 20 kk vanhoista sonneista ei
saa tukea.
• Hyvä kuitenkin muistaa, että mitä hitaammin nauta kasvaa, sitä
huonompi se on ilmaston kannalta. Lisäksi eläinten hyvinvoinnillekin
on parempi tehokas kasvu.
• Lihaan vaikuttaa paljon onko kyseessä hieho vai sonni, pihvi- vai
maitorotu?
• Jauhelihassa ei väliä, mutta sisäfilepihvissä eron maistaa.
• Luomumaitoketjun sonnivasikat ovat kompleksinen asia
• Juomarehun järjestäminen todella vaikeaa ja kallista.
1. Realistinen luomulihan kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomuliha myy vähittäiskaupassa hyvin.
• Uusia tuotteita on tulossa eri lihataloilta.
• Lihataloilla on melko hyvä balanssi luomunaudanlihan
tarjonnan ja kysynnän suhteen.
• Luomujauhelihaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi kampanjointiin.
• Luomulihalle haetaan kasvua nyt myös HoReCa-
puolelta – kun volyymia saadaan lisää, niin voidaan
tarjota varmemmin ja tasaisemmin myös kaupoille.
• Alkutuotannon puolella tilanne melko vakaa – ehkä
hienoista kasvua tuotannossa.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
Markkinan kehitys 1.7.2018-30.6.2019
• Kokonaismyynnin arvon kehitys +7 %
• Tuorelihan myynnin arvon kehitys +6,9 %
• Lihavalmisteiden myynnin arvon kehitys -22,5 %
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Nämä ovatkin jo nyt saatavissa (ilmestyneet 24.07.19):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/QuoteLuomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)
Mutta tänä vuonna lopulliset tilastot näyttävät viivästyneen. Viime vuonna ne olivat valmiita jo vuoden vaihteessa.
Jos viljanviljelyn osalta nuo ennakkotiedot riittäisivätkin, meiltä puuttuu nyt tietoja vihannesviljelystä ja eläintuotanniosta luomuna vuonna 2019.
Ahvenanmaan tilastolukuja voi kysellä Ålands landskapsregeringenistä
Mutta vaivaan vielä yhdellä kysymyksella:
onko Ahvenanmaan itsehallinto todella niin vahva, että heillä on oikeus pitää tilastojakin muusta Suomesta poikkevalla tavalla?
Me kun olemme päinvastoin jo jonkun vuoden toivoneet, että EU antaisi sitovan direktiivin siitä, miten luomutilastoja on pidettävä täsmälleen samalla tavalla jokaisessa EU-maassa (ja hyvänä mallina minusta olisivat Ruotsi ja Suomi).
Kyllä vaan Ahvenanmaan itsehallinto itse päättää.
Ahvenanmaa meni siis luomuisuudessa tavallaan kärkeen tänä vuonna, ohittaen viime vuoden "mestarin".
Ahvenanmaa on kärjessä myös luomunurmen osuudessa. Nurmea molempina vuosina 79%. (Koko maassa 66%.)
Mutta siihen löytyy ehkä selitys. Eläintiloja oli siellä 52 (yhteensä 135 luomutilasta) v. 2019 eli 39%, joka on lähes kaksi kertaa niin korkea suhteellinen osuus kuin koko maassa.
Olisiko kyse lampaista? Sen käsityksen saa tältä kaupalliselta sivulta:
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Yksityiskohta: sipulimädän ongelmaa ei ilmeisesti ole luomussa vieläkään ratkaistu. Vaan luomuviljelijät ovat pikemminkin reagoineet luovuttamalla.
Luomusipulin tuotanto on viidessä vuodessa pudonnut kolmannekseen, 650 000 kilosta v. 2014 viime vuoden 215 000 kiloon. Sen viljelyalakin väheni vielä hiukan myös v. 2018.
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Kun saamme viime vuoden lopulliset luomusatotilastot. Jonka pitäisi edellisten vuosien perusteella tapahtua maaliskuun alkupuolella. Luomulihan tuotannostakin v. 2019 tulee samalla pohjalla tässä tai ensi kuussa tiedot ulos.
– Maidon tuotanto väheni vuonna 2019 prosentin verrattuna vuoteen 2018. Kaiken kaikkiaan maitoa tuotettiin 2 305 miljoonaa litraa. Tuotanto väheni neljättä vuotta peräkkäin. Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli 2 262 miljoonaa litraa. Luomumaidon tuotanto jatkoi edelleen kasvuaan ja tuotanto oli 74 miljoonaa litraa, kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kananmunista 58 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 32 prosenttia lattiakanaloissa, kaksi prosenttia ulkokanaloissa ja kahdeksan prosenttia luomukanaloissa.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Tuo arvio oli siis Pro Luomun viimekeväisessa tiedotteessa (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/). Voimme nyt ihmetellä erikseen tuota luomusipulia v. 2018 luvun perusteella, kun Ruokaviraston viljelyalatiedon pohjalta jo tiedämme, ettei tilanne ole siitä parantunut.
V. 2018 luomusipulia tuotettiin 215 000 kiloa. Yhtä suomalaista kohti se merkitse 39 grammaa. Netin kotitaloussivujen mukaan se on yksi, pieni sipuli.
Lihaa tuotettiin viime vuonna noin 400 miljoonaa kiloa eli vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Sekä naudan- että sianlihan tuotanto lisääntyi prosentin edellisvuodesta ja siipikarjanlihan tuotanto kolme prosenttia.
[...] Myös luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut.
– Teollisuuden ja kaupan mukaan tuoreelle lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi, mutta viime vuonna myyntiin vaikuttivat erityisesti saatavuusongelmat, kertoo Marja-Riitta Kottila.
Muutoksia soveltamisalaan
Uusia tuotteita
• Kanit ja tarhattu riista
• Merisuola ja muut suolat
• Luonnonkumit ja hartsit
• Eteeriset öljyt
• Eräät kasvipohjaiset rohdosvalmisteet
• Karstaamaton villa
1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Vaikkapa Luomusika2020 -hankkeesta ei ole kohta kahteen vuoteen kuulunut mitään. Esim. luomulihan arvoketjutyöryhmän viimeisessä kokouksessa siitä ei puhuttu. Ja luomusianlihan (jo ennestään pieni) myynti laski v. 2018 edellisestä vuodesta.
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
Päivitystä kaipaisi esim. siinä, mitä sitten tuli Luomusikaa2020-hankkeesta, josta pari vuotta sitten Pro Luomun sivuilla innnokkaasti kerrottiin. Viimeksi siitä puhuttiin liharyhmän kokouksessa 20.11.18, sen jälkeen ei ole tietoja tullut.
Lihaa tuotettiin viime vuonna noin 400 miljoonaa kiloa eli vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
[...] Myös luomulihan kysyntä kasvaa; jopa siinä määrin, että raaka-aineen niukkuus hidastaa kasvua.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.
Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.
Avomaavihannessato oli 163 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa 67 miljoonaa kiloa.
[...]
Kasvihuonevihannestuotanto oli 90 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 45 ja tomaattia 39 miljoonaa kiloa.
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 155 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 12 kiloa kananmunia, 79 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Luonnonmukaiseen tuotantoon tila siirtyi 1995, mikä oli merkittävä muutos tilan toiminnassa. Tilan siirtyminen luomuun oli suuri päätös ja kvinoan kulku suomalaiseen keittiöön uraauurtavaa.(lihav. HJ)
Tiken maataloustilastojen mukaan luomupuutarhatuotantoa harjoitti vuonna 2012 noin 430 tilaa yhteensä 690 hehtaarilla. Eniten tuotettiin luomuporkkanaa, – sipulia, -mansikkaa ja -kaaleja.
24 tuntia sitten · Luomutuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina huimasti. Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin viime vuonna 368 miljoonalla eurolla. Myynti on lähes tuplaantunut vuodesta 2011.
Luomumansikan kasvatuksessa ei käytetä kemiallista tuholais- tai rikkakasvien torjuntaa, eikä kemiallisia homemyrkkyjä. Niiden sijaan luomussa luonto on viljelijän apuna onnistuneessa mansikankasvatuksessa.
Vuoden 2019 luomuviljasato – 143 miljoonaa kiloa on 66 % suurempi kuin vuonna 2018. Määrä on 3,6 % Suomen koko viljantuotannosta.
* Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 76 miljoonaa kiloa - 66 % enemmän kuin vuonna 2018
* Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa – yli kaksinkertaistui vuodesta 2018
Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä
Tuonti 1,5 0,6 [0,0] 7,6 9,7
Arviossa ei ole huomioitu sadon laatua ja sen riittävyyttä täyttää eri käyttötarkoituksien vaatimukset
Huomioitu myös: VYR luomuviljatyöryhmän asiantuntijanäkemykset
2015 tehty/uusittu luomusitoumus,
pellot luomussa, eläimet eivät
• Jotta luomusitoumusta voi jatkaa:
– Viljelyyn myyntikasveja 30% (vuonna 2020 oltava 30 %)
sitoumusalasta TAI
– Luomuvalvontaan eläimet, jotka syövät pääosan tuotetusta
rehusta
• Tavoitteena tuottaa mahdollisemman paljon myyntikasveja
ja tuotteita luomuna eteenpäin
Luomusitoumusehdot, kotieläin
Eläinten myyntivaatimus
• Jos olet antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta
kotieläintuotannosta, on tilaltasi myytävä luonnonmukaisesti
kasvatettuja eläimiä tai kotieläintuotteita viimeistään viidentenä
sitoumusvuonna .
Rehuntuotantosopimus
luomukotieläintilan kanssa 2020
• Luomukasvitilalla voi edelleen olla
rehuntuotantosopimus luomukotieläinsitoumustilan
kanssa, jolloin tila tuottaa yli 50 %:lla sitoumusalasta
rehua vuosittain luomukotieläinsitoumustilalle→ ei
myyntikasvivelvoitetta
Luomusitoumukset huomioitavaa
2020
• Jos rehuntuotannosta yhteistyösopimus, on yhteistyötä tapahduttava myös
käytännössä: pystyttävä näyttämään toteen esim. luomukirjanpidosta
• Viherlannoitus: yksittäinen lohko voi olla enintään 3 peräkkäistä vuotta
viherlannoituskäytössä
– ei makseta ympäristökorvausta (jos tukihakemuksessa kasvikoodi on
viherlannoitusnurmi)
– Ilmoitettaessa tavallisena nurmena, maksetaan alalle myös
ympäristökorvaus
• Kasvulohkolomakkeelle merkitään luomun siirtymävaihe KAIKILLE
maankäyttölajiltaan peltoa oleville lohkoille, myös sitoumuksen ulkopuolella
oleville lohkoille
• Kesantoa ja LHP-nurmia voi olla enintään 25 % sitoumuslohkoista vuosittain
-Jos on enemmän, maksetaan kesannoista ja LHP-nurmista sille alalle,
joka saadaan jakamalla muiden kasvien ala kolmella
Esim. kesantoja 50 % -> maksetaan 66,67 %:lle sitoumusalasta
Kauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.
Nämä avomaanviljelyssä. Todellakin noin alhaiset prosentit 30% ja 22%! Ja nuo ilman "piilohehtaareita"! Tuo taitaisi vaatia erityisselitystäkin: miksi luomu pärjää noissa noin huonosti?
”Luomuomenan viljelyssä haasteena ovat kasvinsuojelukysymykset. Erityisesti märkinä vuosina hedelmiä saattaa uhata omenarupi. Myös pihlajanmarjakoi voi pahimpina vuosina tuhota koko sadon. Muita satunnaisia tuholaisia ovat esimerkiksi kirvat, luteet, lehtikirvat, lehtikääriäiset, omenakempit sekä hedelmäpuupunkit”, Lamminparras sanoo.
Osaa näistä voidaan torjua luomutuotannossa sallituin toimenpitein, kuten feremonipyydyksillä ja suojelemalla tuholaisten luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja.
Ruokahuolto ja -varmuus on puhuttanut viime päivinä monella tasolla.
[...]
Luomu kiinnostaa tällä hetkellä viljelijöitä ja myös erikoiskasvit. Nämä muuttavat viljelykiertoa ja saattavat jollain aikavälillä vähentää kauppaan tulevan viljan määrää.
Luonnonmukaisen tuotannon viljelyala on kasvanut useiden vuosien ajan. Suuri osa pinta-alan kasvusta on kuitenkin luonnonmukaisesti tuotettujen rehunurmien alan kasvua.
Tuplasti luomua : Millä keinoilla luomutuotteiden määrä saadaan kaksinkertaistettua nykyisellä luomupinta-alalla?
Suuri osa, 60 %, luomurehunurmista on muilla kuin luomukotieläintiloilla, jolloin luomurehunurmesta osa käytetään joko tavanomaisten eläinten rehuksi tai viherlannoitukseksi.
Tuotetusta luomunurmesta hyvin suuri osuus, yli 60 %, menee muuhun käyttöön kuin luomukotieläinten rehuksi. Kuvassa 16 on tarkasteltu sitä, kuinka monta hehtaaria rehunurmea viljellään niillä tiloilla, joilla myös eläimet ovat luomussa. Luokitteluperusteena on, että nämä kyseiset tilat ovat saaneet luomukotieläintilan tukea. Tämä tarkastelu paljastaa sen, paljonko tuotetun rehunurmen alasta menee luomukotieläinten rehuksi ja mikä osuus menee luomuketjun ulkopuolelle esimerkiksi tavanomaisena tuotettujen kotieläinten rehuksi tai käytetään muiden luomukasvien viherlannoituksena.
Noin 65 prosenttia luomualasta on erilaisia nurmia. Näistä viljellyistä luomunurmista 40 % on karjatilojen nurmia, jolloin ne todennäköisesti jalostuvat luomukotieläintuotteiksi. 60 % nurmista on joko luomukasvinviljelytiloilla tai sellaisilla tiloilla, joilla tuotantoeläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa. Tämän nurmialan sato päätyy todennäköisesti lähes kokonaan joko luomuketjun ulkopuolelle tavanomaisten kotieläinten rehuksi, tai sitten se käytetään viherlannoituksena luomukasvinviljelyssä. Toisin sanottuna ainoastaan 35 prosentilla luomualasta viljellään suoraan elintarvikkeeksi tulevaa tuotetta, kuten viljoja, palkokasveja tai puutarhakasveja.
5. Toimenpide-ehdotuksia
5.1. Sadonkorjuuvelvoite
Sadonkorjuuvelvoite poistui viime tukiuudistuksessa vuonna 2014. Seuraavassa tarkastelemme, miten sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen on vaikuttanut siihen alaan, jolta ei korjata satoa lainkaan. Satotilastoinnissa korjaamaton ala on ilmoitetun viljelyalan ja ilmoitetun korjuualan erotus. Vuotuisessa korjaamattoman sadon alassa tulee esille haastavat sadonkorjuuolosuhteet vuosina 2012 ja 2017, mutta myös yleinen trendi korjaamattoman sadon alan kasvusta (kuva 31 ja kuva 32). Hehtaareissa tarkasteltuna sellaisen luomukaura-alan määrä, jolta satoa ei ole korjattu, on kasvanut lähes kaikissa tilakokoluokissa tarkastelujaksolla.
Korjaamattoman kaura-alan määrää voidaan tarkastella myös suhteellisella osuudella koko luomukaura-alasta. Korjaamattoman alan osuudessa näkyy vuotuinen vaihtelu. Keskimäärin korjaamaton. ala luomukauralla on viime vuosina ollut noin 20 prosenttia koko luomukaura-alasta (kuva 32).
Puutarhakasveilla on havaittavissa sama ilmiö sadonkorjuuvelvoitteen poistumisen myötä. Esimerkiksi tarhaherneen satoaineistoja tarkasteltaessa huomataan, että vuodesta 2014 vuoteen 2017 sellaisten tilojen määrä, jotka eivät korjaa satoa (sato 0 kg/ha), on kasvanut (kuva 34). Sama kehitys on ollut porkkanalla (kuva 35). Mustaherukalla sen sijaan suurempi osa tiloista korjasi sadon vuonna 2017 kuin vuonna 2014 (kuva 36).
5.3. Ehdotettuja muita mahdollisia keinoja tuotannon lisäämiseksi
nykyiseltä luomupinta-alalta
5.3.1 Satotasojen parantaminen typpilannoitusta lisäämällä
Typpi on kasvien kasvun kannalta tärkein ravinne ja usein luomutiloilla on pulaa typestä optimaalisen kasvuston aikaansaamiseksi. Markkinoille on tullut luomuhyväksyttyjä kierrätyslannoitevalmisteita, mutta näiden typpisisältö on melko pieni. Siksi ne eivät ole kovin houkuttelevia viljelijänäkökulmasta. Tarvitaan lisää tutkimusta ja kehitystyötä parempien luomuhyväksyttyjen typpilannoitteiden aikaansaamiseksi.
5.3.2 Rikkakasvien torjunnan tehostaminen
Rikkakasvit alentavat satotasoja useilla luomutiloilla. Luomutuotannossa rikkakasveja torjutaan viljelykierroilla ja mekaanisilla menetelmillä. Rikkakasvien torjuntaan tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän huomiota hyvien satojen aikaansaamiseksi.
Tilakokoluokittain voidaan tarkastella myös sitä, miten luomukauran tuotantoala jakaantuu eri SO tilakokoluokkien kesken (kuva 15). Kehitys on ollut saman suuntainen kuin kuvan 14 kokonaissatotarkastelussa. Erona on vain se, että suurimman tilakokoluokan osuus tuotantoaloista on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2018 kahdesta prosentista 17 prosenttiin, kun kokonaissadosta suurten tilojen osuus on kasvanut kahdesta prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Se kertoo siitä, että suuret tilat ovat tuottaneet pinta-alaan nähden enemmän lisäsatoa kuin pienet tilat.
5.2. Tuen kohdentaminen tilakoon mukaan
[...]
Taulukossa 2 tarkasteltiin sitä, mikä vaikutus olisi kokonaissatoon, jos luomutuen maksulle määritettäisiin tilan minimikoko. Taulukon 2 minimikokotarkastelussa on käytetty SO-luokittelua. Mikäli luomutuen saajat rajattaisiin yli 8 000 SO:n tiloihin, tarkoittaisi se sitä, että tuotetusta sadosta jäisi yksi prosentti tuen ulkopuolelle. Tukisäästö vastaavasti olisi noin 17 000 euroa. Mikäli tuetun tuotannon raja asetettaisiin 25 000 SO:n, olisi tuen ulkopuolelle jäävä sato 10 % ja vastaavasti tukisäästö 118 000 euroa.
5.3.3 Maataloustuen maksuperusteiden määräytyminen
[...]
Ympäristönäkökulmasta kehitys ei välttämättä ole huono – lisäähän nurmenviljely hiilensidontaa ja muita ympäristöhyötyjä. Mutta jos politiikan tavoitteena on tuottaa kattavammin luomutuotteita markkinoille, niin silloin kannusteet tulee kehittää sellaisiksi, että ne myös motivoivat viljelijöitä tuottamaan ja kehittämään kuluttajille myytäviä luomutuotteita.
Tuen maksuperusteita tulisikin muuttaa siten, että tukea maksettaisiin nykyistä enemmän tuotettujen tuotteiden määrän mukaan nykyisen pinta-alatuen sijasta, jotta viljelijöillä säilyisi tuotantomotivaatio.
Yhä selkeämmin on perusteltu se Matti Pekkarisen idea, että kaikki (hyvin vähäinen) myyntiin tarvittava luomu ostettaisiin ulkomailta. Ja luomuviljely Suomessa tyystin lopetettaisiin. Kananmunia ehkä lukuun ottamatta tuollaisen aika ison järjestelyn ylläpitäminen tuntuu aika turhanaikaiselta. Munintakanoillekin voitaisiin varsin helposti tuoda tarvittava luomurehu tuoda muualta.
1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.
Luomu Suomessa 2019 -kooste päivittyy toukokuun aikana puutarhatilastoilla ja löytyy Pro Luomun verkkosivuilta.
Vuonna 2019 saatiin luomuviljasta 66 % parempi sato edellisvuoteen verrattuna. Vehnän, ohran, rukiin ja kauran luomusadot olivat tilastohistorian parhaita. Yhteensä luomuviljoja tuotettiin lähes 143 miljoonaa kiloa.
Kuluttajamarkkinoiden kaurabuumi näkyi myös luomussa. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin 66 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaura onkin tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasadosta oli kauraa. Valtaosa luomukaurasta viedään jalostettuna vientiin.
Luomuviljan kysyntä kasvoi viime vuonna, mutta osuus koko maan ruokatuotannosta on vielä pieni.
[...]
Pro Luomun kokoamien tilastojen mukaan luomutuotteita myytiin viime vuonna hiukan aiempaa enemmän. Luomun menekkiä on lisännyt erityisesti kauran ja kauratuotteiden suosio, sillä kaura on yleisin luomuvilja.
• Kauppojen luomuvalikoimiin toivotaan
eniten lisää lihaa sekä leipää ja muita
viljatuotteita
• Vuonna 2019 Suomessa oli 1 036
luomukotieläintilaa.
• Luomumaitoa tuottavia tiloja oli 150
ja naudanlihaa tuottavia 396.
Luomusikatiloja oli 15 ja
luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 53 tilaa.
Sillä tuo on vain toisinto, versio Pro Luomun tiedotteesta. Sellaisena muuten vasta kolmas netistä löytämämme (Pro Luomun omaa ja luomu.fi:n uutista ei lasketa). Tänä vuonna tuo koostetta koskeva tiedote ei näytä saaneen normaalia levikkiään paikallis- ja maakuntalehdissä.
Vain muutama prosentti Suomen ruoasta on luomuruokaa. Luomuruoan määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Yhä useammat haluavat syödä ruokaa, joka on tuotettu luonnonmukaisesti.
Kuvassa on kauppa, joka myy luomuruokaa kauppakeskus Triplassa Helsingissä.
Lapinjärvellä kausityövoimaa ei tarvita. Kun avomaalta saadaan kolme satoa, valvotussa kasvihuonetuotannossa saadaan jopa 12 satoa vuodessa.
Pro Luomu iloitsee, että kaikissa finaalikaupoissa luomu oli hyvin esillä. Luomun myynti on Suomessa yli kaksinkertaistunut 2010-luvun aikana ja hedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.
Eli luomurypsiäkään ei pystytä tuottamaan sen valtavaa kysyntää vastaavasti. Ihmeellistä, mutta tämän saamme joka puolella kuulla. Korjuuala oli Luomusatotilaston mukaan kyllä rypsllä ja rapsilla edellisestä vuodesta kasvanut (?).
Pro Luomun 6 vuoden takaisen uutisen mukaan luomurypsin viljelyn ei pitäisi olla vaikeata:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
Tärkeimpinä tavoitteina on parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä nostaa keskimääräistä satotasoa 2 000 kiloon hehtaarilta kevätöljykasveilla ja 2 500 kiloon hehtaarilta syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä.
Tarkoitan tietysti tässä Luken puutarhatilastoja 2019. Jotka nyt ovat viivästyneet (luomun osalta) niin paljon, että vuoden 2020 sato alkaa jo osittain olla tulossa. Kasvihuonetuotannon osalta jo tietysti täydessä vauhdissa, ks. juuri edellä.
Mutta malttaa nyt täytyy nämä viimeiset hetket: tällä viikolla ne on luvattu.
Tässä pohjaksi ja vertailuun tiedot vuodelta 2018:
Vihanneksia yhteensä 258 miljoonaa kiloa, josta luomua 6,365 miljoonaa kiloa, osuus 2,5%.
Marjoja yhteensä 18 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,547 miljoonaa kiloa, osuus 3,0%.
Omenia 7 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,153 miljoonaa kiloa, osuus 2,1%.
Keskimääräinen hehtaarisato vihannesten avomaan tuotannossa 8 520 kiloa, luomussa 4 361 kiloa, eli 51% tavanomaisesta.
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.
Otetaanpa vielä erikseen mansikka kun siitä luomumansikasta joka vuosi kovasti kohkataan (https://proluomu.fi/mita-on-luomu/mika-tekee-ruuasta-luomua/mika-tekee-mansikasta-luomua/).
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 3690,2 kg, luomussa 1810,2 kg, eli 49% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,3%.
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Mainitsin kirjeessäni, että juuri nyt noilla tiedoilla on yhteiskuntapoliittisesti suuri merkitys. Nyt, kun EU painaa luomualan lisäämistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17226#msg17226), täytyisi päättäjillä olla tieto siitä, mitä ratkaisusta olisi seurauksena.
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Kasvukaudella 2020 kilpaillaan kevätvehnällä ja kuminalla. Kevätvehnällä järjestetään sekä kilo- että talouskilpailut, kuminalla järjestetään vain kilokilpailu.
Ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun saakka. Kilpailuun voi ilmoittautua
lähettämällä sähköpostia Käytännön Maamiehen toimituksen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@agraari.fi.
Kerro viestissä nimesi, yhteystietosi, ikäsi, lajikkeesi ja viljeletkö tavanomaisena vaiko luomuna. Käytännön Maamiehen toimituksesta otetaan yhteyttä jokaiseen
ilmoittautujaan.
Mikä sitten häiritsi Sepon kirjoituksessa? Ei se, että luomuviljatilat joutuvat käyttämään viherlannoituksen ”välivuosia”. Se nyt on vain niin.
Several member states voiced concerns about the risk of asymmetries between the new high demands on EU producers and lower standards of imported products.
According to the Spanish minister Luis Planas, the compliance with the strategy’s goals may imply other costs for member states related to imports from third countries, whose production is not subjected to these sustainable requirements.
Näin me tänä vuonna ehätimme hiukan Pro Luomua edelle, tältä osin: sen vuosittainen yhteenveto ei ole vielä ihan valmis. Molempia meitä viivästytti Luken "muniminen" kasvisten tietojen julkistamisessa (marjat ml.)
HUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.
Vuoden 2919 tiedot:
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 3 690 kg, luomussa 2402 kg, eli 65% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,6%.
Luomumansikkaa viljellään Suomessa noin 170 hehtaarilla. Viime vuonna luomumansikan kokonaissato oli 406 000 kg. Yleisimmät luomuviljeltävät mansikkalajikkeet ovat Polka ja Boynty.
Tässä Luken puutarhatilastoja odotellessa voimme huomata, että Pro Luomun kasvisryhmä on nyt ensimmäisenä julkaissut yhden tämän vuoden 2020
pöytäkirjansa (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/04/kokouspoytakirja-28.1.2020.pdf) (pdf).
Otetaan siitä nämä huomiot, taustaksi tuleville Luken tilastoille:Quote1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.
Kommentoidaan tätäkin Luken tilastojen ilmestymisen jälkeen, siinä yhteydessä.
Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.
HUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.
Luomutuotannon kehitysnäkymät ovat maatiloille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hyvät. Luomuun on kiinnostunut siirtymään 11 % tavanomaisista tiloista. Eniten suosiotaan kasvattavat luomumaidon ja luomukananmunien tuotanto, kasvintuotannossa luomukauran viljely lisääntyy edelleen.
