Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Tuo on todellakin tärkeä näkökulma. Alustava yritys kuukkelilla tuotti yhden maininnan, että tieteellisiä vertailuja luomu- ja tavanomaisen viljan laadusta olisi tehty vähän. Mutta jotain olisi kuitenkin tehty?

Mainintoja löytyi myös siitä, että luomuviljan. laatu "vaihtelee". Josta siis voisi päätellä, että laatu voisi olla ongelma. Erityisesti ilmeisesti vehnässä.

Viime vuonna (2012) erityinen ongelma on ollut DON-hometoksiini. Mainittiin em. Eviran raportissakin:

Vaikka hometoksiineja ei tässä julkaisussa käsitellä, niin on kuitenkin huomioitava, että etenkin kauralla on koko maassa todettu korkeita deoksinivalenoli (DON) pitoisuuksia, jotka ovat joissain tapauksissa ylittäneet elintarvikekäytölle asetetut raja-arvot.

Onko näin enemmän luomussa, en kuitenkaan ole löytynyt tietoa.

[Heikki Jokipii]

HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:

– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.

Vastaaja, luomuviljelijä, tässä Vihreän Langan uutisessa päättää unohtaa koko metaanin:

Kuinka suuria arvioisit tuotteidenne jalanjälkien olevan verrattuna tavanomaisiin naudanlihajalosteisiin?

”Toivon, että ylipäänsä luomulihan jalanjälki olisi pienempi. Pienellä lähitilalla tuotettu luomuliha ei välttämättä aina ole vähähiilisin vaihtoehto, sillä sitä on saatettu joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, ja esimerkiksi makkaroiden mausteita on voitu tilata ulkomailta.”

Eikä toimittajakaan katso tarpeelliseksi tuoda asiaa esille.

PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?

[Matti Pekkarinen]

Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän.
http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm
Luomun osalta päästöjä lisää myös runsaampi maanmuokkaus.
Karjanlantaa käytetään molemmissa... luomussa usein kompostoiden tai lietelannan kohdalla ilmastaen, mutta hiili päätyy taivaalle myös kun käytetään "raakaa" lantaa.

[Heikki Jokipii]

Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän

Minusta tästä syystä metaanin merkitys korostuu, vertailussa.

Täytyy ehkä kuitenkin vielä tarkistaa tämä Maailman tila –kirjakin, tässä. Nimittäin tästä Maaseudun Tulevaisuuden kirjan tietojen pohjalta tekemästä uutisesta …

Maailman maatalous entistä energiatehokkaampaa

... tulee yllättävää taustatukea em. ajatukselle, että juuri hiilidioksidin merkitys maatalouden päästöissä olisi, ainakin maailmanlaajuisesti, toissijainen:

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä lähes puolet on metaania, jota syntyy eniten märehtijöiden ruuansulatuksessa.

Runsas kolmannes päästöistä on typen oksideja ja 14 prosenttia hiilidioksidia.

***

Onko tässä odotettavissa jonkun sortin puolueetonta arviota? Joka ottaa huomioon kaikki?

Jos tämä MTT:n suunniteltu "laskuri" keskittyy (Vihreän Langan mukaan?) vain hiilidioksidiin, niin edellä olevien prosenttilukujen valossa se antaa luultavasti hyvin väärän kuvan asiasta, ja varsinkin luomulihasta.

Tämä siis oletuksella, että nk. kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi nyt ilmaston muuttumisen  "veturina".

***

Otsikossa on "hyötysuhde". Mutta tämä keskustelu pysyy silti aiheessa, koska hyötysuhteen rinnalla tietysti voidaan myös laskea "vahinkosuhde". Jos (ja kun) maataloudesta tulee tiettyjä haittoja, ne voidaan laskea samaan tapaan, vaikka ne olisivat ulkoisiakin, eivät suoraan tilan taloutta.

[Matti Pekkarinen]

10.5.2013 MT:ssä onkin juttu  ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)

[Heikki Jokipii]

PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?

Ei ole.

