Tämä on mitä oivallisin alue politiikan tekemiselle:
Sari Essayah täräyttää hiilinieluista: Kuolleena syntynyt ajatusMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kannustaa parantamaan Suomen metsien kasvua.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi viime kuussa tilaston, jonka mukaan Suomen metsät eivät muodosta enää hiilinielua vaan ovatkin päästöjen aiheuttaja. Ministeri Essayah on asiasta toista mieltä.
– Metsät ovat edelleen suuri hiilinielu puuston osalta, mutta maaperäpäästöt ovat muuttuneet viimeaikaisissa laskemissa. Tutkimustulokset ovat herättäneet tämän keskustelun, hän toteaa.
Ministerin mielestä hakkuita ei tarvitse rajoittaa Suomessa.
– Maaperäpäästöjen merkittävä kasvu johtuu laskennallisesta syistä sekä ilmastonmuutoksesta. Näillä ei ole tekemistä hakkuiden kanssa.
– Paras keino ylläpitää hiilinieluja on lisätä puuston kasvua ja vähentää metsämaan hiilipäästöjä hyvän metsän hoidon avulla. Tässä ollaan asian ytimessä. Hakkuiden kieltämiselle ei ole tarvetta, Essayah sanoo.
Asiassahan on jo vanhastaan vastakkain vanha metsä ja uusi metsä. Juuri uuden metsän kuulemma piti poistaa tehokkaasti hiilidoksidia ilmasta. Ja vanhan metsän huonommin.
Tässä käyttäsin sanan "haaste" sijasta sanaa "skandaali":
Kohua herättäneen nieluluvun taustalla on Luken uudistunut laskentatapa, joka sisältää maaperäpäästöjen arviointimenetelmän ja aikaisempaa tarkemmat tiedot Suomen metsävaroista.
Essayah huomauttaa, että jokainen EU-maa katsoo, että millaiset laskentamenetelmät ovat käytössä.
– Suomella on erittäin tarkat ja toisenlaiset menetelmät kuin muilla EU-mailla. Sekin on LULUCF-sääntelyssä haaste, että laskentamenetelmän valitseminen on jätetty jäsenvaltioille, hän sanoo.
Koska objektiivisia kriteereitä
ei voida asiassa käyttää.
Kuten ei muissakaan yrityksissä vähentää ilman hiilidioksipitoisuutta. Jolloin onnistuminen yrityksissä jää
uskon asiaksi. (Tämä
ei ole pilkkaa kristillisten ministeriä kohtaan!)
Samaisessa MT:ssä, samasta asiasta:
Luken rauhaa on häiritty - ja se on lopulta hyvä asia meille kaikilleKohu Suomen ja Ruotsin hiilensidonnasta on tiedeyhteisölle kirpeä, mutta tarpeellinen. Asiallinen tulos on koko metsäalalle tärkeä. Yhä tarpeellisempaa olisi löytää hiiltä sitoville metsänomistajille nopeasti tapoja edistää ekologista ansaintaa.