Tuottava Maa Turvattu Luonto

Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 07.11.11 - klo:19:25

Title: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.11 - klo:19:25

Olenko sitten ”kaavoihini kangistunut”, mutta minusta kaupungissa ruoka ostetaan yleensä kaupasta. Ja jos haluaa vaihteeksi oikein tuoretta, vaikkapa Helsingissä voi mennä Kauppatorille. (http://daviding.com/blog/wp-content/uploads/2006/11/20060903_Helsinki_Kauppatori_vegetables.jpg)

Siinä sen lähellä on rakennuksista vapaa Esplanadin puiston alue, joka on eräänlainen puutarha, tavallaan. (http://2.bp.blogspot.com/-CrS9N8hcXlw/Tlohvf14hAI/AAAAAAAAAMg/ruJt_BNQtgI/s1600/Kukkala_Espan_puisto.jpg)

Mutta siellä en odota kasvatettavan pottuja tai herneitä tai porkkanoita ...

Nyt kuitenkin Helsingin kaupunki antoi ympäristöpalkintonsa näin:

 Kaupunkiviljely toi ympäristöpalkinnon (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/11/kaupunkiviljely_toi_ymparistopalkinnon_3000776.html)

En oikein osaa asiaan suhtautua, koska minusta jotenkin tuntuu luontevimmalta tuo, mitä edellä kuvasin.

En myöskään varmasti ole katkera siitä, että palkinto jäi minulta saamatta. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=188)

Mutta en kuitenkaan oikeastaan ymmärrä, miten tämä tällainen pikku puuhastelu – aivan varmasti hauskaa itsessään, ja suosittuakin - olisi luonnon, ympäristön kannalta erityisen ansiokasta.

Niinpä avaan tämän keskustelun. Osaisiko joku selittää, mitä tällaiset harrastelijoiden laatikoissaan viljelemät vihannekset tms. jotenkin luonnonsuojelun asiaa edistäisivät? Tai jotain muuta järkevää yhteiskunnallista tavoitetta? (Se, että se on kivaa, ei ole vielä yhteiskunnallinen perustelu.)

Suurelta osalta tämä on tietysti sitten – niin kuin jo edellä esille tuli – maku- ja kulttuurikysymys. Siksi tämä keskustelukin on laitettu tänne "Muut aiheet" -osastoon, yhdistyksellämme ei ole asiaan mitään kantaa. Ainakaan vielä …

Eli tässä keskustelun avaus, tyhjentämättä itse heti ”koko pajatsoa” – tai kaikkia omia ”kolikoitanikaan” vielä käyttämättä.  :D
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Matti Pekkarinen on 07.11.11 - klo:21:01
Koko asia on mittasuhteiltaan pelkkää leikkimistä. Uskallan arvata, että yhteensä kyse on alle hehtaarista. Ja keskimääräinen maatila Suomessa on noin 40 peltohehtaaria. Jonka yleensä yksi viljelijä hoitaa (toinen käy "vieraan työssä" tuon kokoisella tilalla. Joten nyt maineeseen nostettu DODO-toiminta vastaa vuodessa suunnilleen yhden maatalouden ammattilaisen yhden viikon työn tulosta.
Oikaiskaa, jos on aihetta. Olisiko kyse kuitenkin muutamista hehtaareista?
Matti
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.11 - klo:07:38
Koko asia on mittasuhteiltaan pelkkää leikkimistä. Uskallan arvata, että yhteensä kyse on alle hehtaarista.

Arvauksesi - jos se oli noin tai lähes hehtaari - taisi mennä vahvasti yläkanttiin. Toiminta on vielä paljon pienimuotoisempaa.

Varsinaisia ”projekteja” mainitaan Dodolla olevan kolme.

Pasilassa (http://kaupunkiviljely.fi/projektit/keski-pasila/) oli 15 m * 5 m alue, jota on vähän suurennettu, arvioidaan nyt 20 * 5 metriä, eli noin yksi aari.

Kalasataman projektissa (http://kaupunkiviljely.fi/projektit/kalasatama/) ”viljelee toukokuusta 2010 alkaen yhteensä 30 kaupunkilaista viljelijää – yhteensä 80 suuressa betonisäkissä, jotka on täytetty Helsingin veden mullalla”. Viljelyala yhdessä säkissä on 80 * 80 cm,  eli 0,64 neliömetriä, yhteensä siis vähän yli puoli aaria!

Eli nuo yhteensä jotain sen verran, minkä se sinun esimerkkisi "vieraan työssä" käyvä puoliso hoitelee maalla siinä töistä tultuaan?

Vallilan (http://kaupunkiviljely.fi/projektit/vallila/) pinta-alasta ei anneta tietoa.

Tämän lisäksi näitä 'laareja' voi olla ripoteltuna siellä täällä, mutta ei niistä luultavasti yhteensäkään montaa aaria tule. Dodo silmiinpistävästi välttää numerotietoja, jonka uskaltaa kyllä tulkita niin, että numerot olisivat naurettavan pieniä.

Mutta on aika outoa väittää edes sitä, että näillä projekteillaan ”Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä” (Sauri).

Helsingissähän on ollut ”maailman sivu” (http://www.rakennusperinto.fi/News_kirjat/fi_FI/siirtolapuutarhat/) paljon suurempia alueita, nk. ”siirtolapuutarhoja” ja muita viljelypalsta-alueita. Esimerkiksi Helsingin Puotilan kartanon yhteydessä (tuossa puolen kilometrin päässä)  on tällainen, se ehkä yhteensä 1-2 hehtaaria. Mitä uraa Dodo tässä muka on uurtanut?

Mutta jotain suurta he luulevat kyllä itse tekevänsä:

Dodon kaupunkiviljelijät: Vallankumous viljelymailla! (http://megapolis2024.org/muuohjelma/dodon-kaupunkiviljelijat-vallankumous-viljelymailla/)

Tuolla saitilla on sitten jonkinlainen perustelukin asialle (2009):

Tiedote 16.6.: Voiko ympäristöongelmia ratkoa viljelemällä vihanneksia kaupunkien joutomailla? (http://megapolis2024.org/press/tiedote-16-6-voiko-ymparistoongelmia-ratkoa-viljelemalla-vihanneksia-kaupunkien-joutomailla/)

***

Tuossa mainitaan "Helsingin veden multa", eli siinä olisi nyt jotain kaupungin sisällä kierrättämistä. Mutta varmasti tämä Dodon porukka - koska ovat sitoutuneet luomusääntöihin - ei suostu käyttämään lannoitteena Helsingin viemärijätteestä valmistettua tuotetta. Ei sen vuoksi, että se olisi likaista (sitähän se ei ole) mutta sen vuoksi, että sen valmistamisessa on käytetty niitä kauheita kemikaaleja!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Matti Pekkarinen on 08.11.11 - klo:10:19
Peltoa tarvitaan yhtä sekaravintoa nauttivaa ihmistä kohden noin 30 aaria. Näyttää siis, että tämä uljas projekti ei tuota kuin pienen osan yhden ihmisen vuotuisesta ruuantarpeesta.
Mutta: Kun kuokan kanssa puuhastelu syö energiaa aikalailla... nettona jäljelle ei taida jäädä kuin lehtijuttuja ja hienhajua.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.11 - klo:18:54
Peltoa tarvitaan yhtä sekaravintoa nauttivaa ihmistä kohden noin 30 aaria.

Tuo arvio on realistinen. Mutta jos vaikka käyttäisimme tätä  tältä vegaanien sivulta (http://www.vegansociety.com/resources/environment/land.aspx) otettua äärimmäistä arviota, millä pinta-alalla, täysin vegaanisella ruokavaliolla, yksi ihminen voidaan ruokkia, niin silti vaadittaisiin 300 - 700 neliömetriä, eli 3 - 7 aaria.
 
Ja tuo arviokaan ei välttämättä ja luultavasti päde Suomen olosuhteisiin.
 
Niinpä tällä absoluuttisella kasvisravinnollakaan, hyvissä kasvuolosuhteissa, tuo Dodon porukka (ainakin yli 30), noilla aareilla ei olisi pystynyt ruokkimaan vuotta edes yhtä ihmistä.

Jos palataan siinä ympäristölautakunnan ehdotuksissa (http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ymk_2011-10-25_Ylk_14_El/2DA98DC0-5BA1-47F6-AA4A-255458E32CC2/Helsingin_kaupungin_ymparistopalkinto_2011.pdf) olleeseen perusteluun tämän palkinnonsaajan puolesta, jossa oli mm. tämä …

Quote
Kaupunkiviljelytoiminnan ideana on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa.

… niin kyllä tulee heti mieleen, että jos 30 ihmistä liikuttaa puolen aarin tuoton takia ihan vaikka vain itseään, vaikka julkisillakin kulkuvälineillä, kotoa Kalasatamaan ja takaisin, niin ei siinä kyllä hiilidioksidisäästöjä synny. Melkoisen määrän ja hyvin kaukaa saa samoilla hiilidioksidipäästöillä, ruokakiloa kohti, tuoda Helsinkiin muualta.

Kaiken huippu on vielä, että tuon perustelun sanottuaan, kyseinen porukka suunnittelee jännittävää kasvihuonetta!!! (http://kaupunkiviljely.fi/veturitalleille-suunnitteilla-kaupunkiviljelypuisto/)

Minusta tässä palkinnossa Sauri palkitsi hengenheimolaisiaan. Mitään kunnon analyysiä asiasta ei luultavasti tehty. Riitti, että tämä kaupunkiviljely on vihreissä piireissä vaan on niin ”in”, kansainvälisesti.

Minusta voisi jopa kysyä, onko tällaisen asian – ja vielä juuri tämän porukan -  palkitseminen suorastaan loukkaus oikeita viljelijöitä kohtaan. Jopa luomuviljelijätkin tässä mukaan lukien!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Matti Pekkarinen on 08.11.11 - klo:20:01
Loukkaushan se. Jopa luomuviljelijöitäkin kohtaan.
Olen jo pitkään kummastellut, eivätkö viljelijät seuraa keskusteluja ja lehtiartikkeleita. Siellä väitetään maatalouden tuottavan ala-arvoista moskaa kansalle. (ja lääkkeeksi tähän mainitaan useimmiten luomuviljely).
Pitäisi kannustaa maataloustuottajia huolehtimaan järjen äänen kuulumisesta. Eihän kuluttaja voi muuta kuin uskoa ruuan olevan moskaa, jos kukaan ei asiaa kyseenalaista.
Matti
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Matti Pekkarinen on 08.11.11 - klo:20:12
Laitoin MTK:n jäsentenvälisiin tämmöisen:
kaupunkiviljely
Viekö kaupunkiviljely maajussin leivän ja työn? Toisin sanoen: turhaan peltoja hoidamme.
Tämmöistä soopaa ja paljon muuta syöttää media kuluttajalle.
Eikö kukaan herää puolustamaan tavallista viljelijää? On myös moitittu että tuotamme ihmisten syötäväksi arvotonta moskaa.
ks: täällä (sis. linkki tähän triidiin)

olen ainakin yrittänyt (ml. linkki omille sivuilleni)

Matti
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 11.12.11 - klo:08:48
Numerotaidottomuus juhlii edelleen tämän asian arvioimisessa. Helsingin Uutisissa (10.-11.12.2011) toimittaja Vesa Marttinen puolustaa kaupunkiviljelyä, ja kertoo, "ennenkuin joku jo kaivaa viherpipertäjäkorttia esiin", että New Yorkissa on 1000 neliömetrin kattoviljelmällä "laskettu" saatavan "20 000 tonnia" vihanneksia ja hedelmiä vuodessa.

