Kaupunkiviljely

[Heikki Jokipii]

Toisaalta, varsinaisena luomuna myydyn sadon tilanne ei juuri ole tätä harrasteluviljejyä kaksisempi, kuten kommentissani tähän Vihreän Langan uutiseen ...

Luomu valtaa alaa Suomessa

... laskin. Nyt ei tarvittu Windowsin laskintakaan, tällaisia laskuja pystyvät kansakoulun käyneet laskemaan päissään:

Myynti hehtaaria kohti
Heikki Jokipii | 02.10.2012 6:58

Tänään Hesarissa annetun tiedon mukaan luomumyynti olisi nyt n. 182 miljoonaa. *) Siis aika tarkkaan 1000 euroa hehtaaria **) kohti. Aaria kohti kymppi, neliömetriltä 10 senttiä.

Käytännössä vähemmän, koska myydyissä luomutuotteissa tuonnin osuus on ehkä kolmannes.

Niinpä, katsoo MMM, luomupinta-alaa tulee määrätietoisesti lisätä!

Näin ajateltuna jopa tuo Dodon säkkiviljely voi olla kannattavaa, jos haluaa luomutuotteita. Kaipa niitä (kustannukset huomioon ottaenkin) ainakin 6,4 sentin edestä saa.


_________________

*) toisen tiedon mukaan myynti olisi vain 135 miljoonaa, mutta tuota kirjoitaessani olin HS:ssa esitetyn arvion varassa
**) joita luomuhehtaareja siis nykyisellään on noin 185 000

[Heikki Jokipii]

BASF kertoi vetäytyvänsä EU:n markkinoilta, mutta se ilmeisesti ole vetänyt pois tätä anomustaan muuntogeenisen, rutonkestävän Fortuna-perunan hyväksymisestä EU:n alueella?

Olen nimittäin tässä miettinyt, että tämä helsinkiläinen kaupunkiviljely säkeissä voisi kuin voisikin olla "edelläkävijän" asemassa.

Jos EU nyt hyväksyy Fortunan nopeammassa tahdissa kuin mitä näissä asioissa ennen on tapahtunut - kuten BASF tuossa Reutersin uutisessa uskoi - ja Fortunan viljely olisi laillista jo v. 2014 tai 2015 - niin:

minä hommaan silloin itselleni tuollaisen viljelysäkin (en toki Dodon kautta) ja istutan itselleni noin neliömetrin Fortuna-perunaa jonnekin Helsinkiin!

Kun sato saadaan, niin valikoidussa piirissä herkutellaan sitten Suomen ensimmäisillä GM-perunoilla ... jaa, lehtimiehet voisi tietysti kutsua paikalle ... seuraava sato menisikin jo varmaan kovaan hintaan jollekin Helsingin hintavimmalle ravintolalle ...? 

[Heikki Jokipii]

Nyt on sitten tällä päivämäärällä päätetty ja ryhdytty toimenpiteisiin tietynlaisen perunamaan laittamiseksi, jonnekin päin Suomea. Valittua paikkaa ei eri syistä nyt kerrota, ei viranomaisillekaan. Ihan vielä perunat eivät ole maassa, mutta kohta ovat. Ollaanpa niin salaperäisiä, ettei edes kerrota, minkälaisesta perunamaasta on kyse. Voidaan kyllä rauhoitella, ettei luomuviljelyä harjoiteta lähimailla.

Eviralta ei ole lupia haettu, koska tässä tapauksessa sieltä ei olisi mitään lupapaperia herunut. Perunamaata ei mitenkään merkitä, se tulee näyttämään ihan tavalliselta perunamaalta. Valmistelut on tehty niin huolellisesti, että emme mitenkään voi jäädä asiasta kiinni. Nk. aktivistitkaan eivät varmasti pysty löytämään ja/tai tunnistamaan tätä pikku plänttiämme.