Kiinnostus on hiipunut hieman kahdessa vuodessa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut epävarmuus tulevan ohjelmakauden ehdoista ja tukipolitiikasta sekä luomusäädösten tulevista muutoksista.
Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.
Euroopan komission uusi Pellolta pöytään -strategia asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 prosenttia on luomutuotannossa. Suomessa luomuviljelty peltoala on jo selkeästi EU:n tämänhetkistä keskiarvoa suurempi ja viljelijöillä on edelleen kiinnostusta siirtyä luomutuotantoon. Strategian tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat valmisteilla olevan CAP-ohjelman tarjoamat edellytykset luomutuotannon kasvulle sekä luomun kysynnän ja markkinan kasvu.(lihav. HJ)
Kantar TNS Agrin toteuttaman tutkimuksen mukaan kaikista tavanomaisista tiloista 11 prosenttia voisi olla kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon vuoteen 2027 mennessä. Todennäköisinä siirtyjinä pidetään kyselyssä siirtymävuoden maininneita, joita oli noin puolet kaikista kiinnostuneista.
Suurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin(kirj.virheen korj. HJ)
Ennusteen mukaan luomutilojen (kasvinviljelyn osalta) määrä kasvaa lähes 10 prosenttia vuoteen 2022 mennessä
Luomualan osuus koko maan peltoalasta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä 15 prosenttiin (2019: 13,5 %) ja vuonna 2027 noin 17 %:iin
Luomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella
[...]
Luomulampaiden määrä voisi kasvaa noin 20 % vuoteen 2025 mennessä
[...]
Luomusianlihan tuotantoon ei suurta suosiota
[...]
Luomukanojen määrä voi kasvaa yli 70% vuoteen 2027 mennessä kiinnostuksen perusteella
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:Quote1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.
Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".
Suuremmilla tiloilla varsinkin markkinoilta saatava hinta vaikuttaa pienempiä enemmän
Vaikka Pro Luomu on saanut tuon tiedotteen aikaiseksi, vieläkään se ei ole päivittänyt koostettaan 2019. Mikä siinä oikein mättää? Ei sitä oikeastaan ymmärrä, vaikka jotain tällaista selitystä edellä yriteltiinkin:Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.
• Kasvukausi oli poikkeuksellisen kuiva, mikä alensi useiden luomupuutarhatuotteiden satoa.
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
*) vaikka nuo toteutuisivat, ei luomun osuus tuotetusta ruoasta vieläkään nousisi järjellisiin lukemiin: maito olisi noin 5%, lihassa ei käytännössä muutosta nykyiseen (eli jopa siinä n. 1%:ssa pysyttäisiin?), kananmunissa osuus n. 12%. Mutta noita lukuja siis verrattaisiin 17% viljelyalaosuuteen!
Siipikarjan kulutus jatkoi kasvuaan ja oli 26,6 kiloa henkeä kohti, lähes neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten syötiin edelleen sianlihaa, 30,8 kiloa vaikka kulutus vähenikin viitisen prosenttia edellisestä vuodesta. Naudanlihaa syötiin 18,8 kiloa, puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2018.
Sitten on vielä havaittu tämä paradoksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15771;topicseen#msg15771): kasvanut luomunautamäärä ei näy luomulihan tuotannossa.
Mutta jäämme siis yhä odottamaan luomulihan arvoketjutyöryhmän "realistista luomulihan kasvutavoitetta".
Luomutilojen määrä kasvaa ja niillä on entistä enemmän peltoa, nautoja, uuhia ja kanoja. Lisäksi luomutuottajien kuva tilansa nykyisestä ja tulevasta kannattavuudesta on edelleen tavanomaisia tiloja positiivisempi.
Nyt luomussa olevat tilat aikovat myös jatkaa valitsemallaan tiellä, selviää Kantar TNS Agrin tekemästä Maatilojen kehitysnäkymät 2027 -tutkimuksesta.
Haluatko jatkaa lukemista?
Luomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella
Lyhyt katsaus tuotanto-ja markkinatilanteeseen
• Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laskee yleisesti.
• Tämä vaikuttaa tietenkin myös luomuun, jonka myynti ei juurikaan kasva vähittäiskaupoissa.
• Luomumaidon myynti kasvaa kuitenkin edelleen hyvin kokonaisuutena –kasvu tulee nyt HoReCa-puolelta, jonne halutaan lisää luomua.
• Luomumaitotuotteista kasvaa vahvasti myös vähittäiskaupassa juustot ja keltaiset rasvat
Kesanto vaihtuu yhä useammin nurmeksi osin luomun suosion imussa. Myös hernettä on kasvamassa ennätyksellisen paljon. Viljallakin on hieman enemmän peltoa kuin kahtena edellisenä vuonna.
Luken luomualatilastosta (vuoden 2019 ennakko) selviää, että kesannon määrä putosi luomussa v. 2015 yli 22 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin. Jossa se on sen jälkeen suurin piirtein pysynyt.
Sen sijaan nurmen määrä nousi v. 2015 suurin piirtein sillä määrällä, jolla kesanto väheni. Kaikkiaan nurmen määrä on vuodesta 2013 yli kaksinkertaistunut. Eli kasvanut selvästi luomun kokonaisalaa nopeammin (kasvu siinä n. 57%).
Muuttuiko laki tai lain tulkinta eli käytäntö v. 2015 jotenkin? Vai mitä tapahtui? Siinäkö kohtaa päätettiin häivyttää tuo luomun "latausala" tilastoista?
PS. Jokatapauksessa nurmea ja kesantoa - molemmat potentiaalista "latausalaa" - on nyt yhteensä 66% koko hyväksytystä luomualasta. Ja 6,8% kaikesta peltoalasta.
Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 13. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
Seuraava, elokuun 24. päivän tilannetta kuvaava satotilasto, julkaistaan 28.8.2020. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
Siitä voi poimia tämän selvennyksen (s. 43):QuoteSuurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin(kirj.virheen korj. HJ)
Niinpä mitään dramaattista muutosta ei tuolta pohjalta ole odotettavissa Ruokaviraston luvuissa tältä vuodelta.
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:Quote1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.
Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".
Uusia luomukotieläintiloja siirtyi luomuun runsaat sata, mikä on noin tuplasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Uusista luomukotieläintiloista valtaosalla on emolehmiä tai lampaita.
Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.
”Noin puolet uusista kotieläintiloista on niitä, jotka ovat siirtäneet eläimet luomuun sitoumuksen vaatimuksen vuoksi”, arvioi ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalan ja Kainuun peltoalan väheneminen kertonee siitä, että täxmä sitoumuksen vaatimus on saanut muutamat kotieläintilat myös siirtymään pois luomusta.
Viime vuosina nurmen osuus luomualasta on kasvanut. Tämä vuosi kuitenkin ennakoi käännettä.
”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viljojen ja palkoviljojen pinta-ala kasvoi selvästi nurmea enemmän”, iloitsee Sampsa Heinonen.
Nurmi on edelleen yleisin luomupeltojen kasvi, mutta viljojen ja palkoviljojen pinta-ala on kasvanut merkittävästi. Kasvua on siivittänyt luomuviljelyn lisääntyminen viime vuosina eteläisessä Suomessa.
Nurmi ja viherlannoituskasvit kuuluvat viljelykiertoon jokaisella luomutilalla joko rehunurmena, laitumena tai maan hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä.
Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.
Nurmen viljely on maamme yleisin pellonkäyttömuoto (n. 30 % pinta-alasta) ja noin puolet maataloustulosta tulee nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihantuotannosta. Nurmentuotannon merkitys Suomen maatalouden kannattavuudelle ja kilpailukyvylle on ratkaiseva.
Kasvinviljely on tuotantosuuntana kahdella kolmesta ja kotieläintalous 30 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.
Alkuun satatonnariksi ylsi vain muutama lehmä vuodessa, nykyisin noin 1,5 lehmää päivässä.
PS. Tuossa asiassa Pro Luomu sai meidät noin aikataulullisesti kiinni. Mutta äsken katsoin, että sen 2019 koosteen puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. — Eikä pöytäkirjoja arvoketjuryhmien jo pidetyistä kokouksista ole sivustolle tullut. Luonnontuoteryhmän viimeinen kokouspöytäkirja täyttää lokakuussa 3 vuotta.
Luomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun. Viime vuonna Suomessa toimi 195 luomupuutarhatilaa, ja ne tuottivat yhteensä 1 269 hehtaarilla avomaan luomuvihanneksia.
Vuonna 2018 avomaan luomuvihanneksia viljeli 180 yritystä yhteensä 1 027 hehtaarilla. Viljelyala lisääntyi yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.
Parhaillaan käynnissä olevan satokauden myötä kauppojen hevi-osastoille on tullut useita luomuvihanneksia, joita aiemmin ei ole ollut saatavilla kotimaisena. Tämän syksyn luomu-uutuuksia ovat esimerkiksi suomalainen fenkoli, jättisipuli, kyssäkaali ja lehtiselleri.
Otetaanpa tämä vielä ihmettelyn kohteeksi.Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Nuo viljelyalat olivat Ruokaviraston lukuja. Sen mukaan koko avomaan luomutuotantoala oli 1319,9 ha v. 2018 ja 2031,9 ha v. 2019. Kasvua siis tuo 712 ha. "Muut puutarhakasvit" 448,0 ha v. 2018 ja 1067,6 ha v. 2019.
Kuvittelin, että "Muut puutarhakasvit" tarkoittaa samaa kuin "Muut avomaanvihannekset" Lukella. Mutta eipä ollutkaan niin. Luken pinta-alaluvut olivat paljon pienempiä:
Muut avomaanvihannekset
2018
Yrityksiä (kpl) 121
Pinta-ala (ha) 115
Sato (1 000 kg) 647
2019
Yrityksiä (kpl) 137
Pinta-ala (ha) 145
Sato (1 000 kg) 850
Luomupuutarhaviljelyn avomaan kokonaispinta-alojen lukujakaan en saa stemmaamaan. Viljelläänkö luomuna myös esim. ammattimaisesti paljon kukkia, ja ne tuossa sotkevat?
Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:
Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin (https://www.luke.fi/uutinen/viljasadosta-tulossa-keskinkertainen-hernesato-kaksinkertaistuu-ja-on-tilastohistorian-suurin/)
Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.
Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.
1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.[...]
Luomuomenan tuotanto kasvaa vuosi vuodelta, mutta vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin.
2. Miksi luomuomena nahistuu nopeammin kuin tavanomainen omena?
a. Tavanomaiset omenalajikkeet on jalostettu rypyttömiksi.
b. Luomuomenoita ei käsitellä säilöntäaineilla nahistumisen estämiseksi.
c. Tavanomaisissa omenissa on paksumpi kuori.
d. Luomuomena masentuu, jos sitä ei syödä.
LAUANTAI 13.8.2016
[...]
Klo 13.00 luomuomenanviljelijä Johannes Vuorinen/Terissaari Oy: Hedelmäpuut kotimaassa
Luomukasvisten myynti päivittäistavarakaupassa on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan, ja koronakevät kasvatti luomuhedelmien ja -vihannesten menekkiä entisestään.(lihav. HJ)
Tällaista väittää nyt HAMK:
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/mustialan-opetus-ja-tutkimusmaatila-kokonaan-luomuun.html)QuoteLaskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.(lihav. HJ)
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:
Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin (https://www.luke.fi/uutinen/viljasadosta-tulossa-keskinkertainen-hernesato-kaksinkertaistuu-ja-on-tilastohistorian-suurin/)
Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.
Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.
Tässä se uusi:
Sadonkorjuu käynnissä – kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa (https://www.luke.fi/uutinen/sadonkorjuu-kaynnissa-kaurasadosta-odotetaan-normaalia-ja-ruissato-notkahtaa/)
Mutta luomusadosta siis lisää marraskuussa.
Luomuviljan näkymät 2020
ProAgrian luomuasiantuntija Pekka Terhemaa kommentoi sadon arvioimisen olevan hyvin haasteellista tänä vuonna. Jälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.
”On hyvin vaikea arvioida millainen luomusato on nyt tulossa laadullisesti tai määrällisesti”, Terhemaa kommentoi.
Annaleena Ylhäinen twiittasi 4.9.2020:
***
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1301745756366200834/photo/1
Nyt on satokisan molemmat luomuvehnät puitu. Eilen korjattiin Hannu Mikkolan #luomu #Sibelius Mänttä-Vilppulassa. #satokisa #vehnäkisa
***
Toivottavasti Käytännön Maamies julkaisee tuota kisasta vertailukelpoisia tuloksia maksumuurin ulkopuolella. Toinen luomuosallistuja oli tietääkseni Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila.
Jälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.
Jälkiversonnan vuoksi tuoreviljaa tarjottiin tänä syksynä A-Rehulle edellisvuosia vilkkaammin ja määrällisesti selvästi enemmän kuin sille on käyttöä.
Vuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Joka kahdeksas tila saa Lukelta kirjeitse ohjeet satotietojen ilmoittamiseen. Myös Ruokaviraston näytekeruu jatkuu.
Vaikka Pro Luomulta on vielä viimeistelemättä (päivittämättä) vuoden 2019 yhteenvetonsa, me ja Ruokavirasto etenemme jo seuraavalle kierrokselle, eli vuoteen 2020.
PS. Pro Luomu ei ole vieläkään päivittänyt koostettaan 2019. Puutarhatuotanto siltä vuodelta yhä puuttuu. Tänään se on myöhässä tasan 3 kuukautta.
PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä. >:(
Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
Suomi olisi voinut valita samanlaisen tien kuin Itävalta: Tuotetaan yhdessä hieman vähemmän, mutta samalla satsataan enemmän laatuun.
Vertailun vuoksi on kuitenkin hyvää mainita, että Itävalta on EU:n johtava luomumaa 24,7 prosentin osuudella (2018) heti Liechtensteinin jälkeen (38,5 prosenttia). Suomen sijoituspaikka on tasoissa Tšekin kanssa, mutta tulee vasta Viron, Ruotsin, Latvian, (Sveitsin) ja Italian jälkeen.
Kiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.
ha 2020 ha 2019 muutos%
2091 2032 3
Luomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun.
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.(lihav. HJ)
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
• Lämpimän sään johdosta saatiin hyviä satoja
monista avomaan puutarhakasveista. Myös
sademäärät olivat keskimääräistä vähäisemmät,
joten kastelun merkitys oli suuri.
Eikä tämäkään ongelma ole ratkennut:PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä. >:(
Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
Yhtään uutta arvoketjutyöryhmien pöytäkirjaa ei myöskään ole nettiin tullut. Uusimmat ovat yhä tammikuulta, luomuluonnontuoteryhmän lokakuulta 2017.
Tällaista väittää nyt HAMK:
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/mustialan-opetus-ja-tutkimusmaatila-kokonaan-luomuun.html)QuoteLaskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.(lihav. HJ)
Ruokaviraston 2019 tilastojen mukaan Hämeessä on luomuviljeltyä peltoa yhteensä 15 478 hehtaaria, joka on 8,3 prosenttia peltoalasta.(kursiv. ja lihav. HJ)
[...]
Luomupellosta suurin osa, noin 7 000 hehtaaria on nurmella. Pinta-alassa on mukana sekä kotieläintilojen rehuala että kasvinviljelytilojen viherlannoitukseen käytetty nurmiala. Viljoista kauraa viljellään eniten, noin 2 000 hehtaarin alalla. Leipäviljoista vehnää oli viljelyssä noin 500 hehtaaria ja ruista 300 hehtaaria. Mallas- ja rehuohraa sekä härkäpapua viljeltiin 200 hehtaarin ja hernettä 100 hehtaarin alalla. Parhaaseen hehtaarisatoon, 2 640 kg/ha päästiin kauralla. Muiden viljojen keskisato oli noin 1 800 kg/ha. Luomuperunan ala oli alle 100 ha ja kokonaissato 200 000 kiloa. (Ruokavirasto, 2019a; Ruokavirasto, 2019b; Luonnonvarakeskus: Luomusato ELY-keskuksittain, 2019; Ruokavirasto, 2019c).
Tänään. Webinaari, joten yhdistyksestämme saattaa joku osallistua. Jos näin, niin raportteja tänne. Ellei, niin toivotaan, että esitykset tulevat vielä muullakin tavalla verkkoon. Toivottavasti myös muulla tavalla kuin YouTubessa. Eli siis muodossa, jossa esityksiä on mahdollista osittain lainata, kommentteja varten.
MINKÄLAISTA
TULEVAISUUDEN
KUVAA HALUTAAN
TAVOITELLA?
Luomuliiton jäsenkysely
– miltä luomu näyttää vuonna 2030
• Luomusta tulee "uusi normaali"
[...]
• Toimivia lyhyitä arvoketjuja,
paikallinen tuotanto yleistyy.
8 719 kg/ha KWS Mistralilla Vaasassa.
Tulevaisuudessa ruokaa tulisi tuottaa entistä enemmän nykyistä pienemmillä lannoitemäärillä, kierrätysravinteita hyödyntäen, vaihtelevissa sääolosuhteissa ja aiempaa ympäristöystävällisemmin. Matias Rönnqvist näytti vehnäkisassa miten se on mahdollista – altakastelun avulla. Vettä pumpattiin kesäkuussa kisalohkolle 90 mm sateen verran. Se riitti vehnäkisan ylivoimaiseen voittoon.
Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.
Katsaus luomuviljan viljelyyn
• 2020 luomuviljaa 80 500 ha (2019
65 800 ha) arvio 14.7.2020
– Syysvehnä 1 700 ha (1 800 ha)
– Kevätvehnä 7 200 ha (5 100 ha)
– Ruis 4 400 ha (4 500 ha)
– Rehuohra 7 800 ha (5 800 ha)
– Mallasohra 3 200 ha (1 700 ha)
– Kaura 40 600 ha (32 700 ha)
• Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, muttei yhtä hanakasti osteta
• Leivässä osuus on noin parin prosentin luokkaa, pysyen suhteellisen tasaisena
Lähes kaikki elintarviketeollisuudessa käytetty luomukaura lähtee vientiin hiutaleina ym. valmisteina.
Rönnqvistin käyttämä ravinnemäärä oli yksi kilpailun maltillisimmista. Silti satoa tuli eniten. Tutkimus on osoittanut, että kastelun avulla lannoitusmäärää voi pienentää. Rannikkoseudun happamilla sulfaattimailla altakastelu nostaa pohjamaan ravinteita kasvin juurien ulottuville.
Rönnqvistin vehnäsato on käyttänyt 218 kiloa typpeä ja 35 kiloa fosforia hehtaaria kohti. Kasvusto on imuroinut pohjamaasta irronnutta typpeä 118 kiloa ja fosforia 22 kiloa hehtaarilta, loput ravinteet annettiin lannoituksena.
KM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa
KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).
[...]
Ohra: Vilde 9 499 kg/ha (2008, Tuula ja Seppo Vätti, Säkylä)
Luomumallasohra: Streif 5 559 kg/ha (2012, Janne Kallio, Elimäki)
[...]
PS. 28.10.20: Kohta puoleen sen jälkeen 25.11.20 onkin jo arvoketjuryhmien yhteinen pikkujoulu. Siitä ei välttämättä tehdä pöytäkirjaa, mutta toivoa sopii, että sitä ennen ne tehtäisiin muista vuoden aikana pidetyistä kokouksista.
USAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.
Syysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa – yli kaksinkertaistui vuodesta 2018
Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 80 miljoonaa kiloa - 5 % enemmän kuin vuonna 2019
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2019
Ohrasato kasvoi neljänneksen 22 miljoonaan kiloon
Vehnäsato kasvoi hieman - sato oli lähes 19 miljoonaa kiloa
Luomuhernesato kasvoi kolmanneksen, kun taas härkäpapusato jäi vuoden 2019 tasolle
Vuoden 2020 luomuviljasato – 153 miljoonaa kiloa on 7 % suurempi kuin vuonna 2019. Määrä on lähes 5 % Suomen koko viljantuotannosta.
Tuosta on meidän itse laskettava luomuhyväksytyn alan osuus. Se on nyt 12,6%. Sitä lukua käytämme tämän vuoden osalta vertailuihin, kun tietoja luomutuotannosta alkaa tippua.
Luomuolutta on ehkä ensi vuonna hyvin saatavissa, mutta se ei automaattisesti merkitse, että sitä myös myytäisiin entistä enemmän. Ja jos myynti tästä tasosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16306#msg16306) kasvaa, se on edelleen aika merkityksetöntä.
Osuus kokonaissadosta (%) [vuosittain]
[...]
Ruis 2) 13,5 9,8 10,0 15,6 .. 8,4 7,8 15,7 12,0 8,2 9,0 5,1 10,0 5,4 15,0
[...]
Ruissadossa huimia vuosittaisia satovaihteluita
– Ruissatoarvio, vajaa 70 miljoonaa kiloa, ei kata kotimaista vuosittaista käyttöä. Rukiin vuosittaiset satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria, pääosin kylvöalan vaihtelun vuoksi. Viime vuoden 183 miljoonan kilon huippusatoa edelsi heikko 42 miljoonan kilon sato, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.
Viljasato vuonna 2020 oli 3,3 miljardia kiloa eli 18 % edellisvuotta pienempi. Viljasato on 2000-luvun kolmanneksi pienin.
Ohrasato, 1 342 milj. kg, väheni viime vuodesta 20 %
Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
Vehnäsato, 667 milj. kg, pieneni 26 %
Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
Rypsi- ja rapsisato, 31 milj. kg, väheni 26 %
Perunasato 602 milj.kg – on hieman pienempi kuin viime vuonna (-3 %)
Hernesato (52 milj. kg) kasvoi 54 %
Sitten kun mennään Amerikkaan, satotaso nousee vielä. Annaleena Ylhäisen twiitti:QuoteUSAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.
Samojen viljojen ennätykset Suomesta, KM:n kisasta:QuoteSyysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
Olisi tietysti mielenkiintoista saada vertailuumme myös kaikkien aikojen paras luomuvehnäsato USA:sta. Tai vuoden voittajakin riittäisi.
Winter wheat yields topped 15t/ha and oilseed rape 7t/ha for Lincolnshire Wolds grower Tim Lamyman as he won gold awards for both crops in a top-yield competition at the end of a tricky growing season.
Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa 5,8 4,4 1,5 43,7 55,4
Antalet finländska gårdar som antingen odlar ekologiskt eller föder upp ekologisk boskap ökar år för år.
Utbudet av ekologiska varor har också vuxit i dagligvaruhandeln. Trots det upplever krögare och företagare i branschen att vissa råvaror fortfarande är svåra att få tag på året runt.
Trots att produktionen av ekologiskt i Finland har fördubblats på tio år
är partihandlarnas utbud av kött och i synnerhet inhemska färskvaror fortfarande ojämnt och osäkert.
- Kött har de väldigt dåligt av, den sidan finns inte. Partihandlarna är ganska dåliga på ekologiska sidan. Nog är det direkt från producenterna som man måste ta varan. Det som man hittar hos partihandlarna är kryddor och annat som behövs till matlagningen, säger Gustav Söderström.
Ibland är ekologiskt billigare
Malin Furu nämner också att vissa ekologiska varor i säsong kan vara billigare än konventionella och att lokala köpmän ibland överraskar med rea på ekologiska frukter och grönsaker, till exempel aubergine och citron.
- Nu får man förstås blodapelsiner, för det är säsong, så det får vi väl frossa i nu för tillfället.
- Priserna lever hela tiden så man måste kolla dem varje vecka.
Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2020 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja -yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on 2 893 jalostavaa elintarvikeyritystä, joista 388 jalostaa myös luomua.
Saako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luo-
muateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi
parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa
kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin.
Ostoslistalla olivat:
Jauheliha
Prisma - Kyllä, Atria
Citymarket - Kyllä, Atria
Lidl - Ei
Makaroni
Prisma - Kyllä, useita laatuja
Citymarket - Kyllä, useita laatuja
Lidl - Kyllä, yksi laatu
Juusto
Prisma - Kyllä, yksi kova juusto.
Merkki Rainbow, alkuperämaa
Tanska.
Citymarket - Yksi luomujuusto,
Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi.
Lidl - Ei
Sipuli
Prisma - Vain valkosipuli löytyi
luomuna. Alkuperämaa Espanja
Citymarket - Luomusipuli oli
egyptiläistä. Luomuvalkosipuli
Espanjasta
Lidl - Ei
Maito
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimaista ja
ruotsalaista
Lidl - Kyllä, tanskalainen
Kananmunat
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimainen
Lidl - Kyllä, kotimainen
Jauhot
Prisma - Kyllä.
Citymarket - Kyllä.
Lidl - Ei
Hunaja
Prisma - Kyllä, kolmea erilaista.
Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuo-
lella.
Citymarket - Kotimaista luomuhu-
najaa oli.
Lidl - Ei.
Hillo
Prisma - Vain mustikkahilloa löytyi
luomuna. Alkuperämaa EU.
Citymarket - Paljon paikallisia
ei-luomuja. Yksi mustikkahillo
luomuna, alkuperämaa EU
Lidl - Ei.
Salaattiainekset
Prisma - Salaattiaineksista oli vain
runsaudenpula. Monipuolisesta
tarjonnasta ruokakoriin valittiin ko-
timaista luomubasilikaa, parsakaalta,
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
Citymarket - Vihreä salaatti ja
tomaatit kotimaista luomua. Kukka-
kaali EU.
Lidl - Salaatiksi laskettavaa löytyi
luomuna vain porkkanat (kotimai-
sia) ja tomaatit (Hollanti)
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.
[...] valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta,(lihav. HJ)
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
Tätä odottelemme mielenkiinnolla:QuoteKM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa
KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).
Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).
Matias Rönnqvistin kasteltu vehnälohko voitti talouskisan. Luomuvehnä oli aivan kannoilla. Rönnqvistin sato oli 2,5-kertainen luomusatoon verrattuna, mutta katetuotto samaa luokkaa. Edullisin vehnätonni tuotettiin 88 ja kallein 278 eurolla. Tulosta paransi vehnän noususuuntainen hinta. Talvella olisi kannattanut tehdä pörssihintaan sidottu basis-sopimus.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, usein sanotaan. Talouskisan voittoresepti on kuitenkin yhdistelmä näitä kahta. Tällä kertaa suurimmat tulot voittivat täpärästi pienimmät menot.
Parasta taloudellista tulosta kisalohkollaan tehneellä Matias Rönnqvistillä oli kisan suurimmat tuotot.
Toiseksi tulleella Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla oli puolestaan pienimmät menot.
Vehnän hinnat kysyttiin Hankkijalta viikolla 47. Leipävehnän hinta oli Lahdesta ja rehuvehnän hinta Turusta. Perushinnat olivat 185 ja 177 euroa tonnilta.
Luomuvehnän hinta pyydettiin Fazer Myllyltä Lahdesta. Siinä perushinta oli 310 euroa tonnilta.
