Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Tottakai juhlia tätä täytyi:

10-vuotisseminaarissa inspiroiduttiin luomututkimuksen tulevaisuudesta

Ja näin täytyi puhua:

Juhlapuheen pitänyt maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio painotti luomun merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, luomun kehittämismahdollisuuksia Luomu 2.0 -ohjelman pohjalta ja yhteistyön merkitystä alan tulevaisuuden osalta. Jotta luomumarkkinoiden vetovoima säilyisi, on kunnolliselle luomutuotevalikoimalle, voimien laajemmalle yhdistämiselle ja luomun vientimarkkinoiden kehittämiselle tarvetta.

Tuohon seminaariin eivät ehkä ehtineet tiedot luomun heikentyneistä näkymistä, alamäestä. Tai valtiovallan tähänastisen selvän tuen rapautumisesta.

[Heikki Jokipii]

Täällä löytyy tällaisia hankkeita:

Kaksitoista hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa

Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden 21.6.2023 päättyneeseen teemalliseen ideahakuun lähetettiin kaikkiaan 43 hankeideaa. Arviointiryhmä valitsi 12 ideaa jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hankehakuun. Valtakunnallisten hankkeiden rahoittamiseen arvioidaan käytettävän vuoden 2023 rahoituskehyksestä yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa.

Sieltä tässä esille tämä:

Teema 1: Yhteistyötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen sekä luonnonvarojen kestävään hoitoon  

Helsingin yliopisto: Askelmerkit kohti 25 % luomua: vaihtoehdot ja suositukset luomu 25 % -tavoitteen saavuttamiseksi (VALUT)

Tässä projektissa on kolme tavoitetta:

(1) Selvitetään mitkä ovat luomutuotannon 25 % pinta-alatavoitteen saavuttamisen vaikutukset alueellisesti ja tuotantosuunnittain tarkasteltuna keskeisimpiin maatalouden kestävyyshaasteisiin.

(2) Selvitetään miten ja missä luomuviljelyä tulisi lisätä, jotta pinta-alatavoitteen saavuttaminen tukisi parhaiten edellä mainittuja kestävyystavoitteita CAP-suunnitelma huomioiden.

(3) Laaditaan alueellisia toimenpidesuosituksia tulosten perusteella.

Yhteyshenkilö: Johan Ekroos

[Heikki Jokipii]

Tulossa tällainen tilaisuus:

Käykö luomu kukkarolle?

Toimittaja Jari Hanskan juontamassa Luomuinstituutin tapahtumassa keskustellaan luomusta kansalaisen kuten opiskelijan ja eläkeläisen näkökulmasta, mutta myös laajemmin yhteiskunnankin kannalta .

Tapahtuma-aika ja paikka
03.10.2023 klo 17:00-19:00
Helsingin yliopiston Tiedekulma
Yliopistonkatu 4, Helsinki

Meitä helsinkiläisiä yhdistyksemme jäseniä osallistuminen tuohon tilaisuuteen alkoi vahvasti kiinnostaa. Eläkeläinenkin olen!   

[Heikki Jokipii]

Tällainen idea (tai haavekuva) tietysti on ollut Luomuinstituutinkin perustamisen takana:

Sveitsissä luomua on tutkittu jo 70-luvulta: ”Saadaan paljon aikaan, kun yhden aihealueen ympärille on keskitetty paljon tutkijoita”

[Heikki Jokipii]

Tämä on tunnustuksellisen tieteen tehtävä. Nostaa esiin tällaisia tutkimuksia:

Luomuruoan yhteys terveyteen – tuloksia laajasta ranskalaisesta seurantatutkimuksesta

Yksi laajaan ranskalaisaineistoon perustuvista tutkimuksista selvitti luomuruoan kulutuksen yhteyttä kokonaissyöpäriskiin sekä erikseen eri syöpätyyppeihin lähes 70 000 osallistujalla noin viiden vuoden seurantajaksolla (1). Tutkimustulokset osoittivat, että kokonaissyöpäriski oli pienempi niillä, jotka kuluttivat luomua useammin. Kun eri syöpätyyppejä tarkasteltiin erikseen, luomuruoan käyttö pienensi erityisesti riskiä sairastua imukudossyöpään ja vaihdevuosien jälkeiseen rintasyöpään. Vastaavia laajoja seurantatutkimuksia on tehty vain muutamia ja niiden tulokset ovat osin ristiriitaisia ranskalaistutkimuksen kanssa (2,3), joten johtopäätöksiä luomuruoan yhteydestä syöpäriskiin ei voida tämänhetkisen tutkimuksen valossa tehdä.   

