Ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset yksilölle

[Heikki Jokipii]

Näitä tutkimuksia on tehty eri maissa:

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Ja hyvin samanlainen on tulos ollut kaikissa. Ilmastonmuutoksen vastustaminen on vastaajille yleensä tärkeä asia. Mutta saa maksaa vain summan, joka tarkoitukseen ei alkuunkaan riitä.

[Heikki Jokipii]

Lainataan, linkataan:

twiitti
Bjorn Lomborg
@BjornLomborg

Biden’s Climate Ambitions Are Too Costly for Voters

Reducing emissions just 80% will cost Americans more than $5,000 per person, per year by 2050.

Read the 7th part of my 11-piece climate series in The Wall Street Journal:

https://wsj.com/articles/climate-change-cost-economy-emissions-tax-per-person-net-zero-joe-biden-11634159179/

https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1586315704957128704/photo/1

[Heikki Jokipii]

Meinaan, että jos sopeutumisrahoituksella lievennetään niitä vahinkoja, joita katsotaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneen, se tekee noita maita hiukan rikkaammiksi.

Hillintätoimet eivät tee. Kehitysmaiden osuus ilmastonmuutoksen aiheuttajina on lisäksi mitätön. Radikaalein ratkaisu olisi tietysti, että rahoituksesta 100% pitäisi suunnata sopeutumistoimiin.

Tällä viikolla alkavassa YK:n ilmastokokouksessa riidellään ainakin rahasta – Kehittyvät maat haluavat korvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, rikkaat eivät halua maksaa

Ongelman ydin on selvä: Koska rikkaat maat ovat suurimmaksi osaksi vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta, ne ovat luvanneet köyhille maille rahoitusta, jotta nämä pystyisivät torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin. Rikkaat maat ovat kuitenkin maksaneet luvattua pienempiä summia jo vuosien ajan.
[..]
Uudesta ongelmasta ei ole kyse. Ilmastorahoituksesta on keskusteltu jo 1990-luvun alusta alkaen, jolloin nykymuotoiset YK:n ilmastoneuvottelut alkoivat.

Vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa sovittiin, että rikkaat maat lisäävät vuosittain ilmastorahoitusta niin, että vuonna 2020 sitä maksetaan kehittyville maille sata miljardia dollaria vuodessa. Vuodesta 2025 lähtien tarkoituksena on maksaa enemmän.

Arvion 100 miljardista dollarista keksi mediatietojen mukaan Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Hillary Clinton kokouksen loppumetreillä, kun keskustelu rahoituksesta oli ajautumassa umpikujaan. Sitoumus sisältyy myös Pariisin ilmastosopimukseen.

”Luku ei perustu mihinkään tieteellisiin arvioihin siitä, mikä oikea rahoitustarve on. Kehittyvät maat ovat laskeneet, että tarvittu summa on biljoonia, ei miljardeja dollareita”, Runeberg sanoo.

Lisäksi on tietysti epäselvää, milloin on kyse jo tapahtuneista vahingoista, milloin sopeutumisesta tulevaan.

***

Kun sitten toisessa saman sivuston toisessa artikkelissa tuodaan esiin tämä...

Olisiko jo aika keskustella aineellisen elintason laskemisesta?

... niin hirtehinen johtopäätös tietysti on, että pidetään ainakin ihmisten valtaosan elintaso ennallaan. Niinkuin nyt. Ei makseta sinne kehitysmaihin mitään. Eikö se olisi... kustannustehokasta?

[Heikki Jokipii]

Ehkä nalkuttamista, mutta poliitikkojen ym. ilmastoturismi on edelleen täysin hyväksyttyä. Mitään yritystä ei ollut Egyptin, Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen järjestämiseksi toisella tavalla. Sinne lennetään. Vielä ei ole tietoa tai arviota osallistujen kokonaismäätästä. Mutta Egyptissä on takuulla paljon nähtävää. Nyt kun koronaakaan ei enää koeta uhkaksi.