Talouskilpailun kustannusvertailussa tavanomaisen ja luomutuotannon lannoituskustannukset ovatkin olleet jo useamman vuoden samalla tasolla.
Kun erikseen kaipasin tietoja "realistisesta luomulihan kasvutavoitteesta", joka oli määrä asettaa liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa, hän vetosi siihen, että mm. kilpailulainsäädäntöön on tullut muutoksia, jonka takia se ei ole ollut mahdollista.
PS. 24.11.20: Uskotaan tuo, mutta siitä ei ollut kyllä mainintaa liharyhmän viimeisessä pöytäkirjassa. Jossa tuo itsessään mainittiin, tehtävänä tälle vuodelle. Ko. pöytäkirja on muuten netissä yhä poikittain, vaikka siitä Kyynylle kantelin.
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
Kauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.
Omena on hyvin laajasti viljelty puu, jolla on Suomessakin pitkät perinteet ja jota löytyy lukemattomia eri lajeja.
Yritin jo vähän kysellä lisää ennakkotietoja vuoden 2020 luomuviljelyaloista, mm. vihannestuotannossa. Sampsa Heinonen minulle ystävällisesti vastasi:QuoteKiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.
Luomulihan vähyys selittää osaltaan myös sitä, miksi luomun osuus elintarvikemyynnin arvosta on yhä pieni. Vaikka kasvua on ollut tasaisesti jo vuosikymmenen ajan, on luomun markkinaosuus yhä vain 2,3 prosenttia.
Eniten luomutuotteita ostetaan tuoteryhmistä, joiden hinnat eivät ole kalleimmasta päästä. Luomun markkinaosuus on suurin puurohiutaleissa, kasviöljyissä, lastenruuissa ja kananmunissa.
– Jos myytäisiin enemmän arvokkaita tuotteita, kuten lihaa, luomumyynnin markkinaosuus olisi suurempi, sanoo Iivonen.
Voi olla, että lähivuosina Huhtalan lautaselle päätyy rantasalmelaisen Tiia Hakulisen ylämaankarjan lihaa. Menee kuitenkin vielä hyvä tovi, ennen kuin Hakulisen karja on syönyt riittävän kauan luomurehua ja elänyt luomun tuotantovaatimusten mukaan. Siirtymäajat tavallisesta tuotannosta luomuun ovat pitkiä.
Lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita. Kun tänä vuonna luomuun on siirretty noin 32 000 hehtaaria peltoa, luomusatoa ne tuottavat vuonna 2020.
– Kauppa on ennustanut, että seuraamme luomumyynnissä Ruotsin kehitystä. Siellä markkinaosuus on jo kahdeksan prosenttia, sanoo Iivonen.
Myös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
FAO ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat, että jokainen aikuinen söisi vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.
Ikaalisten Luomu Oy
5. tammikuuta kello 19.53 ·
Muistatko vielä Heikin uskomattoman tarinan? Hän laihdutti miltei 40kg Ikaalisten Luomun pikkukurkkujen avulla! 👏🏻👏🏻 Katso yllä löytyvästä My Day -kohokohdasta, kun hän kertoo itse tarinansa ja inspiroidu! 🤩
Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.
Ravintoloissa ympäri pääkaupunkiseutua Bovikin karitsanlihasta on tullut synonyymi laadulle ja tilan nimi mainitaan usein myös ruokalistassa. Suoramyynti ravintoloille ja kuluttajille onkin tilan ainoa myyntikanava. Aiemmin otettiin puhelin käteen ja soitettiin asiakkaille, että on lihaa tarjolla. Nykyään käytössä on myös sosiaalinen media.
Laidunnus vaatii Bovikin väeltä melkoisen työn. Keväällä vie noin kolme viikkoa saada kaikki eläimet luonnonlaitumille. Osa eläimistä viedään karja-autolla kauemmas ja osa proomulla saariin. Luonnonlaitumilla lampaat ja kyytöt saavat olla niin kauan kuin ruokaa riittää, sen jälkeen siirrytään tarvittaessa peltolaitumille.
”Meidän hinnat eivät ole halvimmasta päästä, sillä tuotantokustannukset ovat korkeat. Mutta pyrimme siihen, että laatu olisi aina hyvää. Kun eläimillä on ollut hyvä elämänlaatu ja myös kaikki muu on hoidettu laadukkaasti niin toivomme tietenkin, että lopputulos on priimaa”, Emmi sanoo.
½ Karitsa (n. 5-9kg) 18€/kg
Sis. viulu, parikyljykset, niskakiekot, ribsit, lapa 3:ssa osassa ja jauhelihaa.
Tein näin, kuten edellä lupasin. Halal-lampaan osalta hinnat olivat näin. Ja molemmissa tapauksissa kyse oli karitsanpaistista:
- ensimmäisessä kaupassa 10,90 kilo
- toisessa kaupassa 11,90 kilo
Toisaalta, mikäli luomutuotannon positiivinen tehokkuuskehitys jatkuu edelleen, ei luomutuotannolle maksettaville tuille ole jatkossa enää tarvetta ja niistä voidaan pitkällä aikavälillä luopua.
Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.
Emme saaneetkaan. Emmekä myöskään luomupuutarhatuotannon vuoden 2020 lukuja. Viime vuonna ko tiedostot oli päivätty 31.12.19. Tänä vuonna niitä ei ole vieläkään näkynyt.
Jostain syystä asia on tuosta luvatustakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) vielä vähän myöhästynyt.
Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti — laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19337) huomautimme.
Arvoketjutyö on osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Luomueläintilastot. Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.
Luomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, mikä 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta. Luomusianlihaa tuotettiin hieman edellisvuotta vähemmän, ja luomulampaanlihan tuotanto oli lähes samalla tasolla.
Lihaa tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä, vajaa 410 miljoonaa kiloa, mikä on reilu kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Siipikarjanlihan ja sianlihan tuotanto kasvoivat, kun taas naudanlihan ja lampaanlihan tuotanto väheni edellisvuodesta.
Luomun markkinaosuuden kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää tuotekehitystä ja uusia tuotteita erityisesti leipiin, makkaroihin ja leikkeleisiin.
Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Luomueläintilastot. Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.
Outoa, että puutarhatilastot puuttuvat sieltä vielä. Vaikka viime vuonna ne oli päivätty 31.12.19.
Tässä nyt on noiduttu odottelemaan. Yhdessä jos toisessakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg20633#msg20633) asiassa.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Eric ja Maxine Watson viljelevät maata Uuden-Seelannin Eteläsaarella. He pääsivät Guinnessin ennätystenkirjaan vuonna 2020 vehnäsadollaan, joka oli uskomattomat 17,398 tonnia hehtaarilta.
Vehnää lannoitettiin koko 300 päivän mittaisen viljelykauden ajan. Typpeä annettiin 347 kg/ha, fosforia 45 kg/ha, kaliumia 100 kg/ha, kalsiumia 100 kg/ha ja rikkiä 88 kg/ha.
Fosfori levitettiin pellolle ennen kylvöä. Rikkiä annettiin syksyllä ja keväällä sekä kaliumia kevään keskivaiheilla. Nestemäistä typpeä ja hivenaineita annettiin koko kasvukauden ajan.
Sieltä näemme, että voittajan Matias Rönnqvistin tulos oli 8 719 kg/ha.
Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.
Satotilastoinnin tietokantataulukointi uudistui. Nyt satotilastossa on saatavilla kaikista tilastoon sisältyvistä kasveista uutena luokitteluna myös tavanomaisesti tuotettujen kasvien satotiedot. Toinen merkittävä muutos on Luomusatotilaston sisällyttäminen Satotilastoon. Uudistuneessa Satotilastossa on siis entistä helpompi verrata luomusatotietoja Suomen kokonaistuotantoon sekä myös tavanomaiseen tuotantoon, sekä päinvastoin.
Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen ja luomutietojen osalta vuodesta 2006 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen ja luomun osalta vuodesta 2014 alkaen. Tavanomaisesti tuotetut satotiedot ovat saavavilla vuodesta 2020 alkaen.
Mikä on luomuin viljamme?
Vastauksia voisi olla ainakin kaksi. Määrällisesti eniten luomuna tuotetaan kauraa, yli 80 miljoonaa kiloa. Suuresta kaurasadostamme luomun osuus on kuitenkin (vain) seitsemän prosenttia. Toinen vastaus voisi olla ruis. Koko ruistuotannostamme luomuna tuotetaan 14 prosenttia, määrällisesti se on lähes 10 miljoonaa kiloa.
Mikä on rukiin laita ensi syksynä?
Voiko ensi syksynä tuudittautua kotimaisen rukiin riittävyyteen? Ei voi, sillä viime syksynä rukiin kylvöala, eli ensi kesänä kasvava ruis, jäi melko pieneksi. Vain huippusato ensi syksynä voisi taata riittävän ruismäärän sadonkorjuun jälkeiseksi vuodeksi, siis syksystä 2021 syksyyn 2022 asti. Jos rukiin satovuosi 2021 on sen sijaan heikko, voi seurauksena olla heikoin sato vuosikymmeniin.
Vaikka rukiilla on monien suomalaisten sydämissä rakkaimman viljan paikka, lempiruisleivän muodossa, ei sen kotimainen tuotanto ole mitenkään taattua joka vuosi. Moni viljelijä sanoisi syyksi hankalien kylvöolosuhteiden lisäksi siitä saatavan heikon hinnan.
Entä mitä tuosta em. tilastosta oli luettavissa. Se, että luomuviljelyala viime vuonna, vuoden 2019 pienen kasvupyrähdyksen jälkeen, on pysynyt hyvin ennallaan.
— klips —
Mutta palataan asiaan sitten kun tuotantoluvut tulevat. Siihen ei kovin kauaa enää mene. Siinä kieppeillä ne saadaan kuin koronarokotuksetkin. 8)
Mutta näissä Pro Luomun satotilastoissaan erikseen esiin nostamissa kasvilajeissa oli viljelyala pienentynyt: porkkana -2%, sipuli -18% (!) ja kaali -9%.
Luke voisi itse tehdä nämäkin vertailut melko helposti, jos haluaisi. Vain porkkanassa luomun satotaso on kohtuullisen hyvä, muissa ei.
Samoin Pro Luomu voisi laskea luvut helposti, mutta jostain kumman syystä ;D se ei ole koskaan halunnut tehdä tavanomaisen ja luomun satotasojen vertailuja.
• 10 168kg maitoa/ lehmä (+231 kg)
luomu 9325 kg maitoa/lehmä (+214 kg)
• 10 771 kg EKM /lehmä (+237 kg EKM)
luomu 9610 kg EKM /lehmä (+200 kg EKM)
Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %.
Luonnonvarakeskus julkaisi tänään vuoden 2020 Satotilaston. Tilastoon on tehty merkittävä muutos: Luomusatotilasto on nyt sisällytetty Satotilastoon. 👍 Ja hyvältähän se luomusato näyttää: sato oli viime vuonna 9 % suurempi kuin vuonna 2019 eli satoa tuli noin 156 miljoonaa kiloa.
Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa ja luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %. Myös ohran, herneen ja härkäpavun luomusadot ovat kasvanee… Näytä lisää
1 kommentti
1 jako
Koko maan viljasato oli noin 10 prosenttia pienempi kuin edellinen - elikkä 3,3 miljardista kilosta se pelkkä kato olisi yli KAKSI KERTAA suurempi kuin KOKO luomuviljasato!
Tavoitteeksi ministeriön luonnoksessa on myös asetettu, että luonnonmukaisesti tuotetun raaka-aineen tuotantoa lisätään, jotta voidaan vastata luomutuotteiden kysyntään. Vaatimuksena tämä on oikein hyvä. On huomioitava, että luomuraaka-aineen tuottaminen ei takaa, että se päätyy luomutuotteena markkinoille.
Luomualalle on osoitettu kritiikkiä siitä, että hehtaareja on tullut, mutta tuotteita ei samassa määrin. Luomukorvaus on ollut hyvä ympäristölle ja kehittänyt alaa voimakkaasti. Kymmenen vuoden aikana luomutilojen koko on kasvanut melkein 20 hehtaarilla ja Suomen luomuviljelty pinta ala on lähes kaksinkertaistunut. Luomumarkkina on kasvanut kovaa vauhtia.
Ongelmaa lopputuotteiden vähäisyydestä ei ratkaista alkutuotannon päässä vaan arvoketjun seuraavissa portaissa. Luomun tasapainonen kasvu edellyttää, että luomutuotantoa edistetään kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään luomukorvauksen muodossa tuottajille.
Pinta-alatavoite pettymys alalle
Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu määrälliset tavoitteet, joiden mukaan tarvittavat määrärahat varataan. Luonnoksessa esitetty tavoite 20 prosentin luomupinta-alasta vuoteen 2027 mennessä on Luomuliiton mielestä ristiriidassa komission esittämien suositusten ja Suomen hallitusohjelman kanssa. Lisäksi tavoite on sama kuin edellisellä rahoituskaudella.
Komissio on esittänyt Pellolta pöytään -strategiassa, että luomuviljelyn osuus EU:n viljelyalasta tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:ssa on keskimäärin alle 8 prosenttia luomuviljeltyä pinta-alaa. Luomuliitto esittää, että Suomen kansallisen tavoitteen tulisi olla tätä kunnianhimoisempi, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon, 14 prosenttia.
Myyntikasvivaatimuksen voisi korvata osittain tai kokonaan järjestelmällä, joka tuottaa luomuelintarvikkeita kuluttajille; esimerkiksi lisätuella, jossa tuotteen ostaja sitoutuu jalostamaan ja toimittamaan pääosan tuotteesta luomusertifioituna kuluttajamarkkinoille.
Maa- ja metsätalousministeriön luomukorvausluonnoksessa ehdotetaan, että eläintilan kotieläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Periaatteena tämä on kannatettava asia. Käytännössä vaatimus on radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa.
Muutos aiheuttaa haasteita luomukentässä. Tämä voi johtaa luomupinta-alan pienenemiseen ja vähentää luomutuotteita markkinoilla. Syyt siihen, miksi eläimet eivät ole luomussa kaikilla tiloilla, ovat moninaiset. Valmiit luomupellot ovat tärkeitä, jos markkinatilanne muuttuu niin, että kotieläintila saa mahdollisuuden tuottaa luomukotieläintuotteita.
Luomuliitto on ehdottanut, että koko tila luomussa -ehtoa pohdittaisiin kunnolla eikä muutosta toteutettaisi ryminällä. Vaihtoehtoja on useampia. Esimerkiksi tässä vaiheessa voitaisiin luopua koko tila luomussa -vaatimuksesta ja laittaa sen sijaan nurmialalle rajoitus. Tai luomukasvintuotannon tukea voitaisiin leikata, mikäli eläimiä ei siirretä luomuun. Tai ympäristökorvaukseen voitaisiin luoda tuki, jossa peltoja viljellään ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti — laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19338) huomautimme.
Nyt nuo kaikki pöytäkirjat ovat yli vuoden ikäisiä. Ja liharyhmän pöytäkirja yhä poikittain. Luomuluonnontuoteryhmän pöytäkirjat ovat yli kolme vuotta vanhoja.
Ei siis halua Pro Luomu tuosta meille kertoa, vaikka sen on julkisista varoista rahoitettua toimintaa:QuoteArvoketjutyö on osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Tuon alla vielä EU:n ja valtion logot.
Ajatus on periaatteena kannatettava, mutta radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Muutos aiheuttaisi luomukentässä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon. Siirtymistä kohti koko tila luomussa periaatetta tulisi loiventaa kaikin mahdollisin tavoin.
Luomuliiton tekemän kyselyn mukaan kolmasosa tuottajista, joilla pellot ovat luomussa, mutta kotieläimet eivät, olisi siirtymässä peltojenkin osalta tavanomaiseen tuotantoon, mikäli ehto tulee voimaan. Tämä aiheuttaisi merkittävän pudotuksen luomuviljellyssä peltopinta-alassa.
Esimerkiksi, jos kaikki luomutiloilla syntyneet vasikat kasvatettaisiin luomuna loppuun asti, luomulihan määrä markkinoilla kaksinkertaistuisi.
Varastovihannesten menekki on jatkunut normaalisti ja varastomäärät ovat pienentyneet kevään edetessä, MTK:n markkinakatsauksessa kerrotaan.
Keräkaalin menekki on tällä hetkellä normaalia. Sitä riittää toukokuulle saakka.
Porkkanan markkinatilanne on jatkunut normaalina. Porkkanan varastomäärä oli suurempi kuin edellisellä varastokaudella, mutta sato mahtuu hyvin markkinoille.
Osalla toimijoista varastot ovat jo vähissä tai loppuneet. Osalla porkkana riittää toukokuun puolelle. Varastosäilyvyydessä on näkynyt pitkän ja lämpimän syksyn vaikutukset.
Myös sipulin menekki on jatkunut tasaisena.
Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:
Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden – koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1283536)QuoteMyös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898). Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.
In March 2021, the FAO Regional Office for Asia and the Pacific published a booklet entitled “Organic foods – Are they safer?” (http://www.fao.org/3/cb2870en/cb2870en.pdf). This concise resource discusses the social and economic aspects of organic agriculture and its relationship to food safety, and it helps acquaint readers with agroecology, an approach that favours the use of natural processes and limits the use of external inputs.(lihav. HJ)
In fact, pesticides that are physiologically produced by plants are vastly abundant in food, although general concerns over biocides have led some consumers to seek food that is grown without chemicals (i.e. organic food). For instance, Ames et al.(1990) have shown that over 99 percent of pesticides in US diets are produced physiologically by plants. At high dosages, even these kind of pesticides are carcinogenic (David et al., 2011).
Conventional and organic farmers both need to follow the same safety standards. The choice of organic foods and farming has little to do with food safety standards, but is rather dictated by the consideration of social and environmental aspects of food systems.12
Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:
Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden – koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1283536)QuoteMyös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898). Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.
Tärkeä toimenpide hedelmien ja vihannesten käytön ja tietoisuuden lisäämiseksi on Euroopan unionin rahoittama koulujakelutuki. Sitä myönnetään Suomessa päiväkotilasten sekä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden kulutukseen tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten hankintaan ja kulutusta edistävään viestintään.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.
Kartoituksen jälkeen voidaan päättää mahdollisista torjuntatoimenpiteistä.
Myös kaupan edustajat ovat kertoneet, että arvoketjuryhmien myötä he nyt ymmärtävät, miten heikko sato tosiaan vaikuttaa lihankin hintaan, Pasi Tamminen sanoo.
Vaikka luomulihan ja etenkin luomulihavalmisteiden markkinaosuudet ovat edelleen pieniä, niin Pasi Tamminen tunnistaa, että kehitystä on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.
– Markkinaosuudet vähän hämäävät, kun volyymit kokonaisuudessa nousevat. Luomulihaa myydään nyt kiloissa paljon enemmän kuin 2010-luvun alussa.
Liha-alan toimijat liittyivät muita aloja ripeämmin Pro Luomun jäseniksi: Pajuniemi oli jo perustajajäsen ja Atria, Saarioinen ja Westchark liittyivät Tammisen tavoin jo 2011.
– Ehkä liha-alalla oli patoutunut tarve päästä markkinoille, ja oppia kaupan kanssa, miten tuote saadaan kaupan hyllylle, arvelee Pasi Tamminen.
Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.
Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta — klips —
Ensin harkittiin, että lähetettäisiin omenapuun taimi jokaiseen kaupunkiin, sillä Ahvenanmaalla tuotetaan 70 prosenttia kotimaisista omenoista.
Koronapandemia toi haasteita monille luomualan toimijoille, mutta lisäsi myös kuluttajien kiinnostusta luomuruokaa kohtaan. Vuonna 2020 uusia kotieläintiloja siirtyi luomuun ennätysmäärä, yli sata.
Luomulihan tuotanto kasvoi 17 % ja sitä tuotettiin yhteensä 4,4 miljoonaa kiloa
Luomulihan osuus oli noin 1 % kaikesta lihantuotannosta.
Tilojen kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna prosentin. Tämä johtui osin luomun tukiehdoista. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta viisivuotisen sitoumuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet joko siirtämään eläimet luomuun, lisäämään myytävien kasvien viljelyä tai luopumaan luomusta. Vaatimuksen takia kotieläintiloja on poistunut luomusta.
Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat(lihav. HJ)
hedelmät, vihannekset, maito ja muut
nestemäiset maitotuotteet, joiden osuus koko
luomumyynnistä oli kolmanneksen.
Hedelmät 7 %
Vihannekset 5,5 %
Maito 4,5 %
Hmm...
– Jos tavallisena vuotena mansikkaa tulee noin 18 miljoonaa kiloa, niin tänä vuonna odotetaan noin 14–15 miljoonaa kiloa, sanoo Ruutiainen.
Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa 171 yritystä yhteensä 216 hehtaarilla, mikä oli 28 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaissato oli noin 382 000 kiloa. Luomumansikan viljelijöiden määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, joten luomumansikoita on tarjolla yhä useammille mansikan ystäville.
Luomumansikka viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita. Tauteja ja tuholaisia torjutaan biologisin keinoin käyttämällä esimerkiksi mehiläisiä harmaahomeen torjunnassa ja feromoni- ja liima-ansoja peltoluteiden torjunnassa. Mansikkakäytävillä ruoho pidetään mahdollisimman lyhyenä, mikä osaltaan estää tuholaisten liikkumista mansikkakasvustosta toiseen.
Koronapandemia lisäsi viime kesänä kuluttajien kiinnostusta suoraan tiloilta ostamiseen, ja monilla luomumansikkatiloilla koettiinkin suorastaan asiakasryntäys. Tänä kesänä tilat varautuvat ruuhkaan ja monet toivovatkin kuluttajien tarkistavan mansikoiden saatavuuden ennen tilalle tulemista. Näin ihmismäärät saadaan pidettyä kohtuullisena eivätkä mansikanostajat joudu ajamaan tilalle turhaan, mikäli marjoja ei riitä kaikille.
Uuden sadon luomusipulia ja luomuvarhaiskaalia on jo kaupoissa ja luomulehtikaalin satokausi on juuri käynnistymässä. Kuluttajille on tarjolla pidemmän ajan yhä parempi valikoima kotimaisia luomuvihanneksia.
Kasvikset ovat tehneet koronapandemian aikana kauppansa. Luomukasvisten myynti kasvoi vuonna 2020 yli 15 % edellisvuoteen nähden ja myös tämän vuoden alkupuoliskolla se on jatkanut kasvuaan.
Kaupat ottavatkin kotimaisten luomukasvisten satokauden aikaistumisen ilolla vastaan. Kaupparyhmien mukaan se tulee tukemaan myynnin kasvua. Lisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.
Kalliolan luomu tuottaa myös luomusipulia, jossa haasteena on sipulilla yleinen sipulimätää aiheuttava Fusarium-sieni. Antti Vauhkosen mukaan haastetta taklataan istuttamalla sipulit taimesta istukassipuleiden sijaan. Tähän saakka taimet ovat tulleet Puolasta, Hollannista tai Saksasta, mutta tavoitteena on jatkossa tuottaa taimet itse, ja Kalliolan luomu kokeileekin tänä vuonna toista kertaa omaa taimikasvatusta.
Esitys luomukotieläin tuen yksityiskohdista sotii luonnonmukaisen tuotannon periaatteita vastaan ja tarkoittaa käytännössä isoa tukileikkausta luomukotieläintaloudesta.
Ei ole mitään mieltä ajaa luomutuotantoa pakkokeinoin tehotuotannon suuntaan, Rauhansuu huomauttaa.
Siksi Luomuliitto esittääkin, ettei vaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti.
Suomessa on 5 000 luomutilaa, joista 900 tilan pellot ovat luomussa mutta tuotantoeläimet eivät. MMM:n esityksen mukaan kaiken tilan tuotannon pitäisi olla luomua. Ehdotuksella halutaan estää luomupeltotukien valuminen tavanomaiseen kotieläintalouteen. Rännäri pitää perustetta teennäisenä.
"Ei ole yksin tuottajista kiinni, ettei heidän harjoittamansa kotieläintalous ole luomua", toiminnanjohtaja tähdentää.
"Ylipäätään tuottajat saavat kritiikkiä, ettei luomua tule riittävästi markkinoille. Alkutuotanto on kuitenkin vaikeassa tilanteessa, jos seuraava porras ei toimi", Rännäri huomauttaa.
Hän luettelee esimerkkejä. Meijerit eivät tee lisää luomusopimuksia, eikä luomumaitoa kerätä, jos tila ei ole maitoauton reitillä. Luomuvasikoita ostetaan kasvattamoihin tavanomaiseen tuotantoon, koska teurastamo ei ota niitä vastaan luomuna.
Osalle tiloista investoinnit luomukotieläintuotannon aloittamiseksi voivat yksinkertaisesti vaatia liikaa euroja, joten koko tila luomuun -vaatimusta ei voi toteuttaa.
Tilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Maailmalla satoennusteita on kesän edetessä hiukan laskettu, mutta ne povaavat edelleen ennätyssuurta satoa. Myös kulutus on ennätyssuurta.
Maitoa tuotettiin kesäkuussa 185 miljoonaa litraa. Tuotanto väheni neljä prosenttia suhteessa viime vuoden kesäkuuhun, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken julkaisemasta kesäkuun tuotantotilastosta.
Samaan aikaan luomumaidon tuotantomäärä nousi kaksi prosenttia 6,9 miljoonaan litraan. Koko tuotetusta maitomäärästä luomumaidon osuus on noussut vuodessa 3,4:stä 3,7 prosenttiin.
Luomualaa on nyt 329 221 ha, ja osuus 14,5%. Noita lukuja siis tästä eteenpäin käytetään, jakolaskuissamme, suhteutuksissamme. Ei, kokonaan luomuhyväksyttyjä alaa on 291 106 ha. Siitä on vielä laskettava prosenttiosuus, tiettyihin laskelmiin. — Laskettu, se on 12,8%.
Luomuviljelyala oli kasvanut n. 5%. Ei mitenkään dramaattisesti siis sekään. Looginen seuraus edellisestä tietysti oli, että luomutilojen keskikoko oli kasvanut.
Entä mihin tuota luomuhyväksyttyä alaa käytetään? Useimpien käyttötarkoitusten, esim. viljojen, alat olivat käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta merkittävää kasvua (n. 10%) oli nurmessa, jota nyt viljellään luomuna 186 332 hehtaarilla. Eli 64% luomuviljelyalasta on nurmea. Kesantoa on lisäksi 5 479 ha (1,9%). Muihin aloihin liene mielekästä tarkemmin puuttua vasta satotilastojen ilmestyttyä?
Arvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:
”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”
Tuomas Salusjärvi on myös visioinut luomun tulevaisuutta.
”Ehdotin taannoin hallituksessa Luomu 2.0-suunnitelman tekemistä, lähinnä siitä näkökulmasta, että kun maailma muuttuu, niin olisi hyvä miettiä, miten luomun tulisi muuttua. Jos luomu pysyy muuttumattomana, jää helposti tilaa kilpaileville suuntauksille.”