Hehtaarisato olisi siis 200 000 tonnia. Eli tuhansia kertoja enemmän, mitä vaikka Suomessa parhaat perunanviljelijät hehtaarilta saavat. Ja siis yli 10 000 kertaa sen, mitä luomuperunan viljelijät. Eli suomalainen hehtaarisato yhdeltä neliömetriltä!


PS. klo 14:12: Asia oli huomattu myös Helsingin Uutisten nettikeskustelussa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/84004-kaupungin-ylle-mahtuisi-monta-puutarhaa) kyseisestä jutusta.

PS 8.5.12: Unohdin mainita tuossa, että toimittaja nöyrästi myönsi ja korjasi huolimattomuusvirheensä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.12 - klo:07:48

Helsingin Uutiset jatkaa linjallaan. Tämä juttu ...

Lähiruoka versoo nyt keskellä kaupunkia (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/103693-lahiruoka-versoo-nyt-keskella-kaupunkia)

... oli paperilehdessä otsikolla "Dodo saa kaupungin kasvamaan ruokaa".

Lähetin sinne vastineen, nyt tällä kertaa paperilehdessä julkaistavaksi. Niillä tiedoilla ja arvioilla, jota täällä (ks. edelle) on todettu ja laskettu. Ellei se siellä ilmesty, täytyy lähettää se sitten ko. sivulle nettiin.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.12 - klo:18:11
Helsingin Uutiset julkaisi tänään 18.4.2012 paperilehdessä kirjoitukseni (otsikon oli tehnyt toimitus, se on OK, sensuroidut ilmaisut punaisella):

Quote
Dodo ei ole uranuurtaja

Helsingin Uutisissa 11.4.2012 ollut juttu ”Dodo saa kaupungin kasvamaan ruokaa” oli suunnatonta suurentelua ja sisälsi suoranaista väärää tietoa.

Olemme arvioineet, saatavissa olleiden tietojen pohjalta, että Dodon kaupunkiviljelijöiden pikku laatikoissaan kasvattama tuotanto kokonaisuudessaan ei ravitsisi Helsingin puolesta miljoonasta asukkaasta edes yhtä. Siis ei edes yhtä ainoata ihmistä !  Yksi ainoa oikea maatila kykenee jo pienenä sivubisneksenään tuottamaan sen määrän vihanneksia, mitä Dodon kymmenet ”aktivistit”.

Dodoa ei mitenkään voi pitää kaupunkiviljelyn ”uranuurtajana”. Helsingin kaupungissa on harrastettu viljelyä nk. siirtolapuutarhoissa ja kaupunkipalstoilla ainakin jo vuodesta 1918. Ja yhä harrastetaan, moninkertaisesti sen edestä, mitä Dodo tekee.

Oli aivan kummallista, että tällaiselle oudolle pikku näpertelylle annettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto. Se oli loukkaus oikeaa maanviljelyä kohtaan. Se oli loukkaus jopa toivottoman tuottamatonta luomuviljelyäkin kohtaan!

Kummallista on, että Dodoa ja sen omahyväisiä kuvitelmia itsestään tällä tavalla, vailla kritiikkiä, yhä levitetään suurelle yleisölle.

Heikki Jokipii
Helsinki
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry


 
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 25.04.12 - klo:19:42
Nythän tässä on kokonaan päässyt unohtumaan, miten Helsingin kaupunki itse on Suomen suurimpia maanviljelijöitä! Eli ne "maisemapellot", joita on yli 400 hehtaaria, kaupungin alueella. Jos ne jaettaisiin tasan kaupunkilaisten käyttöön, siitä tulisi jo jotain 8 neliömetriä per asukas ... ei paljon, mutta jo paljon enemmän kuin nuo Dodon säkit.

Helsingin maisemapeltojen luomuviljelykokeilusta ei ole muuten juuri kuulunut. Olisikohan asia hiljaa haudattu tai hautautumassa? Noin 30 hehtaarilla sitä lienee kokeiltu.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.12 - klo:06:13
Ei se niin helppoa ollutkaan:

Osuuskuntaruoka ei vielä lyönyt kaupan hintoja (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/107029-osuuskuntaruoka-ei-viela-lyonyt-kaupan-hintoja)

***

Tulee tässä mieleen, että jos tämä toiminta laajenee, voidaan alkaa kysellä, onko se Helsingin kaupungissa yleensä järkevää maankäyttöä. Esimerkki:

Quote
- Olen nyt saanut luvan, että voimme käyttää viljelyksiin kaupungin vuokratalon pihamaalla Myllymatkantiellä olevaa vanhaa lentopallokenttää, jota ei ole käytetty enää aikoihin, Peltovuori kertoo.

Kenttää ei luultavasti ole käytetty siksi, että se on ollut huonossa kunnossa. Helsingissä valitetaan toisaalta liikuntapaikkojen puutetta. Luultavasti olisi järkevämpää kunnostaa tuo kenttä takaisin toimivaksi lentopallokentäksi.

Mitähän vuokraa - jos jotain - kaupunki tuosta Myllypuron tontista ko. porukalta on ajatellut pyytää? Tuollainen "luvan saaminen" kuulostaa siltä, että ei mitään.

PS. Huomaatteko muuten, paljonko perustellulla kritiikillä on vaikutusta? Ehkä hiukan, sananvalintoihin, mutta ei itse sanomaan. Nyt Helsingin Uutiset sanoo asian, jonka haluaa koko ajan sanoa, näin (lihav. HJ):

"Ympäristöseura Dodo on yksi kaupunkiviljelyn sanansaattajista Suomessa."

Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.12 - klo:06:22
HS:n NYT-liite 4.5.12 sitten täsmensi artikkelissa "Multa tuli kaupunkiin" tämän Dodon toiminnan laajuuden:

- Kalasatamassa 150 säkkiä
- nyt Sörnäisiin tulee 99 säkkiä

Ja "omaa viljelmää on enää turha toivoa".

Yhteensä siis 1,6 aaria. Vaikka siihen lisäisi tuon lentopallokentän 2,7 aaria, vieläkään v. 2012 nämä kaupunkiviljelijät eivät pysty siis ruokkimaan edes yhtä kaupunkilaista, vaikka tämä olisi vegaani.

Kaupunginjohtaja Pekka Sauri itse taas on oikea "ökyisäntä"! Hänen alaisuudessaanhan viljellään siis tuohon verrattuna noin 10 000 -kertaisella alalla. Hän olisi itse ansainnut palkintonsa!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.12 - klo:18:47
 
IPS on nyt julkaissut artikkelin (suomeksikin) vielä höperömmästä ideasta, viljelytaloista (jopa viljelypilvenpiirtäjistä):
 
Maailman maatalous on muuttamassa kaupunkiin (http://maailma.net/artikkelit/maailman_maatalous_on_muuttamassa_kaupunkiin)

Tässä riittänee "takuuvihreän" George Monbiotin kritiikki:

Towering Lunacy (http://www.monbiot.com/2010/08/16/towering-lunacy/)
 
Eli: "Nouseva mielipuolisuus"
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.12 - klo:17:20
Pääkaupunkiseudun paikallislehdet jatkavat yhä hehkuttaa tätä puuhastelua. Näin Vantaan Lauri 04.10.2012:

 Pellolta pöytään (http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012/2012-10-04/paivaelamaa/pellolta-poytaan)

Tämä toiminta ei ole aivan yhtä tolkutonta kuin Dodon laatikot eli pussit, mutta …

Tästä osuuskunnan viljelysuunnitelmasta (http://ruokaosuuskunta.fi/kasvukausi-2012/) selviää, että yhteensä viljellään 1,5 hehtaarin aluetta. Ehkä noin (silmämääräisesti) kuudesosa oli 2012 perunalla. Blogi kertoi: (http://ruokaosuuskunta.fi/2012/hyvaa-ruokaa-kaikille/) ” Omasta pellosta nousikin n. 500 kg perunaa. Vähän jäi vielä nostamatta.”

Jos se oli kaikki, niin sato oli jopa luomusadoksi huono, hehtaaritasolla siis jotain 4000 kg, kun luomusatotilastoissakin keskimääräiset perunasadot ovat 12-15 tonnia hehtaarilta. Tavanomaisessa viljelyssä tietysti sadot ovat siihenkin nähden vielä noin kaksinkertaiset. No, ehkei tilanne ihan näin huono ollut, blogien mukaan varhaisperunaa on ollut jonkin verran lisäksi. Mutta vaikka sitä olisi saatu toinen mokoma, olisi sato edelleen kehno.

Quote
— Luomuruoka ei ainakaan ole kenellekään vahingollista. Ja luonto on aika mutkaton kumppani. Pidän fyysisestä työstä ulkona, Hovi sanoo.

Heidi Hovi ei ymmärrä vahingoittavansa ”kumppaniaan”. Jos kaikki tekisivät kuten Hovi ja hänen kanssaviljelijänsä, eli tuottaisivat yhtä vähän hehtaarilta,  peltoa täytyisi raivata oikealta luonnolta huimaavia määriä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.12 - klo:11:19

Toisaalta, varsinaisena luomuna myydyn sadon tilanne ei juuri ole tätä harrasteluviljejyä kaksisempi, kuten kommentissani tähän Vihreän Langan uutiseen ...

Luomu valtaa alaa Suomessa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/luomu-valtaa-alaa-suomessa)

... laskin. Nyt ei tarvittu Windowsin laskintakaan, tällaisia laskuja pystyvät kansakoulun käyneet laskemaan päissään:

Quote
Myynti hehtaaria kohti
Heikki Jokipii | 02.10.2012 6:58

Tänään Hesarissa annetun tiedon mukaan luomumyynti olisi nyt n. 182 miljoonaa. *) Siis aika tarkkaan 1000 euroa hehtaaria **) kohti. Aaria kohti kymppi, neliömetriltä 10 senttiä.