Kolme muuta samaan ranskalaisaineistoon perustuvaa tutkimusta on selvittänyt luomuruoan kulutuksen yhteyttä ylipainoon ja lihavuuteen (4), tyypin 2 diabetekseen (5) sekä metaboliseen oireyhtymään (6). Tutkimuksissa osallistujamäärä vaihteli noin 10 000–60 000 osallistujan välillä. Nämä tutkimukset osoittivat, että luomuruokaa aktiivisimmin kuluttavilla oli pienempi ylipainon ja lihavuuden sekä tyypin 2 diabeteksen riski verrattuna luomuruokaa vähiten kuluttaneisiin, kun seuranta-aika oli kolmesta neljään vuotta. Yhteys ylipainon ja lihavuuden riskiin havaittiin kuitenkin vain ryhmässä, jossa kokonaisruokavalio oli paras, eli jos ruokavalion laatu kokonaisuudessaan oli heikko, ei ruoan tuotantotavalla ollut merkitystä riskiin (4). Luomuruoan yhteyttä metaboliseen oireyhtymään tutkittiin poikkileikkaustutkimuksessa, jossa useimmin luomuruokaa kuluttaneilla oli pienempi metabolisen oireyhtymän riski verrattuna vähiten luomuruokaa kuluttaneisiin. Havaitut yhteydet eivät kuitenkaan välttämättä johdu nimenomaan luomuruoasta, vaan voivat selittyä muilla tekijöillä.

Tieteellisyys-puoli hoidetaan sitten tuollaisilla varauksilla. Joita tuossa enemmänkin oli:

Ranskalaistutkijat pitävät tuloksiaan luomuruoan ja terveyden välisistä yhteyksistä kiinnostavina, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Erityisesti he peräänkuuluttavat vastaavia laajoja seurantatutkimuksia sekä hyvin suunniteltuja kokeellisia tutkimuksia tulosten vahvistamiseksi ja johtopäätösten tekemiseksi. Tutkijat huomauttavat, että jokin tutkimuksessa mittaamatta jäänyt tekijä voi selittää havaittuja yhteyksiä. Lisäksi yhteydet voivat johtua tutkimuksessa huomioitujen muiden elintapatekijöiden epätarkasta mittaamisesta. Nämä seikat ovatkin oleellisia haasteita luomuruoan terveysvaikutusten tutkimiselle, kuten Luomuinstituutin aiemmin julkaistussa luomuruoan terveellisyyttä koskevassa luomumyytissäkin on tuotu esiin.

Tämä on Luomuinstituutilta jo paljon myönnetty:

Lopuksi on vielä syytä todeta, että laajassa tarkastelussa kasvispainotteinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, joka sisältää täysjyväviljaa, pehmeää rasvaa ja vain vähän punaista ja prosessoitua lihaa edistää terveyttä ja vähentää monien kroonisten sairauksien riskiä huolimatta siitä, onko ruoka luomua vai tavanomaisesti tuotettua (15,16). 

[Heikki Jokipii]

Meitä helsinkiläisiä yhdistyksemme jäseniä osallistuminen tuohon tilaisuuteen alkoi vahvasti kiinnostaa. Eläkeläinenkin olen!   

Tapahtumasta on tulossa aika suurellinen:

Onko luomu kallista vai tavanomainen ruoka liian halpaa - tästä keskustellaan Tiedekulmassa 3.10.

Mikä on luomun rooli tässä ajassa ja tulevaisuudessa? Onko luomun kallis hinta myytti vai todellisuutta? Keskustelutilaisuudessa “Käykö luomu kukkarolle?” alan parhaat asiantuntijat pureskelevat luomun hintaa ja kannattavuutta yksilön, viljelijän ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Tilaisuus järjestetään tiistaina 3.10. klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja sen juontaa toimittaja Jari Hanska.

(lihav. H)

Ja näin:

Luomusta pitää puhua juuri nyt

Viime vuodet ovat haastaneet luomumarkkinaa. Sota Ukrainassa, inflaatio ja ruoan hinnan nousu ovat heijastuneet luomun myyntiin ja luomutuotannon kannattavuuteen. Kuluttajat tinkivät ruokaostoksilla ja osa luomutuottajista on siirtynyt tavanomaiseen tuotantoon. Samaan aikaan ruoantuotannon eettiset ja ympäristökysymykset on ratkaistava ruokaturvallisuuden sekä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.   

