Ravintoarvot - luomu vs. tavanomainen ruoka

[Heikki Jokipii]

Vaikka tuo Pro Luomun uutinen olikin objektiivinen, niin tällaisena se sitten tulee ulos, tässä Keskisuomalaisessa:

Luomu hyvä omegan lähde

Luomuliha -ja maito päihittävät tavanomaisesti tuotetun lihan ja maidon hyvien rasvahappojen määrässä.

Tuosta jos lukija lukee vain otsikon, ingressin ja ehkä kuvatekstin ...

Luomumaidon hyvät ominaisuudet liittyvät lehmien luonnonmukaiseen ravintoon.

... niin hän ei kyllä saa oikeaa kuvaa asiasta. Siis sitä, että luomumenetelmillä ei oikeastaan ollut saavutettuun tulokseen ansioita, vaan ainoastaan laiduntamisella. Eikä sitäkään, että maito (eikä lihakaan) ylipäänsä ei ole hyvä omega-lähde, ellei hän lue uutista tarkemmin (kumpikin tieto siellä kyllä periaatteessa on).

Tuossa muuten tämä tieto ...

Luomumaidon ja -lihan ravintoainekoostumusta on tutkittu myös Suomessa, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Newcastlen yliopistossa saadut. Suomalaisten ruokavaliossa terveydelle edullisten rasvahappojen tärkeimmät lähteet ovat kuitenkin kasviöljyt ja kala.

... olisi tarkistettava. Miksi vain "samansuuntaisia"? Olisiko niin, että tuota eroa ei suomalaisessa maidossa (tai lihassa) ole kovin helposti havaittavissa, se olisi siis hyvin vähäinen? Juuri laidunkauden lyhyydestä johtuen?

[Heikki Jokipii]

Tässä nettiartikkelissa ...

Kannattaako luomuruoka jättää kauppaan? Kamppailussa vastakkain raha, terveys ja ympäristö

... myönnetään jo tässä keskusteluhaarassammme löydetyt tosiasiat. Mutta sitten kuitenkin, kappaleessa "Vaakakupissa luonnon ja eläinten hyvinvointi" turvaudutaan luomuaatteen "pitkäsiimaan".

(Siinä viimeisessä kappaleessa esitetyistä väitteistä ja niiden kritiikistä lienee jo täällä kyllin tietoa esitetty, joten sitä ei tässä yhteydessä tarvinne toistaa.)

Ykstyiskohta, tämäkin otettiin esille, argumenttina:

Antibioottien lisääntynyt käyttö maataloudessa voi lisätä bakteerien vastustuskykyä ja sitä kautta synnyttää uusia, antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja.

Vaikka EU:ssa siis ei ole mitään "antibioottien lisääntynyttä käyttöä maataloudessa". (Asiahan on jopa TTIP-neuvottelujen yhtenä kiistakysymyksenä - vai onko edes, mutta ollut keskustelussa asiasta esillä. USA:ssakaam ko. asia - vaikka sallittu - ei suinkaan ole lisääntymässä!)

(Olisin kommentoinut sinnekin, mutta se ei näytä olevan siellä mahdollista. Sielläkin - niinkuin monessa muussa paikassa - on vain mahdollista "jakaa" artikkeli, esim. Facebookissa.)

[Heikki Jokipii]

Tämä koskee tietysti vielä vain Amerikkaa, mutta tällainen kehitys on siellä jo nyt havaittavissa. GMO-ruoat ovat luomuruokia ravitsevampia:

Why vitamins and nutrients are disappearing from non-GMO food

PS. Tuosta muuten voimme poimia muutamia tuotemerkkejä, joita voi sitten tilata, jos yhdistys järjestää suunnittelemansa GMO-päivälliset.

[Jarrumies]

Uusi tuotantoeläimiä koskeva vertaileva kirjallisuuskatsaus osoittaa, ettei luomutuotanto ole ravintosisälöltään ja turvallisuudeltaan parempaa kuin tavanomainen.

Conventional and organic foods: A comparison focused on animal products
https://www.cogentoa.com/article/10.1080/23311932.2016.1142818

The term “organic” denotes a product of a food production system that is socially, ecologically, and economically sustainable. The organic food market is growing in response to an ever increasing demand for organic products. They are often considered more nutritious, healthier, and free from pesticides than conventional foods. However, the results of scientific studies do not show that organic products are more nutritious and safer than conventional foods. In this work a comparison between conventional and organic foods is made, the focus is on animal products. The data available in the existing literature is often conflicting, even if the differences are often associated with breeds suited to organic vs. conventional production systems. In order to have a clear understanding of the role that “organic effect” plays on animal foods, further research is necessary.