Käytännössä vähemmän, koska myydyissä luomutuotteissa tuonnin osuus on ehkä kolmannes.

Niinpä, katsoo MMM, luomupinta-alaa tulee määrätietoisesti lisätä!

Näin ajateltuna jopa tuo Dodon säkkiviljely voi olla kannattavaa, jos haluaa luomutuotteita. Kaipa niitä (kustannukset huomioon ottaenkin) ainakin 6,4 sentin edestä saa.


_________________

*) toisen tiedon mukaan myynti olisi vain 135 miljoonaa, mutta tuota kirjoitaessani olin HS:ssa esitetyn arvion varassa
**) joita luomuhehtaareja siis nykyisellään on noin 185 000
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.12 - klo:06:24
BASF kertoi vetäytyvänsä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg2659#msg2659) EU:n markkinoilta, mutta se ilmeisesti ole vetänyt pois tätä anomustaan (http://www.reuters.com/article/2011/10/31/us-basf-idUSTRE79U41Q20111031) muuntogeenisen, rutonkestävän Fortuna-perunan hyväksymisestä EU:n alueella?

Olen nimittäin tässä miettinyt, että tämä helsinkiläinen kaupunkiviljely säkeissä voisi kuin voisikin olla "edelläkävijän" asemassa.

Jos EU nyt hyväksyy Fortunan nopeammassa tahdissa kuin mitä näissä asioissa ennen on tapahtunut - kuten BASF tuossa Reutersin uutisessa uskoi - ja Fortunan viljely olisi laillista jo v. 2014 tai 2015 - niin:

minä hommaan silloin itselleni tuollaisen viljelysäkin (en toki Dodon kautta) ja istutan itselleni noin neliömetrin Fortuna-perunaa jonnekin Helsinkiin!

Kun sato saadaan, niin valikoidussa piirissä herkutellaan sitten Suomen ensimmäisillä GM-perunoilla ... jaa, lehtimiehet voisi tietysti kutsua paikalle ... seuraava sato menisikin jo varmaan kovaan hintaan jollekin Helsingin hintavimmalle ravintolalle ...?  ;D

Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.13 - klo:07:52
Nyt on sitten tällä päivämäärällä päätetty ja ryhdytty toimenpiteisiin tietynlaisen perunamaan laittamiseksi, jonnekin päin Suomea. Valittua paikkaa ei eri syistä nyt kerrota, ei viranomaisillekaan. Ihan vielä perunat eivät ole maassa, mutta kohta ovat. Ollaanpa niin salaperäisiä, ettei edes kerrota, minkälaisesta perunamaasta on kyse. Voidaan kyllä rauhoitella, ettei luomuviljelyä harjoiteta lähimailla.

Eviralta ei ole lupia haettu, koska tässä tapauksessa sieltä ei olisi mitään lupapaperia herunut. Perunamaata ei mitenkään merkitä, se tulee näyttämään ihan tavalliselta perunamaalta. Valmistelut on tehty niin huolellisesti, että emme mitenkään voi jäädä asiasta kiinni. Nk. aktivistitkaan eivät varmasti pysty löytämään ja/tai tunnistamaan tätä pikku plänttiämme.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.13 - klo:18:53

Tästä Herttoniemen osuuskunnasta on koko sivun juttu Hesarissa 12.4.13, otsikko ja ingressi:

Quote
Mainosmaakari viljelee omat palsternakkansa

Olli Repo perusti yhteispellon, vaikka ei tiennyt viljelystä juuri mitään”

Ihan ongelmattomasti otetaan tämä (lihav. HJ)
 
Quote
Nyt sa­det­ta ja pais­tet­ta tu­lee tark­kail­tua ihan toi­sin sil­min. Sääs­tä ni­mit­täin riip­puu, mi­tä Re­von ja 150 muun hel­sin­ki­läis­per­heen ruo­ka­pöy­däs­sä syö­dään en­si syk­sy­nä: kuin­ka pal­jon nau­ti­taan omal­la pel­lol­la kas­va­tet­tu­ja bio­dy­naa­mi­sia vi­han­nek­sia ja kuin­ka pal­jon kau­pas­ta tai ruo­ka­pii­ris­tä han­kit­tu­ja. Re­von ko­koa­mal­la osuus­kun­nal­la on Van­taan Kor­sos­sa yh­tei­nen vuok­ra­pel­to, jol­la vil­jel­lään esi­mer­kik­si juu­rek­sia, kaa­le­ja ja yrt­te­jä.

Ei tullut toimittajalle edes mieleen kysyä kysyä, miksi vihannekset ovat biodynaamisia?

Ihan piilomainontana tässä juttua ei voi pitää, koska tällä toiminnalla kuitenkin vähennetään luomun kulutusta kaupoissa:

Quote
”Jä­se­nyys tu­li hal­vem­mak­si kuin vas­taa­vien luo­mu­vi­han­nes­ten os­ta­mi­nen kau­pas­ta.”

Vertailua siihen, tuliko jäsenyys halvemmaksi kuin tavanomaisten vihannesten ostaminen kaupasta, jutussa ei tehty.

Eikä tätäkään problematisoitu (lihav. HJ):

Quote
Toi­saal­ta jä­se­nis­tös­sä on myös vaih­tu­vuut­ta, Re­po ker­too. Mo­nel­la on niin kii­rei­nen ja vaih­te­le­va ar­ki, et­tei­vät he pys­ty jär­jes­tä­mään vi­han­nes­ten ha­kua ker­ran vii­kos­sa tie­tys­tä pai­kas­ta, saa­ti miet­ti­mään osak­kuut­ta mo­nen vuo­den pers­pek­tii­vil­lä.
[…]
Nyt hän­tä kiin­nos­ta­vat eri­lai­set jouk­ko­ra­hoi­tus­hank­keet, mut­ta tois­tai­sek­si ruo­ka­osuus­kun­ta vie lä­hes kai­ken va­paa-ajan. Myös Re­von ala­kou­lu­ikäi­set lap­set käy­vät pel­lon tal­kois­sa, joi­ta jär­jes­te­tään ke­säl­lä ja syk­syl­lä pää­asias­sa vii­kon­lop­pui­sin.

Kauhea vähti – ja vielä lapsityövoiman hyväksikäyttöä!
___________
 
Myös Yhteishyvä asettui tässä ajamaan kaupunkiviljelyn - ja samassa yhteydessä luomun - asiaa:
 
 Salaattia lähikaupan katolta? (http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva-lehti/salaattia-lahikaupan-katolta/0218010-159202)
 
Sieltä voi - kritiikki asiallehan on olennaisesti esitetty jo edellä - poimia yhden pikkuhupaisan lauseen tai ilmaisun:
 
Quote
Myös luonnonmukaisuus viljelyssä näyttää nousevan kautta linjan. Ennen käytettiin enemmän torjunta-aineita. Nyt etsitään luontoystävällisempiä tapoja hoitaa puutarhaa ja varmistaa toivottujen kasvien hyvä elämä.
(lih. HJ)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 16.04.13 - klo:06:42

Pirkka-lehdessäkin (3/2013) oli juttu kaupunkiviljelystä. Mutta siinä haastateltu olikin raikkaan realistinen, eikä kuvannut harrastustaan muuna kuin harrastuksena.

Quote
- Tila loppu kesken, vaikka kaikki katot ja muut otettaisiin käyttöön. Ei kaupunkiviljely pysty ratkaisemaan ruoantuotannon ongelmia, mutta se on hyvä lisä.

Jos se ei ratkaise ruokaongelmia yksityisellä tai globaalilla tasolla, herää kysymys: Mikä on sitten kaupunkiviljelyn perimmäinen tarkoitus? Jaria [Kärkkäinen] alkaa taas hymyilyttää, sopivalla tavalla söpösti.

- Siitä tulee hyvän olon tunne. Ei sitä juuri sillä hetkellä huomaa, mutta sen jälkeen [,,,]
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.13 - klo:06:54
Hesarissa oli juttu näistä viljelijöistä. Useammin kuin kerran mainittiin pelko, visio öljyn loppumisesta, puuha oli jotenkin valmistautumista tähän tilanteeseen. Omavaraisuus, siitä puhuttiin.

Mikä siinä on, että minulle tuli mieleen Veikko Huovisen "Hamsterit"?

"Luomubuumi" mainittiin myös, mutta vain kerran selityksenä. Tietysti tässä puheessa öljyn loppumisesta on alitajuisena taustana käsitys, että keinolannoitteet perustuisivat öljyyn.

Yhtenä yksityiskohtana tuli muuten esille, miten tämä harrastus sitoo ihmiset kotiinsa. Kohta varmaan vaaditaan lomittajajärjestelmää ulotettavaksi myös kaupunkiviljelijöihin!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.13 - klo:05:37
Radiosta äsken kuulin, että siellä on illalla keskustelu eettisestä maataloudesta.

Ja keskustelijoina joku lammastarhuri, lähiruokakauppias ja kaupunkiviljelijä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.13 - klo:18:19
Innostus tähän asiaan oli Helsingissä tällä tavalla päässyt villiintymään:

Kantakaupungin luvaton kasvimaa poliisin tutkintaan (http://m.metro.fi/helsinki/uutiset/luvaton_kasvimaa_poliisin_tutkintaan/)
 
Dodo ry kiistää olleensa osallinen asiaan, ja ilman muuta siihen voi uskoakin, mutta aatteellinen motivaatio ko. aktion taustalla luultavasti on:

Quote
Kylttien mukaan paikalla pitäisi kasvaa muun muassa retiisejä ja salaattia. Yhdessä kyltissä muistutetaan ilmastopäästöistä.

Toisaalta "kasvimaa ilmestyi Tokoinrantaan vapunpäivänä", eli voi asiassa olla kyse rankasta pilastakin, teekkarityylin (huom. en epäile tässä teekkareitakaan!).

***

Itse asiassa - ellen toisin tietäisi - epäilisin asiassa itseäni! Tuossa kaupungin keskustaan tehdyssä istutuksessa tulee kyllä tavallaan ilmaistuksi koko ajatuksenkin höperyys.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.13 - klo:18:09
Näin tämä Tokoinrannan tapaus on jatkunut …

 Luvaton kasvimaa muuttui jälleen nurmikoksi (http://metro.fi/helsinki/uutiset/luvaton_kasvimaa_muuttui_jalleen_nurmikoksi/)

.. ja noinkin sovinnollisesti siinä edetään, vaikka syyllinen on paljastunutkin.