Luomu 2.0 on Pro Luomussa vielä ajatuksen asteella, mutta ehkä seuraavan 10 vuoden aikana se kirkastuu.
Vuoden 2021 satotilanne tarkentuu 24.11.2021, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.
Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta näkee suomalaisessa ja maailman maataloudessa selkeitä trendejä. Hän muistuttaa, että maatalous ei toimi yksinään, vaan koko ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus.
– Suomen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet Suomen sisäiset, EU:n laajuiset ja globaalit ilmiöt, päätökset ja trendit. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa väestön- ja elintason kasvun myötä. Maitotuotteiden kysyntä kasvanee lihan kysyntää enemmän, koska teollistuneissa maissa lihankulutus on kääntymässä hienoiseen laskuun.
KOTIMAISUUS korostuu suomalaisten ruokavalinnoissa yhä enemmän. Suomalaisilla on tulevaisuudessa myös enemmän globaalia vastuuta. Tämän tunnistavat myös Hirvilammen emolehmätilalliset.
– Etelä-Euroopassa vähenee ruokamulta ja kuivuus kasvaa. Tuotantoa on oltava, ja se keskittyy yhä pohjoisempaan.[..]
Tutkija lisää, että jo nyt sääolot vaikuttavat aiempaa enemmän viljelyn onnistumiseen. Tulevaisuuden näkymä on joiltain osin lohduton.
– Osa maailman alueista muuttuu lähes tuotantokelvottomiksi, jolloin kasvavan väestön ruoka on pystyttävä tuottamaan tuotantokykynsä säilyttävillä alueilla. Myös kansainvälisen kaupan on toimittava, jotta ruoka saadaan tarvitsijoiden ulottuville. Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomi kuuluu alueeseen, jossa tuotantokyky säilyy kohtuullisen hyvänä muuttuvasta ilmastosta huolimatta.
Kotimaiset luomuhedelmät ja jalosteet ovat onneksi menneet hyvin kaupaksi, sillä jalosteita ei tuota Suomessa kaupallisessa mittakaavassa kukaan muu. Niiden valtteja ovat puhtaus, aromikkuus ja korkea hedelmäpitoisuus. Jalosteita saa muun muassa K-kaupoista ja Minimaneista sekä luomuruokatukusta. Myös jotkut kunnat, kuten Muurame, käyttävät niitä lasten ruokailussa.(lihav. HJ)
[..] K-kaupoista saa Pohjolan Hedelmän hilloa ja siirappia – jos kauppias niitä tilaa. Myös Minimani-myymälöistä ja joistain yksittäisistä kaupoista, kuten Heinolan Heilasta, tuotteita saattaa löytyä.
Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:
Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-yhteinen-jaettu-visio-vie-luomualaa-eteenpain/)QuoteArvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:
”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”
Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?
Arvoketjutyö käynnistyi vuonna 2012, kun
lihan ja kasvisten arvoketjuryhmät
perustettiin. Vuonna 2013 käynnistyi
maitoarvoketjuryhmä. Vuosina 2012-2014
toimivat myös luomuHoReCa- ja vuosina
2016-2017 luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä.
• Pro Luomun arvoketjun mittainen
yhteistyö on saanut paljon kiitosta:
”Yksittäisenä ja edelliseen nähden
hyvinkin poikkeavana toimijana ansaitsee
erillisen maininnan Pro Luomu. Sen
toiminnassa ruokaketjun kaikki toimijat
ovat luontevalla ja rakentavalla tavalla
löytäneet toisensa” (Selvitysmies Reijo Karhinen, MMM, Uusi
alku, 2019).
Arvoketjutyö ollut Pro Luomun toimintamalli alusta lähtien. Aiempi kokemukseni luomun menekinedistämisestä Finfood Luomussa ja sen innoittama väitöskirjani luomutoimijoiden vuorovaikutuksesta osoittivat, että tieto kulki luomuketjussa hyvin heikosti eikä yhteistä kuvaa luomun tilanteesta ja sen potentiaalista ollut olemassa. Sen vuoksi oli itsestään selvää, että koko ketju pitää saada mukaan Pro Luomun toimintaan.
Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten ainutlaatuinen ja kaivattu toimintatapa Pro Luomussa on omaksuttu. Juhlavuoden tiimoilta olen haastatellut jäseniämme ja poikkeuksetta arvoketjun mittaista työtä on pidetty Pro Luomun merkittävimpänä asiana. Jopa niin, että Pro Luomun avoin yhteistyö luo uudenlaista kulttuuria elintarvikealalle ja siten säteilee luomua laajemmalle. Nostihan jo selvitysmies Reijo Karhinenkin Pro Luomun esimerkiksi toimijasta, jossa yhteistyö ketjun eri osien välillä toimii.
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/QuoteTilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tulevan kasvukauden lannoitetarpeesta on tässä varastossa suunnilleen kaksi kolmasosaa.
Avomaavihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena Pohjois-Karjalassa. Peltoja on vapautumassa nurmen ja rehuviljan viljelystä muuhun käyttöön monen maatilan luopuessa kotieläintuotannosta. Suuri osa niistä sopisi maalajinsa ja sijaintinsa puolesta hyvin avomaavihannesten viljelyyn. Maakunnan luomumaita ja luomuosaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän avomaavihannesten viljelyssä.
Tuosta hullutuksesta on onnistuttu siellä muodostamaan jonkinlainen identiteetin osa. Jota tiedotusvälineetkin siellä näyttävät tukevan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg19985#msg19985).
Meidän näkökulmastamme näyttää varsin toisenlaiselta: kaikkien arvoketjutyöryhmien työ on ollut pysähdyksissä jo kohta 2 vuotta! Koska viimeiset netistä löytyvät pöytäkirjat ovat tammikuulta 2020.
Jos jotain toimintaa niillä kuitenkin on ollut, ei tuo pöytäkirjojen puute kyllä kerro kovin avoimesta toimintakulttuurista. Sitä aikaisemmalta ajalta pöytäkirjoja kyllä löytyy n. 2-3 per vuosi.
Ensi viikolla Portaat luomuun -ohjelma aloittaa uuden info-sarjan, jossa kerrotaan luomutuotteiden saatavuudesta.
Sarja aloitetaan luomulihatuotteista ke 9.2. klo 14-15. Ilmoittaudu mukaan ma 7.2. mennessä tästä linkistä.
Ohjelma; Mistä sitä luomulihaa oikein saa?
klo 14 Tervetuloa, Anu Arolaakso, Portaat luomuun -ohjelma
Luomunaudan ja -possun tuotanto sekä Tammisen luomuvalikoima
- Pasi Tamminen, Lihatalo Tamminen Oy
Luomubroilerin tuotanto sekä L'Uomu Nokan valikoima
- Teemu Ansio, L'Uomu Nokka
Miten rahtityö voi helpottaa luomulihan saatavuutta?
- Marko Laakso, Lihakonttori Oy
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/QuoteTilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Mutta kolmea muuta asiaa koskevaa tilastoa Ruokavirasto panttaa tänä vuonna viimeiseen asti. Viimevuotisetkin on päivätty 31.12.20, mutta versiot niistä ilmestyivät jo aiemmin. Nyt ei.
Mutta kyllä me siedämme jännityksen. ;D
Tarkempia tietoja tarvitsemme vertailuihimme oikeastaan vasta, kun luomusatotilastot (puutarha- ja eläintuotannosta 2021) varmistuvat.
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2021 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 (pdf)
Luomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Luken ja Ruokaviraston tilastot eivät ole helposti yhdisteltävistä, koska niissä eläinlajit on eroteltu eri tavoin. Siksi tässä esitän tarkemmin vain muutaman kotieläinlajin. Olisi järkevää, että Luke ja Ruokavirasto yhdistäisivät tilastonsa suoraan vertailukelpoisiksi. Lisäksi Ruokavirasto esittää tilastonsa vain pdf:inä. Ruokaviraston kannattaisi alkaa käyttää vastaavaa tilastotietokantaa kuin Luke. Niistä on helppo ottaa tarvitsemansa tiedot haluamillaan tavoilla.
Ylläpitäjä Jokipii, joka on entinen valtion virkamies (jossakin ministeriössä vai missä?), voisi tehdä ehdotuksen ko. elimille tästä asiasta.
Pro Luomun seuraavaankin koosteeseen tulee siis lause:QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Pääosin se johtuu siitä, että siipikarjan lihaa tuotetaan luomuna tavattoman vähän. Mutta ei yksin siitä. Vaan myös luomusianlihan määrä ja osuus on edelleen vähäinen.
Maatalous 04:00
Tuure Kiviranta
Luomulihaa tuotettiin 4,6 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa oli luomunautaa.
Lihaa tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä 411 miljoonaa kiloa siipikarjanlihan tuotannon kasvun siivittämänä. Sianlihaa tuotettiin lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Naudanlihan ja lampaanlihan tuotanto väheni.(lihav. HJ)
Vuonna 2021 meijerit ottivat vastaan 2 206 miljoonaa litraa maitoa, maatiloilla maitoa käytettiin arviolta 41 miljoonaa litraa. Luomumaidon tuotanto lisääntyi pari prosenttia, ja tuotanto kohosi 81 miljoonaan litraan.
.Mutta oikeastaan vallan merkillistäkin on, että naudanlihan tuotannossakaan tuotettu määrä ei lainkaan vastaa eläinten osuutta. On kuin asiassa vallitsisi jokin outo kirous: kaikessa luomussa syntyy syötävää alle puolet siitä, mitä odottaisi! 8)
Tälle kaikelle on vielä se tausta, että Ruokaviraston tilastossa (2021) vain eläinten syötävissä olevan nurmen osuus luomuviljelyalan käytöstä oli 64%.
Tosiaankin on outoa, että lehmien osuus on noin pieni verrattuna siihen, että luomunurmen osuus 2021 oli 64 % kaikesta luomukasvien pinta-alasta. Mihinkähän muuhun käyttöön kuin luomunautojen syötäväksi tuo valtava nurmimäärä menee. Onko jossakin erittely luomunurmen käytöstä? Kertokaa, jos tiedätte.
Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon
3.5.2018
Luomuliitto otti 23.4.2018 kantaa Maaseutuviraston uuteen ohjeeseen viherlannoitusalojen merkitsemisestä. Luomuliiton mukaan oli kohtuutonta antaa uusi ohje, joka oli ristiriidassa vakiintuneen käytännön kanssa. Pelättiin, että maatilat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan riippuen siitä, miten paikallisesti toimiva valvonta suhtautuu uuteen ohjeeseen. Koettiin myös, että on epäoikeudenmukaista hallinnolta tehdä uusi ohjeistus kesken ohjelmakauden. Muutos kosketti kaikkia maatiloja, mutta taloudelliset vaikutukset koskettivat erityisesti luomutiloja, koska viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille.
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/Hakuopas.aspx
– Säännöthän eivät ole muuttuneet missään vaiheessa, vaan annettiin uusi ohje, joka oli ristiriidassa vakiintuneen käytännön kanssa. Kokonaisuuden kannalta on paras vaihtoehto, että ohje poistettiin. Uusi ohje vain hämmensi jo valmiiksi vaikeaselkoista tukijärjestelmää, kertoo Susann Rännäri, Luomuliiton edunvalvontajohtaja.
– On tärkeää, etteivät viranomaisten tulkinnat samasta päätöksestä vaihtele vuosittain. Se lisää luottamusta hallintoon, sanoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Luomuliiton kannanotto 23.4.2018: www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto
Kategoria: Tiedotteet
Lampaanlihaa tavanomaisena tuotetaan vain vähän Suomessa. Kaiketi ne tavislampaat ulkomaisen halvan lampaanlihan tuonnin vuoksi vain keritään vuosittain eikä panna lihoiksi?
S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo, että myydystä lampaanlihasta 80 prosenttia on ulkomaista, yleensä uusiseelantilaista. Hänen mukaansa syynä on hinta. Suomalainen liha saattaa maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuontiliha.
Myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen toteaa, että K-kaupoissa valtaosa lampaasta on tuontilihaa.
Maatalous 04:00 Tilaajalle
Juhani Reku
Lannoitteiden kallistuminen parantaa viherlannoituksen kilpailukykyä, mutta myös tukijärjestelmä osaltaan lisää sen houkuttelevuutta.
Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.
Omat ratkaisunsa ensi kesän kylvöistä Ylinen teki jo toissaviikolla.
– Kaikki kesannot, viherlannoitusnurmet, mitä oli ajatus kylvää, kylvetään satokasville eli ruokaa tuotetaan.
Mutta tuossa (lihavoituna) se perustelu on. Jos itse jatkan (ja tulkitsen), niin ei siis ole niin väliä, mitä ne pellot nyt tuottavat (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=411), kunhan ne ovat tarvittaessa (sitten, joskus, jos) käytettävissä. Nurmea siis voidaan hyvin viljellä, vaikkeivät ihmiset siitä syötävää nyt saakaan.
Johdanto
Viherlannoituskasvustoilla voi olla monenlaisia tavoitteita: typen tuottaminen seuraavan kasvuston käyttöön, maan rakenteenparantaminen, yksipuolisen viljelykierron katkaiseminen ja kasvintuhoojien vähentäminen, rikkakasvien tukahduttaminen, ympäristöhyödyt, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maiseman monipuolistaminen. Erityisen tärkeitä viherlannoituskasvustot ovat luomukasvintuotantotiloilla, joilla karjanlantaa ei ole, ja ostoravinteiden saatavuus on hyvin rajattua ja käyttö kallista. Myös tavanomaiset kasvinviljelytilat voisivat hyödyntää viherlannoituksen mahdollisuuksia nykyistä enemmän, vaikkakaan aina viherlannoituksen taloudellisia hyötyjä ei nähdä riittävän suurina.
Vuonna 2022 voit hakea uutta luomusitoumusta ja liittää voimassa olevaan sitoumukseen lisäalaa palauttamalla lomakkeen 215 Ely-keskukseen viimeistään 15.6.2022.
Viime kierroksellakin olin hiukan kärsimätön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) luomuvihannesten viljelyaloja koskevien tietojen suhteen.
Mutta silloin mentiin lokakuussa. Nyt ollaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Mutta vanhoja puheenvuoroja kun selaa, niin jouduimme silloinkin odottamaan maaliskuulle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20775#msg20775) tuota Ruokaviraston puutarhatilastoa. Vaikka olimme ymmärtäneet saaneemme lupauksen niiden nopeammasta julkistamisesta.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·8t
15. Luomupuolella ei ole yhtään sen parempi tilanne. Luomupinta-ala kasvaa, mutta tuotetut tonnit eivät. Usein sato jätetään korjaamatta. Tämä on resurssien tuhlausta. Ei kuulosta minusta ympäristöystävälliseltä ollenkaan.
Luomutuotantoa kritisoidaan usein alhaisista satotasoista. Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta saadulla rahoituksella LuoVaMix -hankkeelle vuosille 2022–2024 testataan ja kehitetään viljelyteknisiä keinoja nostaa satotasoja, lisätä viljelyvarmuutta ja viljelyn monipuolisuutta. Satotasojen nosto ja viljelyvarmuuden parantaminen ovat keinoja lisätä hiilen sidontaa ja luomutuotannon ilmastokestävyyttä.
Luomusatotilastojen perusteella viljojen satotaso jää Suomessa keskimäärin 40 % alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
Täältä kaipaamaamme tietoa pitäisi löytyä:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi
Vaan eipä löydy. Luomu ei ole mukana, ei erikseen eikä yhdessä.
Soittamaan sinne. Sain tiedon, että vähän kesken, mutta aika pian valmistumassa.
Ruokavirastoa tervehdin maililla kirjaamoon.
Isoin pudotus oli tapahtunut tarhaherneessä, yli 200 ha ja 23%. Pari vuotta se ala oli korkeammalla tasolla.
Lietlahden tilalla tuotetaan noin kolmasosa suomalaisten popsimista luomuporkkanoista. Kotimainen porkkana on kaikille tuttu, mutta harva ajattelee, kuinka paljon työtä sen viljely vaatii.
Eli näin se meiltä käy. Vanhan pohjaan v. 2020 numerot:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2020 2019 2018 2017 2016 2015
Tarhaherne 638 595 300 367 80
— klips —
Valmistumis- tai julkistamisaika
Edellisen vuoden tiedot ovat käytettävissä seuraavan vuoden maaliskuun lopussa.
Most information on relative yield of organic (OA) and conventional agriculture (CA) is from plot experiments of individual crops grown with organic or inorganic fertilizers, respectively. Commonly reported values are 0.75–0.91, a relatively small difference. But organic manures are produced through biological nitrogen fixation (BNF) by legumes. How much and what else does that land in legumes contribute to overall yield?
Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.
Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta — klips —
Se on kummallisesti myöhässä. Mennään jo kesäkuussa 2021. Kaiken vuotta 2020 koskevan tiedon kuvittelisi jo olevan kasassa.
Lisäksi, jos tuota koostetta joku muu (kuin me) käyttää (kuten esim. valtiovalta budjetinvalmistelussaan), sen tulisi jo olla käytettävissä.
Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.
Onko mukaan tullut uusi käsite, uusi luokka, viherlannoitusnurmi? [..]
Ensi vuonna täysin uutena tukena on tulossa haettavaksi ekojärjestelmätuki. Tukeen voi valita toimenpiteitä samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa. Vuodeksi kerrallaan valittavat toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit.
Tuleeko tästä lisätietoa? Lisäarvoa meidän tarkasteluillemme?
VYR:n luomuraportti kevät 2022 (https://www.vyr.fi/document/1/1149/f5b8660/kotima_d61efb6_Luomuviljan_kysynnan_ja_tarjonnan_arvio_1_7_3.pdf) (pdf)
Ja päivittyykö se vielä? Oudon paljon salattuja kohtia.
***
VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.
Puutarhatilastojen julkistuksen tietoja vuodelta 2021 on korjattu 3.6.2022
Mutta sitä arvioitamme meidän ei tarvinne muuttaa, että myös tuona vuonna luomuhernekeittoa oli kansalaista kohti tarjolla korkeintaan lautasellinen.
Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
Määrällisesti suurin luomuvihannes on aina ollut porkkana. Vuonna 2020 sitä tuotettiin 3176 tonnia. Suurin tai toiseksi suurin, riippuen siitä, miksi tuotteeksi peruna luokitellaan.
Koska luomuporkkanan viljelyala väheni 2021 edellisestä vuodesta 11%, voimme odottaa, että sitä tuotettiin viime vuonna alle 3000 tonnia. Noin puoli kiloa per capita.
Luomusipulin kohdalla pahin pessimismi lienee ohitettu. Sen viljelyala lähestyi sitä tasoa, jolla se oli viime vuosikymmenen alussa. Ehkä tämä tietty niksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22196#msg22196) sipulimätää vastaan on purrut? Mutta paljon enempää kuin yksi luomusipuli per kansalainen ei vuonna 2021 kuitenkaan ollut saatavissa? Se asia täsmentyy satotilaston myötä.
Mutta näin siis osaamme edelleen kuvitella, että kun rivitaloyhtiö haluaa oman osansa Suomen luomukaalisadosta, se ostaa yhden kaalinkerän, joka sitten jaetaan perheiden kesken, perheenjäsenten lukumäärä huomioon ottaen siten, että jokaista syöjää kohti tulee 109 grammaa.
Vuonna 2000 perustettu Ikaalisten Luomu Oy toimii Ikaalisissa ja Honkajoella tarjoten puhtaan luomuvaihtoehdon kuluttajien ruokapöytään ympäri Suomen. Tuotamme Ikaalisissa 2,1 hehtaarin ja Honkajoella 1,8 hehtaarin kokoisissa kasvihuoneissamme vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa kiloa tomaatteja ja kurkkua sekä 4 miljoonaa ruukkua erilaisia salaatteja ja yrttejä.
Kasvihuonetomaattia ja –kurkkua tuotettiin
luomuna yhteensä viidellä hehtaarilla
Lisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.
Nyt nähdään sitten, kuinka pian Pro Luomun kooste 2021 ilmestyy. Kaikki data on kasassa.
Vuonna 2021 luomuviljasato jäi kesän kuivuuden vuoksi 2000-luvun heikoimmaksi. Toisaalta olosuhteet olivat suotuisat luonnonmarjoille, ja luomumarjoja kerättiinkin myyntiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Luomu Suomessa 2021 -kooste kokoaa yhteen viime vuoden julkiset luomutilastot.
Vuonna 2021 avomaan luomuvihanneksia viljeli
170 yritystä yhteensä 973 hehtaarilla. Viljelyala
laski noin 30 % edellisvuoteen verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
tarhaherne (661 ha).
• Kasvihuonetomaatin ja –kurkun pinta-ala pysyi
samana ollen yhteensä viisi hehtaaria.
• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna
2021 lähes 115 miljoonaa kiloa. Luomuviljan sato
laski noin 26 % edellisvuoteen verrattuna. Sekä
tavanomaisen, että luomuviljan sato oli huonompi
kuin pitkään aikaan ja tämä johtui sateisesta
keväästä ja kuivasta kesästä.
• Luomua oli lähes 5 % maan koko viljasadosta.
Luomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Suomen peltoalasta 14,5 % eli lähes 328 tuhatta hehtaaria on luomussa. Luomupeltoalan osuus kasvoi 4 % edellisvuodesta. Eniten luomupeltoalaa, yli 40 tuhatta hehtaaria, on Pohjois-Pohjanmaalla.
Luomuun siirtyi viime vuonna 151 uutta tilaa, mutta luomutilojen määrä kokonaisuudessaan laski hieman edelliseen vuoteen nähden. Vuoden loppuun mennessä Suomessa oli 4 911 luomutilaa, ja niiden osuus kaikista tiloista oli 11 %.
Sari Iivonen
@SariIivonen
·8. kesäk.
Viime vuoden luomun keskeiset tunnusluvut on julkaistu. Luomukeruualueiden merkitys kasvaa. Jopa 55 % myyntiin kerätystä villimustikasta oli #luomu'a.
Onkohan kuluttaja sitten kuitenkaan valmis, pitemmän päälle, maksamaan paljonkaan (luomu)lisää tuollaisen kirjoituspöytätyön tuloksista? Tai yhtään mitään?
Niin vihanneksissakin. Hedelmissä tietysti se yksi luomuomenanviipale per capita on täysin merkityksetön luomubanaanien ja -appelsiinien rinnalla.
Luomupeltoala kasvoi viime vuonna, mutta luomutilojen määrä väheni.
”Epätietoisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuden kauden ehdoista ja 1.1.2022 voimaan tulleen uuden luomuasetuksen tuotanto-ohjeista on todennäköisesti lisännyt varovaisuutta luomuun siirtymisessä. Se on myös voinut vaikuttaa tilojen määrän laskuun”, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras pohtii.
Myös kaupan asiakkaana voit omilla valinnoillasi vaikuttaa pölyttäjien tulevaisuuteen positiivisesti. Kaupassa kannattaa suosia luomua aina kun mahdollista. Luomutuotteiden viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, jotka ovat vaarallisia pölyttäjille.
[..] Mutta oman luomuvihannestuotannon vähäisen määrän pohjalta sitäkin tuontia olisi vähän pakko olla.
Niin vihanneksissakin. Hedelmissä tietysti se yksi luomuomenanviipale per capita on täysin merkityksetön luomubanaanien ja -appelsiinien rinnalla.*)
Oikeastaan kaikissa noissa tuotteissa olisi mielenkiintoista nähdä, mistä lajeista luomumyynti koostuu. Ja verrata siitä siihen, mitä luomuna Suomessa tuotetaan.
_____
*) tai italialaisten luomuomenoiden. Joita Lidl tarjosi kotiin kannetussa lehdykssä (09.06.22)
Luomumansikan kukinta on alkanut tänä vuonna 1–2 viikkoa normaalia myöhemmin ja pääsatokausi alkaa heinäkuun alussa.
Mansikka 100 94 123 100 101 89 118 87 92
Mansikka 250g luomu Suomi 1lk
7,49
/kpl
29,96/kg
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia.
Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolle saatu lisää ominaisuuksia Viljasadon laatu-sovellukseen. Uutena valikkona lisätty luomu. Nyt voit valita erikseen luomu tai tavanomaisesti tuotetut viljanäytteet tai sitten kaikki yhdessä kuten aiemmin. Lisäksi Avoimeen tietoon lisätty kokonaan uutena kasviryhmänä syysvehnä.
https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu
Lisäksi tulee luomumansikkaviljelyn ase: se siunattu muovi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg22134#msg22134). Jota kuluu paljon (https://yle.fi/uutiset/3-11947222). Jota ei kuitenkaan myyntipuheessa kovasti mainita, koska se ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta. Pro Luomun mansikkauutisten (https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/) kuvituskuvissa muovia ei koskaan näy. (Lisäys 1.7.21:) Rekolan mansikkamaalta löytyi tässä suhteessa tosi vaikuttava kuva:
https://www.facebook.com/rekolanbiodynaaminenmaatila/photos/a.754514561297076/4038758776205955/
Mutta kovin samaan tapaan se on mansikankin kanssa kuin muunkin luomupuutarhatuotannon. Luomumansikkaa tuotettiin v. 2021 yhteensä 411 000 kiloa. Eli 74 grammaa suomalaista kohti. Eli alle 2 desilitraa. Muutama mansikka. Eikä tuotanto ole nousussa.
Luomun riippumattomuus kaikista ulkoisista lannoitteista on myytti. Typensidonta vapauttaa vain typpilannoitteen tarpeesta (mutta silläkin on oma hintansa!). Luomuviljely tarvitsee yhtä lailla ulkoa fosforia ja - ”potaskaa” (kaliumkarbonaatti) eli kaliumia. Mikään tilan sisäinen kierrätys ei ole enää vastaus kaupungistuneessa maailmassa. Fosforin ja kaliumin suhteen luomu ruotsalaisten SLU:n tutkijoiden mukaan onkin elänyt sen varassa, että luomutilat on perustettu vanhoille tavanomaisille viljelysmaille, joissa maaperässä jonkun aikaa vielä riittää näitä lannoitteita.
Muistaakseni Kirchmannin ym. kirjasta löytyi myös arvio, miten n. 20% luomuviljelyn osuus maassa *) on eräänlainen "kriittinen" raja, sen jälkeen tämä luomun ravinnetalous alkaa merkittävästi tai jopa kiihtyvästi heikentyä?
Tämä asia tuli mieleeni tästä Jarrumiehen puheenvuorosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947), tuolla toisaalla. Ruotsalaiset nyt siis - erilaisista syistä - "jarruttavat" jo 17% kohdalla, siis ennen kuin ko. raja tulee vastaan?
Muistatko, löydätkö, Jarrumies - kun myös omistat ko. kirjan - tuota kohtaa?
Vuonna 2022 voit hakea uutta luomusitoumusta ja liittää voimassa olevaan sitoumukseen lisäalaa palauttamalla lomakkeen 215 Ely-keskukseen viimeistään 15.6.2022.
