Jotenkin tulee mieleen tämä rinnastus, jakelukysymyksiä kun ovat kummatkin.
Hesarissa oli arvio, että koko maailman väestön koronarokottamiseen saattaa mennä vuosia.
Niinpä aikanaan kysymys siitä, että koska saatiin koronarokote, tulee muistuttamaan kysymystä, koska Coca Cola tuli Suomeen. Siihen tarjotaan aina/usein vastausta, että olympiavuonna 1952. Ja unohdetaan aktiivisesti, että tuolloin juomaa oli tarjolla vain kisojen ajan ja Stadionin välittömässä yhteydessä.
Ja kesti vuosia, vuoteen 1958, ennen kuin sitä oli saatavana muualta.
Hyvin vastaavalla tavalla saattaa siis käydä COVID-19 -rokotteideiden kanssa.
Hesarin pääkirjoituksen tänään voi sinänsä allekirjoittaa:
Koronavirusrokote osoitti EU-maiden yhteistyön voiman Mutta se vaatisi rinnalleen tai lisäksi toisen, jossa rikasta ja vahvaa EU:ta velvoitettaisiin tukemaan myös kehitysmaita asiassa.
Ettei koko maailman rokottamiseen menisi vuosia.
Tuostakin asiasta muistuttamiseen edellä ehdotettu päivittyvä rokotuslaskuri voisi olla omiaan.
PS. Tuon Bloombergin trackerin luku oli vuorokaudessa kasvanut muutamalla sadalla tuhannella. Ehkä voi tuntua, että kuitenkin toivottoman hitaasti. Mutta se on silti toiveikas seurattava! Siitä tämä:
The biggest vaccination campaign in history has begun. More than 4.6 million doses in 16 countries have been administered, according to data collected by Bloomberg. Delivering billions more will be one of the greatest logistical challenges ever undertaken.
Niinpä kyllä on, jos noin 7,8 miljardia rokotusta on vielä tekemättä. Ja tietyillä rokotteilla siis n. 15 miljardia rokotusannosta antamatta. Mutta jos siinä onnistutaan, on se jotain paljon suurempaa kuin Coca Colan leviäminen koko maailmaan. Mutta jokaiseen syrjäkylään olisi rokotekin, tuon virvoitusjuoman tavoin, saatava.