Samaisessa Metro-lehdessä heitettiin ilmaan kysymys, mitenköhän sitten, jos kyseessä olisivat "sissiviljelijöiden" sijasta …

Sissiautoilijat (http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolumni_sissiautoilijat/)?
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.13 - klo:05:53
ME-lehdessä 6/2013 s. 48 olevassa kaupunkiviljelyä koskevassa artikkelissa (http://epaper.hansaprint.fi/melehti/ml13_06/#/48/) kerrottiin tämän (edellä jo mainitun) Herttoniemen osuuskunnan tuloksista:

- porkkanaa 2300 kiloa
- palsternakkaa 1300 kg
- kyssäkaalia 700 kg

"Tuhansia kiloja biodynaamisesti kasvatettua ruokaa".

ME-lehti maalaa kuvan täydellisestä menestyksestä.

Mutta tässä kyseisen ruokapiirin omalta nettisivulta:

Sadonjako 2012 (http://ruokaosuuskunta.fi/sadonjako-2012/)

Sen mukaan homma ei kuitenkaan ollut ihan niin tuottoisaa, vaan kannattavaa se oli vain näin (lihav. HJ):

Quote
Sijoituksemme on ollut kannattava vuonna 2012, koska sadonjakojen yhteenlaskettu arvo vastaavaan luomutuotteeseen verrattuna oli tänä vuonna 477,35€. Sijoitimme satoon ennakkoon 380 euroa keväällä 2012. Saimme siis 20 % halvemmalla biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia omalta pellolta kuin että olisimme ostaneet ne muuta kautta. Tämä oli 2. satokautemme, joten tulos oli yllättävän hyvä.

Jos nuo tuotemäärät olisivat tavanomaisten hintojen mukaan, niin jo silmämääräisesti arvioituna ruokapiiriläisille tuli maksettavaksi valtavasti lisähintaa (+talkootyö päälle). Mikä oikeastaan nettisivulla tavallaan myönnetäänkin.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Jarrumies on 30.05.13 - klo:09:57
Herttoniemen ruokaosuuskunnan sivulla
http://ruokaosuuskunta.fi/2012/ruokaosuuskunnan-suunnittelukokous-5-2-2012-poytakirja/
on tiedot vuoden 2011 sadosta ja siinä hinnat on laskettu tavanomaisten  (”normituotteen päivän hinta marketissa”) tuotteiden hinnoilla:

Quote
Tässä vertailua: Mitä hakija sai (pieni sato-osuus) ja vertailu marketin ei-luomu -hintoihin. Lopputulos: Tuotteita sai 194 e arvosta. Koska luomu on yleensä vähintään 2 x kalliimpaa, saa tämänkin hinnan kertoa ainakin 2:lla päästäkseen siihen summaan, mitä olisi luomukaupassa  saanut tuotteista maksaa.

Osuuskunnan satojen määriä (volyymiä noiden eurojen sijasta) eri vuosina ei ole laskettu kuitenkaan ainakaan noilla sivuilla. En ainakaan huomannut. Noista julkaistuista tiedoista sen kuitenkin voisi laskea? Ja vertailla tavanomaisen satoihin ja muiden luomuviljelijoiden satoihin.

Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 06.07.13 - klo:09:36
Tuli mieleen, että vaikka tässä tapaukessa (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/ajankohtaista/?bid=3557) amatööriviljelijät toimivatkin esimerkillisesti, paljonko yleisesti puuhastelijoiden ammattitaidon puute lisää riskiä, että kasvintuholaiset pääsevät Suomessa lisääntymään.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Matti Pekkarinen on 08.07.13 - klo:15:55
Ainakin rikkaruohojen suhteen luomuilu on ongelma naapuriviljelijöille. Samoin perunaruton ja ehkä muutamien muittenkin tautien suhteen.
http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.13 - klo:08:15
Hesari kertoo, miten Kansallismuseo tallentaa videolle Herttoniemen ruokapiirin toimintaa, esimerkkinä tämän ajan ruokakulttuurista. Mikä ettei, mutta kovin ajalle tyypillisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, jos vaikka yksinkertaisesti suhteuttaa mukana olevien määrän vaikka koko Helsingin asukaslukuun. Vielä pienempään suhdelukuun tietysti pääsee, jos laskee, kuinka monta ihmistä tuolla toiminnalla vuosittain ruokitaan (ks. edellä).

Jälkikäteen sitten helposti asia kuitenkin saatetaan tulkita tyypilliseksi. Vrt. vaikka siihen, miten 1960- ja 1970-luvun poliittista nuorisokulttuuria nykyisin usein esitellään ikäänkuin kaikki nuoret silloin olisivat kuuluneet vähemmistöön, johon tosiasiasiallisesti kuului korkeintaan 5-10 prosenttia nuorista ("taistolaisaika").

No, voihan asian tulkita niinkin, että museoväki toimii aivan oikein, tämä saattaa olla viimeisiä hetkiä, jolloin vielä voi dokumentoida tällaisen oudon ilmiön ... ;)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 26.09.13 - klo:05:57
Asiasta kerrotaan nyt laajahkosti myös Kansallismuseon blogissa.

Suomi syö ja juo (http://www.suomisyojajuo.fi/kansallismuseon-blogi.html)

Quote
OSUUSKUNTA VILJELEE BIODYNAAMISESTI
[…]
Sijainti Steiner-koulun naapurissa ei ole sattumaa, sillä biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn suuntaus, jonka on kehittänyt Steiner-koulujen luoja, itävaltalainen luonnontieteilijä ja filosofi Rudolf Steiner jo 1920-luvulla.
(lihav. HJ)

"Luonnontieteilijä"? Steiner? No, kyllä hän kieltämättä  (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Steiner) "opiskeli Wienin teknillisessä korkeakoulussa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa", mutta …

Tässä muuten luku, joka kannattaa muistaa:

Quote

Suomessa kaikki noin 15 biodynaamista tilaa kuuluu Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) luomu- ja elintarvikevalvontaan.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 21.04.14 - klo:09:17
Helsingin Uutisissa oli 16.4.14 taas juttu tästä Herttoniemen osuuskunnasta. Siitä pisti silmään lause:

Quote
"Järjestön tavoitteena on luoda uutta ja kestävää mallia maatalouteen."

Siihen varmaan sitten tarvitaan tällaista kaupunkilaisten toimeliaisuutta - eiväthän ne tyhmät maalaiset kuitenkaan pystyisi itse tuollaista mallia luomaan?

***

Sama artikkeli kyllä sitten kertoi, että täksi satokaudeksi on palkattu kolme viljelijää, joista kaksi on täyspäiväisiä, ja kolmas hoitelee osapäiväisesti koneita. Lisäksi on työharjoittelijoita.

Minkälaisella pellolla? Viimeisin tieto netistä, viime syksyltä, oli, että hehtaareja on kolme. Osakkaita on 150. Eli yhtä osakasta kohti 2 aaria. Nyt osakkaiden määrä yritetään nostaa 200:an, hehtaarimäärästä ei kerrottu.

Vakituisen työvoiman pitäisi - puutarhatuotannossakin - jo riittää tuon peltoalan hoitamiseen, mutta jotain työsarkaa on suunniteltu osakkaillekin, eli 10 tunnin talkoovastuu.

Tällä kerralla HU ei muuten jostain syystä lainkaan kertonut siitä, että viljellään biodynaamisesti. Onkohan asiassa tullut muutos, esim. noiden työntekijöiden myötä tai takia? Heitä ei viitsitty/kehdattu velvoittaa täytettyjen häränsarvien hautaamiseen täydenkuun aikaan tai vastaavaan?

PS. klo 11:45. Ei, kyllä se aate edelleen mukana on, näin ko. yhdistys netissä:

Quote
"Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan."
(lihav. HJ)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.14 - klo:07:43

Hiukan tosikkomaisesti kuitenkin jatkoin tässä Herttoniemen kirjaston tapauksessa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=790.0) asian selvittämistä, ja kysyin, laskuttaako kirjasto ko. ruokapiiriä ja jos, niin miten paljon. Sain vastauksen:

Quote
Kirjasto on kaupungin Tilakeskuksen vuokralainen ja Herttoniemen ruokapiiri on siis kirjaston alivuokralainen. Ruokapiiri maksaa samaa vuokraa kuin kirjasto maksaa Tilakeskukselle, eli 12 euroa / neliö + alv. Vesi ja sähkö kuuluvat hintaan, siivous ei.

No, eipä tuosta sen enempää. En osaa arvioida, mikä on liiketilojen vuokrataso Herttoniemessä. Paikalliset elintarvikeyrittäjät voinevat itse päättää, onko kyseiselle ruokapiirille annettu kohtuutonta kilpailuetua, ja jos on, mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät.

PS. Nyt en ole ihan varma, liittyvätkö nämä Herttoniemen ruokaosuuskunta (ks. edellä) ja ruokapiiri toinen toisiinsa, mutta arvaan, että ainakin joku kytkentä on. Äh, KVG (="katso välittömästi Googlesta"), olihan niillä yhteys. (http://ruokaosuuskunta.fi/ruokapiiri/)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.14 - klo:14:00
Hiukan tätä kirjoittajaakin tuntuu tämä asia häiritsevän ("Peltovalvattia & saunakukkaa" (http://ruokaosuuskunta.fi/2014/peltovalvattia-saunakukkaa/)) "kaupunkilaisten omalla pellolla" ...

Quote
Nämä rikkakasvit puhuttavat, ihastuttavat, ihmetyttävät ja vihastuttavat. Jos pellolla käy tähän aikaan vuodesta ja jos sinne ei ole moneen vuoteen *) kylvetty round uppia näkyy vähintäänkin pientareilla kamomillan ja päivänkakkaran näköistä kukkaa, saunakukkaa. Meillä sitä on. Toiset keräävät sitä ruukkuun, radiotoimittaja kuvasi sitä tällä viikolla ihastuksissaan ja me olemme sitä kitkeneet peräkärryllisiä pois viime viikolla.

... mutta löytyy se asian tarkastelukulma:

Quote
Mutta huomasin kitkiessäni, että pudotin mehiläisen maahan repiessäni kasvia juurineen irti. Sitten heräsin siihen kuinka tärkeä se on ekosysteemipalveluille eli pölyttäjille. Muistin samalla kuinka tärkeää on monimuotoisuus ja kyllähän valvatin valtavat juuret, myöskin tekevät maan rakenteelle hyvää: ilma- & vesitilaa. Ehkä tosiaankin tälläkin asialla on kaksi puolta.


Eli jotenkin, kuitenkin, kulman kautta, tässä tällaisella toiminnalla edistetään maailman ruokaturvaa. Vaikkei sitä ehkä tyhmempi heti huomaa. (Kuten vaikka minä.)