Lisäksi sitoumuksiin, jotka päättyvät 30.4.2022, voit hakea vuoden jatkoa päätukihaussa 15.6. mennessä. Jos et hae jatkoa, sitoumuksesi päättyy.
Mikä estäisi Ruokavirasto toimimasta samoin kuin Luke, ja julkaisemasta ennakkotiedot pian kesän jälkeen? Ja julkaisemasta tarvittaessa sitten uuden, tarkennetun version myöhemmin?
VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.
Ei pääsyoikeutta kohteeseen!
Arvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Luomussa viljelijöitä kiinnostaa kannattavuus ja ekologisuus. Esteitä luomuun siirtymiselle ovat etenkin rikkakasviongelmat ja byrokratia.
Nyt mennään heinäkuussa. Niinpä periaatteessa Ruokavirasto jo nyt tietää, mikä on Suomen luomuviljelyala v. 2022.
Luomulypsylehmien määrän osuus kaikista lypsylehmistä on selvästi ajassa kasvanut mutta on edelleenkin 2021 varsin pieni (4.1 %) ja niiden meijereihin toimittaman maidon osuus vielä tätäkin pienempi (3.7 %). Tosiaankin on outoa, että lehmien osuus on noin pieni verrattuna siihen, että luomunurmen osuus 2021 oli 64 % kaikesta luomukasvien pinta-alasta. Mihinkähän muuhun käyttöön kuin luomunautojen syötäväksi tuo valtava nurmimäärä menee. Onko jossakin erittely luomunurmen käytöstä? Kertokaa, jos tiedätte.
Täytyy tarkkailla:
Tukiin tulevia muutoksia voi huomioida viljelyssä jo tänä vuonna (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/uutiset/tukiin-tulevia-muutoksia-voi-huomioida-viljelyssa-jo-tana-vuonna/)
Muuttuuko viherlannoituksen asema (lihav. HJ):QuoteEnsi vuonna täysin uutena tukena on tulossa haettavaksi ekojärjestelmätuki. Tukeen voi valita toimenpiteitä samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa. Vuodeksi kerrallaan valittavat toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit.
Myös luomussa? Myös tilastoinnissa?
Luonnonvarakeskus Luken satoarviot tulevat tänä vuonna 19.8. ja 23.9., eli noin kuukautta myöhemmin kuin viime vuosina, kertoo Anneli Partala. Entiseen tapaan ne perustuvat kylvöaloihin ja ProAgrian kuntakohtaisiin hehtaarisatoarvioihin.
Mutta tämä näyttää nyt lopulliselta:
https://www.vyr.fi/fin/luomu/QuoteEi pääsyoikeutta kohteeseen!
Ihan huutomerkin kanssa Tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24954#msg24954) siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimitäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.
Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Leipäviljojen elintarvikekäyttö on vähentynyt 15‒20 vuotta. Rehukäytön osuuden kasvulle on syynsä, mutta kehitys herättää myös kritiikkiä.
Ja nyt sitten paljastuukin, että juuri luomulehmät syövät rehua eli maissirehua reippaasti enemmän kuin tavanomaisesti hoidetut lehmät!
Jonkun - siis sellaisen, joka harrastaa luomumaitoa, ainakin Saksassa - täytyy nyt tuntea itsensä toisella tavalla petetyksi. Eikö?
Heti sadonkorjuun jälkeen, eli loka- ja marraskuussa koko kotimaista tuotantoa edustamaan valitut noin 6 000 maatilaa saa satotilastokyselyn. Maatiloilta saatujen tietojen perusteella julkaistaan marraskuun lopussa ennakkotilasto ja ensi vuoden helmikuussa ne sinetöidään lopullisiksi.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman satoarvion mukaan tällä hetkellä ennen sadon korjaamista odotettavissa on noin 3,6* miljardin kilon viljasato. Se on keskinkertainen, mutta selvästi, eli 38 %*, viime vuotta suurempi.
Kouvolan Valkealassa, Anttilan kylässä viljelevä Matti Kousa odottaa etenkin kaurasta keskimääräistä parempaa satoa.
Haastavammissa olosuhteissa luomutuotannon edut tulevat paremmin näkyviin.
Keskimääräinen satotieto ei kerro meille tilojen välisestä vaihtelusta, eikä siitä, millaisia satoja parhaat luomutilat saavuttavat. Alkuvuodesta aloitimme Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitetun LuoVaMix-hankkeen, jossa tarkastellaan pitkäaikaisen luomusatotilaston avulla tilojen välistä luomusatojen vaihtelua Suomessa.(lihav. HJ)
On myös perusteltua pohtia sitä, pitääkö meidän viljellä luomussa samoja kasvilajeja kuin tavanomaisessa tuotannossa? Vai pitäisikö luomussa keskittyä meidän viljelyoloissamme kilpailukykyisimpiin kasveihin riittävä monipuolisuus säilyttäen?
Pohdin yliössä matalia #luomu'satoja ja luomusatojen kasvattamisen mahdollisuuksia Suomessa. Mahdollisuuksia on, jos on halua kehittyä.
"Haastavammissa olosuhteissa luomutuotannon edut tulevat paremmin näkyviin", haastavat ajat ovat jo nyt Suomen kaltaisessa vauraassakin maassa, jossa typpilannoitteiden hinnat kohoavat. Hyvä, että #luomu'n mahdollisuudet tutkitaan&otetaan käyttöön #HiilestäKiinni #LuovaMix
”Nyt on kyllä hölmistynyt olo. Hinta alkaa olla sellainen, ettei mitään järkeä.”
QuoteVuonna 2000 perustettu Ikaalisten Luomu Oy toimii Ikaalisissa ja Honkajoella tarjoten puhtaan luomuvaihtoehdon kuluttajien ruokapöytään ympäri Suomen. Tuotamme Ikaalisissa 2,1 hehtaarin ja Honkajoella 1,8 hehtaarin kokoisissa kasvihuoneissamme vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa kiloa tomaatteja ja kurkkua sekä 4 miljoonaa ruukkua erilaisia salaatteja ja yrttejä.
Eikö tuo merkitse sitä, että Ikaalisten Luomu Oy tuottaa kaikki kasvihuoneiden luomutomaatit ja -kurkut? Yhteismäärä olisi jo siinä. Ihan ei saa stemmaamaan, jos (Pro Luomu, tieto vuodelta 2020):QuoteKasvihuonetomaattia ja –kurkkua tuotettiin
luomuna yhteensä viidellä hehtaarilla
Mutta Ikaalisten Luomu Oy osaisi varmasti kertoa, mistä heidän mielestään johtuu luomutomaatin satotason lasku. Tai luomukurkun satotason suhteellinen nousu.
Tietty alan, tuon luomuviljelytavan monopolisoituminen olikin odotettavissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11747#msg11747).
Tomaatteja tai kurkkuja viljelevän kasvihuoneyrityksen kokonaistuotoista sähkö saattaa lohkaista jopa 40 prosentin siivun.
Jo puolitoista kuukautta sitten Osuuskunta Närpiön Vihanneksen toimitusjohtaja Stefan Skullbacka kertoi HS:lle, että kotimaisista kurkuista ja tomaateista voi tulla talvella pulaa. Nyt Skullbacka vahvistaa epäilyksen.
”Tiedämme, että ainakin 30 prosenttia tuotannostamme jää varmuudella talvella pois. Se voi nousta puoleen, ja pahempiakin skenaarioita on”, Skullbacka sanoo.
Närpiön Vihannes on 34 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Sen kautta tulee noin 60 prosenttia kaikista talvikauden kotimaisista tomaateista.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Jyrki Jalkanen
@JyrkiJalkanen·11t
Kotimaisten kasvihuonevihannesten tarjonta leikkautuu voimakkaasti talven tullessa. Seuraukset arvaamattomia.
Foodiesta tänä aamuna (kaikki kotimaisia tuotteita):
Kurkku 3,15 euroa kilo
Luomukurkku 12,60 euroa kilo
Täsmälleen nelinkertainen hinta.
Tomaatti 3,69 euroa kilo
Luomutomaatti 10,38 euroa kilo
Sokoksen S-marketissa asiakkaita on liikkeellä enemmän. Täältä saisi myös espanjalaisia tomaatteja, 2,49 euroa kilo. Ne ovat syrjemmässä, sillä täällä, kuten muidenkin ketjujen kaupoissa, kotimaiset tuotteet ovat paraatipaikalla. Täällä kotimainen tomaatti maksaa 5,79 euroa kilolta.
Kurkun- ja salaatinviljelijöillä enemmän pelivaraa pohtia mitä tehdä tulevan talven viljelyjen suhteen.
Aura Lamminparras
@AuraLamm·5. syysk.
Luomussa satotasot ovat usein tavanomaisia pienemmät, mitä sille voitava tehdä?
@SariIivonen avaa ratkaisukeskeisesti asiaa. Luomusatoja voidaan parantaa hyvillä menetelmillä ja tutkimukseen panostaen, parhaat luomuviljelijät saavat jo huippusatoja.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·23t
Parhaat koskaan kuulemani puheenvuorot huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta. Tätä keskustelua toivoisi julkisuuteen. #luonnonvarapäivät2022 oli hienoin tilaisuus jonka olen juontanut. Kiitos puhujille että huumorinne kesti. Kenelläkään ei ollut tylsää 😁
Ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden haasteet esillä Luonnonvara- ja biotalouspäivillä (https://mmm.fi/-/ruokajarjestelman-ja-huoltovarmuuden-haasteet-esilla-luonnonvara-ja-biotalouspaivilla)
Kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen riittää nykyisen tuotantotason säilyttäminen, arvioi HVK.
Ruokavirastolla on tulevaisuudessa tärkeä rooli ruuan saatavuuden ja pitkäaikaisen ruokaturvan varmistamisessa. Oikarinen sanoi kantavansa huolta muun muassa siitä, miten järjestelmä toimii, kuinka vakaa on ruokamarkkina, miten omavaraisuutta turvataan ja miten tuotantopanoksia, etenkin lannoitteita saadaan viljelijöille.(lihav. HJ)
Lannoiteomavaraisuudesta...
- lyhyellä aikavälillä löydettävä uusia tuontilähteitä ammoniakille ja typpilannoitteille
- biokaasusta ei maakaasun korvaajaksi lannoitteiden valmistuksessa -vaikka biokaasun
tuottamista pyritään Suomessa lisäämään
- todennäköisempi ? maakaasun korvaaja puhtaan vetyenergian kehittämien -
vetyenergiasta ratkaisu pidemmällä aikavälillä
- merkittävä tutkimus- ja hyödyntämiskohde on puhdistamolietteen ravinteet ja niiden
kierrätyksen edistäminen
Tavoitteena poispäin fossiili-intensiivisestä maataloudesta kohti ruuantuotantoa,
joka on:...
Turvallisuutta ja kilpailukykyä
ruokaketjun kumppanina
Heti sadonkorjuun jälkeen, eli loka- ja marraskuussa koko kotimaista tuotantoa edustamaan valitut noin 6 000 maatilaa saa satotilastokyselyn. Maatiloilta saatujen tietojen perusteella julkaistaan marraskuun lopussa ennakkotilasto ja ensi vuoden helmikuussa ne sinetöidään lopullisiksi.
Kurkkujen ja tomaattien viljely ympärivuotisesti edellyttää valotusta, ja se kasvattaa yritysten sähkölaskuja. Sähkö onkin kasvihuoneille merkittävin tuotantopanos talvella.
Kasvihuoneita ei Kauppapuutarhaliiton mukaan lämmitetä sähköllä, vaan esimerkiksi biopolttoaineilla.
Tämä tietysti saattaa onnistua, ja helpottaa firman tilannetta:
IKAALISTEN LUOMU TUOTTAA JATKOSSA KAIKEN LÄMMÖN HUKKAENERGIASTA – ILMAN POLTTOAINETTA (https://ikaalistenluomu.fi/uutiset/ikaalisten-luomu-tuottaa-jatkossa-kaiken-lammon-hukkaenergiasta/)
No, sittenpähän näemme. Ei vedetä vielä ennustustamme pois.
Ennakkotilastojen 2022 julkaisu on viivästynyt yksinkertaisesti muiden kiireiden takia. Ennakkotilastot eivät ole mikään lakisääteinen tehtävä, mutta tarvitsemme niitä itsekin toiminnan suunnitteluun, eli pidämme niitä tarpeellisina.
[..]
Mukava, että tilastot maistuvat ja ennakkotilastot 2022 on nyt päivitetty tänne: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Mutta rohkea, radikaali arvauksemme: kotimaisesta luomutomaatista (ja -kurkustakin) vielä harvemman ...herkku. Ja vielä harvemman kuin kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) (2021). Jonkinasteinen romahdus on niissä odotettavissa.
Sopisi omalta osaltaan Matt Ridleyn uumoilemaan suureen käänteeseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28145#msg28145). Vaikka Suomessa merkitsisi vain tuontiluomun osuuden rajua kasvua, vihanneksissa.
Nyt mennään tuon ennusteen kanssa. Ollaan noloja sitten, jos niin ei käy. 8)
Tämä tieto tulikin sitten, paikallislehdestä:
Ikaalisten Luomu säästää sähkökuluissa vähentämällä tuotantoalaa talvella – lämmöntuotannossa yritys on pian täysin omavarainen (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-saastaa-sahkokuluissa-vahentamalla-tuotantoalaa-talvella-lammontuotannossa-yritys-on-pian-tays/)
Vaikka viitataan uusiin ratkaisuihin lämpöasiassa, myönnetään, miten ratkaiseva on valo. Joka tuotetaan sähköllä.
– Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10–20 prosenttia, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·13t
Syysrypsikisan kolmen parhaan joukkoon pääsemiseksi vaadittiin yli kolmen tonnin hehtaarisato. 1. Juho-Matti Ojanperä, 3 320 kg/ha, #Legato, Kauhava
2. Antti Mäkinen, 3 123 kg/ha, #Arrivée, Evijärvi
3. Petri Tanskanen, 3 100 kg/ha, Arrivée, Polvijärvi #syysrypsi #syysrypsikisa
Esimerkiksi viime vuonna luomurypsiä viljeltiin Suomessa 2000 hehtaarilla ja siitä saatiin noin 1,7 miljoonan kilon sato.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
Tältä Suomen ennätys #syysrypsi sadonkorjuu Kauhavalla Juho-Matti Ojanperän pellolla näytti. Satoa tuli 3320 kg/ha, puintikosteus 9,2%, öljy 40,4%, puintipvm 15.8. #syysrypsikisa Esikasvi nurmi, erm KHt, pH 6,6. Pelkkä glyfosaatti ja äestys ennen kylvöä -> vesitila hyvä.
https://twitter.com/i/status/1575464143909527557
Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 1 tunti. Käytä Luomu Makaronin lisäksi myös muina raaka-aineina luomua, mikäli mahdollista.
Noin 6200 maatilaa on syys–lokakuun vaihteessa saanut kirjepostissa ohjeet verkkokyselyyn.
Tämän vuoden satotiedoista on saatavilla ennakkotilasto 24. marraskuuta. Lopullinen satotilasto valmistuu helmikuussa.
Mutta rohkea, radikaali arvauksemme: kotimaisesta luomutomaatista (ja -kurkustakin) vielä harvemman ...herkku. Ja vielä harvemman kuin kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) (2021). Jonkinasteinen romahdus on niissä odotettavissa.
Sopisi omalta osaltaan Matt Ridleyn uumoilemaan suureen käänteeseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28145#msg28145). Vaikka Suomessa merkitsisi vain tuontiluomun osuuden rajua kasvua, vihanneksissa.
Nyt mennään tuon ennusteen kanssa. Ollaan noloja sitten, jos niin ei käy. 8)
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·1t
Yksi Hollannin suurimmista kasvihuoneyrityksistä, Plantise, panee pillit pussiin. Ei kannata enää. Plantisella on sekä perinteistä että luomutuotantoa. https://landbouwleven.be/14962/article/2022-10-07/grote-nederlandse-plantenkweker-stopt-wegens-hoge-kosten
Luomupäivät avaa luomuviljelijä, kuvataiteilija Osmo Rauhala. Torstaina kuullaan painavaa asiaa palkokasveista osana luomutilan viljelykiertoa, luomulihan tuotannosta sekä Suomen uudesta CAP-suunnitelmasta luomun näkökulmasta. Toisena tapahtumapäivänä perjantaina keskitytään luomusatojen parantamiseen, luomumarkkinoiden kehittämiseen sekä luomukotieläintilojen eläinten hyvinvoinnin ja talousosaamisen vahvistamiseen.
Luonnonvarakeskuksen Hanna Karikalliolla on arvio tomaatin hintatasosta: siitä tulee talvella luksusta.
Karikallio uskoo, että tomaatti voi kallistua talvella kymmeniä prosentteja. Alalla on kuultu arvioita jopa 15 euron kilohinnoista.
– Kun tarjonta vähenee näin voimakkaasti, hinnannousukin on tosi rajua. Kotimaisesta tomaatista tulee luksustuote, jota on tarjolla niille, jotka siitä pystyvät maksamaan
Toisaalta myös aivan mielettömät luomuhinnat ovat mahdollisia. "Luomulaadun" tms. idea on saatu siinä määrin osallle ostavaa yleisöä läpi (vaikkei sillä mitään perusteita olekaan), että osa kuluttajista katsoo, että kannattaa maksaa jopa mielettömiä hintoja, jos tuote vain on luomua.
Euroopassa tomaatintuotanto supistuu tänä vuonna yhdeksällä prosentilla. Suomessa talven tuotanto jää alle puoleen tavallisesta. Tomaattivaje näkyy hinnoissa ja tomaatin alkuperässä.
Jos jonkin erikoistomaatin tuottaja on päättänyt jättää viljelemättä, sellainen tuote jää sitten tietenkin pois.
Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Tomaatti,%20pieni%2075g,%20keskikokoinen%20125g,%20suuri%20170g) pitää jo suurena tomaattina. Mutta yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.
Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin (https://ikaalistenluomu.fi/pikkukurkku/) painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.
Mitä on Ruokaviraston tilastoista nähtävissä?
Muutokset viime vuoteen ovat pieniä, yhtä lukuunottamatta.
Luomuviljelijöiden määrä 4886 on käytännössä sama kuin viime vuonnakin. Samoin eläintilojen määrä 1200 (ja siten myös osuus n. 25%).
Luomuviljasato kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta
Luomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin viisi prosenttia. Kaura on selkeästi tärkein luomuna tuotettu vilja, sen osuus kokonaisluomuviljasadosta on 60 prosenttia.
Luomukaurasato ylittää tänä vuonna sata miljoonaa kiloa, jolloin sen osuus kokonaiskaurasadosta on lähes yhdeksän prosenttia. Luomuruista tuotettiin tänä vuonna lähes 10 miljoonaa kiloa. Sen osuus kokonaisruissadostamme on 15 prosenttia.
Luomuviljasato vuonna 2022 on yhteensä 173 miljoonaa kiloa (+49 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %
Viljasato vuonna 2022 on yhteensä 3,6 miljardia kiloa (+38 %, verrattuna edellisvuoteen)
Luomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin viisi prosenttia. Kaura on selkeästi tärkein luomuna tuotettu vilja, sen osuus kokonaisluomuviljasadosta on 60 prosenttia.
Luomukaurasato ylittää tänä vuonna sata miljoonaa kiloa, jolloin sen osuus kokonaiskaurasadosta on lähes yhdeksän prosenttia. Luomuruista tuotettiin tänä vuonna lähes 10 miljoonaa kiloa. Sen osuus kokonaisruissadostamme on 15 prosenttia.
TIESITKÖ?
Apetit luomukasvissekoitukset kuuluvat Kotimainen-sarjaan, eli niiden kasvikset ovat aina 100 % kotimaisia.
Tiedonkeruu käynnissä 28.10.-29.11.2022
[..]
Tulokset julkaistaan Puutarhatilastoissa vuosittain osoitteessa https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot
Tilasto valmistuu helmikuussa.
Luomurypsin viljely onnistuu Suomessa hyvin, vaikka luomussa ei käytetä EU:n komission hiljattain kieltämiä vaarallisia neonikotinoideja.
Luomurypsipellolla tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot minimoidaan oikea-aikaisella kylvöllä ja suunnitelmallisella viljelykierrolla.
Suomessa tattarin viljelyä rajoittavat hallanarkuus ja matalat 600–1 200 kilogramman hehtaarisadot.
Typpeä tattari tarvitsee vähän, 0 – 60 kg/ha riippuen maalajista. Ravinnerikkailla multamailla voidaan satoa saada ilman lannoitustakin, mutta savimailla typen käyttö (60 kg/ha) on tarpeen. Liiallisen typen käyttöä on varottava, sillä silloin kasvusto rehevöityy, voi lakoontua ja sadon tuleentuminen myöhästyy entisestään. Liika typpi on yleensä yksi syy siihen, että tattarin sato jää pieneksi.
Hallanarkana kasvina kylvön aikaistamiselle ei näillä näkymin ole edellytyksiä.
Kaikkia kolmea tärkeintä syyskylvökasviamme kylvettiin luomupelloille hieman enemmän kuin viime vuonna. Syysruis on eniten luomuna viljelty syysvilja. Sen kylvöala oli noin 6 600 hehtaaria eli noin 21 prosenttia Suomen syysrukiin kylvöalasta. Syysvehnän ala lähenee jo syysrukiin kylvöalaa luomussa, se on noin 4 600 hehtaaria, eli noin 6 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta. [..]
Suorakylvöalan osuus syysvehnäalasta oli 17 prosenttia, syysruisalasta 7 prosenttia ja syysrypsi- ja rapsialasta 3 prosenttia.
Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
Askel askeleelta (16.11.22)?
Ikaalisten Luomu myi Honkajoen tarhansa alan isolle konsernille – syynä tuntuvasti kasvaneet energiakustannukset (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-myi-honkajoen-tarhansa-alan-isolle-konsernille-syyna-tuntuvasti-kasvaneet-energiakustannukset/)
Viitaten tietysti useisiin puheenvuoroihin em. yrityksestä edellä. Relevantti tässä yhteydessä on myös keskustelumme luomutomaatin ja-kurkun hintakehityksestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29404#msg29404) nyt, näinä aikoina.
Kauppapuutarhaliitto
@Kauppapuutarhal
”Suomi on johtavia maita kasvihuoneviljelyssä ja on esimerkki, miten vihanneksia voi kasvattaa puhtaammin. Tämä jäähdytysratkaisu on maailmanluokan keksintö, joka auttaa ruokkimaan maailmaa paremmin.”
Suomalaistekniikka pitää huolen siitä, että kasvihuoneen lämpö ja ylimääräinen kosteus kierrätetään. Säästelyllä energialla lämmittäisi 200 omakotitaloa.
Luomuna kylvetty syysrypsi- ja -rapsiala oli 3 700 hehtaaria eli syysöljykasveista yli puolet oli luomukylvöksiä.
Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.
Ekojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.(lihav. HJ)
Tuotantosäännöissä on palkokasvien viljelyn vähimmäisvaatimus. Palkokasvivuosia tulee olla vähintään 30 prosenttia jokaisella kasvulohkolla viljelykierron vuosien määrästä. Palkokasvien osuuden laskentatapa muuttuu. Satokasvin aluskasvina viljeltävä palkokasvi lasketaan kokonaiseksi palkokasvivuodeksi.
Uutta aikaisempaan verrattuna on se, että kasvulohkon viljelykierrossa on oltava vähintään yksi suurimman osan kasvukautta kasvava maan viljavuutta ylläpitävä kasvusto pääkasvina. Kaikkiaan viljavuutta ylläpitäviä kasvustoja on oltava viljelykierrossa vähintään 50 prosentilla viljelykierron vuosista. Näitä kasvustoja kutsutaan ohjeessa lyhyesti viljavuuskasvustoiksi.
Viljavuuskasvustoja puolet
Viljavuuskasvustojen yhteinen nimittäjä on, että niiden tarkoituksena on ylläpitää viljelymaan ravinnevaroja, hyvää mururakennetta ja ennaltaehkäistä kasvitautien leviämistä. Viljavuuskasvustoja ovat kokonaan maahan muokattavat viherlannoituskasvustot, yksivuotiset tai monivuotiset nurmet, satokasvin kanssa kasvavat aluskasvit ja ennen kylvöä tai istutusta kasvatettavat tai sadonkorjuun jälkeen kasvatettavat kerääjäkasvit.
Avomaanvihannesten viljelykierrossa maahan runsaasti satojätettä jättävä viljelykasvikin voi olla viljavuuskasvusto. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusukaali ja keräkaali.
Osa alueella toimivista kasvihuoneyritysten toimitusjohtajista ei usko tomaatin ja kurkun rajuun hinnannousuun talven aikana.
Kasvihuoneet tarvitsevat talviaikaan runsaasti valoa. Loisteputket eivät syty kuitenkaan ilman sähköä. Ikaalisten Luomun alaisuudessa toimivan KKK-vihanneksen luomutomaattien ja -kurkkujen kasvatus on jatkunut käytännössä normaalisti alkutalven aikana.
Osa ympäristökorvauksen tutuista toimenpiteistä on siirretty osaksi ekojärjestelmää.
Lypsylehmien määrä väheni kaksi prosenttia, ja lypsylehmiä oli tiloilla 253 500 yksilöä.
- koko muu luomutuotanto on kuitenkin rakennettu siihen malliin, ikäänkuin tehtäisiin eläimille ruokaa. Mitäpä nurmi, valtaosa luomualasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg20112#msg20112), nimensä mukaisesti muuta olisi? Aivan, tottakai sen nimen taakse on kätketty valtavia alueita vallan toiseen tarkoitukseen, viherlannoitukseen eli typen keräämiseen.
Jalasjärveläinen Alamarttilan tila voitti Bayerin ja Viljelijän Bernerin järjestämän Ascra Xpro -satokilpailun syysvehnällä yli 10 000 kilon hehtaarisadolla. Huippusato saavutettiin kaikkien viljelytoimenpiteiden yhteisvaikutuksella. Tautisuojaan panostettiin heti kunnolla, koska kasvusto oli erittäin tiheä ja aiheutti siksi huomattavan tautipaineen.
Hehtaarisato (kg/ha)
YHTEENSÄ Tavanomainen Luomu
3 850 3 960 2 030
Litraan olutta käytetään reseptistä riippuen 150–180 grammaa mallasta ja muutama gramma humalaa.
Ihan huutomerkin kanssa Tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24954#msg24954) siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimittäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.
Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Sähkötukea maksetaan esityksen mukaan maatalouden ammattimaiselle harjoittajalle, jolla sähkön hinta kilowattitunnilta on ollut vaihteluvälillä 15 s/kWh—40 s/kWh lokakuun alun ja kuluvan vuoden maaliskuun lopun välisellä ajalla. Väliin jäävästä summasta valtio korvaa 40 prosenttia.