Sinne lentää myös Maria Ohisalo. Ja heti perään Kanadaan, toiseen tärkeään ympäristökokoukseen.

Ei vielä hänellä, mutta joillakin ilmastokokousten veteraaneilla voisi olla jo samanlainen pusakka kuin Pekka Tiilikaisella aikanaan. Jossa oli ommeltuna merkit kaikista olympialaisista ja muista.kisoista, joissa hän oli ollut selostajana.

Suomenkaan valtuuskunnan koko koko ei selviä tästä uutisesta:

YK:n ilmastokokous käynnistyy viikonloppuna Egyptin Sharm el-Sheikhissä – tavoitteena vauhdittaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa

Mutta 9 nimeä jo siinäkin mainitaan. Siinä eivät takuulla ole kaikki valtionkaan rahoilla sinne matkustavat. Tästä Fingon uutisesta löytyy heti lisää neljä järjestöjen matkustavaista:

Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Vauraiden maiden on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen seurauksista

***

Edelliseen puheenvuoroon:

Washington Post: “Countries vowed to ramp up climate pledges in 2022. Very few have”

[Heikki Jokipii]

Tulkinta asiasta YLE:ssä:

Analyysi: Tänään Egyptissä alkava ilmastokokous on erilainen kuin ennen – alla kuplii repivä kiista, mutta se ei liity päästöjen vähentämiseen

Köyhät maat saapuvat kokoukseen aiempaa vaativampina. Ne haluavat, että rikkaat teollisuusmaat kantaisivat viimein vastuunsa hirmumyrskyistä ja tulvatuhoista, kirjoittaa Ylen ilmastopolitiikkaa seuraava toimittaja Hanna Eskonen.

Tästä ollaan siinä varmoja:

Vaatimus ilmastotuhojen korvaamisesta ei ole uusi. Kehittyvät maat ovat ajaneet sitä ilmastokokouksissa 1990-luvulta saakka.

Paine on kuitenkin kasvanut sitä mukaa kun tuhot ovat lisääntyneet.

Viime vuosina on tullut selväksi, että lämpenemisen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja peruuttamattomat ympäristönmuutokset ovat jo täällä.

Mutta siinä se vaikea kohta onkin. Sekä skeptikot että oikeastaan myös IPCC ovat kannalla, että säähän ja ilmastoon liittyvät katastrofit ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet.

Eli kyse on kuitenkin varautumisesta tulevaan. Ja siitä Lomborgin twiitti:

Only people born *after* 2050 will experience net benefits from climate policy

Costs come soon, benefits much later

Optimal policy still worth having, but shows why climate policy so difficult:

Convincing people to pay, *none of whom will net benefit*

https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1306580695205269505/photo/1

PS. Pienenä lisäilkeilynä: Egypti kannattaa nähdä nyt. Varsinkin, jos valtio nyt suostuu auliisti lystin maksamaan.

[Heikki Jokipii]

Sanna Marin puhui YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä: Käsillä on kriittinen vuosikymmen

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) oli maanantain viimeinen puhuja. Marin totesi puheessaan, että ilmastonmuutoksen vastaisten toimien suhteen käsillä on nyt kriittinen vuosikymmen. Tavoitteista on siirryttävä toimiin.

– Mitä kauemmin odotamme, sitä kalliimmaksi tämä tulee, Marin sanoi.

Melkoisesti sen arvioidaan yhteensä maksavan, vuosittain:

UN: $2 Trillion Per Year Required for Climate Development

USA:n dollareita ja USA:n triljoonia. Mutta euroopaksi se olisi 2000 miljardia euroa. Nyt juuri dollari = euro, arvoltaan.

Koska kuulumme rikkaimpaan miljardiin, mekin tuon maksamme. Jokainen suomalainen noin kaksi tonnia, vuosittain. Koko Suomi n. 5,5 miljardia. Vuosittain.