Edelleen uskotaan siis tähän, ja sen onnistumiseen: "Järjestön tavoitteena on luoda uutta ja kestävää mallia maatalouteen." (Helsingin Uutisista 16.4.14, lainattu myös edellä)


________

*) lisäys 21.5.15: "moneen vuoteen"? Edellisenä vuotena "kylvetyllä" Roundupilla ei käsittääkseni ole mitään merkitystä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.14 - klo:06:02
Tällä kerralla HU ei muuten jostain syystä lainkaan kertonut siitä, että viljellään biodynaamisesti. Onkohan asiassa tullut muutos, esim. noiden työntekijöiden myötä tai takia? Heitä ei viitsitty/kehdattu velvoittaa täytettyjen häränsarvien hautaamiseen täydenkuun aikaan tai vastaavaan?

Kyllä velvoitettiin ja he osaavatkin asiansa. Ekonomi-lehti (!) kertoo näin: (http://www.ekonomilehti.fi/pellolta-poytaan-ruokapiirin-kautta/)

Quote
Kaupunkilaisten pelto tuottaa biodynaamista satoa. Se vaatii paljon osaamista?

Onneksi olemme löytäneet osaavat työntekijät. Ruuhkaisimpana aikana meillä on kolme palkattua viljelijää pelloilla, muulloin kaksi. Meillä on myös paljon alan harjoittelijoita. Olemme jäseniä biodynaamisessa yhdistyksessä ja meillä on oikeus luomu- ja demeter-tuotemerkkeihin.

Ekonomi-lehti ei sitten haastateltua enempää siitä ahdistele, mitä varten vijely on biodynaamista. Eikä siitä, minkälaista tuo mainittu ja vaadittu paljo "osaaminen" on.

Nyt tuli myös vähän selvemmäksi, mitä muuta tällä kaikella katsotaan saavutettavan:

Quote
Kun Olli Repo kyllästyi lähikaupan supistuneeseen valikoimaan ja luki vielä Hesarista kaupan keskusliikkeiden yhteyksistä ydinvoimahankkeisiin, hän päätyi perustamaan vaimonsa ja kahden muun innokkaan kanssa ruokapiirin Herttoniemeen.

Vaikka myös Helsingin kaupungilla on "yhteyksiä" ydinvoimahankkeisiin, niin Herttoniemen kirjaston tiloja katsotaan voitavan silti käyttää ...
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 29.01.15 - klo:13:37
Kun tämä "Kaupunkilaisten oma pelto" oli eilen vähintään päivittänyt sivunsa ...

Ketä me olemme (http://ruokaosuuskunta.fi/2015/keta-me-olemme/)

... ja blogista oli kyse, jossa siis on vastausmahdollisuus, niin lähetinpä sinne sellaisen. Katsotaanpa, oliko se vastausmahdollisuus olemassa, oikeasti.

Siellä he kertoivat (aika rehvakkaasti kyllä, sanoisin) että:

Quote
Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävämmästä ruoan tuotannosta ja rakennamme yhteyksiä uudenlaisen kestävän ruoantuotannon tekijöihin myös kansainvälisesti.

Nyt näemme, ihan siellä, otetaanko meitä mukaan tähän jopa kansainväliseen keskusteluun ...
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 30.01.15 - klo:07:32
Kyllä siiinä niin kävi, että yrityksemme osallistua heti päättäväisesti torjuttiin, eli kommenttiani ei hyväksytty. No, ehkäpä se on ymmärrettävääkin, etteivät he halua, että heidän "Keitä me olemme" -sivullaan heti törröttäisi tällaista tekstiä (eli tämä oli lähettämäni):

Quote
”Think global, act local! Ajattele isosti, toimi paikallisesti.”

Kuinka ”isosti” te tosiasiassa olette ajatelleet?

Koko maailman mittakaavassa harrastamanne luomuviljely – olisi ekokatastofi. Perustelut tälle väitteelle löytyvät meidän yhdistyksemme sivuilta:

http://tuottavamaa.org/

Olemme seuranneet jo ehkä vuosia puuhasteluanne, ja vakuuttuneet siitä, että teillä on todella kivaa. Mutta ”kestävämmästä ruoan tuotannosta” maailman ruokkimiseksi teillä ei ole – kestävää ehdotusta! Teillä on vain tämä sitoutuminen n. 100 vuotta sitten jonkun vähän marginaalisen filosofin (Rudolf Steiner) luennossaan esittämiin spekulaatioihin.

Oli se kieltämättä vähän epäystävällinenkin, vähän pilkallinenkin. Joissakin tapauksissa vaan on vaikea säilyttää kritiikissä suositeltava hyperasiallinen tyyli, jos näkee kritiikin kohteen siten kuin minä tämän kaupunkiviljelyn - ainakin, jos se maalaa itsestään kuvaa koko maailman maatalouden uudistajana ...
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.15 - klo:15:37
Sain siis (ks. edellä 27.06.14) selvityksen, että Herttoniemen ruokapiiri maksaa tiloista kirjastolle asianmukaisesti.

Mutta yhä voisi kysyä, että onko tämä asiallista, että Herttoniemi-talo tällä tavalla tapahtumakalenterissaan mainostaa (http://herttoniemitalo.fi/) ko. piirin toimintaa?

Kalenterissa kerrotaan, milloin luomupuoti on avoinna, ja klikkaus johtaa siitä samaisen Herttoniemi-talon palvelimen sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin:

Ruokapiirin luomupuoti avoinna (http://herttoniemitalo.fi/event/ruokapiirin-luomupuoti-avoinna/?instance_id=587)

Eikä siis kyse ole vain siitä, että ruokapiiriläiset noutaisivat tilaamansa ruoat paikalta, vaan:

Quote
Kauppa on avoin kaikille asiakkaille.

Minä viimeistään nyt, paikallisena yrittäjänä, tästä ns. "repisin pelihousuni"!
 
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 21.05.15 - klo:07:04
Kenian kaupunkien rutiköyhissä slummeissa tämä säkkiviljely on ilmeisesti eräänlainen välttämättömyys, käytännollinen pakko:

Kenyans Attack Food Insecurity with Urban Farms and Sack Gardens (http://www.ipsnews.net/2015/05/kenyans-attack-food-insecurity-with-urban-farms-and-sack-gardens/)

Helsingissä ei ole.

Mutta ei asialla siellä slummeissakaan kovin laajaa merkitystä ole, jos saamme samasta uutisesta nämä luvut:

Quote
In Mathare, Kiambiu and Kibera slums, with close to 3 million inhabitants, Solidarités has brought sack-gardening to about 22,109 households, directly benefitting over 110,000 people.

Eli tämä toimeliaisuus antaa ko. slummien asukkaista alle 4 prosentille osan heidän tarvitsemastaan ruoasta.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.15 - klo:03:46
Sitten vielä tämäkin:

Tässäkö uusi villitys? 2 eurolla tupakanviljelijäksi (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/290216-tassako-uusi-villitys-2-eurolla-tupakanviljelijaksi)

Noin sitten saa lähi- ja luomutupakkaa. Kyllä, ko. uutisessa mainittu siemenluettelo tarjoaa kessun, Nicotiana rustica, viljelyyn vielä luomusiementä. Pikku lisäohjeilla siitä saa varmaan biodynaamistakin.

PS 30.5.15: Tuli tässä mieleen, että pitäisikö näiden paikallislehtien ihan varmuuden vuoksi sitten muistuttaa lukijoitaan, että eräiden tiettyjen muiden eksoottisten kasvien, joita kasvattamalla voisi teoreettisesti säästää/ansaita vielä enemmän, kotikasvatus ei sitten ole Suomessa sallittua. Luomusiemenistäkään.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.15 - klo:06:20
Tänä vuonna ...

Yhteisöviljely onnistui Rovaniemellä loistavasti (http://yle.fi/uutiset/yhteisoviljely_onnistui_rovaniemella_loistavasti/8252266?origin=rss)

... näillä konsteilla:

Quote
- Kaikki viljely on luomua. Olemme käyttäneet vain nokkosvettä lannoitukseen. Tuholaistorjuntaa emme ole harrastaneet. Myyriä olemme kyllä ansoilla jonkin verran saaneet.

Mutta veikkaanpa, että yllätyksiä - ja pettymyksiä - on vielä edessä. Eipä kyllä tuossakaan mitään täsmällisiä lukuja annettu, tyydytään kertomaan, että satoa saadaan "yli odotusten".

***

(Lisäys 3.9.15:) Edelleen on kysyttävä, mikä oikein nyt tässä "yhteisöviljelyn" ideassa on olevinaan niin uutta ja ihmeellistä, että se oikein ansaitsee uutisen? Verrattuna hyvin vanhaan siirtolapuutarhatoimintaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolapuutarha). Sekö, että

- asialla on yhteisö, ihan kaikki tehdään yhdessä isolla porukalla
- sitä harjoitetaan vielä lähempänä kaupungin ydinalueita

Quote
Kaupungin keskustassa joen rannassa sijaitsevalla tontilla on kesän aikana viljelty noin 20 eri ruoka- tai maustekasvia.

- asia on vielä siirtolapuutarhojakin pienimuutoisempaa

Quote
Moni kuvittelee, että kaupungissa ei voi viljellä, mutta pienessäkin tilassa voi viljellä, esimerkiksi laatikoissa.

(Eikö kukkaruukku sopisi vielä pienempään tilaan? Minne se unohtui?)

- se on jotenkin tehty suuren maailman tyyliin ("Rovaniemellä .... esimerkiksi Yhdysvalloissa ...")
- vai ainoastaan se, että on onnistuttu vakuuttamaan tomittajille, että tämä nyt on jotain aivan uutta ja vallankumouksellista?
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.15 - klo:06:35
Tämä IPS-uutinenkin (vaikka joistakin ongelmista kertookin) ...

Urban Farming Mushrooms in Africa Amid Food Deficits (http://www.ipsnews.net/2015/09/urban-farming-mushrooms-in-africa-amid-food-deficits/)

... kuitenkin hehkuttaa, että:

Quote
With hunger hitting both rural and urban African dwellers hard, an increasing number of them believe that urban farming is the way to go.

Eli kaupunkiviljely on tie eteenpäin, uskovat yhä useammat.

Minä en hehkuttaisi, enkä uskoisi. Luultavasti tässä kaupunkiviljelyssä on Afrikassa kaksinverroin riski siihen, että ihmiset suljetaan tuottamattoman työn loukkuun (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0). Se voi helpottaa lyhyellä tähtäimellä nälkää, mutta se on ansa, umpikuja. Jollaista kulkemalla voi tuntua, että koko ajan pääsee lähemmäksi tavoitetta, mutta ...