Sähkötuki kohdistuu maatalousyrittäjiin yritysmuodosta riippumatta. Saajia ovat esimerkiksi ne, joilla edullinen sähkösopimus on päättynyt ja tilalle on pitänyt ottaa huomattavasti kalliimpi sähkösopimus tai pörssisähkö.
Hallituksen tukiesityksessä mukana ovat myös kasvihuoneyrittäjät maatalouden harjoittajina. Isoilla kasvihuoneyrityksillä 50 000 euron maksimituen leikkuri tulee todennäköisesti vastaan.
Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.
Luomutiloillakin (https://luomu.fi/tietopankki/luomulehma-lucia-on-virkea-satatonnari/) on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
YEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
One world record was not enough for Tim Lamyman! Claiming his second world record in 2022 with an incredible 16.21 t/Ha in #winterbarley. Another great year for Lamyman Worlaby Farms & their supporter
@FrontierAg! #YENAwards
YEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
Top spot for the third year running, Mr Tim Lamyman takes gold with an impressive 18t/Ha of #wheat! Is this a world record breaking wheat yield @GWR 🌾? Fantastic result once again by the team at Lamyman Worlaby Farms 🥇👏 #YENAwards @FrontierAg
Täältä huomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25300#msg25300), ja täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207), että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.
Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.
Vuonna 2022 maitoa tuotettiin noin 2 151 miljoonaa litraa. Määrä on reilu kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Luomumaitoa tuotettiin vajaa 81 miljoonaa litraa, mikä on lähes saman verran kuin edellisvuonna.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
YENissä kuvailtiin syysvehnän ideotyyppi. Brittein saarilla syysvehnäkin kasvattaa juurensa parhaimmillaan kahteen metriin. Suomen satokisoissa satokomponentit jakaantuvat lyhyen kasvukauden vuoksi hieman toisin.
Tuonti on korkealla tasolla, sillä Suomessa syödystä naudanlihasta lähes 25 prosenttia on tuontilihaa. Suomessa kulutetaan yli 90 miljoonaa kiloa naudanlihaa, josta kotimaisen tuotannon osuus on runsaat 80 miljoonaa kiloa. Tuontilihan määrä on noin 20 miljoonaa kiloa. Suomesta viedään alle 10 miljoonaa kiloa naudanlihaa.
Luomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Tomaatti,%20pieni%2075g,%20keskikokoinen%20125g,%20suuri%20170g) pitää jo suurena tomaattina. Mutta yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.
Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin (https://ikaalistenluomu.fi/pikkukurkku/) painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.
Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Going organic isn’t cheap. Farmland has to stop using industrial-strength pesticides and fertilizers on land for three years before it can meet the U.S. Department of Agriculture’s standard for organic farming. Typically during that period the land is used as pasture. Even after the transition, costs are high: It’s expensive to pull weeds or to bring in sheep and goats to munch on them instead of relying on pesticides.
The upside is that consumers are willing to pay more for organically grown food. Farmland can rent out its fields for $750 an acre on average, up from $300 an acre before conversion, when they were used for commodity crops, [Farmland founder Craig] Wichner said. The company leases about two-thirds of its land and farms the other third itself.'
For organic farming to catch on, young people will have to embrace it. But most can’t afford to because of the sky-high cost of agricultural land, as The Times reported in November, and the three-year wait before land can be certified as organic. It’s as if tech start-ups had to buy their own office buildings before they could go into business, Wichner told me. Investors in companies such as Farmland are essentially supplying farmers with the “office buildings” they need to work their food-producing magic.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Tästä #Nestor kaurasta tulette vielä kuulemaan. Isonkyrön koeruuduilla tuli yli kymppitonnin satoja, ja lajikekokeissa se näytti kyntensä myös. Siemenkauppaan isosti 2025.
Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen, jolla säädetään ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta, sitoumuksista ja sopimuksista vuonna 2023. Uuden tukikauden alkaessa kaikkia EU-osarahoitteisia korvauksia voi hakea kevään päätukihaussa.
... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Arvossa mitattuna luomu menetti markkinaosuuttaan eniten kananmunien, vihannesten ja kasviöljyjen tuoteryhmissä.
Kasvihuonevihanneksia tuotettiin 89 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 50 ja tomaattia 34 miljoonaa kiloa. Sekä tomaatin että kasvihuonekurkun tuotantomäärät vähenivät kolmella miljoonalla kilolla.
Luomuhedelmien kohdalla pudotus ei ollut yhtä raju (7% --> 6%). Mutta tietäessämme, että kotimaiset luomuhedelmät ovat käytännössä vain omenia, surkeine satoineen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986), voimme hyvin pitää koko ryhmää tuontitavarana.
Muut avomaanvihannekset 946
Mansikka 336
Herukat 238
Vadelma 10
Muut marjat 85
Vuosi 2022
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Sato (1 000 kg) AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENSÄ 5 227
TOMAATTI 906
KASVIHUONEKURKKU 321
Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
”Seoskasvustot ovat myyntikasveja siinä missä puhtaatkin kasvustot, ja olennainen osa luomutilojen viljelykiertoa.”
Valtioneuvoston päätös on ristiriidassa maataloustuotannolle asetettujen ympäristötavoitteiden kanssa. Palkokasvien viljely yhdessä viljan kanssa parantaa ruuantuotannon omavaraisuutta, sillä kotimaisilla palkokasveilla voidaan korvata valkuaisrehun tuontia ja typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä ostolannoitteiden tarvetta. Seoskasvustot paitsi lisäävät hiiltä maaperään, myös auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sillä ne ovat viljelyvarmempia haastavissakin sääolosuhteissa. Seoskasvustojen viljely tukee luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat monipuolisesti ravintoa niin pölyttäjille kuin maaperäeliöillekin. Seoskasvustot myös vähentävät tauti- ja tuholaispainetta sekä rikantorjunnan tarvetta. Lisäksi seoskasvustot tuottavat suurempia ja parempilaatuisia satoja kuin yksilajiset kasvustot.
Pieni vihje siitä, että latausala saattaa jatkossa tulla näkyviin:
Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023 (https://mmm.fi/-/uudistetun-maatalouspolitiikan-kausi-alkaa-vuonna-2023)QuoteEkojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.(lihav. HJ)
Täällä olisi jonkinnäköinen selitys asialle (lihav. HJ):
https://www.vyr.fi/preview/newsletter/202212161022324.htmlQuoteSyysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.
Molemmat pieleen 2022?
Luomukasvisöljyjä valmistetaan kyllä Suomessakin, mutta sellainen tutina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31337#msg31337) minulla on, että valtaosa niistä tuodaan.
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Ruokaviraston luomun hehtaaritiedoista on yhä hyötyä. Nimittäin luomun nurmi- ja kesantoalat saa vain sieltä, ei Luken tilastoista.
Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät luomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa ole pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.
Herneen viljelyala on kasvanut yli kolminkertaiseksi neljässä vuodessa. Sen viljelyala ohitti sokerijuurikkaan vuonna 2019, perunan vuonna 2020 ja rypsin viljelyalan vuonna 2022. Hernesato onkin ennätyssuuri, noin 92 miljoonaa kiloa, kasvua 116 % vuodesta 2021. Luomuhernesato oli 8 miljoonaa kiloa, kasvua 59 %.
Suurin osa hernesadosta on rehuhernettä eli sato käytetään maatiloilla eläinten ruokintaan joko suoraan tai teollisina rehuina. Herne korvaa eläinten ruokinnassa aiemmin käytettyä soijaa tai muita runsaasti valkuaista sisältäviä rehuja.
Ruokaherneen osalta tämä:Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Nurmisato on tärkeä rehu Suomen maatilojen eläimille. Lähes kolmanneksella eli noin 600 000 hehtaarilla pelloista tuotettiin nurmirehua. Tärkein nurmirehu on säilörehu, jonka satomäärä oli kokonaisuudessaan noin kahdeksan miljardia kiloa.(lihav. HJ)
Härkäpapusato oli 3 miljoonaa kiloa – kasvoi 82 %
Palkokasvien tärkeä merkitys viljelyskasveina perustuu ennen kaikkea niiden edulliseen typpitalouteen. Niiden juurissa on Rhizobium-suvun bakteereita, jotka kykenevät sitomaan ilmasta typpeä ja valmistamaan siitä aminohappoja, joita isäntäkasvi kykenee käyttämään hyväkseen. Tämän vuoksi niiden viljelyksessä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.
Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 9 %.(lihav.HJ)
[..]
Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa - 107 miljoonaa kiloa - 84 % suurempi kuin vuonna 2021
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)
Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:QuoteLuomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.
Ruotsissa eniten julkisuutta saanut luomusta luopuja on Skoonen suurin luomumaidontuottaja Per-Johan Påhlstorp, Ruotsin yleisradio kertoi kolme viikkoa sitten.(lihav. HJ)
Påhlstorp tuottaa maitoa Skånemejerier-yhtiölle. Hänen 500 lehmäänsä siirtyvät tavanomaiseen tuotantoon tulevana kesänä.
Påhlstorp laski jo viime syyskuussa, että luomu- ja tavanomaisen maidon hintaero oli kutistunut kannattavuuden kannalta liian pieneksi. Hän arvioi silloin, että tavanomaisessa tuotannossa hänen lehmiensä keskituotos voisi kasvaa 1 500 kiloa vuodessa ja yrityksen nettotulos 28 prosenttia.
Sisällys
Luomutuotantoalan kehitys 3
Luomuviljely 4
Luomutilat 5
Kasvintuotanto 7
Puutarhatuotanto 8
Kotieläintilat 10
Kotieläintuotanto 11
Luomukeruu 13
Suomen luomumarkkinat 16
Luomutuotteet kaupassa 17
Luomualkoholijuomat 18 (tehtävissä pian. Viime vuonna Alko julkisti lukunsa 23.3.2022)
Luomu ammattikeittiöissä 19
Luomun käyttöä halutaan lisätä 20 (valtiovallan pyrkimykset eivät ole asiassa muuttuneet – ja se on tuossa diassa se olennaisin tieto!)
Luomua kodin ulkopuolella 21 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Suomen luomuvienti 22 (luultavasti sekin tehtävissä tässä kuussa)
Luomukuluttaja 24 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Luomun ostopaikat 25 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Luomukulutus 26 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Koronapandemian vaikutukset 27 (jos korvataan otsikolla Ukrainan sodasta, sekin ilmeisen valmis)
Suomen luomutuonti
Marsi-tutkimuksella kysytään myös luomuehdot täyttävien
luonnonmarjojen ja –sienten myyntimääriä. Sertifioituja
luomualueita on eniten Lapissa ja Oulun-Kainuun alueilla.
✓ Luomukeruualueeksi hyväksytään alueet, jossa ei ole käytetty
viimeisten kolmen vuoden aikana kemiallisia lannoitteita eikä
kasvinsuojeluaineita. Luomusäädöksissä on muitakin ehtoja, jotka
edellyttävät valvontaa. Poimija ei juuri hyödy luomuna myytyjen
marjojen hinnassa.
✓ Raportin piiriin kuuluvat myös Tullihallituksen
ulkomaankauppatilaston luonnonmarjoja ja –sieniä koskevat tuonti ja vientiluvut vuosilta 2014-2021.
...
✓ Vuonna 2021 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2021 myyntiin
runsaat 2,9 milj. kg, luomupuolukkaa vajaat 1,8 milj. kg ja
luomulakkaa 118 tn. Määrät nousivat merkittävästi edellisvuotta
suuremmiksi.
✓ Kaikki luomumustikat ja -puolukat tulivat myyntiin roskaisena.
Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen
roskaisen että roskaisen luomumarjan.
✓ Kaikesta poimitusta mustikasta ja puolukasta lähes 99 % tuli
myyntiin roskaisena. Nyt roskaisesta mustikasta maksettiin 1,80
ja puolukasta 0,86 euron kilohintoja.
Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.
Luomutiloillakin (https://luomu.fi/tietopankki/luomulehma-lucia-on-virkea-satatonnari/) on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
Vaikka menisi vähän aiheesta sivuun, tämä täytyy kertoa:
Sveriges första 200-tonnare
697 Wilhelmine har som första ko i Sverige passerat den magiska 200-tons gränsen (https://www.atl.nu/697-wilhelmine-ar-sveriges-basta-mjolkko)
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
...Suomen eka 200-tonnari siis kerrottiin jo lähes 10 v sitten. Miksi Ruotsissa näitä on vähemmän, vaikka käsittääkseni Ruotsissa lehmien keski-ikä on korkeampi kuin Suomessa? Syötetäänkö heikommin?
4.55 ip. · 7. maalisk. 2023
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):
— klips —
Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Tämäkin tuli:
Lihantuotanto 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2022)
Ja siellä ihan erikseen:
Luomulihan tuotanto (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto__04%20Vuositilastot/06_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=fb85e0e0-7924-425b-8684-7bc75c28363e&timeType=from&timeValue=2012)
Mutta jostain syystä siellä on tieto vain luomunaudanlihasta (3,42 miljoonaa kiloa) ja tiedot muiden eläinten lihasta puuttuvat (luomusiipikarjasta tieto puuttuu vuodesta 2016 asti!).*)
– klips –
*) ei epähuomiossa. Luke sivullaan lupaa ne "myöhemmin". Tosin voi löytyä se vanha syy, jonka takia luomubroilerin lihan määrää ei kerrota sillloinkaan. (26.02.23)
Lihatukku Harri Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen kertoo, että luomukaritsan myynnissä on jo alkuvuonna ollut selvää kasvua, lisäksi pääsiäinen on karitsan pääsesonki.
– Yleensä jätämme jonkin verran varastoa, mutta nyt menee ihan kaikki, Pasi Tamminen kertoo.
Suurin osa Tammisen luomukaritsasta myydään pakasteena, koska tuorelihalla ei ole tällä hetkellä ympärivuotista saatavuutta. Suurin tuoteryhmä on luomukaritsan jauheliha. Sen menekki on kasvanut voimakkaasti alkuvuonna.
– Tällä hetkellä pystymme vastaamaan jauhelihan nousseeseen kysyntään hyvin. Sitä on helpompi tehdä lisää kuin paistia ja fileetä, kertoo Pasi Tamminen.
Vuoden huippusesonkiaan lähestyvän luomukaritsan kysyntä jatkaa vuonna 2021 pitkää, tasaista kasvuaan. Kysyntää nostavat useat kuluttajatrendit sekä se, että karitsa on hiljalleen vakiintumassa suomalaisissa kodeissa myös ympärivuotiseen käyttöön. Suomen suurin luomukaritsan toimittaja ja jalostaja Tamminen myy tällä hetkellä kaiken kasvattajiensa tuottaman luomukaritsan – ja enemmällekin olisi kysyntää.
Tilastot(lihav. HJ)
Vuosi 2022
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2022 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2022.pdf) (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Ruokaherneen osalta tämä:Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Vuonna 2022 kasvihuonekurkkua viljeltiin Suomessa noin 50 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotiin noin 5 miljoonaa kiloa. Kauppapuutarhaliiton tiedotteen mukaan keskiverto suomalainen syö noin 10 kiloa, eli 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten luku oli noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi.
Siirretään tiedot Pro Luomun perinteiseen vertailupohjaan. — Tässä:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg, vuosi)
2022 2021 2020 2019 2018
— klips —
Kurkku 321 262 162 221 459
Ilmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)
Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:QuoteLuomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.
Peltolan ja Kanasen karjassa on 54 lypsävää. Tilan viime vuoden keskituotos oli 14 487 maitokiloa lehmää kohti. Kun lasketaan energiakorjattu maitotuotos (EKM) eli määrä painotetaan maidon rasva- ja valkuaispitoisuudella, tulos oli 14 705 kiloa. Molemmissa sarjoissa Peltola ja Kananen ylsivät vertailun kärkeen.
Lypsykarjan tuotosseurantaan kuuluu 80 prosenttia Suomen kaikista lehmistä. Viime vuonna ne lypsivät keskimäärin 10 030 kiloa maitoa per lehmä, joten Peltolan ja Kanasen tulos on huikea.
Kisa kärjessä on kova. Kun tutkitaan EKM-tilastoa, yli 14 000 kilon pääsivät myös Ahlvik Gård Pedersören kunnasta ja Mty Tommi ja Matias Ahonen Rautavaaralta.
13 000–14 000 kilon välille ylsi jo lähes 40 tilaa.
Porkkana juhlii tänä vuonna vuoden vihanneksena. Suomalaisten lempijuures on satoisa kasvi, jonka saa menestymään kotipuutarhassa, kunhan tietää muutaman viljelyyn liittyvän niksin.(lihav. HJ)
TILAAJALLE
Tuo laskelma ja vertailu on täällä kyllä jo aiemminkin tehty. Mutta todellakin, noin vähän on luomukurkkujen tuottajilla juhlimista Valtakunnallisella kurkkuviikolla.
Ruokaherneen osalta tämä:Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Luomusta on hyötyä suomalaiselle erittäin vähän.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen · 1t
Lypsylehmien keskituotos on noussut Suomessa hienoa tahtia -> maidontuotannon hiilijalanjälki on laskenut merkittävästi, kun vähemmällä rehulla ja pienemmällä eläinmäärällä on tuotettu enemmän maitoa. Eläimet terveempiä, kestävämpiä ja hoidettu paremmin
Maidontuotannon tulosseminaarissa 22.3. esittelimme vuoden 2022 Tuotosseurannan tulokset.
Tälle sivulle olemme koonneet Maidontuotannon tulosseminaarin materiaalit sekä parhaiden karjojen listat.
Ruokaviraston viimevuotisen luomupuutarhatilaston pohjalta nämä huomiot:
silloin luomusipulin viljely keskittyi kovasti Etelä-Savoon. Liki puolet viljelyalasta. Luomukaalin viljelyssä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo yhdessä haukkasivat tuon noin puolikkaan. Tarhaherneessä leijonanosa oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä (siis aika etelässä). Porkkana meni Pohjanmaalle. Tämän viljelijä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) oli kyllä Etelä-Savosta, mutta se maakunta olikin sitten kakkosena. Kaiketi ihan hänen takiaan tai ansiostaan. Luomuperunassa hallitsivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kun ko. tilasto tänä vuonna joskus ilmestyy, voi olla mielenkiintoista katsoa, onko tilanne säilynyt samanlaisena
Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. – Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Juustoa syötiin vuonna 2021 noin 25,5 kiloa.
Sokeri muuten kuuluu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg6735#msg6735) kaikille jaettaviin eli kortilla saataviin, säännöstelyn alaisiin ruoka-annoksiin, ja saattaa siinä kaloreista mitattuna olla jopa aika tärkeä osa? 8 kilosta kuussa saa jo yli 10 päivän kilokaloritarpeen.;D
Kasviöljyt 17 %
5.5 % Rypsi ja rapsi yhteensä
Ruokaperuna 253,8 249,7 4,1
Ruokaperunan vähäisyys luomuna (myös edellisessä puheenvuorossa) tuntuu jopa hiukan yllättävältä, kun muistaa, miten se kuitenkin on näkyvästi marketeissa esillä. Mutta suomalaista kohti sitä siis tuotetaan ja myydään vain noin 750 grammaa. Se on siis luomuporkkanan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) kanssa aika tasoissa. Muut mahdollisuudet saada kotimaasta luomuvitamiineja ovatkin sitten hyvin vähäiset.
Minskad totalskörd av matpotatis
Totalskörden för matpotatis från arealer med ekologisk odling beräknas för riket till 31 400 ton. Det är 19 % mindre än 2020 års resultat och 14 % mindre än genomsnittet för de närmast föregående åren 2016–2020. Nästan 10 % av matpotatisarealen i landet odlades ekologiskt under 2021. Störst omfattning hade odlingen i Västra Götalands, Gotlands och Skåne län.
POTATIS 8,9%
Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
Tummien luomuleipien osuus kasvoi nyt 4 prosenttiin, mutta vaaleiden luomuleipien osuus markkinasta on vielä vain 1,2 prosenttia.
Viime vuonna suomalaiset söivät ruokaleipää keskimäärin reilut 40 kiloa henkilöä kohden, mikä vastaan noin neljää leipäviipaletta päivässä. Kahvileipää ja konditoriatuotteita kului taas vuodessa vajaa kahdeksan kiloa, mikä tarkoittaa yhden pullan tai leipomoherkun syömistä joka kolmas päivä.
Kotimainen leipä maistuu suomalaisille. Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoihin ja Tullin tuontitilastoihin perustuvien laskelmien mukaan suomalainen söi viime vuonna reilu 33 kiloa kotimaista leipää ja noin 5,4 kiloa kotimaista kahvileipää.
Sen sijaan luonnonmukaisesti tuotettua leipää on paria poikkeusta lukuun ottamatta vaikeaa ellei mahdotonta saada suomalaisista kaupoista. Silti sitä valmistetaan Suomessa – etupäässä vientiin. Arvion mukaan yli 70 prosenttia luomuviljastamme myydään ulkomaille lähinnä leiviksi, hiutaleiksi ja annospuuroiksi jalostettuna. Suurimman viejät ovat Helsingin Mylly ja Fazer sekä leivän osalta heinolalainen Pekan Leipä Oy. Se vie luomuleipää tänä vuonna Keski-Eurooppaan 5–7 miljoonan pakkauksen verran. – Eniten menee kaasupakattua Reissumies-tyyppistä palaleipää, toimitusjohtaja Arto Mussalo kertoo. – Suurin kohdemaa on Saksa, mutta nyt markkinat ovat aukeamassa myös Puolaan, Venäjälle ja Ranskaan. Luomuleivän menekki on ollut Keski-Euroopassa kovassa nousussa koko 2000-luvun. Meillä asetelma on toinen. Mussalon mukaan Pekan Leivän luomutuotteille on kysyntää lähinnä vain pääkaupunkiseudulla.(lihav. HJ)
[..]
Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on tehnyt pitkään työtä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden parissa. Hänen mukaansa leipä on alan murheenkryyni. – Luomuleipomoita ja luomuleipää tuli markkinoille viitisen vuotta sitten, mutta sittemmin määrä on vähentynyt, Kottila toteaa.
[..]
Jonkinlainen nytkähdys tapahtui vuosina 2011–2012, samoihin aikoihin luomuleipäinnostuksen kanssa. Silloin perustettiin Pro Luomu ry alan toimijoiden yhteistyöjärjestöksi. Silloin vähittäiskauppa tuli aktiivisesti mukaan yhdeksi toimijaksi. [..]
Suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.
Suomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.
Suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.
Suomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.
Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån) 27 067
Pässi Bagge 1 745
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ensisijaisena tavoitteena on saattaa markkinoille kuluttajien saataville korkean lisäarvon luomutuotteita ja sitä kautta parantaa ruuantuotannon kestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luomukorvauksen tavoitteena on lisätä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden määrää markkinoilla. Luomusitoumuksen tehnyt tila voi tuottaa markkinoille luomuelintarvikkeita joko peltoviljelyn tai luomukotieläintuotannon kautta.(lihav. HJ)
Tällöin katsotaan, että seoskasvustot on tarkoitettu rehuksi ja ne tuottavat luomutuotetta markkinoille vain luomukotieläintuotannon kautta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Maa- ja metsätalounministeriön mukaan myyntikasvivaatimus ja sen poikkeukset luomurehun tuottajille pyrkivät ohjaamaan luomukorvausta niin, että se edistäisi luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuottamista.
”Muille kuin luomukotieläimille päätyvät luonnonmukaisesti tuotetut rehukasvustot tukisivat epäsuorasti tavanomaista kotieläintuotantoa ja se ei ole toimenpiteen tarkoituksena.”
”Luonnonmukainen pellon hoito edistää esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta kaikenlaisilla tiloilla, mutta luomukorvauksen tarkoituksena on ympäristön huomioimisen ohella tuottaa markkinoille myös luomutuotteita”, ministeriön tiedotteessa muistutetaan.
Pääsiäinen on suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta on vielä arvoitus, miten hintojen nousu vaikuttaa kuluttajien ostoslistoihin. Kaikki laidunlampaat eivät kuitenkaan päädy lihoiksi.
– Osa lampaista on ollut meillä vuodesta toiseen, Kauppi hymyilee.
Records for Mr Lamyman, of Lamyman Worlaby Farms at Louth, came from a wheat crop which yielded 17.96t/ha, and a barley crop which weighed in at 16.2t/ha.(lihav. HJ)
Tuollaisista sadoista ei voi ehkä haaveilla täällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta voi ehkä silti oppia jotain siitä, miten ne on saavutettu. Täältä löytyy tuo verkosto:
Welcome to the Yield Enhancement Network (https://www.yen.adas.co.uk/)
Millä ruoalla suomalaiset pärjäävät? Se voinee parhaiten nähdä...
Luken ravintotaseesta (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021)
Kuten sieltä voimme huomata, tase ilmestyy kesäkuussa. Jolloin tänä vuonna on saatavana vuoden 2022 ravintotase. Nyt löytyy vasta vuoden 2020 lopullinen ja vuoden 2021 ennakko.
Mutta tuon ravintotaseen avulla – vielä tarkkaan kilokaloreja laskematta – voisimme kuitenkin ottaa tehtäväksemme arvioida, mikä on luomuruoan osuus ja merkitys suomalaisten ravitsemuksessa.
Eli senkin mukaan markkinoille pitäisi tulla enemmän luomutuotteita. – Aivan toinen kysymys on tietysti, miten niitä markkinolle mahtuu. Ja epäsuorasti se, mitä tämä vaikuttaa tehtävien luomusopimusten määrään. Jossa sopimuksen tekijöitä tietysti on kaksi: viljelijä ja viranomainen.
PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.
Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.
Mutta siihen on lisättävä nämä, yhteensä 1227 tuhatta kiloa.QuoteTOMAATTI 906
KASVIHUONEKURKKU 321
Yhteensä siis 6454. 1,17 kiloa per kansalainen.
Tämä taitaa nyt olla tästä viimeisin tieto (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ab0d41d0-96ef-49c0-895b-0dcea8e983a8):QuoteLuonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
Kun luomuvihannesten osuus vihannesten myynnistä Pro Luomun mukaan v. 2022 oli 3% (ja vuonna 2021 jopa 5%), tarkoittaako se sitä, että myös luomuvihanneksissa olisi suuri tuonnin osuus? Vai riittäisivätkö korkeammat luomuhinnat selitykseksi? Taitavat ne riittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30283#msg30283).
Liitto muistuttaa, että suomalaisissa kasvihuoneissa viljeltiin vuonna 2022 noin 100 miljoonaa kiloa kotimaista ruokaa. Kotimaiset tomaatit, kurkut ja salaatit kattavat jopa neljäsosan suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.[
Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.
Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.
Vuonna 2022 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2022 myyntiin 4,3
milj. kg, luomupuolukkaa 1,4 milj. kg ja luomulakkaa 170 tn.
Määrät nousivat mustikan ja lakan osalta merkittävästi
edellisvuotta suuremmiksi.
