Luomupeltoalan käyttö

[Jarrumies]

Luomun Toimialaraportti 2010 pdf:ssä
http://www.luomu.fi/wp-content/uploads/2012/01/LuomuToimialaraportti2010.pdf
on sivulla 13:

Taulukko 3. Pellonkäyttö luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyllä alalla 2009 (ha) ja osuus koko luonnonmukaisesti viljellystä alasta (%)

Taulukkoa ei voi kopioida tänne mutta siitä käy ilmi, että luomupelloista on mm. 24,1 % on rehuviljalla, 47,7 % nurmella ja 11,8 % kesannolla.  Siis nurmella ja kesannolla on yhteensä 59,5 % luomualasta. Aika tavalla, vai mitä?

Raportin kirjoittaja Sampsa Heinonen sanoo:

Suurin osa alasta käytetään rehuntuotantoon kuten tavanomaisessakin viljelyssä Suomessa. Luomuhyväksytystä peltoalasta on noin kolmannes viljoilla ja palkoviljoilla. Vilja-alasta noin puolet on kauraa.

Mites tuo pellonkäyttö on tavanomaisessa viljelyssä?

[Heikki Jokipii]

Samaan ihmettelyyn voi sitten laittaa ne eläimet, jotka tuota rehua syövät.

Luomulehmiä on n. 50 000, joka on noin 5% kaikista.

Kuitenkin sekä luomulihan että luomumaidon osuus myynnistä on jotain 2% luokkaa.

Luomutilastot (paitsi sadot) löytyvätkin Eviralta, tavanomaisen tilastot ovat kaikki Matildassa.

[Tarkkailija]

Tämä taitaa olla luomusääntöjen luoma ongelma, eli näennäisviljely on siirtynyt luomun puolelle.

Näennäisviljelyä on aina harrastettu ja nyt luomun myötä on käynyt niin, että sitäpä ei oikeastaan kannata harrastaa kuin luomun puolella, sillä muuten olet hieman yksinkertainen.

Aiemmin viljelijät eivät ole ehkä älynneet luomun näennäisviljelyn mahdollisuuksia, mutta nyt luomua on voimakkaasti markkinoitu verorahoillamme maaseudulla, niin vasta nyt jäähdyttelijät ovat huomanneet luomun potentiaalin näennäisviljelyn saralla.

Jos olet jo jäähdyttelemässä maataloustuottajana ja haikailet eläkepäivistä, niin silloin on järkevää siirtyä luomuun ja pistää tuotantopanokset jäihin, samoin menee jäihin myytävä, mutta tuet lisääntyvät mukavasti. Kun näennäisviljelee, eipä niitä kulujakaan paljoa ole, niin pelkillä tuillakin elää mukavasti.

Tämä ehkä parhaiten selittää sen, että luomuun siirrytään voimakkaasti (no suhteellinen käsite  ), mutta myytävää ei vain kauppoihin tule.

Pelto on näennäisviljelyssä järkevintä pistää nurmelle, josta saa hyvät tuet ja  jota pystyy hoitamaan lähes ilman tuotantopanoksia. Hyvällä tuurilla lähellä on maitotila, joka sadon ostaa kantturoille, mutta jos ei ole, niin haitanneeko tuo.

[Jarrumies]

Valaiseva kuvaus todellisesta tilanteesta.

Tuon perusteella trendi olisi, että jatkossa näennäisviljelyn osuus lisääntyy, koska ideologisesti innokkaimmat ovat jo siirtyneet luomuviljelyyn ja uusissa tulokkaista on suhteellisti enemmän niitä, jotka haluavat hakea vain tuet ilman panostusta eivätkä piittaa tuloksista.

Eli luomun tuottavuus saattaa entisestäänkin laskea jatkossa. Vai onko vastatrendejä?

[Heikki Jokipii]

Myös tässä uudessa julkaisussa ...

Tietohaarukka kokoaa luvut pellolta pöytään

... kerrotaan (s. 10) hyvinkin ... no, tarkalla haarukalla, miten luomupeltoala jakaantuu eri tarkoituksiin.

Siinä olisi odottanut, eli olisi ollut minusta luontevaa, että olisi laitettu siihen rinnalle, paljonko kutakin viljeltyä asiaa sitten ko. alalla tuotetaan. Eli paljonko jatkaa matkaansa pöytää kohti.

[Heikki Jokipii]

Tuosta puutteesta ei ole tietysti kohtuullista syyttää ko. "Tietohaarukan" tekijöitä, sillä ko. mainitsemani tiedot eivät ole

- helposti
- ja/tai yhdestä paikasta saatavissa
- (josko kaikista ollenkaan?)

Jolloin tuon tiedon keräämisen vaatiminen tällaisen yhteenvetojulkaisun tekijöiltä olisi ilmeisen kohtuutonta.