Tuohon täysin ja motivoituneena mukaan meneminen taitaa edellyttää, että myös uskoo täysin kaikkiin niihin tuhokuviin, jotka nyt tuon ilmastokokouksen yhteydessä esitetään.

Nyt ollaan valmiita maksamaan korkeintaan kahdeskymmenesosa siitä. Epäilemättä sekin tulee häiritsemään, että  kenellekään ei voi luvata, että he koskaan näkisivät tuloksia uhrautumisestaan. Ks. juuri edellinen puheenvuoro.


PS. Tämä oli täysin turhanaikaista, täysin ilmastoturismia:

Kaksi viikkoa kestävässä kokouksessa oli tänään vuorossa valtionjohtajien puheet. Tilaisuus on venynyt pitkästi yli aiemmin kerrotun aikataulun.

Jokainen piti varmasti täysin yllätyksettömän muutaman minuutin puheen. Jokainen muisti varmasti erikseen kiittää isäntiä. Ja sitten Sharm el-Sheikhin baanalle! Ei yksin Marin.

Jos minkään, nuo puheet voisi hoitaa etäyhteydellä. Tai ihan vanhanaikaisella keinolla. Nauhoittaisi ne etukäteen. Tai vielä vanhanaikaisemmalla: toimitettaisin puheet paikalle teksteinä. Jokainen voisi itse lukea. Jos jaksaisi.

[Heikki Jokipii]

Edellä linkatussa kustannusarviojutussa oli tällainen kohta:

For example, a really exciting start-up in Nigeria is making solar-powered cool boxes that massively reduce food waste while moving vegetables around in a hot, humid country.

(lihav. HJ)

Mutta onko mitään syytä painostaa Afrikkaa epävarman aurinkoenergian käyttöön, jos on näin:

Bjorn Lomborg uudelleentwiittasi
Kinley Salmon
@kcsalmon·4. marrask.
"Average electricity consumption per person in sub-Saharan Africa, excluding South Africa, is a mere 185 kWh a year, compared with 6,500kWh in Europe and 12,700kWh in America"

Se ei kaiken järjen mukaan olisi edes kustannustehokasta, kun tiedämme miten muualla maailmassa päästellään.

Tuossa oli tietysti kyse yhdestä vempaimesta, joka itsessään saattaa olla hyvinkin näppärä. Joka hyvinkin voi kohtapuoleen olla suomalaisten retkeilijöiden ja veneneijöiden ynnä kesämökkiläisten käytössä. Mutta mitä sinne muutoinkin aina tarjotaan: aurinkoa, aurinkoa, aurinkoa. Ja aurinkoa. Jos energiaköyhyydestä valitetaan.

Kaikkiaan: näyttää siltä, että ilmastokysymys haluttaisiin mieluiten ratkaista kokonaan Afrikassa. Että siellä tehtäisiin kaikenlaista, jotta täällä ei tarvitsisi tehdä. Selvittäisiin korkeintaan rahalla, jota täällä on suhteessa paljon.

***

Lomborgin pidempi artikkeli. Vai olisiko jo saarna:

BJORN LOMBORG: Fossil fuel-guzzling rich world has the gall to lecture poor countries

Every year global climate summits feature a parade of hypocrisy as the world’s elite arrive on carbon-spewing private jets to lecture humanity on cutting carbon emissions. This week's climate summit in Egypt offers more breathtaking hypocrisy than usual, because the world’s rich will zealously lecture poor countries about the dangers of fossil fuels — after devouring huge amounts of new gas, coal, and oil.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Ilta-Sanomissakin se oli huomattu:

Pääkirjoitus: Ilmasto­kokous loma­paratiisissa – sota uhkaa romuttaa ilmasto­toimet

Tätä osaa, otsikossa tarkoitin:

ON tietysti hyvä, että kokouksia pidetään muuallakin kuin lännen suurkaupungeissa. Egypti on Lähi-idän ja Afrikan voimatekijä.