(ots. lihav. alkup.)

Agenda näyttää jossain määrin paisuneen siitä, mitä ensin ilmoitettiin. Ylitse opiskelijoiden ja eläkeläisten.

[Heikki Jokipii]

Suomeen tuleva uusi 1,5 miljoonan huipputason tutkimuslaite paljastaa väärennetyn ruoan ja kallioperän koostumuksen

Isotooppitutkimus selvittää ruoan, ­kallion ja peltomaan koostumuksen.

Strontiumin isotooppikoostumusta tutkimalla voidaan paljastaa ruokaväärennöksiä. Strontiumin ja muiden raskaiden isotooppien tutkimukseen saadaan lähivuosina lisäpotkua, kun Helsingin yliopiston, Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteinen uusi TIMS-tutkimuslaite (lämpöionisaatiomassaspektrometri) saadaan Kumpulan kampukselle.

Huipputiede paljastaa, onko jossain luomutuotteessa kuitenkin salaa käytetty keinolannoitteita.

Että siihen kyetään, siitä oltiin akateemisissa luomupiireistä iloisia ja ylpeitä jo viisi vuotta sitten. Tietysti tuo ei hiukkaakaan esim. lisää elintarvikkeiden turvallisuutta.

[Heikki Jokipii]

Tulikin este, enkä valitettavasti päässyt tuohon Tiedekulman tilaisuuteen. Striimaamallakaan.

Toisaalta ohjelma oli rakennettu siten, että se olisikin merkinnyt kahta tuntia luomupuheen kuuntelemista. Koska lähes aina Luomuinstituutti tuottaa myös nettiin tekstit sanotusta, pystynemme niitä sitten luettuina kommentoimaan. Jos ja kun on tarpeen.

Vai oliko siellä joku meistä?

[Heikki Jokipii]

Ei yksin tutkimusta vaan myös viestintää:

RURALIA-INSTITUUTTI HAKEE MÄÄRÄAIKAISTA TUTKIMUSAVUSTAJAA

Ja tuon mukaan melko kaupallistakin viestintää:

Tutkimusavustajan tehtävät liittyvät Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohankkeeseen, jossa tuetaan alueilla ja valtakunnallisesti toteuttavaa pk-yrittäjyyteen liittyvää toimintaa, luodaan verkostoja sekä edistetään yhteistyötä ja tiedonvälitystä (www.aitojamakuja.fi).

Tutkimusavustajan tehtävänä on osallistua hankkeessa toteutettavaan viestintään (mm. Aitoja makuja -lehti ja hankkeen käytössä olevat sosiaalisen median kanavat) sekä avustaa tutkimusaineistojen ja viestintämateriaalien kokoamisessa, käsittelyssä ja tuottamisessa liittyen toimialan kehittämistoimintaan. Tehtäviin kuuluu myös Ruokasektorin koordinaatiohankkeen infotilaisuuksien järjestelyissä avustaminen.

[Jarrumies]

Tiedekulman Luomu-keskustelun tallenne on katsottavissa tietokoneella ja kännykässä osoitteessa:
https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web//tiedekulma/player/vod?assetId=258887106

Tuossa voi hyppiä kiinnostaviin kohtiin.

[Heikki Jokipii]

Vielä yritys muuttaa kehityksen suuntaa. Tähän triidiin, koska erityisesti Luomuinstituutti järjestäjänä mainitaan:

Luomupäivillä nostetaan esiin luomun menestystekijät

Valtakunnallisilla Luomupäivillä Mikkelissä 1. –2.11.2023 jaetaan ajankohtaista luomutietoa ja kehitetään suomalaista luomutuotantoa alan toimijoiden ja luomutuottajien voimin. Tapahtuman teemaksi valittu ”Monimuotoisuudella menestykseen” sopii vahvana luomutuotannon alueena tunnettuun Etelä-Savoon. Luomupäivät avaa etäyhteydellä tuore maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Jaaha. Hän ei uskaltanut olla osallistumatta, edes tuolla tavalla.