Ei tarvinnut edes kysyä, MTT:n sivulta …

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista

… ja vielä selvemmin sen linkistä ...

Mikä hiilijalanjälki on?

… selviää, että MTT:n tutkimuksessa kyllä otetaan huomioon myös metaani ja typpioksiduuli, vaikka asia ilmaistaankin hiilidioksidiekvivalentteina.

[Jarrumies]

Huomasin tänään, että Evira on julkaissut tarkennetut tilastot luomutuotantoalasta:
31.12.2012
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf

Tarkennetun tilaston mukaan luomussa (+ siirtymävaiheessa) oli vuonna 2012 8,7 % peltoalasta.

Ennakkotilastossa vastaava luku oli hieman isompi, 9.0 %:
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
Ennakkotietoja 1.9.2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/ennakkotietoja_2012.pdf

Hieman yllättävää on, että myös osa aiempien vuosien luvuista on muuttunut, mm. luomutoimijoiden määrät ja tilakoot. Muutokset ovat aika pieniä mutta noita uusia lukuja kannattaa käyttää laskelmissa.

Uutuus tarkennetussa tilastossa on se, että nyt siirtymävaiheen peltoalan määrä on eritelty. Tosin sen prosenttiosuudet joutuu laskemaan itse käyttämällä Matildan "Käytössä oleva maatalousmaa 2012" -tilastoja:
 http://www.maataloustilastot.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2012_fi

Tässä osuudet koko maan peltoalasta vuonna 2012 laskettuna kahden desimaalin tarkkuudella:

Luomun + siirtymävaiheen osuus:
 100*197751/2285200 =   8.65 %

Luomun osuus (ilman siirtymävaihetta):
100*161190/2285200 =   7.05 %

Siirtymävaiheessa olevan alan osuus:
100*36561/2285200 = 1,60 %

Siirtymävaiheessa olevan alan tuotantoa ei voida myydä luomuna ja kyseinen ala ja sen sato esiintyy tilastoissa käsitttääkseni tavanomaisena. Siirtymävaiheessa oleva peltoala ja sen todennäköisesti heikko sato laskee näin monissa satotilastoissa ja vertailuissa  tavanomaisen viljelyn satolukuja luomuun verrattuna. Ja näin hieman vääristää vertailuja luomun eduksi.

[Jarrumies]

Maaseudun tulevaisuus julkaisi Maaseudun tiede liitteessään 16.12.2013 muutamia tietoja kauran ja rukiin sadoista (vuosi 2012 tai 2013, ei käy selvästi ilmi jutusta). Tiedot perustuvat Eviran Anne Mäittälän ja Elina Sieviläisen antamiin tietoihin.

Keskimääräiset hehtaarisadot:
kaura: luomu 2444 kg/ha, tavanomainen 4029 kg/ha
ruis: luomu 1763 kg/ha, tavanomainen 3657 kg/ha

Luomun satotasoja tavanomaiseen verrattuna ei ollut laskettu mutta lasken ne tähän noista luvuista:

Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna huomioimatta välivuosia:
Kaura: 60,7 %     Ruis: 48,2 %

Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna, kun huomioidaan luomuviljelyn 2 välivuotta 5 vuoden jaksolla ( eli vähennetään 40 %):
Kaura: 36,4 %     Ruis: 28,9 %

Vehnästä ja ohrasta ei lukuja julkaistu mutta nekin varmaan saisi, jos joku (vaikkapa Ylläpitäjä) kysyisi. Jutussa oli maininta: Lisätietoja anne.maittala@evira.fi , puh. 040 7401300.

Lehdessä oli samassa jutussa myös muita kiinnostavia lukuja mutta juttua ei ole (ilmeisti) julkaistu netissä. Uusi tieto, juttu netissä: http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jutussa oli valaiseva kuvio satotasoluokista, jossa oli yhdistettynä kaura, ruis, vehnä ja ohra. Alimmassa satotasoluokassa <=2000 kg/ha oli luomun osuus näytteistä yli 40 % ja tavanomaisen alle 5 %.