[Heikki Jokipii]

Tuon uutisen mukaan voisi uumoilla, että tämä D-vitamiinin lisääminen myös luomumaitoon olisi etenemässä. Toisaallahan olemme tuoneet esille, miten luomusäännöt kyllä taipuvat, jos rahasta on kyse. Ja siitä siinä on: jos luomumaito saataisiin ujutettua (lasten) laitosruokailuun, siinä olisi "pitkä penni" (vai täytyykö tuokin sanoa nykyisin: ... sentti? )

Varsin ovelasti tämä sitten tehtiin:

Rasvattomaan luomumaitoon saa jatkossa lisätä D-vitamiinia

Nimittäin kansainvälisten luomusääntöjen mukaan tuo D-vitamiinin lisäys on sallittua vain, jos se on jossain maassa pakollista. Nyt se on siis Suomessa pakollista, mutta vain rasvattoman maidon osalta. Näin "luomupuristit" saavat edelleen maitonsa, johon sitä ei ole lisätty (esim. kevytmaitona). Mutta laitosruokailubisnes luomumaidolla pääsee alkuun. Ainakin niin toivotaan:

Päiväkotien ja koulujen joukkoruokailu olisi kuitenkin merkittävä luomumaidon ostaja. Uudistuksen uskotaan laajentavan luomumaidon markkinoita myös joukkoruokailuun. Lopullisen ostopäätöksen tekevät kuitenkin joukkoruokailun hankkijat.

Mutta kaikkea ei voi saada. Tuota luomumaitoa lapsille ei sitten voi yrittää myydä vedoten omega 3 -pitoisuuteen, vrt. "Amerikkalainen luomumaito".

Näin MMM tekee sitten tästä eräänlaisesta välttämättömyydestä hyveen:

Uusi velvoite koskee ainoastaan rasvatonta maitoa, joka on ravitsemuksen kannalta suositeltavin maitovalinta.

Tällainen tekninen este oli minulle aiemmin tuntematon:

Maidontuottajien mukaan D-vitamiinia ei voi teknisesti lisätä homogenoimattomaan maitoon, ja luomumaito on perinteisesti homogenoimatonta.

Kun myös tähän homogenoimattomuuteen on myös liitetty (ainakin väitteiden tasolla) paljon ominaisuuksia, säilynee vanhatyyppisellä luomumaidolla sitäkin kautta oma pieni ostajakuntansa.

[Heikki Jokipii]

Täytynee se vielä kirjoittaa ulos: tuolla "uudistuksella" ei siis tietystikään parannettu koululaisten ja päiväkotilasten ravitsemusta hiukkaakaan, koska he jo nyt saavat D-vitaminoitua maitoa.

(Ja tuskinpa saavutettin mitään tuolla homogenoimattoman luomumaidon säilyttämiselläkään, koska sokkotestit aika selkeästi ovat osoittaneet, että asialle "herkiksi" ilmoittautuneiden koehenkilöiden vatsa kestää maitoa aika lailla sen tiedon varassa, mitä maitoa he tietävät/luulevat juovansa.)

Noin ollen MMM:lle voisi rationaalisemmassa maailmassa esittää kysymyksen, miksi tuollainen uudistus ylipäänsä tehtiin. Mutta ei nykymaailmassa, jossa luomun lisääminen joka paikassa nyt vaan kertakaikkiaan on maamme "strateginen tavoite".

[Heikki Jokipii]

Mutta yhtäkaikki juuri tuo luomumaidon myynti joukkoruokailuun on nostettu esiin jopa tässä

selostuksessa ensi vuoden budjetin päätavoitteista

Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan myös jatkamalla sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä vauhdittamalla.

(lihav. HJ)

Jotain sillä toimenpiteellä siis uskotaan voitavan edistää. Mutta lasten hyvinvointi se ei ollut.