Sitoumus lakkaa ja maksetut korvauksen peritään takaisin sitoumuskauden alkuun saakka, jos hakija luopuu sitoumuksesta kesken sitoumuskauden ilman hyväksyttyä syytä (tila siirtyy esimerkiksi tavanomaiseen viljelyyn).(26 4.4.2023 | Emilia Kavuncu)
Kotimaisten luomukasvisten markkinan kasvattaminen edellyttäisi myös tuotannon kasvua. Viime vuosina luomuvihannesten avomaan tuotantoala ei juuri ole kasvanut. Kuluvana vuonna luomuperunan viljelyala kasvoi viisi prosenttia ja porkkanan kymmenen prosenttia.
Yhteensä sammanlagt 2014 483
[..]
Yhteensä sammanlagt 2020 866
Yhteensä sammanlagt 2021 652
Minkäänlaista huutoa ei kuitenkaan Suomessa ole noussut luomuperunan vähäisestä määrästä. Ei ostavalta yleisöltä, mutta Pro Luomukaan ei ole ottanut asiaa erityisesti esille.
Tutumpia kasviksia kuten perunaa, porkkanaa ja kaalia on jo kivasti saatavilla luomuna, hän toteaa.
Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Pyhjärvi-instituutin vetämän KOULU-hankkeen yhteityökumppaneita ovat Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta sekä Apetit Ruoka Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy ja Kasvis-Kartano Oy.(lihav. HJ)
No, tulee siitä mieleen myös itsetutkistelummekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg7137#msg7137). Sieltä erikseen linkki uutiseemme (2010):
Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=145)
Siinä lienevät syyt, että viljelyalat olivat vain, noin: tavanomainen 900 ha ja luomu 400 ha. Ja tuotettu kokonaismäärä sen mukainen: yhteensä (tavanomainen ja luomu) suomalaista kohti n. 164 grammaa.
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Pohjolan Peruna kertoo käyttävänsä vuodessa noin 40 miljoonaa kiloa perunaa, joista valmistetaan yli 30 erilaista tuotetta.(lihav. HJ)
Peruna (ruokaperuna) on oikeastaan vähäisyydessään luomuna jopa kummastuttava tapaus. Erityisesti verrattuna Ruotsiin.
Luke kertoo perunaa yhteensä, tavanomaista ja luomuperunaa saadun v. 2022 seuraavasti (milj. kg):QuoteRuokaperuna 253,8 249,7 4,1
Luomun osuus siis 1,6%.
Ruokavirasto kertoo/määrää:QuoteIlmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)
Kertoo myös, että sitoumukset ovat viisivuotisia. Niinpä melkein kaikki (4/5) luomuviljelijät v. 2023 ovat jo siellä? Siis kirjoilla, listoilla? Nykyisistä 4857 luomuviljelijästä suurin osa jatkaa? Viime vuonna täysin uusia tuli vain 152 (lopettaneita oli 194). Vappuun mennessä periaatteessa tiedämme, kuinka tänä vuonna. Tohtisiko sitä tuolloin heti aloittaa tuon tiedon kinuminen? Vaikka ennakkotietona? Hehtaarit sitten myöhemmin. Nyt olisi hyvin mielenkiintoista jo nyt nähdä, vaikuttiko luomun kaupallisen kysynnän hyvinkin jyrkkä lasku 2022 tuohon.
Jos asia menisi yksi yhteen (sehän ei mene) pitäisi vähennystä olla nelisensataa viljelijää (tai sitten vastaava vähennys hehtaareissa).
PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
Kevätkylvöt ovat alkamassa. Tänä vuonna viljan viljelyala pienenee, myös luomun. Kovin hintojen kustannuspaine näyttäisi olevan takana.
Lattiamunien tuotanto lisääntyi tammi–maaliskuussa 21 prosenttia viime vuodesta.
TILAAJALLE
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Uusi cap-kausi muutti luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtoja. Myyntikasvivelvoite on käymässä kohtalokkaaksi sekatiloille, joissa pellot ovat luomussa mutta eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Luomuliitto ennakoi luomupeltoalan vähenevän nyt 10 prosenttia.
TILAAJALLE
Kesantorajoitteeseen luetaan nyt kaikki kesannot eli avo-, sänki- ja viherkesannot sekä luonnonhoitonurmi.
TILAAJALLE
Seuraavia lukuja ei löydy Jyväskylän yliopiston raportista vaan Joseph Pooren ja Thomas Nemecekin tutkimuksesta: Jos haluaa tuottaa kilon naudanlihaa, maata tarvitsee yli 300 neliötä (lihakarjan tapauksessa). Suomessa liha on usein peräisin maitokarjasta, ja silloin neliöitä tarvitaan joitakin kymmeniä.
Kilo possua vaatii maata 17 neliötä ja kilo siipikarjan lihaa 12 neliötä.
Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät luomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa ole pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.
Luomusitoumukseen liittyvä myyntikasvien viljelyvelvoite mietityttää kainuulaista luomuväkeä. Pahimmillaan se voi aiheuttaa luomuviljelijöiden määrän vähentymisen.
Luomuasiantuntija Katie Halonen Kainuun ELY-keskuksesta tunnistaa ongelman. Kainuu on Pohjois-Karjalan jälkeen lähimpänä valtakunnallista tavoitetta saada viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia luonnonmukaiseen viljelyyn. Kainuusta luomussa ja luomun siirtymävaiheessa oli viime vuonna 22,7 prosenttia viljelyalasta.
”Myyntikasvivelvoitteella on tavoitteena saada markkinoille luomutuotteita. Hyvä tavoite voi kuitenkin kääntyä luonnonmukaisen viljelyn kasvutavoitetta vastaan”, Halonen sanoo.
Kainuussa luomu on lyhyen kasvukauden vuoksi lähinnä nurmea ja rehuviljoja. Myyntikasvivelvoite saattaa vähentää luomuviljelijöitä jopa kymmenellä prosentilla.
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):
— klips —
Tieto luomukeruusta siis viipyy vielä hiukan. Joka tapauksessa siis Pro Luomu selvästi viivyttelee, jos se lykkää koosteensa julkaisemista kesäkuun puolelle. Kuten se viime vuonna teki. Näin se tulee istuneeksi turhaan parisen kuukautta tietojensa päällä.
Ei kyllä ylitä "istumatyössään" Ruokavirastoa:Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·25. toukok.
Ennakkoarvion mukaan 379 maatilaa luopui luomusta ja 71 uutta aloitti luomussa. Luomutilojen määrä on ollut laskussa 2020 lähtien, mutta nyt tuli iso hyppy. #luomu kysyntä sakkaa tällä hetkellä ja myös tukiehdot muuttuivat. Pelkkä luomunurmi ilman satokasvia ei käy.
Vuonna 2022 Suomen luomuviljasato oli suotuisten säiden takia ennätyssuuri. Samalla luomun pinta-ala kasvoi, mutta luomutilojen määrä pieneni. Ukrainan sota ja sitä seurannut voimakas inflaatio sekä elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttivat voimakkaasti päivittäistavarakaupan luomumarkkinaan. Luomu Suomessa 2022 -kooste (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2022.pdf) kokoaa yhteen viime vuoden julkiset luomutilastot.(linkin lisäys tuohon HJ, pdf)
Ennakkotietojen mukaan luomutilojen määrä tulee laskemaan myös tänä vuonna. Ruokaviraston alustavien arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia luomutiloista poistuu luomusertifioinnin piiristä vuonna 2023. Tällä ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähtävissä yhtä suurta vaikutusta varsinaiseen luomupeltoalaan, joka tämän arvion mukaan laskisi kaksi prosenttia.(lihav. HJ)
Luomutiloja poistuu tänä vuonna luomusta erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, kun taas Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla muutokset luomutilojen määrissä ovat arvion mukaan vähäisimpiä. Luomusta poistumista on kiihdyttänyt tänä vuonna voimaan tulleet uudet maataloustukiehdot. Uudet tukiehdot ovat haastavia erityisesti nurmivaltaisille sekatiloille eli tiloille, joilla on peltoala luomussa ja tavanomaisia eläimiä.
”Alueittain poistuvien luomutilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta. Mitä nurmivaltaisempaa luomuviljely on, sitä enemmän poistuvia luomutiloja – ja päinvastoin”, pohtii arvion koostanut ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
Ruokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE
Se on kombo monesta eri asiasta, Susann Rännäri sanoo luomusta luopumisen syistä.
Luomuviljelyn tulevaisuutta valottava luomusitoumukset on juuri hiljattain kerätty ELY-keskuksen ja Ruokaviraston toimesta. Yhteenvedon näistä tiedoista odotetaan valmistuvan heinä-elokuun tiennoilla.
Suomalaisen luomutuotannon seuranta on pirstaloitunutta ja monin paikoin jopa puutteellista. Monista hallinnollisista toimenpiteistä huolimatta suomalaisen luomutuotannon liiketoimintaa, kannattavuutta sekä yleisesti yritystoiminnan kehittämistä varten hyödyllisiä datapisteitä on käytännössä mahdotonta kerätä riippumattomasti, eikä niitä voida yleistää kansalliselle tasolle. Tiedon puute ei rajoitu maatalousalan yhteen tiettyyn osaan, vaan koskee koko tuotantoketjua eli alkutuotantoa, teollisuutta ja kauppaa. Raportoinnin puute heikentää merkittävästi edellytyksiä suorittaa maatalousalan elinkeinon edunvalvontatyötä, sillä markkinakatsausten teko vaatisi julkisia ja kansallisesti päteviä tietolähteitä.
Meillä ei toistaiseksi ole tietolähteitä esimerkiksi siitä, paljonko suomalaisesta luomutuotannosta myydään tavanomaiseen, millä perustein näin tehdään, tuotannon hävikkiasteesta eikä kannattavuuskertoimia tavanomaisesta tai luomutuotannosta.
Luomutuonti ja -vienti
Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet.[..]
Myös MT osasi tämän kertoa:
Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti – luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8741ff22-07a4-40f4-8c79-f0c0c421876f)QuoteRuokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE
Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 8)
Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.
”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.
”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.
Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.
”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.
Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.
Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.
”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.
Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.
”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.
”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.
Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.
”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.
Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.
Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Viisivuotisen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen antoi noin 600 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä luomutuotantoon sitoutui 3 860 tilaa. Pinta-alassa luomusitoumusala pieneni 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Luomutuotannon kokonaisala on nyt noin 290 000 hehtaaria.
Haku oli ensimmäinen uusien EU:n maatalouspolitiikan uudistuneiden ehtojen mukainen peltotukien haku. Ensimmäistä kertaa tukia haettiin ainoastaan verkkoasiointipalvelu Vipussa.
Maatalouden tukirahoilla on edistetty sellaisten tuotantotapojen yleistymistä, joihin monet liittävät myönteisiä ympäristövaikutuksia. Puuttumatta näiden vaikutusten todenmukaisuuteen, on epäeettistä ohjata Euroopan maataloutta tehottomampaan suuntaan, sillä se aiheuttaa ympäristöongelmia toisaalla ja lisää kasvihuonepäästöjä globaalisti.
Seuraavalla tukikaudella onkin perusteltua tukea täsmäviljelyyn siirtymistä aivan vastaavalla tavalla, kuin luomutuotannonkin yleistymistä on edistetty.
Täsmäviljely ei ole dogmi, jonka noudattamista voitaisiin vahtia. Siksi on aloitettava keskustelu siitä, minkälainen joustava kokonaisuus täsmäviljelyn menetelmiä muodostaisi tukikelpoisen paketin.
Välttääkseni keskustelua keskustelusta, teen pohjaesityksen: Viljelijälle tulee maksaa 160 eurolla korotettu hehtaarituki niiltä lohkoilta, joilla käytetään vähintään viittä kappaletta seuraavista tekniikoista: satokartoitus, peltoskannaus, satoisuuden mukaan kohdennetut viljavuusnäytteet, jatkuvatoimiset ympäristömittaukset, kasvustomittaukseen perustuva lisälannoitus, pellon pinnan muotoilu, päällekkäiskäsittelyn estävä automaattiohjaus, säätösalaojitus, etäluettava tuholaispyydys, kuvantunnistukseen perustuva rikkatorjunta ja automaattinen määränsäätö.
Valvontakin olisi helppoa ja halpaa – todistusaineisto on jo digitaalisessa muodossa.
Suurin kasvu ilmoitetussa alassa oli luonnonhoitonurmilla, joita ilmoitettiin 94 232 hehtaaria sekä monimuotoisuuskasvien riistapelloissa, joita ilmoitettiin 37 651 hehtaaria. Molemmat kasvit sisältyvät ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin, jotka tukevat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.
Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32363#msg32363) suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.
Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.
Kolmanneksella peltoalasta on kasvamassa heinäkasveja rehukäyttöön kotieläimille.
Tilalla harjoitetaan IP-viljelyä eli tilan tuholaiset torjutaan integroidun tuholaistorjunnan menetelmin. IP on luomun ja perinteisen viljelyn risteytys, jonka mukaan kaikki ahvenanmaalaiset kaupallisesti kasvatetut omenat kasvatetaan.
Tuholaisia torjutaan vain silloin, kun se on tarpeellista. Sama koskee lannoitusta, kastelua ja sairauksien hoitoa.
Luomutilojen määrä vähenee tänä vuonna rajusti eikä tilalle ole tulossa kuin kourallinen uusia. Luomusta luovutaan markkinasyistä, mutta tukiehtoihin tulleet muutoksetkin vaikuttavat. Kummatkin syyt on tarkkaan tiedostettu myös Pietilän luomutilalla, jossa on päätetty mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön.
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.
Juustoa syötiin vuonna 2022 noin 25,5 kiloa.
Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32363#msg32363) suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.
Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.
Lihankulutus kyllä selviää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31804#msg31804). Ehkä perunoiden ja vihannestenkin. Mutta viljassa tulee jo ongelmia. Mihin kuluu n. 4 kiloa kiloa luomuvehnää? Leipää ei paljon tule, eikä ilmeisesti luomupastaakaan? Luomukahvileipää luultavasti hyvin vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32456#msg32456).
Luomun viljelyalan osuus on nyt 13,4% (siirtymävaihealan kanssa 14,8%).
Vuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Pienentyneet tuet, haastavammat ehdot, kustannusten nousu, kuluttajamarkkinoiden lasku sekä jatkuvat tarkastukset ja valvonnat. Siinä asioita, jotka piinaavat luomutiloja.
Ruokaviraston julkaisemat luomuvalvonnan ennakkotilastot kertovat, että luomusta luopuvia tiloja on huomattavasti enemmän kuin aloittavia. Tilaston mukaan uusia luomutoimijoita on 71, poistuvia 604. Määrä on laskussa jo neljättä vuotta peräkkäin.
Ensimmäistä kertaa vuosiin myös luomuviljelty peltoala vähenee. Lasku on kahdeksan prosentin luokkaa.
Suomen kansallisissa tavoitteissa on jo pitkään ollut luomutuotannon lisääminen, mutta suunta on päinvastainen, Luomuliitto toteaa kannanotossaan. Liiton mukaan yksi syyllinen on hallinto, jonka tekemät päätökset ajavat luomutuottajat ahtaalle.
Luomun ahdingon taustalla on Rauhansuun mukaan myös isompia markkinaongelmia. Jos luomutuote on kalliimpi, siitä säästetään.
Tilannetta eivät helpota kauppojen katteet, jotka nostavat luomutuotteiden hintoja Luomuliiton mukaan kohtuuttomasti.
Keski-Suomen ja samoin koko maan luomupeltoala on lisääntynyt varsin tasaisesti 2010-luvun alusta lähtien tähän. Alatalo arvioi, että suurin syy nyt koettuun alamäkeen on luomuehtojen ns. myyntikasvivaatimuksen tiukentuminen. Se tarkoittaa, että luomutilan on tuotettava vuosittain vähintään 30 %:lla sitoumusalastaan ns. myyntikasveja.
Myyntikasvivaatimuksen tiukennus on EU:n lainsäädännön kansallinen tulkinta. Sen tavoitteena on, että markkinoille saataisiin aiempaa enemmän luomutuotteita.
– Vaatimus on ongelmallinen etenkin pienille karjatiloille, joilla pellot ovat luomussa, mutta eläimet kasvatetaan tavanomaisina. Näiden tilojen koko kasvintuotanto saattaa mennä oman karjan ruokintaan. Lisäksi karjatiloilla ei välttämättä edes ole kalustoa viljan tai palkokasvien viljelyyn, Alatalo taustoittaa.
Monet peltojaan luonnonmukaisesti viljelevät eläintilat eivät ole siirtäneet eläimiään luomuun siksi, että se ei ole tilalla taloudellisesti kannattavaa, jos eläinsuojiin pitäisi tehdä isoja investointeja.
Pro Luomu ry uudelleentwiittasi
Aura Lamminparras
@AuraLamm·28. kesäk.
Ruokavirasto on julkaissut viralliset ennakkotiedot luomun kehityksestä tänä vuonna.
Luomutilojen määrä -11% ja luomualan -8%. Erityisesti poistuu kasvinviljelytiloja (eläintilat -1%) ja hehtaareissa eniten laskee nurmi, seosvilja ja kaura.
EU:n strategiassa uusia yrittäjiä toivotaan erityisesti luomutuotantoon. Storbergin mukaan viime aikoina on ollut liikettä sekä luomuun siirtymisessä että luomutuotannon lopettamisessa.(lihav. HJ)
– Kaupoissa näkyi, että kun ruoan hinta nousi, luomutuotteet jäivät entistä useammin hyllyyn. Meijerit ja teurastamot ovatkin vähentäneet luomun ostamista.
Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
18.08.2023 Satoarvio 2023, tilanne 14.8.
Siihen on nyt tyytyminen, että tämä aikaisin arvio viljasadosta 2022 ei sisällä tietoja luomusadosta [..]
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
Päivitys 16.7.2023 – Mansikkakausi 2023 Keskylän tilalla on ohi
Vuonna 2023 mansikan satomäärä Keskylän tilalla on jäänyt normaalia pienemmäksi. Kausi on käytännössä nyt ohi.
Kumina 7,8 7,7 0,1
Seuraava, syyskuun 18. päivän tilannetta kuvaava satoarviotilasto julkaistaan 22.9.2023.
Noin 3 miljardin kilon viljasatoarvio on kolmetoistatoista prosenttia pienempi kuin kymmenen vuoden keskimääräinen viljasato. Syynä on toiseksi pienin arvio ohrasadosta yli 30 vuoteen. Sen sijaan ruissatoarvio ylittää 100 miljoonaa kiloa neljättä kertaa 40 vuodessa, kattaen näin laskennallisen vuosikulutuksen. Hernesato kasvaa jo viidettä vuotta ennätyssuureksi – kasvaneen viljelyalan ansiosta.
Ruis 102,8 .. .. 26,8 .. .. 3 840
Ruis 65,2 55,9 9,3 3 380 3 790 2 060 19,3 14,8 4,5
Samalla kun kiitämme tästä...Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
... niin kysymys kyllä tulee mieleen, että mikä estää Ruokavirastoa samaan tapaan julkaisemasta ennakkotietoja myös puutarha- ja eläintuotannosta luomuna v. 2023?
Tuoretta tietoa Pro Luomun koosteesta:Quote• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.
Ja tuotettu määrä oli 78 000 kiloa. Eli 14 grammaa suomalaista kohti. Melko ohut viipale. Alle kymmenesosa tavallisesta yhdestä n. 170 gramman omenasta.
Samaan aikaan omenan tuotantomäärä on kuitenkin kasvanut 2010-luvun alun vuosittaisesta 4–5 miljoonasta kilosta nykyiseen 7–8 miljoonaan kiloon.
Peltotukien hakemusta voi korjata ja täydentää 2.10. asti. Jos maatilalle on tulossa peltovalvonnan tarkastuskäynti, mahdollisuus hakemuksen muutoksiin päättyy ely-keskuksen tarkastajan yhteydenottoon, Ruokavirasto muistuttaa.
EU:lla — ja Suomella — on kunnianhimoinen tavoite: joka neljäs peltohehtaari on luomua vuonna 2030.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Sampsa Heinonen on tehnyt karkean laskelman. Suomessa tarvittaisiin joka vuosi 500 luomutilaa lisää, jotta päämäärä toteutuisi.
Tavoite on karkaamassa, Heinonen myöntää.
Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. – Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa – luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä, Minna Ala-Kyyny
Tästä lehdistötiedotteesta muuten selviää, että valtion toimeksiannosta ja tuella raporttia siellä tehdään:
Fokus på lågpris fortsätter påverka försäljningen av ekologiska livsmedel (https://www.mynewsdesk.com/se/ekologiskalantbrukarna/pressreleases/fokus-paa-laagpris-fortsaetter-paaverka-foersaeljningen-av-ekologiska-livsmedel-3269650)QuoteKvartalsrapporten “Svenskt ekoindex” följer försäljningsutvecklingen för ekologiska livsmedel i dagligvaruhandeln och lanserades för första gången 2018. Rapporterna är en del av projektet “Marknadsanalyser och branschutveckling för ett växande eko-Sverige” som finansieras av Jordbruksverket inom ramen för den svenska livsmedelsstrategin.
Ei olisi "pois" meilläkään, jos tavalla tai toisella saataisiin Pro Luomu velvoitettua vähän tiuhempaan julkaisuaikatauluun.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Luomu Suomessa 2022 -koosteen mukaan Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupoissa on noin 2,2 %. Viime vuonna yhteensä 152 suomalaista tilaa siirtyi luomuun, joista 47 oli kotieläintiloja. Vaikka luomuun siirtyy yhä enemmän toimijoita, luomun myynti laski 8 % vuodesta 2021. Koosteessa arvellaan laskun johtuvan hintojen noususta.
Luomuomenan viljelyala on n. vuosikymmenen myös pysynyt aika samana. 56,7 hehtaaria vuonna 2014, 67,8 hehtaaria vuonna 2022 (Ruokaviraston luvut). Niin on satokin. Vuonna 2014 se oli 55 000 kiloa. 10 grammaa suomalaista kohti.
Vuonna 2017 luomuomenatuotannossa tehtiin ennätys 346 000 kiloa. Mutta sekin vasta 63 grammaa henkeä kohti. Alle puoli omenaa.
Ahvenanmaan auringon alla kypsyvät lähes kaikki kotimaiset päärynät ja omenat, joita on vähittäiskaupoissa myynnissä.
[..]
Ahvenanmaalla viljellään 90 prosenttia suomalaisista päärynöistä ja 70 prosenttia suomalaisista omenoista. Maakunnassa kasvaa peräti 700000 omenapuuta.
Pari vuotta sitten kerrottiin näin:
Arjen sankarijuures! Paavon luomuporkkanat maistuvat suomalaisille – tällainen on porkkanoiden tie pellolta patoihin (https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lietlahden-tilan-luomuporkkanat)QuoteLietlahden tilalla tuotetaan noin kolmasosa suomalaisten popsimista luomuporkkanoista. Kotimainen porkkana on kaikille tuttu, mutta harva ajattelee, kuinka paljon työtä sen viljely vaatii.
Mutta kotimainen luomuporkkana ei siis voi olla kovin hyvä tuttu.
Jännä tieto, että kaupallinen tuotanto on luomuporkkanoissa noin keskittynyttä. Kuten on myös luomuomenissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23610#msg23610).
Tämän kasvukauden ensimmäiset Paavon luomuporkkanat on jo nostettu Lietlahden tilan pelloilta, Mikkelin Haukivuorelta, ja ensimmäiset ovat jo päätyneet kaupan hyllyn kautta kotitalouksiin rikastuttamaan suomalaisten ravintoympyröitä. Parhaimmillaan Lietlahden tilalla pestään, lajitellaan ja pakataan 5000-6000 kiloa luomuporkkanaa päivässä. Luomuporkkanan sadonkorjuu kestää Haukivuorella aina elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun asti.
Luomuporkkana on Suomessa eniten tuotettu luomuvihannes. Vuonna 2022 sitä viljeltiin 2,7 miljoonaa kiloa. Paavo tuottaa yhdessä sopimusviljelijöidensä kanssa noin kolmanneksen Suomen luomuporkkanoista.
Monipuolinen, edullinen ja maukas porkkana valittiin meneillään olevan vuoden vihannekseksi. Suomalaisten kestosuosikki soveltuu monipuolisesti ruuan laittoon niin raakoina kuin kypsennettyinä ja lisäksi niiden miedosta ja makeasta mausta pitävät niin lapset kuin aikuiset. Valinnan vuoden vihanneksesta tekivät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset kasvikset ry.
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin [..] 64 kiloa vihanneksia.
Vuosittainen Suomen omenasato on arviolta 10–12 miljoonaa kiloa, kun ammattiviljelijöiden tuottama sato ja kotipuutarhureiden sato lasketaan yhteen.
Nyt tämä on tullut:
Satoarvio 2023, tilanne 14.8. (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/satoarvio-2023-tilanne-148)
Vain lievästi pettyneinä, kun emme muuta odottaneetkaan, toteamme, että luomusadosta sinä ei erikseen kerrota. Tässä saatetaan jo kertoa:QuoteSeuraava, syyskuun 18. päivän tilannetta kuvaava satoarviotilasto julkaistaan 22.9.2023.
Luke julkaisee 22.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 18.9.2023.
Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
Jokaiselta viljalajilta löytyy tänä syksynä jokin laatuongelma. Viljaa uskotaan riittävän, vanhat varastotkin auttavat.
Perunan nostosesonki on meneillään. Paikoittain saadaan kohtalaisesti satoa, kun taas jossain paikoin ei päästä korjaamaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on mahdollisuudet, jos sateet taukoaisivat edes viikon puolentoista ajaksi. Ruokaperunan laatu on osittain hyvää. Tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat ja epämuodostumat sekä hukkuneet perunat, jotka toivon mukaan eivät joudu korjuussa varastoon mukaan suuren mädäntymisen riskin takia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkelysperunalla ei ole odotettavissa korkeita tärkkelyspitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan tai ollenkaan.
Taulukko 1 Luomun osuus (%) koko sadon määrästä vuonna 2022
2022
— kilps —
1.7 % Peruna yhteensä
1.6 % .Ruokaperuna
0.0 % .Varhaisperuna
0.0 % .Ruokateollisuusperuna
3.0 % .Tärkkelysperuna
1.3 % .Muu peruna
— kilps —
Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
— klips —
*) loput tärkkelysperunaa. Jota Wrangin tietojen mukaan viedään (perunajauhoina?) paljon luomuna ulkomaille.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
KM Ruutukisan voittivat OhraOraakkelit 8 843 kg/ha ruutusadolla. Oraakkelit voittivat kisan lajikeseoksella (#Sting + #Laureate). Onneksi olkoon Samuel Jussila, Matias Rönnqvist ja Kari Alasaaari! #KMRuutukisa
Samalla kun kiitämme tästä...Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
... niin kysymys kyllä tulee mieleen, että mikä estää Ruokavirastoa samaan tapaan julkaisemasta ennakkotietoja myös puutarha- ja eläintuotannosta luomuna v. 2023?
Ja mikä estää meitä kysymästä samaa näin elokuun lopulla. Jolloin muualta jo alkaa tihkua tietoja luomusadoista.