[Heikki Jokipii]

Tästä Herttoniemen osuuskunnasta on koko sivun juttu Hesarissa 12.4.13, otsikko ja ingressi:

”Mainosmaakari viljelee omat palsternakkansa

Olli Repo perusti yhteispellon, vaikka ei tiennyt viljelystä juuri mitään”

Ihan ongelmattomasti otetaan tämä (lihav. HJ)
 

Nyt sa­det­ta ja pais­tet­ta tu­lee tark­kail­tua ihan toi­sin sil­min. Sääs­tä ni­mit­täin riip­puu, mi­tä Re­von ja 150 muun hel­sin­ki­läis­per­heen ruo­ka­pöy­däs­sä syö­dään en­si syk­sy­nä: kuin­ka pal­jon nau­ti­taan omal­la pel­lol­la kas­va­tet­tu­ja bio­dy­naa­mi­sia vi­han­nek­sia ja kuin­ka pal­jon kau­pas­ta tai ruo­ka­pii­ris­tä han­kit­tu­ja. Re­von ko­koa­mal­la osuus­kun­nal­la on Van­taan Kor­sos­sa yh­tei­nen vuok­ra­pel­to, jol­la vil­jel­lään esi­mer­kik­si juu­rek­sia, kaa­le­ja ja yrt­te­jä.

Ei tullut toimittajalle edes mieleen kysyä kysyä, miksi vihannekset ovat biodynaamisia?

Ihan piilomainontana tässä juttua ei voi pitää, koska tällä toiminnalla kuitenkin vähennetään luomun kulutusta kaupoissa:

”Jä­se­nyys tu­li hal­vem­mak­si kuin vas­taa­vien luo­mu­vi­han­nes­ten os­ta­mi­nen kau­pas­ta.”

Vertailua siihen, tuliko jäsenyys halvemmaksi kuin tavanomaisten vihannesten ostaminen kaupasta, jutussa ei tehty.

Eikä tätäkään problematisoitu (lihav. HJ):

Toi­saal­ta jä­se­nis­tös­sä on myös vaih­tu­vuut­ta, Re­po ker­too. Mo­nel­la on niin kii­rei­nen ja vaih­te­le­va ar­ki, et­tei­vät he pys­ty jär­jes­tä­mään vi­han­nes­ten ha­kua ker­ran vii­kos­sa tie­tys­tä pai­kas­ta, saa­ti miet­ti­mään osak­kuut­ta mo­nen vuo­den pers­pek­tii­vil­lä.
[…]
Nyt hän­tä kiin­nos­ta­vat eri­lai­set jouk­ko­ra­hoi­tus­hank­keet, mut­ta tois­tai­sek­si ruo­ka­osuus­kun­ta vie lä­hes kai­ken va­paa-ajan. Myös Re­von ala­kou­lu­ikäi­set lap­set käy­vät pel­lon tal­kois­sa, joi­ta jär­jes­te­tään ke­säl­lä ja syk­syl­lä pää­asias­sa vii­kon­lop­pui­sin.

Kauhea vähti – ja vielä lapsityövoiman hyväksikäyttöä!
___________
 
Myös Yhteishyvä asettui tässä ajamaan kaupunkiviljelyn - ja samassa yhteydessä luomun - asiaa:
 
Salaattia lähikaupan katolta?
 
Sieltä voi - kritiikki asiallehan on olennaisesti esitetty jo edellä - poimia yhden pikkuhupaisan lauseen tai ilmaisun:
 

Myös luonnonmukaisuus viljelyssä näyttää nousevan kautta linjan. Ennen käytettiin enemmän torjunta-aineita. Nyt etsitään luontoystävällisempiä tapoja hoitaa puutarhaa ja varmistaa toivottujen kasvien hyvä elämä.

(lih. HJ)

[Heikki Jokipii]

Pirkka-lehdessäkin (3/2013) oli juttu kaupunkiviljelystä. Mutta siinä haastateltu olikin raikkaan realistinen, eikä kuvannut harrastustaan muuna kuin harrastuksena.

- Tila loppu kesken, vaikka kaikki katot ja muut otettaisiin käyttöön. Ei kaupunkiviljely pysty ratkaisemaan ruoantuotannon ongelmia, mutta se on hyvä lisä.