Nyt on tavallaan jännää, tarttuvatko kunnat tuohon koukkuun. Kovin paljon lisäkustannuksia ei tuosta luomumaidosta ehkä tulisi, mutta aika kova on hinta kuitenkin, jos se maksetaan ei mistään. Aika vähäiset ovat hallituksenkin keinot asiaa edistää, kun kelvollisia perusteita sille ei ole. Ilmeisesti on turvauduttava "luomua ilman muuta" -tyyppiseen suostutteluun eli propagandaan. Luulenpa, ettei se sen paremmin pure kuin tähänkään asti.  Luulen siis, ettei tuosta uudesta luomumaidosta kuitenkaan mitään hittituotetta tule.


PS. klo 15: Annettiinkohan tuohon "edistämiseen" myös määräraha? Uuis versio MMM:n budjetista voisi olla maanantaina saatavissa?

[Heikki Jokipii]

Tuli tähän keskusteluun mieleen tällainen:

jos Luomuinstituutti tai joku muu tieteellsyyteen jollakin tavalla pyrkivä taho haluasi kerätä uskottavuutta, heidän täytyidi oikeastaan asettua vastustamaan sitä tapaa. miten kaupalliset toimijat hyvin estottomasti luomuruoan ravitsemuksellisia ja terveydellisiä etuja mainostavat. Ilman kunnollisia perusteluja. Tässä ei tarvinne linkata esimerkkiin, vaikka sen tietysti koska tahansa voi tehdä.

Koska hyvin estottomasti myös meidän kaltaisemme pahantahtoiset pilkkakirveet näihin väitteisiin kiinni pääsevät, eikö totta?

[Heikki Jokipii]

S- ryhmä on julkaissut Ruokamanifestin, jonka sisällön tiivistelmänä voinee pitää tätä artikkelia:

Yhdeksän teesiä, joihin tiivistyy suomalaisen ruoan tulevaisuus

Siinä ottaisin esille tämän teesin ...

Teesi 4: Faktat takaisin ruokakeskusteluun

Ruokakeskustelu muistuttaa paikoin poliittista tai uskonnollista kinaamista. Vaikka meillä on käytössämme faktoja, tieteellisiä faktoja, enemmän kuin koskaan, somekuplien päivän uskomukset tuntuvat syrjäyttäneen tieteen ja tutkimuksen pitkään rakennetun viisauden.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Tieteeseen ja tutkimukseen perustuvien näkemysten rinnalla tarjotaan tasaveroisena täyttä huuhaata. Pahimmassa tapauksessa meille jopa tietoisesti valehdellaan.

Näin ei voi eikä saa olla. Kun puhumme esimerkiksi ruoan terveysvaikutuksista, kaikki näkemykset eivät todellakaan ole samanveroisia.

Tieteen tekijöidenkin keskuudessa esiintyy toki erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Niin kuuluukin olla, se vie tutkimusta eteenpäin. Ihmisillä pitää olla oikeus luottaa siihen, että he saavat tietoa, joka pohjautuu vankasti tutkimukseen.

... joka luultavasti on jatkossa otettava uudelleenkin esiin, jopa muistuttaa siitä S-ryhmää itseään!

[Heikki Jokipii]

Tässä nyt MTV:n uutinen luomumunista:

Minkä värinen kananmunasi keltuainen on? Se paljastaa oleellisen tiedon

Laitilan kanatarhalta kerrotaan keltuaisen värin määrittyvän siitä, mitä kana syö. Luomumunissa ja ulkokanan munissa on usein tummankeltainen keltuainen, sillä kanat ulkoilevat ja syövät paljon ruohoa. Luomurehuun ei lisätä väriaineita, minkä vuoksi keltuainen on talvisaikaan vaaleampi.

Jos keltuainen on siis tumma, syöt hyvin todennäköisesti luomu- tai ulkokananmunaa. Tutkimusten mukaan keltuaisen väri ei kuitenkaan välttämättä kerro kananmunan terveellisyydestä. Tummemmissa keltuaisissa on tutkimusten mukaan sama määrä proteiinia ja rasvaa, kuin vaaleissakin. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että laitumella kasvaneiden kanojen munissa saattaa olla hieman enemmän omega-3-rasvahappoja ja vitamiineja sekä vähemmän kolesterolia. Tämä johtuu siitä, että kanojen ruokavalio on ollut terveellisempi ja luonnollisempi.

Ei siis juuri vaikutuksia terveellisyyteen tai sitten "hieman"? Onko sen verran "hieman", että kannattaa maksaa niistä kolminkertaista hintaa? Eli kuinka "oleellinen" tuo tieto oikeasti on?