Mutta kohtuutonta ei ole vaatia, että ko. tieto olisi - meille kansalaisille ja veronmaksajillekin, mutta ennenkaikkea kansanedustajille -  saatavilla. Jos ei vielä tuossa, niin ylipäänsä. Ja mieluummin aika pian, ennen kuin enempää tehdään päätöksiä asiassa.

[Heikki Jokipii]

Tämä taitaa olla luomusääntöjen luoma ongelma, eli näennäisviljely on siirtynyt luomun puolelle.

Näennäisviljelyä on aina harrastettu ja nyt luomun myötä on käynyt niin, että sitäpä ei oikeastaan kannata harrastaa kuin luomun puolella, sillä muuten olet hieman yksinkertainen.

Aiemmin viljelijät eivät ole ehkä älynneet luomun näennäisviljelyn mahdollisuuksia, mutta nyt luomua on voimakkaasti markkinoitu verorahoillamme maaseudulla, niin vasta nyt jäähdyttelijät ovat huomanneet luomun potentiaalin näennäisviljelyn saralla.

Jos olet jo jäähdyttelemässä maataloustuottajana ja haikailet eläkepäivistä, niin silloin on järkevää siirtyä luomuun ja pistää tuotantopanokset jäihin, samoin menee jäihin myytävä, mutta tuet lisääntyvät mukavasti. Kun näennäisviljelee, eipä niitä kulujakaan paljoa ole, niin pelkillä tuillakin elää mukavasti.

Tämä ehkä parhaiten selittää sen, että luomuun siirrytään voimakkaasti (no suhteellinen käsite  ), mutta myytävää ei vain kauppoihin tule.

Pelto on näennäisviljelyssä järkevintä pistää nurmelle, josta saa hyvät tuet ja  jota pystyy hoitamaan lähes ilman tuotantopanoksia. Hyvällä tuurilla lähellä on maitotila, joka sadon ostaa kantturoille, mutta jos ei ole, niin haitanneeko tuo.

En nyt osaa sanoa, viittaako hän tässä raportissaan luomuviljelyyn:

Reijo Karhinen: "Lopetetaan näennäisviljely – tuet pois tiloilta, joiden myyntituotot jäävät alle 20 000 euroon vuodessa"

Tukipolitiikassa on oltava valmis tekemään valintoja.

"Maatalouden markkinatuottojen, 3,4 miljardia euron ja kokonaiskustannusten 4,5 miljardia euron epäsuhta selittyy osittain maatiloilla, joilta ei tule myyntituottoja joko ollenkaan tai niiden osuus tilan liikevaihdosta on hyvin vähäinen", Karhinen kuvailee.

"Tämä ei välttämättä ole ongelma kyseisten tilojen osalta, koska tukijärjestelmä mahdollistaa tällaisen toiminnan harjoittamisen.

Mutta monessa muussakin keskustelussamme olemme huomanneet, ettei suomalaiselta luomutilalta oikein myytävää tule.

Esim. se on ollut ihmettelyn aihe, miten eläintuotteitta syntyy luomussa niin vähän vaikka n. 2/3 peltoalasta tähtää eläintuotteisiin.

Tässä Karhisen voisi kuvitella jopa kannattavan luomua ...

Sen sijaan, että tuotetaan mahdollisimman paljon, on tuotettava tuotteita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan mahdollisimman paljon, Karhinen kuvailee.

... mutta nurmesta kuluttaja ei oikeastaan ole valmis maksamaan mitään. Vaikka se olisi luomua. Luomueläintuotteista ehkä olisi, mutta niiden vähäisyydestä (esim. Ruotsiin verrattuna) teimme nuo huomiomme. Kaikenkaikkiaanhan ehkä vain n. prosentti syödystä ruoasta on kotimaassa tuotettua luomua.

Entä ne muut kuin luomueläintilat sitten? Jos Sampsa Heinoseen on uskominen, ne muut tilat juuri myyvät ulos hyvin vähän (euroina ainakin).

***

Mutta nyt on odoteltava, reagoiko Luomuliitto tai joku muu luomun edunvalvoja tuohon Karhisen paperiin. Eli "älähtääkö koira"?

[Heikki Jokipii]

Ei Karhinen luomuun viitannut ja tehnyt siitä samanlaisia johtopäätöksiä kuin me tuossa edellä. Vaan pikemminkin päinvastoin, Marja-Riitta Kottila (Pro Luomu) pystyi näin twiittaamaan:

Ylpeänä luen #Ruokaselvitys’tä: ”Yksittäisenä ja edelliseen nähden hyvinkin poikkeavana toimijana ansaitsee erillisen maininnan ProLuomu. Sen toiminnassa ruokaketjun kaikki toimijat ovat luontevalla ja rakentavalla tavalla löytäneet toisensa.” Kiitos jäsenille

Ja oli löytänyt raportista seuraavat suositukset luomun osalta:

👉Luomuun siirtymistä tuetaan jatkossakin
👉Luomun vahvalle esilläpidolle julkisissa hankinnoissa & ruokaviennin kärjessä vahva peruste
👉Luomu tarvitsee Investointeja kasvuloikkaan & politiikan pitkäjänteisyyttä

Eli sillä "koiralla" on syytä vain heiluttaa iloisesti häntäänsä.