Jos se ei ratkaise ruokaongelmia yksityisellä tai globaalilla tasolla, herää kysymys: Mikä on sitten kaupunkiviljelyn perimmäinen tarkoitus? Jaria [Kärkkäinen] alkaa taas hymyilyttää, sopivalla tavalla söpösti.

- Siitä tulee hyvän olon tunne. Ei sitä juuri sillä hetkellä huomaa, mutta sen jälkeen [,,,]

[Heikki Jokipii]

Hesarissa oli juttu näistä viljelijöistä. Useammin kuin kerran mainittiin pelko, visio öljyn loppumisesta, puuha oli jotenkin valmistautumista tähän tilanteeseen. Omavaraisuus, siitä puhuttiin.

Mikä siinä on, että minulle tuli mieleen Veikko Huovisen "Hamsterit"?

"Luomubuumi" mainittiin myös, mutta vain kerran selityksenä. Tietysti tässä puheessa öljyn loppumisesta on alitajuisena taustana käsitys, että keinolannoitteet perustuisivat öljyyn.

Yhtenä yksityiskohtana tuli muuten esille, miten tämä harrastus sitoo ihmiset kotiinsa. Kohta varmaan vaaditaan lomittajajärjestelmää ulotettavaksi myös kaupunkiviljelijöihin!

[Heikki Jokipii]

Radiosta äsken kuulin, että siellä on illalla keskustelu eettisestä maataloudesta.

Ja keskustelijoina joku lammastarhuri, lähiruokakauppias ja kaupunkiviljelijä.

[Heikki Jokipii]

Innostus tähän asiaan oli Helsingissä tällä tavalla päässyt villiintymään:

Kantakaupungin luvaton kasvimaa poliisin tutkintaan
 
Dodo ry kiistää olleensa osallinen asiaan, ja ilman muuta siihen voi uskoakin, mutta aatteellinen motivaatio ko. aktion taustalla luultavasti on:

Kylttien mukaan paikalla pitäisi kasvaa muun muassa retiisejä ja salaattia. Yhdessä kyltissä muistutetaan ilmastopäästöistä.

Toisaalta "kasvimaa ilmestyi Tokoinrantaan vapunpäivänä", eli voi asiassa olla kyse rankasta pilastakin, teekkarityylin (huom. en epäile tässä teekkareitakaan!).

***

Itse asiassa - ellen toisin tietäisi - epäilisin asiassa itseäni! Tuossa kaupungin keskustaan tehdyssä istutuksessa tulee kyllä tavallaan ilmaistuksi koko ajatuksenkin höperyys.

[Heikki Jokipii]

Näin tämä Tokoinrannan tapaus on jatkunut …

Luvaton kasvimaa muuttui jälleen nurmikoksi

.. ja noinkin sovinnollisesti siinä edetään, vaikka syyllinen on paljastunutkin.

Samaisessa Metro-lehdessä heitettiin ilmaan kysymys, mitenköhän sitten, jos kyseessä olisivat "sissiviljelijöiden" sijasta …

Sissiautoilijat?

[Heikki Jokipii]

ME-lehdessä 6/2013 s. 48 olevassa kaupunkiviljelyä koskevassa artikkelissa kerrottiin tämän (edellä jo mainitun) Herttoniemen osuuskunnan tuloksista:

- porkkanaa 2300 kiloa
- palsternakkaa 1300 kg
- kyssäkaalia 700 kg

"Tuhansia kiloja biodynaamisesti kasvatettua ruokaa".

ME-lehti maalaa kuvan täydellisestä menestyksestä.

Mutta tässä kyseisen ruokapiirin omalta nettisivulta:

Sadonjako 2012

Sen mukaan homma ei kuitenkaan ollut ihan niin tuottoisaa, vaan kannattavaa se oli vain näin (lihav. HJ):

Sijoituksemme on ollut kannattava vuonna 2012, koska sadonjakojen yhteenlaskettu arvo vastaavaan luomutuotteeseen verrattuna oli tänä vuonna 477,35€. Sijoitimme satoon ennakkoon 380 euroa keväällä 2012. Saimme siis 20 % halvemmalla biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia omalta pellolta kuin että olisimme ostaneet ne muuta kautta. Tämä oli 2. satokautemme, joten tulos oli yllättävän hyvä.