Tällaista aiotaan alustavasti sanoa:

- Ruuan hinnan nousu ja luomutilojen siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon ovat puhuttaneet viime aikoina. Luomulla on kuitenkin hihassaan monta menestystekijää. Etuja ovat etenkin luomun omavaraisuus, kun tuotanto ei ole niin riippuvaista fossiilienergiasta ja ulkoa tuoduista lannoitteista, sekä torjunta-aineettomuus. Luomun vienti vetää edelleen, ja siinä on paljon potentiaalia. Luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, ja siksi sitä nostetaan esiin tämän vuoden ohjelmassa, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri toteaa.

Omavaraisuutta ei luomu edistä, jos se pienentää satoa. Luomuvienti vetää huonommin kuin tavanomainen elintarvikevienti. Jos luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, miksi luomuvihanneksia tuotetaan niin turkasen vähän?

- Juuri julkaistun luomubarometrin mukaan kuluttajat pitävät luomua vastuullisena, terveellisenä, trendikkäänä ja luotettavana ruoantuotantomuotona. Kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo ostavansa sitä viikoittain, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras kertoo.

Ehkä noin kysyttynä noin vastaavat. Mutta kaupan kassalla on vastaus toinen. Siellä tilanne on tällainen. Eli se siitä viikottaisuudesta.

- Luomu pitää tutkitusti yllä maatalousympäristön monimuotoisuutta. Tämä on tärkeää eläessämme nopeasti kiihtyvän lajikadon aikaa. Monimuotoisuustoimilla luodaan myös viljelyvarmuutta, ja monet luomussa pitkään käytetyt menetelmät, kuten monipuolinen viljelykierto ja palkokasvien viljely, ovatkin tulossa osaksi myös tavanomaista tuotantoa, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen iloitsee.

Falskia tuokin. Kuten täällä on tuotu esille passim, monessa paikassa. Tuollaisiin tavoitteisiin tuskin päästään, jos heti alkuun sitoudutaan tuhlaamaan viljelymaata luomulle pyhään menettelytapaan. Eikä mitään merkkiä sen lisääntyneestä käytöstä tavanomaisessa viljelyssä tietääkseni nyt ole.

***

Tuo Tiedekulman tilaisuuskin on vielä läpikäymättä. Mutta vielä se keritään tehdä. Samoja henkilöitä ja samoja asioita on luultavasti kummassakin mukana.

[Heikki Jokipii]

Jatkoksi edelliseen. MT säestää:

Luomumyönteisimmät löytyvät Etelä-Savosta: Kaksipäiväinen tapahtuma kokoaa luomun ystävät ”päämajalle”

Ja tämä on nyt kuulemma tehty:

Juuri julkaistussa Luomubarometrissa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa alueellista suhtautumista luomuun.

Sen perusteella Suomen luomumyönteisimmät ihmiset näyttävät löytyvän Etelä-Savosta.

Luomun pitkä historia Etelä-Savossa, pitkäjänteisyys luomutuotannon kehittämisessä ja luomun näkyminen alueen mediassa on varmasti vaikuttanut merkittävästi siihen, että paikalliset suhtautuvat luomuun myönteisesti, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras arvelee.

Koska toista tapaa tutkia asiaa halutaan mieluiten välttää:

... on mukana kartta, jossa myyntiosuus on kunnittain, värisävyillä esitettynä. Siinä Mikkelin ympäristön luomumyyntiä osoittavat värisävyt viittaavat luokkiin "0,51%-1%" ja "0,13%-0,5%". Jos tuosta laitamme arviolta "poikki", niin luomumyynnin osuus maakunnassa voisi olla runsaat puoli prosenttia. *)

– klips –

*) eli se niistä "vilauksessa tyhjentyneistä myyntipöydistä" Mikkelissä. Ja Etelä-Savostakin luomumaakuntana? (ks. edellä 1. tai 2.10.16. Tämä huomio lisätty 8.10.16)

Muutakin kornia tuossa uutisessa on. Kuvituskuvan tekstinä...

Luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, Susann Rännäri sanoo. Kuva: Pentti Vänskä

... ja kuvassa omenapuu. Tämä yleinen retorinen kysymyksemme juuri edellä:

Jos luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, miksi luomuvihanneksia tuotetaan niin turkasen vähän?

Mutta että juuri luomuomena. Jonka tilanne on näin surkea:

Tuoretta tietoa Pro Luomun koosteesta:

• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.