Jälkienkin pitäisi pelottaa, vaikka niiden, jotka näkyvät Kuubassa: vuosikausia siellä on harrastettu tätä kaupunkiviljelyä - ja yhä vielä maa tuo valtaosan elintarvikkeistaan ulkomailta.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.15 - klo:12:57
Nyt tuli suomenkielinenkin versio. Joka näkee asiassa vain hyvää:

Kaupunkiviljely innostaa Afrikassa (http://maailma.net/artikkelit/kaupunkiviljely_innostaa_afrikassa)

Hyvin menee, kuulemma:

Quote
"Työttömänä havaitsin, että kaupunkiviljely tuo ruuan taloon. Kasvatan itse perunat, pavut, vihannekset ja maissintähkät. Ylijäämään myyn muille", Sinorita kertoo.

Kaikki eivät tyydy kasvattamaan vihanneksia ja juureksia. Esimerkiksi Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, samoin kuin Kamerunin Yaoundéssa, moni kaupunkilaisperhe varmistaa ruokaturvansa kasvattamalla myös sikoja, kanoja ja lehmiä.

Aivan. Kyllä se varmasti kannattaa. Kun Carl Ludvig Engel (http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/carl-ludvig-engel-koti-helsingissa-%E2%80%93-sydan-berliinissa/) - joka asui Helsingin Bulevardilla - kuoli, hänen perukirjoituksessaan oli muuun lisäksi hevonen, lehmä ja viisi kanaa! Ja hyväähän tällaisesta taloudesta seurasi ... ei kai kukaan voi kiistää ... no, ainakin pienellä viiveellä?

Toinen näkökulma hiukan mainitaan ...

Quote
Viranomaiset suhtautuvat yhteismailla harjoitettuun kaupunkiviljelyyn eri tavalla eri maissa. Asiantuntijoiden mukaan nuivuus on järjetöntä, sillä ruokapulan uhatessa oman ruuan kasvattaminen on järkevää kaupungissakin.

"Viljely kaupunkialueilla on kielletty, mutta kaupunkiviljelystä on tulossa yhä yleisempää", myöntää Zimbabwen hallituksen edustaja Norman Hwengwere. Syyksi hän mainitsee kasvavan työttömyyden ja sen myötä heikentyneen ruokaturvan.

... mutta ei sitä, miten tällaiseen tilanteeseen on tultu. Tai sitä, että voitaisiinko tällä niksillä ongelma poistaa. Jos kehittyneissä maissa kysytään, voimmeko me elää pesemällä toistemme paitoja, niin aivan yhtä hyvin tuolla Zimbabwessa voidaan elää kaupunkiviljelemällä toinen toisilleen.

Kaiken huipuksi tuodaan vielä esille tämä:

Quote
Kenian pääkaupungissa Nairobissa suosittua on erityisesti säkkiviljely.

Josta asiasta Helsingissä on jo edellä!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.15 - klo:06:14
Myös Turun kaupunki näyttää näin antaneen (vuokranneen?) tilojaan - Helsingin Herttoniemen kirjaston lailla - luomuharrastuksen ja -kaupustelun käyttöön:

http://turunseutusanomat.fi/2015/11/luomua-ja-elamaa-koroistenniemella/
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.16 - klo:07:57
Tässä uutisessa tai ilmoituksessa tulee sitten tämä luku "virallisena" (lihav. HJ):

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle (http://ruokaosuuskunta.fi/2016/tyoharjoitteluun-kaupunkilaisten-omalle-pellolle-2/)

Quote
Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Eli ihan yhtä minimuotoisesta asiasta kuin säkkiviljelyssä ei ole kyse. Tosin viljelyksen tulosta on jakamassa parisen sataa "ruokakuntaa" (perhettä).

(Tuolla alalla pystyttäisiin periaatteessa kokonaan ruokkimaan, muta täysin vegaanisesti muutamia kymmeniä ihmisiä, ehkä n. 40? Ks. tämän keskustelun alku 08.11.11)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.16 - klo:14:27
Seattlesta oli tehty tutkimus, kuinka suuri osa sen asukkaista kyettäisiin ruokkimaan kaupunkiviljelyllä, jos oikein yritettäisiin:

Fewer than 1 in 25 Seattleites can really eat locally (http://www.seeddaily.com/m/reports/Fewer_than_1_in_25_Seattleites_can_really_eat_locally_999.html)

In order to meet the nutritional needs of an adult eating a vegetarian diet, only about 6,000 people (1 percent of Seattle's population) could be fed if all single-family backyard space were converted to farming. That number rises to about 24,000 people (4 percent of the population) if all additional public green spaces were converted.

Seattle on aika tarkkaan Helsingin kokoinen, sekä maa-alaltaan että väkiluvultaan.
.
PS. 27.1.16: Eli yhdestä neljään prosenttiin, riippuen siitä, paljonko puistoja muutetaan pelloiksi. Mutta siis vain kasvisravinnolla. Tuo skenaario on tehty sillä oletuksella, että vain varsinaisen kaupungin maa-alaa käytetään. Vantaan Korson pelto siis tavallaan "rikkoo sääntöjä". Mutta sillä oletuksella siis Helsingin tilanne olisi kutakuinkin sama kuin Seattlen.

Yhteistä varmaan on näille kaupunkiviljelijöille kummassakin kaupungissa se, etteivät he oikeastaan hahmota, kuinka vähän he kokonaisravinnostaan saavat tästä puuhastelustaan. Vaikka silloin sadonkorjuujuhlan aikoihin ovatkin kaapit ja laatikot ja laarit täynnä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.16 - klo:08:48
Hesari tänään (tätä alkua lukuunottamatta maksumuurin takana):

Puute perus­tarvikkeista syvenee Venezuelassa – inflaatio jopa 700 prosenttia (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457150570466)

Quote
Säänneltyjä ruokatavaroita saa kaupasta kahdesti viikossa. Omat vuoropäivät määräytyvät henkilönumeron lopun mukaan. Tällainen on nykyään arkea Venezuelassa.

Hintasäänneltyihin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi riisi, ruokaöljy, vessapaperi, kahvi, jauhot, liha, maito, sokeri ja kana.

Mitä siis tekee Venezuelan hallitus?

Se on perustanut kaupunkiviljelyministeriön! Jonka tarkoituksena on opettaa ihmisiä itse viljelemään ruokaa kaupungissa. *)

Vaikka esim. FAO:n mukaan maan runsaat viljelysmaat ja ilmasto tarjoaisivat ihanteelliset olosuhteet (varsinaiselle, "oikealle") maataloudelle. Mutta sen tuotanto on viimeiset 17 vuotta vain laskenut. Vaikkapa riisiä nyt tuodaan, aiemmin maa oli sen nettoviejä.

(Venezuelan haihattelusta Kuuban luomuviljelymallin seuraamisessa on kerrottu toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg7895#msg7895).)

__________

*) nykyinen hallitus vai edellinen, se ei selviä HS:n tekstistä
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.16 - klo:07:05
Eräänlaista kaupunkiviljelyn ihannointia tämäkin IPS-artikkeli (tulossa suomeksi):

Mexico’s Chinampas – Wetlands Turned into Gardens – Fight Extinction (http://www.ipsnews.net/2016/02/mexicos-chinampas-wetlands-turned-into-gardens-fight-extinction/)

Vaikka tuossa ei ole kyse ihan yhtä vaatimattomasta puuhastelusta kuin Helsingissä, niin matematiikka on tässäkin aika armotonta:

Quote
The chinampas, which help feed the 21 million people who live in Greater Mexico City, are in the boroughs of Milpa Alta, Tláhuac and Xochimilco.

Worked by some 5,000 farmers, the chinampas cover a total of 750 hectares. The system is profitable, because they produce a combined total of around 80 tons a day of vegetables.

Yhtä Mexico Cityn asukasta kohti siis vihanneksia tulee 3,8 grammaa päivässä, n. 1,3 kiloa vuodessa.

***

Hiukan tuossakin vihjataan luomumenetelmistä (?):

Quote
Studies also show that the chinampas repel pests, are more productive than conventional agricultural systems, and produce biomass. The technique is completely sustainable, retaining moisture and regulating the microclimate in the area.



Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.16 - klo:08:40
Tämän Vihervuoden teemat ja aktiot kaupunkien viherryttämiseksi ovat muutoin hyvin kannatettavia ...

Vihervuosi 2016 Gröna Året (http://www.vihervuosi.fi/content/fi/1/10005/Etusivu.html#3)

Quote
Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema, ja alateemoja ovat mm. kaupunkiviljely ja lähiruoka.

Teemavuosi on kaikille avoin. Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. Teot voivat olla pieniä tai suuria, kaikilla on merkitystä!

... mutta mitä ihmettä tekee kaupunkiviljely niiden joukossa. Tai lähiruokakaan. Tulppaaneja ja ruusuja kaupunkeihin, ei kaalia tai porkkanaa!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.16 - klo:07:36
Tässä Mexico-juttu suomeksi:

ATSTEEKKIEN KEHITELMÄ TUOTTAA RUOKAA MÉXICOLLE (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3516769-atsteekkien-kehitelma-tuottaa-ruokaa-mexicolle)

Eipä muuta huomautettavaa, mutta otsikosta tavallaan näkyy, että minun tekemäni jakolasku on tekemättä. Tai voivatko suomalaiset toimittajat edes muuttaa tekstiä?

Luomu tulee selvästi esille:

Quote
Hän on yhteistyössä 22 viljelijän kanssa ja toimittaa vihanneksia muun muassa luomuruokaa myyviin ravintoloihin ja kauppoihin.

Vaikka olihan sekin jo alkuperäisessä:

Quote
The entrepreneur works with 22 “chinamperos” or chinampa farmers who grow broccoli, spinach, beets, radishes and other crops on approximately 15 hectares. He delivers some eight orders a day, weighing eight kg on average. His 450 registered customers include stores and restaurants that sell organic food.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 11.05.16 - klo:04:28
Hesari kertoo ranskalaisohjaajasta ...

Ranskalaisohjaaja uhmaa ympäristötuhoa myönteisellä elokuvalla (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1462848298351)

... jonka uusi filmi näyttää olevan kooste "vihreässä kuplassa"  muodissa olevista asioista.

Niinpä siellä on tämäkin:

Quote
Tomorrow’ta kuvattiin kymmenessä maassa. Siinä käydään muun muassa kuihtuvassa Detroitissa katsomassa, kuinka asukkaat tuottavat ruokaa kaupunkiviljelmillä. Pienviljelmät ja luomumenetelmät voivat tuottaa paljon suuremman ja laadukkaamman sadon kuin tehoviljely.

Kun hän toisaalla haastattelussa sanoo, että ...

Quote
”Me taiteilijat vaikutamme tunteisiin. Siinä piilee suuri vastuu, koska tunteet ovat suuri voima."

... niin voimme sanoa, että niin tekee hänkin. Eikä kanna vastuutaan oikein.