Voi todella ihmetellä, miten Karhinen on oikein pohjatyönsä tehnyt, jos hän puhuu luomusta "ruokaviennin kärjessä"! Väittääkö hän, että näin olisi? Vai suosittaako hän vain, että jatkossakin tulee teeskennellä ikäänkuin niin olisi? Uskoa edelleen siihen niinkuin on ennenkin uskottu.

Mutta sitä saa, mitä tilaa (MT:n uutisesta):

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tilaaman ja OP-ryhmän entisen pääjohtajan Reijo Karhisen johtaman maatalouden kannattavuusselvityksen johtopäätökset ovat valmiit.

Jos luomun lisääminen on tämänkin hallituksen "strateginen tavoite", niin hyvä oli pitää tavoitetta erinomaisena selvitysmiehenkin.

[Heikki Jokipii]

Tässä arvioinnissa on kuitenkin tällaiset lauseet:

Karhisen esittämä 20 000 euron myyntitulojen raja leikkaisi tuet pois yli puolelta maatiloista

Myös luomuväki voi parahtaa. Lisäksi pykäliin tarvittaisiin armahduslauseke viljelyä aloittaville.

Miksi luomuväki parahtaisi, sitä ei kuitenkaan tarkemmin eritellä.

[Heikki Jokipii]

Jos Karhisen muistiolle annetaan tällainen asema ...

Maatalousselvityksen jatkotoimet hallituksen pohdittavaksi

Selvityshenkilö Reijo Karhinen esittää hallitukselle kymmeniä erilaisia keinoja, joiden avulla Suomen maatalous voitaisiin saada tulokselliseen nousuun. Osa toimenpide-ehdotuksista edellyttää periaatteellisia ja strategisia linjavalintoja, osa niistä on hyvinkin konkreettisia.

- Suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä. Otamme selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset lähempään tarkasteluun ja aloitamme niiden jatkovalmistelun viipymättä. Tulen kutsumaan Karhisen ehdottaman ruokaketjun luottamusta vahvistavan keskustelufoorumin, Yhteisen ruokapöydän viipymättä koolle, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

... niin täytynee tutustua sen ehdotuksiin tarkemmin. Tuosta linkistähän raportti kokonaisuudessaan ja myös Karhisen tiivistelmät ovat ladattavissa.

[Heikki Jokipii]

Tällainen siitä löytyi (eikä oikeastaan muuta, luomusta):

5. Luomutuotteilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Suomen luomumarkkinan arvo on ProLuomun mukaan noin 310 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan olevan kasvatettavissa 2–3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun vastatessa kuluttajien haluun edistää luonnon elinvoimaisuutta ja eläinten hyvinvointia ruuantuotannossa sekä kysynnän ollessa tarjontaa suurempaa, on perusteltua, että luomuun siirtymistä tuetaan jatkossakin. Luomun vahvalle esilläpidolle julkisissa hankinnoissa ja suomalaisen ruokaviennin kärjessä löytyy vahva peruste. Luomun keskeinen ongelma on pienuus. Pienet volyymit aiheuttavat tehottomuutta, nostavat hintoja ja pienuus heijastuu myös alan yleiseen arvostukseen. Luomuala tarvitsee investointeja kasvuloikkaan sekä politiikan pitkäjänteisyyttä

Eli ilmankos Kottila oli raporttiin tyytyväinen. Hänhän on saanut käytännössä sanella tuo kohdan!

Minusta tuosta näkyy, ettei Karhinen ole itse hiukkaakaan analysoinut koko asiaa.

Mm. pienet volyymit korkeiden hintojen syynä ovat tyypillistä luomumytologiaa. Jos kysyntä olisi tarjontaa suurempi, niin senhän pitäisi kuin itsestään kasvattaa tarjontaa oikeaan suuntaan. Mutta niinhän ei käy. Myytävää tulee luomutiloilta huonosti, ainakin osalta tiloista. Jos Karhinen olisi vähänkin asiaa itse tutkinut, hän olisi sen varmasti huomannut.

Olisi huomannut senkin, että valtaosa noista 310 miljoonan luomumarkkinoista ei kuulu Suomen maatalouteen mitenkään. Ja huomannut muutakin. Eikä olisi kirjoittanut tuonne päinkään!