Kahdessa ylimmässä luokassa ei ollut kuviossa ollenkaan luomua, kun taas tavanomaisia oli toiseksi ylimmässä luokassa 4501-5000 kg/ha n. 14 % ja ylimmässä 5001+ kg/ha luokassa oli tavanomaista n. 10 %. Kuviosta näkyy, ettei Suomessa taida olla tiloja, joilla luomun avulla päästäisiin hyviin satoihin.

Vaikka "nykyaikaista" luomuviljelyä on Suomessa harjoitettu jo ainakin parikymmentä vuotta eivät kokeneetkaan luomuviljelijät näytä pääsevän hyviin satoihin.

Luomun keskimääräisiä huonoja satoja ei myöskään selitä se, että aloittelevat tai pysyvästi poropeukaloiset luomuviljelijät vain laskisivat keskiarvoja eivätkä luomun huiput heidän vuokseen pääsisi keskiarvoissa  näkyviin. Niin on, että huippuja ei ole.

[Jarrumies]

Luomun satotietoja vuodelle 2013 tuli tänään:
Tiken tiedote:
http://www.maataloustilastot.fi/node/3563

Luomusatotilastot 2013:

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto

Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812

Kannattaa tutustua itse tilastoon, koska siitä ilmenee oleellisempia kokonaistilannetta kuvaavia seikkoja kuin tiedotteesta. Tilastosta ilmenee, että luomun osuus kokonaissadosta ei ole noussut. Kokosin yllä olevista lähteistä tiedot seuraavaan taulukkoon:

Luomun osuus kokonaissadosta
                                                               Vuosi
                                                       2013       2012

Leipävilja (vehnä, ruis)                      1,9 %       2,1 %
Rehuvilja (ohra, kaura, seosvilja)        2,3 %       2,3 %
Viljat yhteensä                                2,2 %        2,2 %

Luomun osuus on laskenut leipäviljoissa, rehuissa sailynyt ennallaan ja viljoissa yhteensä säilynyt ennallaan (laskettuna yhden desimaalin tarkkuudella).
Kun ottaa huomioon sen, että luomun osuus peltopinta-alasta on noussut edellisvuodesta, niin luomuviljan satotaso kokonaisuudessaan on heikentynyt suhteessa tavanomaiseen verrattuna vuoteen 2012.

Luomusadot 2006-2012 :
http://www.maataloustilastot.fi/luomusato-vuonna-2012_fi

Seuraavaan taulukkoon yhdistin tiedot yllä olevista lähteistä:

Luomusadot, viljat yhteensä

Vuosi  sato kg/ha

2006      1 950
2007      2 080
2008      1 950
2009      2 020
2010      p.t.
2011      2 120
2012      2 070
2013      2 120

Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon.

Taulukkoon pitäisi rinnalle lisätä vertailtavaksi tavanomaisen viljan sadot. Onko niitä muuten jossakin valmiina?

Tiken tilastoissa on kyllä kokonaissadot:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

Mutta kokonaissadoista pitäisi puhdistaa pois luomun osuus jotta saataisiin tavanomaisen sadot. Miksei Tike muuten halua julkaista selkeitä vertailuja luomun ja tavanomaisen välillä? Heillä on siihen tarvittavat tiedot helposti saatavilla.

[Heikki Jokipii]

"Tuo koruntont' on kertomaa".

***

Tämä Maaseudun Tiede löytyi netistä täältä:

http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jarrumiehen mainitsema artikkeli löytyy sivulta 15.

Siellä voi nyt visuaalisesti tarkastella sitä, miten tavanomaiset ja luomutilat jakautuvat näihin erilaisiin luokkiin, hehtaarituottonsa mukaan.

Perussanoma oli tuossa artikelissa, että viljan laadun suhteen ei olennaista eroa löytynyt. Väliotsikkoon asti oli kuitenkin tullut tieto, että luomurukiin laatu on heikompi. Sikäli kuin osaan arvioida, missään osassa laatukisaa luomu ei voittanut.