Elokuvan keinoin esitetystä tulee helposti jotain sellaista, joka tulkitaan sitten ihan osoitetuksi faktaksi. Eikä asiassa varmaan filmissä vaivauduta esittämään mitään tilastoja tms. Niinpä saamme helposti vaivaksemme väitteen, että koska tuo onnistui hyvin ja tuolla tavalla Detroitissakin, niin meidän täytyy tehdä niin täällä Suomessakin (Helsingissä, Tampereella ...).

Lisäriesana voi keskusteluun taas tuosta tulla takaisin uskomus, että tällä puuhastelulla muka olisi jotain merkitystä "ympäristötuhon" vastustamisessa. "Myönteistä" merkitystä: tässä jotain, jota voit tehdä ihan itse maailman pelastamiseksi. Johon jo ollaan hyvin taipuvaisia uskomaankin, niissä piireissä kuin ollaan (ks. edellä).

Onhan tuolla kyllä jo esitetty argumentti - jonka voi hyvin kuvitella pätevän erityisesti yhteisönä romahtaneessa Detroitissa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Detroit): ovatpahan sitten kuitenkin pois pahanteosta ...
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.16 - klo:07:43
Kummasti tämä osuuskunta saa julkisuutta. Sama juttu oli tänään Hesarissakin:

Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä (http://yle.fi/uutiset/ruuan_alkupera_kiinnostaa__yhteiselta_pellolta_ruoka_paatyy_poytaan_ilman_valikasia/8963496)

Pari huomiota:

- kolme hehtaaria (tieto Hesarissa) on 300 aaria. Jaettuna 200:lla se tekee 1,5 aaria per mukana oleva kotitalous. Siis vähän yli sen, minkäkokoisia palstat ovat Helsingin siirtolapuutarhoissa, eli yhden aarin.
- kummassakin jutussa oli tällä kertaa jätetty kokonaan mainitsematta se biodynaamisuus (?)
- jos kuitenkin olettaa, ettei aatetta ole hylätty, voi (yhteensä) arvioida, ettei suuren suuresta määrästä ruokaa ole kyse per perhe. Tuon lisäksi on kyllä käytävä hyvin usein Herttoniemen marketeissa ostoksilla - vaikka siellä sitten niitä välikäsiä olisikin.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.16 - klo:05:36
Missä määrin tässä tapauksessa harrastelu on haitaksi ammattimaiselle tuotannolle:

HARRASTESIIPIKARJAN MYKOPLASMATILANNE
22.6.2016
Kevään ja alkukesän aikana on todettu uusia mykoplasmatartuntoja harrastesiipikarjassa. (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/harrastesiipikarjan-mykoplasmatilanne/)

Ovatko nämä harrastekanat taudin levittäjiä? Pitäisikö harrastekanalalta periä asian aiheuttamat kustannukset, esim. tarkastusmaksun nimellä?

Kun nykyisin tuskin on enää niitä "mummoja", joiden vähäinen toimeentulo on siitä kiinni, että he voivat ajaa "pienet kanasensa niitylle"?
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.16 - klo:11:10
Oli miten oli, asiassa tehtiin tällainen päätös:

Siipikarjan mykoplasmatartuntojen vastustaminen rajoitetaan kaupallisiin toimijoihin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/siipikarjan-mykoplasmatartuntojen-vastustaminen-rajoitetaan-kaupallisiin-toimijoihin)

Tällaisella perusteella:

Quote
Taudin leviämisen estäminen harrastelinnuilla olisi edellyttänyt laajaa selvitystä sen levinneisyydestä sekä säännöllistä valvontaa tartunnan saaneissa pitopaikoissa. Selvitystä ja valvontaa ei olisi ollut mahdollista järjestää nykyisillä viranomaisresursseilla, koska harrastepitopaikkojen lukumäärä on suuri. Maatiaiskanoilla on myös usein luontaista vastustuskykyä tartuntaa vastaan, jolloin ne eivät mainittavasti kärsi siitä.
(lihav. HJ)

Tulee kyllä mieleen juoppo, joka etsii avaintaan lyhtypylvään alta. Oletteko varma, että kadotitte ne tähän, kysyy avulias poliisi, tuloksetta asiaan osallistuttuaan. En, vaan kadotin ne tuonne oveni lähelle, mutta siellä on liian pimeää etsiä, juoppo vastaa.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 19.07.16 - klo:16:26
IPS näyttää olevan hulluna, paitsi luomuun, myös kaupunkiviljelyyn. Tässä kirjoituksessa - myös sen englanninkielisessä versiossa - yritetään todistella, että New Yorkin keskiluokkaisten vihreiden muotiharrastuksella jotenkin parannettaisiin kaupungin köyhien ravitsemusta:

http://maailma.net/artikkelit/kaupunkiviljely_tuottaa_jopa_viidenneksen_maailman_ruuasta

No way!

Enkä kyllä luota tuohon otsikon arvioonkaan. Kun en luota arvioijaankaan. Katsotaanpa mitä YK sanoo tuon järjestettävän kokouksen yhteydessä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 29.12.16 - klo:07:41
Tukeeko tämä kaupunkiviljelyä? Eli olisiko sitten melkein pakko sitä harjoittaa:

Kaupunkien alle jäämässä peltoala, jolla ruokkisi 300 miljoonaa ihmistä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaupunkien-alle-j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-peltoala-jolla-ruokkisi-300-miljoonaa-ihmist%C3%A4-1.173759)

Quote
Jos suunta ei muutu, kaupungit peittävät 14 vuodessa alleen neljä prosenttia maailman peltoalasta.

Vai peräti ihan päinvastoin? Jos nimittäin kaupunkialueilla yritetään vielä (tehottomasti) viljellä, niin niiden vaatima pinta-ala tietysti vain kasvaa? Nettona menetettäisiin sitäkin enemmän hyvää viljelysmaata? Jos ja luultavasti kun näin on, toimisi se, ja tuossa MT:n artikkelisssa (tai siinä kerrotussa tutkimuksessa) esille tulleet näkökohdat, hyvänä perusteena kansainväliselle sopimukselle kaupunkiviljelyn kieltämisestä.

Varmasti on näin ...

Quote
Lisäongelmia tuovat ilmastonmuutos sekä se, että kaupunkeihin muuttavien maalaisten on usein vaikea löytää työtä ja elämisen edellytyksiä.

... mutta muuttajille täytyisi sitten tehdä heti alkuun selväksi, että sitä viljelytoimintaa ei sitten ole tapana (täällä) kaupungissa harjoittaa. Vaikka mikä olisi.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.17 - klo:11:15
Nyt näyttää Ylekin hurahtaneen tähän:

Kaupunkilaiset työntävät sormensa multaan – Jopa kauppakeskus sopii hyvin viljelypaikaksi (http://yle.fi/uutiset/3-9560858)

Eikä vain tuon yhden uutisen tai artikkelin verran vaan myös näin:

Quote
Tänään alkaa Ylen ja tuotantoyhtiö DocArtin toteuttama Syötävä kaupunki -haastekampanja, jonka tarkoituksena on haastaa suomalaiset viljelemään omaa ruokaansa kaupungissa.

Omalla nettisivulla:

http://yle.fi/aihe/luonto/syotava-kaupunki

PS. Olen nyt koko päivän kuunnellut radiota. Tästä kaupunkiviljelystä on nyt tullut juttua joka uutislähetyksessä. Mitähän järkeä tai perustetta Ylellä on tällaiseen kampanjaan ryhtyä? Miksi ihmeessä kaupunkilaiset pitäisi saada viljelemään omaa ruokaansa? Kyllä entisinä vuosisatoina niin tehtiin, kaupunkien porvareilla oli peltoa, lehmiä ja sikojakin jne. (Turussa 1600-luvulla piti raadin erikseen kieltää, ettei sikoja saa päästää kadulle!) Mutta nykyisin?

Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 16.04.17 - klo:20:06
Tuli tuohon yllä olevaan vertailuksi mieleen, että mitä mieltä oltaisiin, jos YLE innostaisi kansaa:

TEE ITSE OMAT SÄHKÖTYÖSI. Sähkötyöt ovat mielenkiintoinen ja kehittävävä harrastus!

Luultavasti tuohon ei sähköalan asiantuntijoiden parissa kovin myönteisesti suhtauduttaisi.

Kuitenkin edut olisivat tuossa hyvin samanlaiset. Sähkömiesten laskutus on aika sietämätöntä, noin tehdessä varmasti säästää. (Ja itse tehdyssä sähkötyössä varmasti tietää, mitä on tehty!) Ja varmaan pystyisi - journalisti, niin halutessaan - osoittamaan, että tällaista tehdään maailmallakin hyvin yleisesti nykyisin, se voi olla nyt suorastaan trendi?

Eikä tuo ole vain hauska vertaus, vaan uskon, että amatööriviljelyyn, sen lisäksi, ettei siitä ole mitään hyötyä, sisältyy myös riskejä.

Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.17 - klo:15:00
En nyt kommentoi tätä (http://ruokaosuuskunta.fi/2017/yhteison-tukemaa-viljelya/) muuten, mutta siinä kerrotaan toiminnan volyymi:

Quote
Kaupunkilaisten oma pelto
Herttoniemen ruokaosuukunta
Noin 200 jäsentä
3,5 hehtaarin viljely
Biodynaaminen ja luomu
6 sadonjakelupistettä
4 palkattua viljelijää vuonna 2017
Sato-osuuden hinta 450 €
Liikevaihto noin 200.000 €
Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.17 - klo:07:01
Tästä yhdestä hehtaarista nyt kirjoitetaan oikein lehdessä, lähes koko aukeaman verran:

Helsinkiin perustetaan porukkapelto – "Myös muutamat ravintolat olleet kiinnostuneita" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/530398-helsinkiin-perustetaan-porukkapelto-myos-muutamat-ravintolat-olleet-kiinnostuneita)

Kun peltoa Suomessa on 2,5 miljoonaa hehtaaria, josta viljelyksessä 2,2 miljoonaa hehtaaria. Luomupeltoakin yli 260 000 hehtaaria.

Luomulla/biodynaamisella aiotaan tuossakin projektissa ilmeisesti edetä/pärjätä:

– Me tuomme tänne viljelyosaamisen, tämä vuosi menee maanparannusviljelyn merkeissä, ensi vuonna alkaa varsinainen viljely, ruokaosuuskunnan Olli Repo selostaa.

Kovasti jo suunnitellaan, miten sato käytetään, mutta luultavasti siitä ei isoa ongelmaa tule, sanoisin.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 26.06.17 - klo:06:42
Nyt se on myös tutkittu. Amerikassa, josta tämä villitys suurelta osin on tullutkin:

Urban agriculture only provides small environmental benefits in northeastern US (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170621082745.htm)

Oletetuista ympäristöhyödyistä saavutettiin aivan mitätön osa. Luultavasti tuo USA:n itärannikko on verrattavissa Suomen pääkaupunkiseutuun.