Luomumunien keltuaisten väristä on jo ollut puhetta makuasiaosiossamme. Siellä asia jäi kesken, siihen, ettei kunnollista sokkotestiä ole asiassa järjestetty.

Kanojen ulkoilusta taas puhetta on ollut eläinsuojeluosiossamme.

Mutta jos tuossa ruohoravinnossa jotain erityisen hyviä ominaisuuksia pystyttäisiin osoittamaan, varma voi olla, ettei asia yhtään siitä parane, jos ruohikko on "luomulaatuista", luomuviljelyn paragraafit täyttävää.

(Onko nyt jonkinlainen luomumunien myyntikampanja menossa? Juuri äsken Hesari, nyt MTV?)

Tuosta vielä tuo:

Luomurehuun ei lisätä väriaineita, minkä vuoksi keltuainen on talvisaikaan vaaleampi.

Mihin kananrehuihin sitten lisätään väriiaineita? Minä en ole moisesta koskaan kuullut, onko joku muu? Ja - tuosta loogisesti seuraava kysymys - minkä munien keltuainen siis olisi talvisaikaan tummempi?

PS. klo 18: Tuon kysymyksen päätin lähettää palautteena suoraan toimitukselle.
Ja lähetin myös.

[Heikki Jokipii]

Tästä havainnollisesta matematiikasta pidän:

Ruokavalion tasolla erot vähäisiä

Suomalaisten ruokavaliossa terveydelle edullisten rasvahappojen tärkeimmät lähteet ovat kasviöljyt ja kala. Professori Raija Tahvonen Lukesta muistuttaa, että luomumaidon korkeat rasvahappopitoisuudet eivät riitä korvaamaan kasviöljyjä ja kalaa, koska maitoa tai maitotuotteita pitäisi syödä suhteettoman paljon.

�" Esimerkiksi keskikokoisen naisen pitäisi juoda luomutäysmaitoa yli 5 litraa tai syödä luomuemmentaljuustoa noin puoli kiloa päivässä. Lisäksi luomumaidon matalat jodi- ja seleenipitoisuudet on huomioitava muussa ruokavaliossa, hän havainnollistaa.

Jos siis jotain, niin lähinnä se +/-0.

Raija Tahvonen, vaikka onkin selvästi luomumyönteinen, jatkaa tuolla objektiivisella linjalla, kohtuullisilla väitteillä luomun eduista. Hänen ja hänen kanssakirjoittajansa Maarit Mäen esityksestä 5.10.17 Pro Luomun Luomuelintarvikepäivänä (!) löytyy jopa tällainen otsikkolause:

Luomun ja tavanomaisen välillä ei ole osoitettu
eroa terveellisyydessä.

Tosin loput esityksestä on omistettu sille, josko niitä eroja (luomun hyväksi) sittenkin jossain olisi.

[Heikki Jokipii]

Tällainen uudehko (vuodesta 2014) ruokasivusto yrittää tässä lämmittää tuon Leifertin ym. tutkimuksen:

Suurtutkimus sen kertoo: Tämä on ero tavallisen ja luomuruoan välillä

Eipä ollut paljon kerrottavaa. Mainittujen asioiden merkityksettömyydestä nyt taas edes mainitsematta. Hiukan uudelleen lämmitetyltä juttu maistuukin, meidänkin uutisestamme on lähes 3 vuotta:

Leifert ym. sen osoittivat: luomuruoka ei ole tavanomaista terveellisempää

Siitä voi suoraan lainata tämän myös kommenttina tuon Herkkusuu-sivuston juttuun:

(Ja kun mitään erityistä ei löytynyt, tuloksena eli löytönä täytyi - pikkuisen hymyilyttävästi - sitten esitellä sellainenkin, että luomusta löytyy vähemmän torjunta-ainejäämiä ...)

[Heikki Jokipii]

Tässä nyt MTV:n uutinen luomumunista:

Minkä värinen kananmunasi keltuainen on? Se paljastaa oleellisen tiedon

Laitilan kanatarhalta kerrotaan keltuaisen värin määrittyvän siitä, mitä kana syö. Luomumunissa ja ulkokanan munissa on usein tummankeltainen keltuainen, sillä kanat ulkoilevat ja syövät paljon ruohoa. Luomurehuun ei lisätä väriaineita, minkä vuoksi keltuainen on talvisaikaan vaaleampi.