Olin yhteydessä puhelimitse Anne Mäittälään, ja hän kertoi, että ko. artikkeli oli tutkimuksen ensimmäinen julkistus, mutta siitä tulee vielä Eviran sivuille laajempi selostus. Varsinaista tieteellistä julkaisua asiasta ei ole tulossa.

Kysyin, voisiko hänen aineistonsa pohjalta arvioida, miten se, miten kauan pelto on ollut luomussa, vaikuttaa satotuloksiin, mutta vedin vesiperän: hänen aineistonsa on osaotos Tike/Matildan aineistosta. Josta jo kysyimmekin, eikä ko. tietoa siellä kysytä.

Mäittälän kanssa keskusteltaessa tuli esille, että tämän em. asian tutkiminen voisi olla sinänsä mielenkiintoista, eikä välttämättä niin vaikeaa, koska jokaisesta tilasta kuitenkin on virallinen tieto, koska se on hyväksytty luomutilaksi (eli asiaa ei välttämättä tarvitse erikseen edes kysyä, jos tiedetään tila). Mäittälän "mietintämyssyyn" asia siis jäi.

[Heikki Jokipii]

Mäittäläkään ei muistanut, että sellaisia tutkimuksia olisi ainakaan Suomessa tehty, joissa olisi seurattu luomusatojen kehitystä ajan myötä, luomuun siirtymisen jälkeen.

Mikä on oikeastaan kummallista, siihenkin nähden, että luomuväenkin perinteinen iskulause/teoria on ollut, että kyllä, sadot kyllä saattavat hetkeksi pienetä luomuviljelyyn siirryttäessä, mutta sitten kasvavat, jopa entiselleen tai yli (kertojasta riippuen). Kuvittelisi, että selvästi luomuun kallellaan olevat tutkimuslaitokset ja/tai -projektit olisivat halunneet näyttää tämän toteen.

Onko tätä tutkittu ulkomailla?

Tämä aihe on sen verran mielenkiintoinen ja kun se ei ihan kuulu tämän triidinkään otsikon alle, niin avataanpa sille ihan oma aiheensa:

Luomusatojen kehitys ajan myötä

[Heikki Jokipii]

Tuolla edellä (18.12.13) Jarrumies läpikävi luomuviljojen tilannetta. Laitetaanpa jatkoksi Pro Luomun katsaus samaan asiaan (vaikkakin aiemmalta satokaudelta). Melkoisen "surumielinen" on sekin tarina, vaikka yrittääkin pitää yllä toiveikasta ilmettä ("käyttö kasvoi"):

Luomuviljan markkinakatsaus 2012/13: tuotanto laski, käyttö kasvoi

Täsmälleen sama kuva siitäkin tulee: asia on täysin jämähtänyt paikoilleen. Ja tämä koskee myös vientiä.

Tämä keskustelu alkoi luomun ja tavanomaisen energiallisesta hyötysuhteesta, ja sen asian arvioimisessa voimme varmaankin yhä käyttää sitä noin 50-60% luomusatoarviota, koska oletettavasti luomun välivuodet eivät juuri (tai ainakaan paljon? Kuinka muuten on?) kuluta ylimääräistä energiaa. Mutta jos arvioimme sitä, mikä on kummankin suhteellinen tehokkuus maankäytön kannalta, meidän ei kyllä pidä enää suostua mukisematta tuohon noin puolet -arvioon! Kyllä se on vain yksi kolmasosa: asian voi laskea siitä tiedosta, että noita välivuosia on, tai sitten noista tilastoista, joissa luomun osuus viljapelloista on noin/vähintään kolmikertainen suhteessa sen osuuteen tuotetusta sadosta.

[Jarrumies]

Laskin vuoden 2013 luomutuotantoalan ilman siirtymävaiheen (SV) alaa, koska Eviran tilastotaulukkoon se ei ole mahtunut:

Eviran Maataloustilastojen mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 206365 ha eli 9,0 % käytössä olevasta maatalousmaasta (2283310 ha).

Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171776 ha. Sen prosenttiosuutta taulukkoon (ks. lähde 1 ja 2 alla) ei ole laskettu mutta se on helppo laskea itsekin. Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa v. 2013 oli 7,5 % (laskutoimitus:  100*171776/2283310 = 7,5).