Sharm el Sheikin lomaparatiisin valintaa kokouspaikaksi voidaan varmasti perustella turvallisuussyillä. Siinain kärki on aavikon eristämä ja helppo valvoa.

Sharm el Sheikin tarkoitus on normaalisti houkutella paikalle lentokoneilla saapuvia turistimassoja. Sellainen edistää ilmastonmuutosta. Kokouspaikan viesti on huono. Ensi vuoden kokous on tarkoitus pitää turistiparatiisi Dubaissa.
[..]
Kaksi viikkoa kestävä suurtapahtuma kerää suuria valtuuskuntia. Pandemian aikana etäkokousten pito opittiin hyvin kautta maailman. Voikin kysyä olisiko ilmastokokouskin järjestää ilman turhia lentelyjä.

(lihav. HJ)

Viesti olisi huono toisessakin kokouspaikassa. Jäävätkö ilmastokokoukset historiaan viimeisinä jotka jääräpäisesti järjestetään paikan päällä?

Lehti osasi kertoa myös tästä:

Näin suuri on Suomen delegaatio ilmastokokouksessa: kymmenet ihmiset lentävät Suomesta Egyptiin – suurin osa ei osallistu neuvotteluihin

Suomella on Egyptin COP27-ilmastokokouksessa vajaan 70 hengen valtuuskunta.

Varmaankin kohta puoleen löytyy tieto tai arvio siitä, paljonko oli osallistujien kokonaismäärä. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, varsinkin kehitysmaista tulee suuria valtuuskuntia. Koska YK maksaa niille kustannukset.

[Heikki Jokipii]

MTV--uutisissa:

Nollahiilipolitiikka johtaa köyhyyskatastrofiin, mutta ei edistä ilmastonsuojelua, sanoo Nobel-ekonomisteja johtanut tutkija

Kiirehtimällä yritettävän vihreän siirtymän kustannukset kasaantuvat ennen kaikkea maailman köyhimpien niskaan, sanoo tanskalaistutkija. Sharm el-Sheikhin ilmastokokous alkaa tänään sunnuntaina.

Lombotärgista on kyse. Tuo on suomeksi, mutta ehkä olisi toivonut enemmän hänen perusteluitaan.

[Heikki Jokipii]

Afrikkalaiset itse eivät kokouksessa tyytyneet heille suunniteltuun osaan:

Fossil Fuels for Africa! African Energy Chamber at COP 27

   

“… why should we in Africa give up our fossil fuels – fuels that represent solutions to some of our most pressing needs – when so many others question the wisdom of doing the same? We shouldn’t. And we shouldn’t be forced to.”

    “Will fossil fuel development in Africa signal an end to all of the world’s good intentions and net zero ambitions?  Or is this an example of ‘green colonialism’?”

Vertaa vaikka siihen, mitä edellä kerroimme Lomborgin asiasta sanoneen.

[Heikki Jokipii]

Kirjoittaja on pohdiskellut asiaa:

COP27-ilmastokokous: Onko Suomen neuvotteluvaltuuskunnan sidosryhmäjäsenillä mahdollisuuksia vaikuttaa neuvotteluihin?

Ja kertoo, miten siihen on kaksi suhtautumistapaa:

Yhden näkökannan mukaan ilmastokokoukset ovat yksittäisen EU-maan kannalta suhteellisen merkityksettömiä tapahtumia jäsenmaan ollessa sidottu EU:n piirissä sovittuun kantaan, mikä jättää hyvin vähän liikkumavaraa kansalliseen kannanmuodostukseen. Lisäksi maat ovat muodostaneet kansalliset kantansa neuvottelujen avainkysymyksiin jo ennen osapuolikokousten alkamista, joten sidosryhmien vaikuttamistyölle valtuuskunnassa jää vain rajallisesti tilaa.