Jos keltuainen on siis tumma, syöt hyvin todennäköisesti luomu- tai ulkokananmunaa. Tutkimusten mukaan keltuaisen väri ei kuitenkaan välttämättä kerro kananmunan terveellisyydestä. Tummemmissa keltuaisissa on tutkimusten mukaan sama määrä proteiinia ja rasvaa, kuin vaaleissakin. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että laitumella kasvaneiden kanojen munissa saattaa olla hieman enemmän omega-3-rasvahappoja ja vitamiineja sekä vähemmän kolesterolia. Tämä johtuu siitä, että kanojen ruokavalio on ollut terveellisempi ja luonnollisempi.

Ei siis juuri vaikutuksia terveellisyyteen tai sitten "hieman"? Onko sen verran "hieman", että kannattaa maksaa niistä kolminkertaista hintaa? Eli kuinka "oleellinen" tuo tieto oikeasti on?

ET-lehdessä on tälläinen tieto:

"Luomumunien keltuaisen väri johtuu porkkanoista" �" 6 hyödyllistä ja yllättävää munafaktaa

2. Onko luomumunien keltuainen erilainen kuin muissa munissa? Miten tämä vaikuttaa leivontatulokseen tai jälkiruokiin?

Luomumunien keltuaiset ovat usein keltaisempia kuin muiden kanojen kananmunat. Se johtuu rehusta ja porkkanoista joita ne syövät. Varsinkin keväällä ja kesällä, kun kanat pääsevät ulos ja syövät ruohoa, on keltuaisen väri voimakas. Makuun se vaikuttaa hieman, keltuainen maistuu täyteläisemmältä. 

(lihav. HJ)

Tieto on varmistamaton, muualta en ole lukenut luomukanoille syötetyistä porkkanoista. Ja - jos tuo toimii, ja sillä saavutetaan jotain - mikä estäisi syöttämästä porkkanaa tavanomaisille kanoille?

[Heikki Jokipii]

Aamulehdessä ei lämmetä lihavoidulle ajatukselle ("Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kommentoi"):

Terveellisestä ruokavaliosta liikkuu runsaasti harhaluuloja �" selvitimme 5 yleisintä, jotka kannattaa ottaa huomioon muotidieeteissä

5. Luomu on aina parempi

Luomusta ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, joka tukisi tätä väitettä. Luomu on enemmänkin ideologinen kuin terveydellinen asia. Esimerkiksi karjataloudessa ymmärtääkseni eläinten hyvinvointiin kiinnitetään luomutiloilla enemmän huomiota. Sen sijaan sillä syökö luomua vai ei-luomua, ei pääsääntöisesti ole terveydellistä merkitystä.

Luomutuotteissa saattaa myös olla muun muassa maaperästä lähtöisin olevia torjunta-aineita ja muita haitallisia aineita, vaikka niitä ei olisi viljelyyn käytettykään

Mutta tuossakin oli kuitenkin torjunta-ainejäämät mainittava. Muodollisesti tuo viimeinen virke on totta. Mutta huolissaan niistä ei luomutuottteissa pidä olla - koska niistä ei pidä olla huolissaan tavanomaisessakaan ruoassa. Muissa haitallisista aineissahan tilanne on käytännössä aina tasapeli: esim. ilman kautta tulevia dioksiineja on yhtä paljon. *)

______

*) ja minun teorianihan on, että paljon ulkoilevien luomukanojen munissa dioksiineja on Ruotsissa enemmän kuin avanomaisissa munissa, juuri tuon ulkoruokinnan takia: voimakkaampi väri keltuaisessa ja enemmän dioksiineja. (lisäys 5.6.18)

[Heikki Jokipii]

Tämmöinen tulos on saatu:

Vitamiinilisä tepsi: Suomalaisten D-vitamiinivaje lähes hävinnyt 10 vuodessa

Muistettava on, että D-vitamiinin lisäys sallittiin (erityisjärjestelyin) vain rasvattomaan luomumaitoon, tarkoituksella saada sitä myydyksi kouluille. Pääsääntöisesti D-vitamiinin lisääminen luomutuotteisiin on ollut ja on yhä kiellettyä. Ja D-vitaminoitua tavanomaista maitoa on ollut koko ajan kouluillekin saatavilla.