Täältä huomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25300#msg25300), ja täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207), että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.
Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.
Luomuliitto on palkinnut Vuoden Luomutuote -kilpailussa kunniamaininnalla Ikaalisten Luomun. Palkintoraadin perusteena on Luomun esimerkillinen ja kokonaisvastuullinen luomutomaattien kasvatus.
HALUATKO JATKAA LUKEMISTA?
Päivitetään tämä alkukuun tilanne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg34382#msg34382).
— klips —
Pirkka Luomu suomalainen tomaatti 400g
4,49
11,23/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-pikkukurkku-150g-luomu-suomi-1lk-6410405109774?tuote=pirkka-tomaatti-400g-luomu-fi-1lk-6410405149053)
Tietysti voi kritisoida, ettei saisi verrata tarjouksia vakihintoihin. Mutta kun luomutuotteista tuskin koskaan on tarjouksia!
Kimmokkeena tänään paperihesarin K-kaupan mainokset, joista toisessa tarjotttiin kurkkua 1 euroa kilo ja toisessa erää tomaatteja 1,5 euroa kilo.
Suomalaiset syövät kaaleja vuosittain noin 6 kiloa henkeä kohden. Keräkaalin osuus siitä on yli puolet.
Tämä pysyy yhä totena, noin:Mutta näin siis osaamme edelleen kuvitella, että kun rivitaloyhtiö haluaa oman osansa Suomen luomukaalisadosta, se ostaa yhden kaalinkerän, joka sitten jaetaan perheiden kesken, perheenjäsenten lukumäärä huomioon ottaen siten, että jokaista syöjää kohti tulee 109 grammaa.
Vuonna 2021 jokainen sai 138 grammaa.
Jos luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, miksi luomuvihanneksia tuotetaan niin turkasen vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479)?
Kananmunia tuotettiin tammi-syyskuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.(lihav. HJ)
* Kananmunia tuotettiin reilu 56 miljoonaa kiloa tammi-syyskuussa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Heinä-syyskuussa tuotanto väheni vajaa viisi prosenttia.
* Tammi-syyskuussa lattiamunien (+19 %) ja ulkomunien (+9 %) tuotanto lisääntyi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Virikehäkkimunien (-31 %) ja luomumunien (-26 %) tuotanto väheni.
* Tuotannosta noin 66 prosenttia oli lattiamunia, 24 prosenttia virikehäkkimunia, 6 prosenttia luomumunia ja 3 prosenttia ulkomunia. Kananmunia tuotettiin tammi-syyskuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Yleistilanteesta saamme tietoa:
Juuressadosta odotetaan keskimääräistä ‒ märkyys hankaloittaa paikoin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abe5439f-a811-4c84-bb00-10d1ecafeb34)
Silmämäärastämme luomusadosta ei erikseen kerrota.
Pohjois-Pohjanmaalla jäi korjaamatta viitisen prosenttia alasta, mutta Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa peräti 17 prosenttia, Luonnonvarakeskus (Luke) summaa.
Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi.
Muutama vuosi sitten lattia- ja häkkimunien osuudet olivat toisin päin. Muutoksen taustalla on muun muassa kauppaketjujen ilmoitukset lopettaa häkkimunien myynti lähivuosina.
Kun kaikilla keskusliikkeillä näyttää nyt olevan pyrkimys ohjata kulutusta luomu- ja vapaan kanan muniin. Ja kuluttajat ostaisivat virikehäkkimunia.
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
KM Ruutukisan satoveikkaukseen tuli runsaasti vastauksia. Voittosato oli OhraOraakkeleiden 8 841 kg/ha. Lähin arvaus Joose Tanner 8 845 kg/ha, kakkosena Touko Tuomainen 8 850 kg/ha. Kolmas Matti Lakso 8 854 kg/ha. Touko Tuomainen (kuvassa) palkittiin #Hermanni siemensäkillä.
Hehtaarisato (kg/ha)
YHTEENSÄ Tavanomainen Luomu
[..]
Ohra yhteensä 3 820 3 850 2 220
Kauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden osalta 3 400 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.
Hehtaarisato (kg/ha)
YHTEENSÄ Tavanomainen Luomu
[..]
Kaura 3 660 3 870 2 370
Tattarikakkujen tattarit hankitaan paikallisilta viljelijöiltä, ja jokainen erä käy läpi tarkan laadun ja maun kontrolliprosessin, jolla varmistetaan tuotteiden premium-laatu.(lihav. HJ)
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Eikä mikään estä meitä kysymästä näin lokakuun alussa, että mitäs luulette: saako Ruokavirasto julkaistua omat tietonsa ennen kuin Luke julkaisee ennakkotietonsa luomusadosta?
Vuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Luomuviljasato vuonna 2023 on yhteensä 143 miljoonaa kiloa (-20 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %
Luomuohra 14 miljoonaa kiloa (-14 %) – osuu kokonaisohrasadosta 1 %
Luomukaura 84 miljoonaa ia kiloa (-21 %) – osuus kokonaiskaurasadosta 8 %
Luomuvehnä 18 miljoonaa kiloa (-21 %) – osuus kokonaisvehnäsadosta 2 %
Luomuruis 13 miljoonaa kiloa (+33 %) – osuus kokonaisruissadosta 14 %
Luomurypsi ja -rapsi 5 miljoonaa kiloa (+58 %)
Luomuperuna 9 miljoonaa kiloa (-5 %)
Luomuherne 10 miljoonaa kiloa (+24 %)
Luomuhärkäpapu 2 miljoonaa kiloa (-32 %)
Nyt näyttäIsi siis vielä surkeammalta. Tuostakin oli vielä mahdollista tulla alaspäin. Jos Pro Agria arvioi, että ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi.
Olin silloin jo todennut tämän:Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
— klips —
*) loput tärkkelysperunaa. Jota Wrangin tietojen mukaan viedään (perunajauhoina?) paljon luomuna ulkomaille.
Marraskuussa tulemme näkemään vuodesta 2023 vielä pienempiä lukuja.
Kaura on päävilja luomutuotannossa. Luomukaurasato on jatkanut kasvuaan aina viime vuoteen asti. Tänä vuonna sato jää neljänneksen viime vuotta pienemmäksi, ja on noin 84 miljoonaa kiloa.
Luomuruis 13 miljoonaa kiloa (+33 %) – osuus kokonaisruissadosta 14 %
Luomun satotason (kg/ha) osuus tavanomaisen satotasosta kasveittain vuosina 2020, 2021, 2023e. Value merkitsee, että prosenttilukua ei voitu laskea, koska luomun tai tavanomaisen tai molempien tiedot puuttuvat. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.
(Huom. luomun "lataukseen" käyttämiä hehtaareja ei ole huomioitu.)
2020 2021 2023e
[..]
50.5 % 47.9 % 56.4 % Ruis
[..]
Tämän julkaisun huoltovarmuusnumeroon...
https://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-4-2023/
... on saatu mukaan myös tämä artikkeli:QuoteSuomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa – luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä, Minna Ala-Kyyny
Olisi kiva nähdä, kuinka monta päivää Ala-Kyyny arvioi Suomen luomulla kriisiä kestävän. (Nyt emme näe.)
Kasvukausi oli vaikea alkukesän kuivuuden ja syksyn märkyyden takia.
Viljasato on määrältään ja laadultaan riittävä, vaikka määrä on heikohko ja laatuongelmia on.
”Elintarvikelaatuisen vehnän ja kauran riittävyydestä on ollut teollisuudella huolta, mutta näillä näkymin pärjätään”, Mantila sanoo.
Luomurypsi ja -rapsi 5 miljoonaa kiloa (+58 %)
64.1 % 46.7 % 82.2 % ..Syysrypsi
Luomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 3 700 hehtaaria, joka on noin 60 % koko kylvöalasta.
Luomukasvien korjuualat (1000 ha) ja muutos (%) 2022 ja 2023. Vuosi 2023 ennakkotieto. Luken tiedot ovat kahden desimaalin tarkkuudella.
2022 2023e Muutos %
[...]
4.35 4.45 2.3 % Rypsi ja rapsi yhteensä
4.33 3.41 -21.2 % .Rypsi yhteensä
3.42 2.47 -27.8 % ..Kevätrypsi
0.90 0.95 5.6 % ..Syysrypsi
0.02 1.03 5050.0 % .Rapsi yhteensä
0.02 0.09 350.0 % ..Kevätrapsi
0.00 0.95 #DIV/0! ..Syysrapsi
[..]
Puolet viljelijöistä, jotka aikovat ostaa ensi kesälle lannoitteita, ovat hankinnan jo tehneet marraskuun puoliväliin mennessä.
MT kysyi ensi kesän lannoitehankinnoista Kantar Agrin toteuttamassa viljelijäkyselyssä.
15 prosenttia viljelijöistä vastasi, ettei osta ensi kesäksi lannoitteita ollenkaan, vaikka ei ole luomussa.
Osuus on yllättävän suuri. Pro Agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen kertoo, että hän olisi arvioinut osuuden 5–10 prosenttiin.
Lannoitteiden hinnat olivat etenkin viime vuonna ja edelleen tänä vuonna selvästi korkeammat kuin aiemmin.
”Lannoitteiden käyttöä mietitään aiempaa tarkemmin eli ostomäärät voivat olla pienempiä kuin ennen. Se, että jätetään lannoitteet kokonaan hankkimatta, on harvinaisempaa. Hyvää ja laadukasta sadontuottoa ei saada aikaan ilman ravinteita”, Peltonen sanoo.
Suomen noin 2,3 miljoonan peltohehtaarin alasta noin miljoonalla hehtaarilla kasvaa viljaa. Ensi vuonna kasvavasta viljasta on kylvetty vajaa kymmenesosa jo tämän vuoden syksyllä. Siitä suurin osa on syysvehnää eli noin 59 000 hehtaaria ja toiseksi eniten syysruista, noin 20 000 hehtaaria. Kolmanneksi eniten on kylvetty syysruisvehnää, joka on ollut harvinaisuus tähän asti Suomen pelloilla. Sen kylvöala oli tänä syksynä noin 9 000 hehtaaria.
Luomutilat suosivat ruista, ja luomun osuus syysrukiin kylvöalasta onkin noin 19 prosenttia. Luomusyysvehnän osuus on noin 5 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta.
Luomu on hyvin edustettuna myös syysöljykasvipelloilla. Luomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 2 100 hehtaaria, joka on noin 40 prosenttia niiden koko kylvöalasta.
Vaikka luomuperunan kokonaissato laski vain 5%, niin luomuruokaperunasato oli vain 3,5 milj. kiloa. Luomuperunaa siis syntyi vähemmän kuin luomulihaa.
Eli suomalaista kohti vain vähän yli puoli kiloa.
Luomuvarhaisperunan sato oli 0,0 milj. kiloa. Sen jo aavistimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg33732#msg33732).
Vilja-alan yhteistyötyhmän markkinatyöryhmä laatii arvion luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa alkaen 2019.
Arvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Tilaston seuraava julkistus 25.1.2024
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Mahtavaa!
@TuplaKari
otti pronssia #YEN Awardseissa. Euroopan kolmanneksi paras #kaura sato #Scotty -kauralla. Onnea!
Ennakkotilaston mukaan viime vuonna maitoa tuotettiin 2 132 miljoonaa litraa. Määrä on vajaan prosentin vähemmän kuin vuonna 2022.
[..]
Maitotiloja on nyt jäljellä noin kymmenesosa vuoden 1991 määrästä. Tuolloin tiloja oli noin 40 000. Meijereihin vastaanotettu kokonaismäärä vuonna 1991 oli 2 345 miljoonaa litraa.
Eli vaikka tilamäärä on reilussa 30 vuodessa pudonnut kymmenesosaan, kokonaistuotantomäärä on laskenut vain noin yhdeksän prosenttia, 213 miljoonaa litraa.
Luomumaidontuottajien määrä väheni peräti viidenneksellä viime vuoden aikana, ja tuottajien määrä tippui alle sadan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 73 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Pro Luomu ry järjestävät Luomufoorumin 7.2. klo 12-16. Seminaarissa esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg kertoo miten uusi hallitus on sitoutunut Luomu 2.0 ohjelman toteutukseenja ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta, mitä tilastot paljastavat alkutuotannon kehityksestä.(lihav. HJ)
• Nauta: Luomunaudanlihan osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko vakiona vuodesta 2007. Vuonna 2021 se oli 4,0 % ja vuonna 2022 hieman laskenut 3,4 %. Naudalihan kokonaistuotanto pysyi samana, 4,0 %.
• Sika: Luomusianlihan osuus kokonaistuotannosta on ollut vähäistä, mutta myös melko vakio. Vuonna 2021 osuus oli 0,4 %, mikä pysyi samana myös vuonna 2022.
• Lammas: Luomulampaanlihan osuus kokonaistuotannosta on suhteellisen korkea verrattuna muihin tuotteisiin. Vuonna 2021 osuus oli 24,2 % ja vuonna 2022 nähtiin pientä laskua 22,7 %
• Kananmunat: Kananmunien luomutuotanto on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus kokonaistuotannosta oli 2,0 % ja se nousi 6,8 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 se kasvoi edelleen 8,3 %:iin.
• Vehnä: Vehnän luomutuotannon osuus on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2 % ja se kasvoi 2,7 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 luku nousi hieman 2,6 %.
• Ruis: Rukiin luomutuotannon osuus kokonaistuotannosta on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 9,8 % ja se nousi huomattavasti 15,1 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus laski hieman 14,3 %:iin.
• Kaura: Kauran luomutuotanto on nähnyt merkittävää kasvua. Vuonna 2007 osuus oli 3,4 %, ja se nousi 7,4 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 kasvu jatkui voimakkaasti 8,9 %:iin.
• Peruna: Vaikka perunan luomutuotanto on kasvanut, sen osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko matalana. Vuonna 2021 osuus oli 2,0 %, mutta vuonna 2022 se laski hieman 1,7 %:iin.
• Herne: Hernettä on tuotettu luomuna kasvavissa määrin. Vuonna 2007 osuus oli 11,5 %, vuonna 2021 osuus kasvoi 11,7 %:iin ja vuonna 2022 luku laski hieman 8,7 %:iin.
• Härkäpapu: Härkäpavun luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2021 osuus oli 14,2 % ja vuonna 2022 osuus kasvoi huomattavasti 15,6 %:iin.
• Maito: Maidon luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2 % ja se nousi merkittävästi 3,7 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus pysyi melkein samana, 3,8 %.
Luomuviljasato vuonna 2023 oli yhteensä 142 miljoonaa kiloa (-21 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %.
Luomualaa on 310 719 ha, osuus 13,7%. Laskua siinä edellisestä vuodesta 8%. Viljelyalasta varsinaista luomuhyväksyttyä viljelyalaa on 287 045 hehtaaria. Sen osuus Suomen viljelyalasta on 12,7%. Sitä osuutta käytämme nyt suhteutuksiin, kun saamme uusia luomun tuotanto- tai myyntitietoja.
Nyt Ruokavirastoa ei tarvitse tähän tapaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33667#msg33667) kiittää. Sen puuttuvat tilastotaulukot eivät vieläkään löydy täältä:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Sillä Ruokavirastolle on ollut mahdollisista ne kesäkuusta 2023 ne julkaista. Tai viimeistään heinäkuusta. Mutta se ei ole tapahtunut edes vielä tammikuussa 2024. Tänään.
Mutta helmikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31490#msg31490) ne viime vuonnakin julkaistiin (maaliskuussa lopullisesti). Ja hyvin myöhään aikaisempinakin vuosina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207).
Vuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Vuonna 2023 maitoa tuotettiin 2 174 miljoonaa litraa, mikä on vajaa prosentin vähemmän kuin vuonna 2022. Meijerimaidon määrä oli 2 132 miljoonaa litraa.
Maidontuottajien määrä väheni vuoden aikana kahdeksalla prosentilla. Vuoden lopussa oli noin 4 200 maidontuottajaa.
Luomumaitoa tuotettiin hieman yli 73 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luomumaidontuottajien määrä väheni viidenneksellä viime vuoden aikana, ja tuottajien määrä tippui alle sadan.
Viljelijät ovat yli sata vuotta rakentaneet kuvan suomalaisesta peltokasvituotannosta antamalla satotietonsa tilastointia varten. Luken tilastopalvelut jatkaa tiedon koostamista tuottaen kaikkien saataville nykyhetken ja koko satavuotisen tilastoinnin tiedot. Nyt tilastointiin on lisätty satopotentiaali, joka antaa viljelijälle mahdollisuuden arvioida oman tuotannon tehokkuutta suhteessa oman alueen satopotentiaaliin.
Hehtaarisato on mittari, jolla viljelyn tehokkuus on mielekästä mitata. Nyt jokainen viljelijä voi tarkistaa satotilastosta, kuuluuko vuonna 2023 oma sato parhaan kymmenyksen joukkoon.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastossa on perinteisesti julkaistu keskisatoja. Ne ovat kertoneet, paljonko hehtaarin alalta eli 10 000 neliömetrin alalta on keskimäärin kiloina saatu viljelykasveista satoa.
Se on hyvä suure, kun arvioidaan, kuinka paljon satoa joltain tietyltä alueelta (maakunta) saatiin tiettynä vuonna ja onko uusin kasvukausi tuottanut surkean, keskimääräisen vai jopa erinomaisen sadon. Keskisatojen avulla on myös mahdollista vertailla alueita vuosittain tai kasvilajeittain, ja vertailla luomun satotasoja tavanomaisen viljelyn satotasoihin. Kaikki tämä on tarpeellista ja todella mielenkiintoista.
Tuo on jännä havainto. Luomumaidon myyminen tavanomaisen joukossa oli takavuosina tavallista, ja se jopa tunnustettiin. Nyt on palattu siihen?
Tehkäämme tosiaan noin. Katsokaamme, mitä tilastoista irtoaa.
***
Kuuluisiko tämän tilaston tarkastelu tähän triidiin:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-tuottajahinnat/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-2023
Vai avataanko sille oma triidi?
Suomessa tuotettiin viime vuonna lihaa 389 miljoonaa kiloa. Suurin siivu näistä kiloista on sianlihalla, vaikka sen määrä väheni.
[..]
Luomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, josta naudanlihan osuus oli noin 80 prosenttia. Luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta, kun taas luomusian- ja luomulampaanlihan tuotanto väheni.
Erilaisia ympäristönurmia ja kesantoja ennustetaan olevan yhteensä 226 800 hehtaaria. Viime kesänä niitä oli 216 200 hehtaaria.
Luonnonvarakeskuksen tilastoista (https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2022) selviää, että keskivertosuomalainen syö nykyään vajaat 65 kiloa tuoreita vihanneksia vuodessa, ja tästä määrästä yli 10 kiloa on tomaatteja. Suomessa syödyistä tuoreista tomaateista noin 60 prosenttia on kotimaisia
Satopotentiaalin vertailuissa havaittiin, että luomutilat voivat saavuttaa palkokasveilla suurempia ja monilla viljoilla lähes samansuuruisia satotasoja kuin mediaanitilat tavanomaisessa tuotannossa.
Tulokset osoittavat, että suomalaisilla luomutiloilla olisi mahdollisuudet parantaa satotasoja enemmän
kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla tiloilla. Tilojen saavuttamaan satotasoon vaikuttaa kasvilajin
ja viljelytekijöiden lisäksi myös viljelijöiden asettamat tavoitteet ja päätökset. Erinomaisia satoja
saavuttavien luomutilojen viljelykäytänteiden tarkastelu voisi antaa arvokasta tietoa luomutuotannon
kehittämiseen Suomessa.
Luomutilat saavuttivat keskimäärin 65 % tavanomaisen tilan sadoista.
Luomu tuotti vain noin 40 prosenttia viljasta tavanomaiseen verrattuna! Edes luomun satotason tuplaaminen ei siis riitä!
Kasvihuonevihannestuotanto oli 88 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 50 miljoonaa kiloa. Tomaattia tuotettiin 30 miljoonaa kiloa, josta erikoistomaatteja oli 6 miljoonaa kiloa.(lihav. HJ)
Maailmanpankin mukaan Suomen tilastoekosysteemi on maailman paras.
[..]
Suomessa hallitus toisensa jälkeen rakentaa ohjelmaansa tilastoihin nojautuen ja pyrkii niiden avulla ennakoimaan mahdollisimman tarkasti jokaisen lakimuutoksen seuraukset. Tällä on hyvin suuri vaikutus esimerkiksi siihen, millaisia ratkaisuja voi ja kannattaa tehdä juuri nyt julkisen talouden säästöurakassa.
Hehkutettu tietopohjainen valmistelu tarvitsee rukkaamattomia tietoja, ja niitä tarjoava saa istua toimistossaan huomennakin, vaikka tiedot olisivat hallituksen kannalta huonoja.
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
Luomuperuna 8 miljoonaa kiloa (-9 %)
Kasviksia suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Tämä määrä saadaan kuudesta, oman kämmenen kokoisesta annoksesta. Lapselle suositellaan vähintään viittä, oman kämmenen kokoista annosta päivässä.
Yksi annos eli noin kourallinen on esimerkiksi
yksi keskikokoinen tomaatti,
yksi keskikokoinen porkkana,
1½ dl raastetta tai vihersalaattia,
1½ dl kypsennettyjä kasviksia eli lämmintä kasvislisäkettä,
1 dl marjoja, tai
yksi hedelmä
Tähän määrään ei lasketa perunaa eikä mehuja.
Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin yhteensä 282 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.
Vuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Luomuperuna- ja puutarhatuotanto Uudellamaalla
• Uudellamaalla on Suomen suurin
puutarhakasvien luomuhyväksytty
tuotantoala 261,4 ha pitkälti
tarhaherneen ansiosta
• Tarhahernettä viljellään yhä eniten
Uudellamaalla (197,3 ha), vaikkakin
tuotantoala väheni vuodesta 2020 64%
• Luomuperunaa viljellään varsin vähän
ja sen tuotantoala on kahdeksassa
vuodessa melkein puolittunut
Ku v a : M i ka V i t i kka LÄHDE: RUOKAVIRASTO, 2021 7
LUOMU KÄY HYVIN KAUPAKSI
UUDELLAMAALLA
Hernekeitto saattaisi olla Suomen ruokaturvan pelastus.
Viherlannoitusnurmi olisi luonteva vaihtoehto ilmoittaa luomutilalla lohkoja, joilla kasvaa nurmikasvusto ja joilta ei korjata satoa. Tällä hetkellä kyseiset lohkot ilmoitetaan pääasiassa säilörehunurmina. Menettely aiheuttaa pellonkäytön tilastointiin virheen, jossa säilörehuala yli korostuu. Ainoa todellinen merkitys monilajisen viherlannoitusnurmi-toimenpiteen kieltämisestä luomuviljelyssä on taloudellinen eli luomuviljelyn tukitason alentaminen. Myös luomutiloja pitäisi kannustaa viljelemään monilajisia viherlannoitusnurmia, jotka sitovat yksipuolisia nurmia tehokkaammin hiiltä maahan.
Viherlannoitusnurmien tukea ei makseta seuraavista aloista:(lihav. HJ)
Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala
Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala
Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään 18.–24. maaliskuuta. Suomalaisille kurkku maistuu, sillä syömme sitä keskimäärin yhdeksän kiloa eli miltei 30 kurkkua henkeä kohden vuodessa. Vuosittainen kasvihuonekurkun sato on noin 50 miljoonaa kiloa.
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme): – klips –
Luomutuotantoalan kehitys 3
Luomuviljely 4
Luomutilat 5
Kasvintuotanto 7
Puutarhatuotanto 8
Kotieläintilat 10
Kotieläintuotanto 11
Luomukeruualueet 13
Luomukeruu 14
Suomen luomumarkkinat 16
Luomutuotteet kaupassa 17
Luomualkoholijuomat 18
Luomu ammattikeittiöissä 19
Koulujakelutuki 20
Luomun käyttöä halutaan lisätä 21 (kun valtiovallan tavoitteet eivät vieläkään ole muuttuneet!)
Suomen luomuvienti 22
Luomukuluttaja 24
Suomalaiset luottavat luomuun 25
Suomalaiset ja vastuullisuus 26
Inflaatio 27
Käyttöönotettavan jouston myötä ehdollisuuden tuottamattoman alan vaatimuksen (GAEC 8 -vaatimus) voi täyttää kesannon lisäksi vaihtoehtoisella tavalla. Vaatimuksen voi täyttää myös typpeä sitovilla kasveilla ja käyttämällä välikasveja. Tämä mahdollistaa viljelijälle esimerkiksi viljelysmaan rakenteen parantamisen. Typpeä sitovien kasvien kasvuston saa hyödyntää. Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää tuottamattoman alan vaatimusta täyttävällä pinta-alalla. Lisäksi lannoitus on kielletty kesantona ilmoitettavalla tuottamattomalla alalla. Suojellut maisemapiirteet tulee säilyttää aina.(lihav. HJ)
Kaiken kaikkiaan systeemi on taas onnistuttu rakentamaan niin monimutkaiseksi, että siitä on tullut aika läpinäkymätön. Se kaipaamani tavoite, että latausrurmille luotaisiin tilastoissakin oma luokkansa, on ilmeisesti liukumassa yhä kauemmaksi.
Tästä ei voi syyttää EU:ta. Se ei tuota suomalaisille viljelijöille unionin monimutkaisinta tukijärjestelmää. EU:n tuottamien vaatimusten esittelyyn riittäisi sama 12 sivua kuin vuonna 1995.
Monimutkaisuus tehdään täällä ihan itse. Valmisteluvaiheessa tuottajajärjestöt, luontojärjestöt ja muut sidosryhmät täyttävät toiveiden tynnyrin äärimmilleen. Sitten ihmetellään, kun on niin monimutkaista.
Luomukeruualueita enemmän kuin ennen
Luomukeruualueita oli vuoden 2023 tiedon mukaan runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria. Aiemmin luomualueita oli vain Lapissa sekä Oulun-Kainuun alueella, nyt luomualueita on myös muualla Suomessa.
Luomumustikkaa tuli myyntiin 2,5 miljoonaa kiloa. Luomumustikan osuus koko mustikkamäärästä oli 61 %. Luomupuolukan määrä aleni alle puoleen ja luomulakan määrä alle neljäsosaan viimevuotisesta. Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen roskaisen että roskaisen luomumarjan.
Vuonna 2023 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2023 myyntiin
kaikkiaan 2,5 milj. kg (4,3 milj.kg v. 2022). Luomupuolukan
määrä aleni alle puoleen ja luomulakan määrä noin neljäsosaan
viimevuotisesta.
Marjoille poimijatieto ilmoitettiin 87 %:lle
määristä ja sienille 100 %:lle. Vastanneiden yritysten
mukaan ulkomaalaiset poimijat keräsivät
luonnonmarjamääristä viime vuonna 87 %, mutta sienistä
vain 10 % (v. 2022 vastaavat lukemat 92 % ja 16 %).