Edellisenä vuonna 2012 luomun (ilman SV) osuus oli 7,1 %.

Siirtymävaiheessa olevan pellon tuotantoa ei saa myydä luomuna. Ilmeisesti vertailuissa luomusatoihin olisi käytettävä luomualaa ilman siirtymävaihetta. (Tosin tiedot luomusadosta kerätään kyselyillä luomuviljelijöiltä joten saattaa olla, että he ilmoittavat myös siirtymävaiheenpeltojen sadon luomuksi kyselylomakkeissa. Arviota asiasta pitäisi kysyä Tikestä.)

Luomusadon osuus viljojen kokonaissadosta vuonna 2013 oli 2,2 % (ks. lähde 3). Myös edellisenä vuonna 2012 luomusadon osuus oli sama 2,2 %.

Lähteet:
1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.

3. Luomusato vuonna 2013   18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

[Heikki Jokipii]

Kun Jaakko Nuutila Etelä-Suomen Sanomissa kertoo, että ...

Luomuketju katkeaa usein matkalla kuluttajalle

... ja siinä yhteydessä, että ...

–  Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Se on järjettömän suuri luku. Hävikkiin pitäisi puuttua heti, jos Suomessa halutaan lisätä nopeasti luomun määrää, Nuutila toteaa.

... niin samalla hän tulee kertoneeksi myös, että koko luomutuotannon osuuden Suomessa täytyy olla selvästi alle 2% kaikesta maataloustuotannosta. Kun otamme huomioon luomumyynnin osuuden kaikesta, luomutuonnin ja luomun korkeammat hinnat.

Ja tämä siis tilanteessa, jossa jo yhdeksän prosenttia peltopinta-alasta on luomuviljelyä

Näin, Nuutilan tuon tiedon pohjalta, aiemmin käyttämämme kerroin, 1/3, taitaa olla liian suuri, oikeampi olisi siis 1/4 tai jopa 1/5.

***

Luultavasti Nuutila tulevassa (aika kauan valmistelemassaan) väitöskirjassa "luomun ylivoimatekijöistä" ei tule ko. tekijöiden joukkoon lukemaan hehtaarituottoa.

[Jarrumies]

No lasketaan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta likimäärä.

Jos oletamme seuraavaa:

1. Luomun osuus euromääräisestä elintarvikemyynnistä = 1,7 % vuonna 2013 (viime vuonna 2012 oli 1,6 %)

2. Luomusta päätyy luomuna myyntiin 60 % (Jaakko Nuutila: "Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna").

3. Luomun kotimaisuusosuus on 70 % (toisin on näkyvyt myös lukuja että tuonnin osuus luomusta olisi jopa 40%)

4. Luomun hinta on 2-kertainen tai 1,5-kertainen tavanomaiseen nähden.

Tällöin saamme luomun tuotanto-osuudeksi koko elintarviketuotannon volyymistä:

Jos hinta on kaksinkertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/2)  = 0.99% eli noin 1,0 %

Tai jos hinta on vain 1,5-kertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1.5)  =1.32 eli  noin 1,3 %

Kahteen prosenttiin päästään vain,
jos oletetaan luomun olevan kaupassa samanhintaista kuin tavanomainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1) = 1.98 % eli noin 2,0 %

***

Tiken luomutilastoista tiedämme, että koko viljasadosta vuonna 2013 luomuviljan osuus oli 2,2 %.
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Nuutilan luku 40 % koski koko luomutuotantoa, josta luomuvilja on vain osa. Saattaa olla, että tuotetusta luomuviljasta päätyy myyntiin luomuna suurempi osa kuin muusta luomutuotannosta. Mikähän mahtaa olla viljan ja viljatuotteiden osuus koko luomumyynnistä?

Onko tarkempaa tietoa tuoteryhmittäisestä luomutuotannosta ja -myynnistä kuin tämä niukka Pro Luomun julkisuuteen antama tieto:

http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/

Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.