Ja tuotettu määrä oli 78 000 kiloa. Eli 14 grammaa suomalaista kohti. Melko ohut viipale. Alle kymmenesosa tavallisesta yhdestä n. 170 gramman omenasta.

– klips –

Luomuomenan viljelyala on n. vuosikymmenen myös pysynyt aika samana. 56,7 hehtaaria vuonna 2014, 67,8 hehtaaria vuonna 2022 (Ruokaviraston luvut). Niin on satokin. Vuonna 2014 se oli 55 000 kiloa. 10 grammaa suomalaista kohti.

Vuonna 2017 luomuomenatuotannossa tehtiin ennätys 346 000 kiloa. Mutta sekin vasta 63 grammaa henkeä kohti. Alle puoli omenaa. Tämä tieto vertailuun:

Samaan aikaan omenan tuotantomäärä on kuitenkin kasvanut 2010-luvun alun vuosittaisesta 4–5 miljoonasta kilosta nykyiseen 7–8 miljoonaan kiloon.

***

Eikä muuten luomuinnostus erityisesti näy viljelijöidenkään keskuudessa. Luomuviljelijöiden osuus on hyvin lähellä maan keskiarvoa. Ja laski nyt tänä vuonna 10%. Niinkuin muuallakin Suomessa. Luomuinnostus alueella näyttääkin olevan voimakkainta akateemisissa piireissä:

”Etelä-Savo on Suomen vahvimpia luomutuotannon alueita, Mikkeliä voi pitää luomutiedon päämajana. Luomuviljelyä on tutkittu Mikkelin pelloilla jo yli 35 vuotta, eikä ollutkaan ihme, että Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisen Luomuinstituutin tarina sai alkunsa juuri Mikkelistä kymmenen vuotta sitten”, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen pohtii.

Joten tämä kommenttikin taitaa olla ihan oikeassa triidissä.

[Heikki Jokipii]

Tähän tapaan:

Luomuinstituutti rahoittaa luomualan väitöskirjatutkimushankkeita – haku on nyt avoinna!

Luomuinstituutti tarjoaa rahoitusta kahteen luomualan väitöskirjatutkimushankkeeseen, jotka ovat linjassa Luomuinstituutin tutkimusstrategian ja Suomen kansallisen luomuohjelman kanssa. 

Haku on avoinna nelivuotisille hankkeille, joista kumpikin saa rahoitusta yhden väitöskirjatutkijan palkkaan. Teemoina ovat luonnonmukainen kasvintuotanto, luonnonmukainen kotieläintuotanto, luonnonmukainen ruoka ja kulutus sekä luonnonmukaisen tuotannon ympäristövaikutukset.

[Heikki Jokipii]

Sari Iivonen pohtii avoimesti:

Suomalaisen luomutuotannon ja monitieteisen luomututkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta

Iivonen valottaa suomalaisen luomutuotannon tilaa ja näkymiä pitkän kokemuksensa kautta. Hän tuo esiin luomutuotannon kasvun aikaa sekä kunnianhimoisia tavoitteita Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Muuttuva maailmantilanne, kuten Ukrainan sota, pandemia, ilmastonmuutos, inflaatio tai muut globaalit tekijät ovat laskeneet luomutuotteiden kotimaista markkinaosuutta. Tätä ei estänyt edes luomutuotannon vankka asema omavaraisen ja kestävän ruokajärjestelmän edistäjänä.

Puheenvuorossa Iivonen nostaa myös esiin kysymyksiä luomutuotannon tulevaisuudesta, sen kestävyydestä, kuluttajien näkökulmista, markkinastrategioista ja tarpeesta etenkin monitieteiseen tutkimukseen, jossa käsitellään niin luomuviljelyn ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisia näkökulmia. Iivosen mukaan luomutuotannon menestymiseen vaikuttaa niin markkinat, kuluttajien asenteet, luomun asema yhteiskunnassa kuin sertifiointijärjestelmän uusiutumiskyky.

Lue koko puheenvuoro Maaseutututkimus-julkaisusta

[Heikki Jokipii]

Tällaisia syytöksiä voi tulla:

Part II — Viewpoint: A case study of how organic advocates massage data from meta-studies to promote their ideological agenda

Ja ne ovat oikeastaan aika luonnollisia. Sanoisin, vielä tutustumatta yksityiskohtaisesti tuohon tapaustutkimukseen.