[Heikki Jokipii]

Tuo ehdotus oli muistion luvussa 9 "Kuluttaja odottaa kotimaisen ruuan selkeää esillepanoa ja parempaa lähiruuan saatavuutta", alkaen sivulta 35, sen ehdotuslatikossa sivulla 37.  Itse tekstissä ei tullut esille, että kuluttajat olisivat kaivanneet luomua, siinä luvussa teksti ja kaaviot olivat tuon otsikon mukaisia.

Tuo ehdotus 5 pompsahtaakin esille kuin tyhjästä, yllättäen, perustelematta.

Luvussa 18 (s. 63) "Vienti – Alisuoriutujasta turvallisen ruuan globaaliksi viejäksi" luomu ei tule esille lainkaan. Sekin jää siis mysteeriksi, mistä ihmeestä tuo ajatus luomusta viennin "kärjessä" on muistioon luikerrellut, tuohon siteerattuun ehdotukseen. Eikä muuten julkishallintoakaan kehotettu lisäämään luomuhankintojaan, siinäkin keskityttiin kotimaisuuteen ja lähiruokaan.

Tästä (s. 25) voi olla täysin samaa mieltä:

Tuottajien tulee olla paremmin perillä kuluttajatrendeistä, jotta osataan tuottaa
niitä tuotteita, joita kuluttaja oikeasti haluaa ostaa.

Korostaen tuossa sanaa "oikeasti". Ja se ei ole vielä trendi, jos vaikka kuinka monet haluaisivat kuluttajan jotain ostavan. Vaikka se toive esitettäisiin ulkomaillakin. Eikä media välttämättä tiedä, mikä se trendi on. (Tämä on huomattu luomusta, mutta myös kasvissyönnistä.)

Luomua ei siis raportissa oikeastaan muualla mitenkään suositeta. Yhä enemmän tulee tunne, että Kottila on lähettänyt Karhiselle sähköpostissa tuon tekstinpätkän. Pyytänyt, että tuikkaa se sopivaan kohtaan. Ja Karhinen on toiminut toiveen mukaisesti. Tai toivomus on esitetty kasvokkain. Liitteessä "Tapaamiset ja kuulemiset" mainitaan:

ProLuomu

Ilkka Alarotu
Marja-Riitta Kottila
Tuomas Salusjärvi

Miten se sitten tapahtuikaan, täytyy kyllä ihmetellä moista tapaa kasata tuota raporttia.

[Heikki Jokipii]

Tästä Pro Agrian artikkelista saa vinkkejä senkin ymmärtämiseksi, mihin luomuviljelyalaa käytetään:

LUOMUN KANNATTAVUUS HYVÄÄ, VAIKKA LUOMUTUKEA EI SAISIKAAN

Vaikka tuet ovatkin merkittävä lisä tilan kassavirtaan, on luomun kannattavuus usein siltikin parempi, vaikka luomutukea ei saisikaan. Tähän on syynä muun muassa tuotteesta saatava parempi hinta ja paremmat markkinat. Alueellamme on paljon luomukotieläintiloja, jotka ovat valmiita maksamaan luomukelpoisesta sadosta kelpo hinnan. Monet kotieläintilat ovat myös valmiita tekemään yhteistyösopimuksia kasvitilojen kanssa. Yhteistyösopimuksella kotieläintila varmistaa riittävän rehumäärän karjalleen ja kasvitilalla on valmis osoite, minne toimittaa sato.

Eli näin eläimettömien luomutilojenkin tuotanto muuttuisi epäsuorasti, kulman kautta luomueläintuotteiksi.

Vaan kun ei muutu. Ainakaan kokonaistilastoissa.

Tämä oli minulle uusi tieto:

Toisena siirtymävaihevuonna on mahdollista tuottaa jo markkinakelpoista satoa luomukotieläintiloille.

Luomukotieläintila voi käyttää ruokinnassaan sv2 tuotteita tuotantoehtojen sallimissa rajoissa. Erityisesti herne ja muun muassa härkäpapu ovat kysyttyä tavaraa kotieläintiloilla.

Mutta se samalla merkitsee sitä, että myös osa siirtymävaiheen alasta tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan sitä, mitä luomupeltoalalla tuotetaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä kritiikissä on kyse eri asiasta ...

Karhinen lyö velkaantumista välttäneitä pieniä tiloja

.. mutta edellä olevan perusteella varmaan ymmärrätte, miksi haluan lainata siitä tätä lausetta:

Raportin hyvät ehdotukset jäävät helposti huolimattomasti tehtyjen esitysten varjoon

Sinänsä tuo kritiikki osuu oikeaan siinä, että kaikkia tiloja koskeva sama euromääräinen raja ei ole mielekäs. Sekin tulisi suhteuttaa käytössä oleviin hehtaareihin. Kuten täällä olemme vaatineet monesta muusta asiasta!