Jos nuo tuotemäärät olisivat tavanomaisten hintojen mukaan, niin jo silmämääräisesti arvioituna ruokapiiriläisille tuli maksettavaksi valtavasti lisähintaa (+talkootyö päälle). Mikä oikeastaan nettisivulla tavallaan myönnetäänkin.

[Jarrumies]

Herttoniemen ruokaosuuskunnan sivulla
http://ruokaosuuskunta.fi/2012/ruokaosuuskunnan-suunnittelukokous-5-2-2012-poytakirja/
on tiedot vuoden 2011 sadosta ja siinä hinnat on laskettu tavanomaisten  (”normituotteen päivän hinta marketissa”) tuotteiden hinnoilla:

Tässä vertailua: Mitä hakija sai (pieni sato-osuus) ja vertailu marketin ei-luomu -hintoihin. Lopputulos: Tuotteita sai 194 e arvosta. Koska luomu on yleensä vähintään 2 x kalliimpaa, saa tämänkin hinnan kertoa ainakin 2:lla päästäkseen siihen summaan, mitä olisi luomukaupassa  saanut tuotteista maksaa.

Osuuskunnan satojen määriä (volyymiä noiden eurojen sijasta) eri vuosina ei ole laskettu kuitenkaan ainakaan noilla sivuilla. En ainakaan huomannut. Noista julkaistuista tiedoista sen kuitenkin voisi laskea? Ja vertailla tavanomaisen satoihin ja muiden luomuviljelijoiden satoihin.

[Heikki Jokipii]

Tuli mieleen, että vaikka tässä tapaukessa amatööriviljelijät toimivatkin esimerkillisesti, paljonko yleisesti puuhastelijoiden ammattitaidon puute lisää riskiä, että kasvintuholaiset pääsevät Suomessa lisääntymään.

[Matti Pekkarinen]

Ainakin rikkaruohojen suhteen luomuilu on ongelma naapuriviljelijöille. Samoin perunaruton ja ehkä muutamien muittenkin tautien suhteen.
http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoo, miten Kansallismuseo tallentaa videolle Herttoniemen ruokapiirin toimintaa, esimerkkinä tämän ajan ruokakulttuurista. Mikä ettei, mutta kovin ajalle tyypillisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, jos vaikka yksinkertaisesti suhteuttaa mukana olevien määrän vaikka koko Helsingin asukaslukuun. Vielä pienempään suhdelukuun tietysti pääsee, jos laskee, kuinka monta ihmistä tuolla toiminnalla vuosittain ruokitaan (ks. edellä).

Jälkikäteen sitten helposti asia kuitenkin saatetaan tulkita tyypilliseksi. Vrt. vaikka siihen, miten 1960- ja 1970-luvun poliittista nuorisokulttuuria nykyisin usein esitellään ikäänkuin kaikki nuoret silloin olisivat kuuluneet vähemmistöön, johon tosiasiasiallisesti kuului korkeintaan 5-10 prosenttia nuorista ("taistolaisaika").

No, voihan asian tulkita niinkin, että museoväki toimii aivan oikein, tämä saattaa olla viimeisiä hetkiä, jolloin vielä voi dokumentoida tällaisen oudon ilmiön ...

[Heikki Jokipii]

Asiasta kerrotaan nyt laajahkosti myös Kansallismuseon blogissa.

Suomi syö ja juo

OSUUSKUNTA VILJELEE BIODYNAAMISESTI
[…]
Sijainti Steiner-koulun naapurissa ei ole sattumaa, sillä biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn suuntaus, jonka on kehittänyt Steiner-koulujen luoja, itävaltalainen luonnontieteilijä ja filosofi Rudolf Steiner jo 1920-luvulla.

(lihav. HJ)

"Luonnontieteilijä"? Steiner? No, kyllä hän kieltämättä "opiskeli Wienin teknillisessä korkeakoulussa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa", mutta …

Tässä muuten luku, joka kannattaa muistaa:

Suomessa kaikki noin 15 biodynaamista tilaa kuuluu Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) luomu- ja elintarvikevalvontaan.