Tästä näkyy, miten lääkärinkouiutuksessa ei sisäistetä tilastollista ajattelua. Lopulta vain mielenkiintoiset potilastapaukset ovat tärkeitä:
Yle vertaili: Suomi on kirinyt koronan testaamisessa, Norja silti täysin omilla luvuillaanHiukan yritystä tuossa on: verrataan sentään testauksia miljoonaa henkeä kohti. Mutta taustalla on selvästi ajatus, etttä kaikki täytyy testata, ennen kuin totuus tiedetään. Puolittain tämä huomioidaan:
Kun epidemian huippua lähestytään, sitä enemmän joudutaan testaamaan vain vakavammin sairaita potilaita. Terveitä, oireettomia ja lieväoireisia saadaan testattua vähemmän. Näin ollen positiivisten näytteiden osuus kasvaa.
– Kun alkuvaiheessa testataan suhteellisen paljon terveydenhuollon henkilökuntaa, positiivisten näytteiden osuus on toivottavasti pieni. Kun epidemia etenee, potilaiden osuus testattavista todennäköisesti kasvaa, kuvaa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Mutta satunnaisotanta-ajattelu ei tule esille. Se tukee hyvin esille, että testejä tehdään terveydenhuollon käytännön lähtökohdista.
Kun niin mitä ilmeisemmin tehdään myös muissa maissa, on maidenkin tilanteen vertailu hyvin vaikeaa noiden lukujen perusteella.
***
Tämä Ronald Baileyn otsikko taitaa kiteyttää aika hyvin:
When It Comes to Coronavirus, Nobody Knows AnythingValitettavasti itse juttu on videolla oleva keskustelu. Mutta tästä siinä keskustellaan:
How many people are infected with the coronavirus, what will it mean for our hospitals, and how many will die?
Those are the questions at the front of everyone's mind. To get the best possible sense of things, Nick Gillespie talks with Reason's science correspondent, Ronald Bailey, about the constantly changing, often contradictory information coming from official channels.
Ja ilmeisesti siinä päädytään siihen, että tuo tiedetään hyvin huonosti. Kuten tiedetään Suomessakin. Mnun teesini on, että paremmin voitaisiin tietää, jos nyt maltettaisiin hetken tutkia asia yhteiskuntatieteen,
tilastotieteen menetelmin ja lähtökohdin. Ja hetki jätettäisiin kauhistelematta noita alati
terveydenhuoltojärjestelmässä nousevia lukuja.
***
Aamun Hesarissa oli tämä hyvä uutinen:
Hus lisäsi testauskapasiteettia merkittävästi ja pian ihmisiltä päästään testaamaan, ovatko he jo sairastaneet infektion Hus ottaa parin viikon kuluessa käyttöön myös vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko hengitystieinfektion sairastaneella koronaviruksen vasta-aineita, eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion vai ei. Vasta-ainetestejä pystytään tekemään Huslabissa arviolta satoja vuorokaudessa, ja niiden määrää voidaan kasvattaa tarpeen mukaan, kerrotaan tiedotteessa.
Mutta tämä lähtökohta säilyy:
Lisätestit suunnataan ensisijaisesti terveydenhuollon henkilökunnalle ja vaikeasti sairaille, Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo.
Eikä kerrottu, että tuon ohella pyrittäisiin tekemään tutkimuksellista testausta satunnaisotoksella koko väestöstä.
Mutta vaikka näin, niin tuolla vasta-ainetestillä saadaan väistämättä korjaus em. naurettavaan parantuneiden lukuun 10.
PS. Tuo linkkaamasi koronavirusseuranta vaikuttaa kyllä sinänsä hyvältä. Tarkoitukseensa. Mutta edellä kerrotulla perusteilla siitäkään ei saa tietoa viruksen todellisesta levinneisyydestä. Mutta nappaan siitä kyllä luvun jo toipuneista, joka äskeisellä katsomisella oli 165 606. Eli kutakuinkin 20%. Ei 0,7% kuten olisi YLE:n tämän aamuisten lukujen mukaan yhä Suomessa.