Toisaalta valtuuskunnan sidosryhmäjäsen voi ahkeralla työllä ja hyvällä argumentaatiolla sekä suorilla kontakteilla Suomen neuvottelijoihin ajaa tärkeinä pitämiään asioita niin, että ne kulkeutuvat jopa viralliseen neuvottelutekstiin saakka. Sidosryhmäedustajat voivat usein myös tukeutua kansainvälisiin kattojärjestöihinsä neuvottelujen aikana ja sitä kautta viedä joko Suomen tärkeinä pitämiä asioita muiden maiden valtuuskuntien tai koko neuvotteluprosessin tietoon tai tuoda verkostoista tietoa ja perusteltuja kantoja Suomen neuvottelijoiden käyttöön.

Ensimmäinen näkemys on tosiasiassa hyvin vahvoilla. Mutta epätoivoisesti kirjoittaja etsii oikeutusta kansainväliselle ilmastoturismille. – Voi muuten kysyä, mitä oikeutta näillä "sidosryhmillä" on mennä paikan päälle kähmimään, ja ujuttamaan mukaan päätöksiin omaa agendaansa!

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on nyt laskettu:

Four HUNDRED Private Jets Attended the COP27 Climate Conference

Ja tämä kysymys esitetty:

Why should any of us even consider taking the alleged climate crisis seriously, while the leaders of the green movement act like their CO2 emissions don’t matter?

Osallistujen kokonaismäärästä ei ole vielä näkynyt lukua. Ei, tässä on nyt siitä yksi luku:

15,000 COP27 participants from different nationalities arrive in Sharm El-Sheikh Airport

[Heikki Jokipii]

Nämä moraaliset ongelmat tarjotaan tavallisen kansan pähkäiltäviksi:

Lentäminen lisääntyy taas ja ilmastopäästöt huolettavat – kompensoinnin luotettavuus voi arveluttaa, mutta tutkija Vilja Varho antaa vinkin

Ei ilmastokokoukseen osallistuville.

[Heikki Jokipii]

Osallistujen kokonaismäärästä ei ole vielä näkynyt lukua. Ei, tässä on nyt siitä yksi luku:

15,000 COP27 participants from different nationalities arrive in Sharm El-Sheikh Airport

Ei, ei, ei. Tässä on nyt uusi tieto:

'62K participants in COP27 in Sharm El Sheikh' Foreign Ministry spox

CAIRO - 7 November 2022: Spokesman for the Foreign Ministry Ambassador Ahmed Abu Zeid said that the 27th Conference of the Parties of the UNFCCC (COP27) in Sharm El Sheikh city brings together 62,000 participants, saying this figure is the largest number recorded in climate summits.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Petteri Taalaksellekin on tullut tämä mieleen (on tullut aiemminkin):

Kolumni: Olemmeko matkalla helvettiin? Kyllä ja ei

YK:n vuosittaiset ilmastokokoukset ovat epäilyksen alainen aihe: onko mitään järkeä lennättää kymmeniätuhansia maailmanparantajia vuotuisille festareille milloin minnekin, kysyy Iltalehden kolumnisti Petteri Taalas.
[..]
Tänä vuonna meitä kokoontui 44 000 Egyptin Sharm el-Sheikhiin, ja vielä niillä kamalilla kerosiinia haukkaavilla lentokoneilla.
[..]
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres dramatisoi omassa avauspuheenvuorossaan, että olemme matkalla helvettiin. Emmekö siis ole saavuttaneet mitään näiden 27 maailmanparannusfestareiden tuloksena? Olemme ja emme ole.

Aikansa pyöriteltyään hänkin löytää "festareille" perustelut. (Niinkuin löysi Tuula Honkonenkin edellä.) Ja tällaisenkin hän löysi:

Ja se kauhea kansainvälinen lentoliikennekin tuottaa yhdessä laivaliikenteen kanssa vain 2 prosenttia päästöistä IPCC:n tuoreimman raportin mukaan...