Eikä tuossa edes otettu esille kaikkia asiaan liittyviä kielteisiä ja/tai epäilyttäviä seikkoja:

Mistä ihmeestä YLE tällaisia ideoita saa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=445)

Jotka varmaan muuten pätevät Bostonissakin.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.17 - klo:07:29
Sikäli kuin tämä Impilinna on ammattioppilaitos ...

Puutarha on nykyään esteetikon paratiisi, pula-aikana nälkä saneli lajit: "Koristekasvi oli kirosana" (https://yle.fi/uutiset/3-9680630)

... tuolla vanhalla asenteella voi olla vielä tietty arvonsakin.

Mutta mitä kaupunkiviljelyyn tulee, niin sillä ei enää ole. Me emme ehdottomasti enää elä pula-aikaa. Vaikkapa Helsinki (tai muukin kaupunki) lisäksi luultavasti tienaakin paremmin pitämällä tavoitteenaan "esteetikon paratiisia" (=turismi).
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.17 - klo:03:22
Op.media:

Oma Maa -ruokaosuuskunta haluaa syödä sen, mitä itse tuottaa (https://op.media/teemat/Ihmiset/Oma-Maa-ruokaosuuskunta-haluaa-syoda-sen-mita-itse-tuottaa-3d683f74b84841149ae97b9b45da9813)

Tämä on kivaa:

Quote
Monille on mielekästä myös osallistua esimerkiksi talkoiden kautta – laittaa sormet multaan ja tehdä jotakin konkreettista ruokansa eteen, vaikka toimistotyön vastapainoksi. Ulla Pulkka vahvistaa tämän.

– Meillä talkootyö ei ole pelkkää pellossa rämpimistä, vaan syömme, saunomme ja vietämme aikaa yhdessä, ja halutessaan tilan aitassa voi päivän päätteeksi yöpyä. Moni kokee rentouttavana, kun saa viettää päivän luonnon keskellä ja tehdä vaihteeksi jotain konkreettista, Ulla Pulkka kertoo

Mutta suurellisia näkymiä ei unohdeta mainita:

Quote
Osuuskunnan tavoitteena on tuottaa ruoka jäsentensä pöytään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja ekotehokkaasti.

Tuottajajäsen Ulla Pulkka kertoo, että toiminnan taustalla on ajatus sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ruoantuotannosta ja tavasta elää.

– Meitä ajaa halu muuttaa ruokajärjestelmää ja maailmaa kestävämpään suuntaan ja luoda sellaisia paikallisia tapoja elää, jotka ympäristökin kestää.
[...]
Mikäli Suomessa ajetaan ruoantuotanto alas, olemme pulassa sitten, kun muualta ei enää voidakaan tuoda tänne ruokaa kuivuuden lisääntyessä. Paikallinen ruokaomavaraisuus on avain ekologisemman elämän lisäksi turvatumpaan tulevaisuuteen

Vrt. laskelmiimme edellä, paljonko tälläisellä toimeliasuudella on merkitystä kaupunkiemme ruokkimisessa. Vaikka tuo kuvattu osuuskunta sentään viljelee reilusti maalla, eikä kaupungissa joutomailla tai viljelysäkeissä.

Siihen ei artikkeli kiinnitä huomiota, että ilmeisesti kaikki siiinä mainitut osuuskunnat ovat sitouneet luomutuotantoon (tai jopa sen biodynaamiseen linjaan). Tarkistettu: kyllä, kaikki. Asia tulee tietysti rivien välissä esiin siitä, että juttuun on otettu mukaan Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemen lausunto asiaan.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.17 - klo:07:48
YLE kertoo, että:

Kaupunkiniityt perunamaiksi ja kasvihuoneita datakeskusten kattolämpöön – kaupungit voisivat ruokkia asukkaitaan paljon nykyistä enemmän (https://yle.fi/uutiset/3-9852976)

"Viranomaiset ovat muutenkin lämmenneet kaupunkiviljelylle hitaasti. Samaa voi sanoa kaupunkilaisista. Suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että ruoka kasvatetaan maaseudulla ja sitähän Suomessa piisaa."

Saisipa myös YLE miettiä tätä "kaupunkilaisten" hyvin järkevää näkemystä. Tämäkin juttu kun taitaa olla sitä YLE:n keväällä aloitettua kampanjaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=445t).

PS. Juttu ei nyt kerro, miten monet näistä hankkeista ovat myös tiiviisti sidoksissa luomuideologiaan.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 03.10.17 - klo:06:13
Hän ei unohda lähetystyötäkään:

Tehtäisiinkö pelto Tampereelle ja saataisiin perunaan maku takaisin? Olli Repo luennoi maanantaina (https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tehtaisiinko-pelto-tampereelle-ja-saataisiin-perunaan-maku-takaisin-olli-repo-luennoi-maanantaina-200387571/)

Olikohan hänellä maistiaisia, demonstroiko hän nämä väitteensä:

Quote
–Makuero hämmästyttää aina kaikkia mukaan tulevia. Perunakin maistuu taas perunalta, sanoo Olli Repo, joka saapuu maanantaina Tampereelle kertomaan kaupunkilaisten pellosta.

Syy makuun on luonnollinen.

–Meidän ei tarvitse säilöä ruokaa. Luomu ja biodynaamisuus maistuvat aidolta.

Siis siten, että rinnalla olisi ollut tavallista perunaa, joka ei olisi siltä maistunut? Ja tavanomaista porkkanaa, joka ei olisi ollut porkkanan makuista? Ja sokkotestinä?

Hupaisasti samainen Aamulehti äskettäin kertoi tapauksesta, jossa tamperelaiset olivat kovasti häiriintyneet naapurikunnan rajalta kuuluvasta heinänkuivurin äänestä.

Mutta tässä siis aloituskokous sille, että tehdään Suomen Manchesterista taas maaseutua. Toimittaja suhtautuu asiaan .. no, näin:

Quote
Kaupunkilainen, haluaisitko perunasi ja palsternakkasi omalta pelloltasi suoraan kattilaan ja ruokapöytään?

Sekin on mahdollista, ainakin mikäli on uskomista aina yhtä ihmeellisiä pääkaupunkilaisia.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 03.10.18 - klo:06:28
Onko otsikon ilmiössä kyse tästäkin:

Osallistu keskusteluun: Mikä on sinulle luksusta? "Tavanomaisesta luksuksen erottaa se, että luksus ei ole välttämätöntä, se on jotain ihanaa" (https://yle.fi/uutiset/3-10425676)

Quote
Lammi pohtii, että hieman kärjistäen voisi sanoa, että vanhan maatalousyhteiskunnan töistä ja askareista on tullut tämän päivän Suomessa todellista luksusta. Jos puoli vuosisataa sitten esimerkiksi puutarhanhoito, käsityöt, leipominen ja sienestys olivat elämisen perusedellytyksiä, ovat ne nyt ylellinen tapa kuluttaa aikaa.

Ja jos siihen puutarhanhoitoon ja viljelemiseen vielä liittyvät luomun ja/tai biodynaamisen viljelyn ylimääräiset vaivat, niin sitä fiinimpää ja ylellisempää se on?

Jolloin voi olla täysin turha verrata kustannuksia ja tuottoja eli siis todistella, kuinka vähän tuolla puuhastelulla ruokamenoissaan säästää? Kun kyse on jostain ihan muusta?


PS. 4.10.18: Sienestys ei koskaan kuulunut elämän perusedellytyksiin. Ei tunnu menevän nykyihmisten kaaliin, miten surkea on sienten energiatiheys, alle 1/10 -osa viljaan verrattuna. Mutta entisajan ihmiset sen kyllä kokemusperäisesti tiesivät. Siksi heidän ruokavalioonsa kuului vaikeina aikoina sienten sijasta pettu, "petäjäinen".

Tuo koskee tietysti aikaa puolitoista vuosisataa sitten. Puoli vuosisataa sitten, eli vuonna 1968 olosuhteet eivät kyllä enää kovin radikaalisti nykyisistä eronneet. Uskallan kertoa, itse silloin jo melkein aikuisena eläneenä. Se ei enää ollut  "vanha maatalousyhteiskunta". Tuskinpa enää maaseudullakaan. Ehkä vielä joissakin sen ajan Suomi-filmeissä ...?
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.19 - klo:05:51
PS. Olen nyt koko päivän kuunnellut radiota. Tästä kaupunkiviljelystä on nyt tullut juttua joka uutislähetyksessä. Mitähän järkeä tai perustetta Ylellä on tällaiseen kampanjaan ryhtyä? Miksi ihmeessä kaupunkilaiset pitäisi saada viljelemään omaa ruokaansa? Kyllä entisinä vuosisatoina niin tehtiin, kaupunkien porvareilla oli peltoa, lehmiä ja sikojakin jne. (Turussa 1600-luvulla piti raadin erikseen kieltää, ettei sikoja saa päästää kadulle!) Mutta nykyisin?

YLE näyttää kuitenkin tuota kampanjaansa silloin tällöin jatkavan. Eilisaamuna Radio Suomessa oli pitkään juttua kaupunkilaisten omasta biodynaamisesta pellosta Vantaalla.

Siitä ei tehty nettiin linkattavaa juttua, joten se nyt jää tuolle maininnalle. En tehnyt muistiinpanoja kuunnellessani. Muistan, että biodynaamisuuskin mainittiin, tosin vain kerran.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.19 - klo:05:41
Kanadassa ovat tiedemiehet todenneet, että siellä villiintynyt mehiläisten pitoharrastus kaupungeissa on uhka maan villeille pölyttäjälajeille:

Entomologists say urban hobby beekeepers are serious threat to wild bees (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/11/entomologists-say-urban-hobby-beekeepers-are-serious-threat-to-wild-bees/)

Vieläpä vakava uhka. Vastaavaa ei ehkä ole havaittu Suomessa. Mutta tarkoittamattomia seurauksia aina on. Itse olen miettinyt asiaa niiden kannalta, jotka ovat mehiläisten pistoille (jopa kuolemanvaarallisesti) allergisia: eivätkö he edes kaupungeissa saa olla rauhassa, ja rauhoittuneita, pelkäämättä.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.19 - klo:03:59
Kanadassa ovat tiedemiehet todenneet, että siellä villiintynyt mehiläisten pitoharrastus kaupungeissa on uhka maan villeille pölyttäjälajeille:

Entomologists say urban hobby beekeepers are serious threat to wild bees (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/11/entomologists-say-urban-hobby-beekeepers-are-serious-threat-to-wild-bees/)

Vieläpä vakava uhka. Vastaavaa ei ehkä ole havaittu Suomessa. Mutta tarkoittamattomia seurauksia aina on.

Ruotsalaiset tutkijat ovat asian havainneet:

Insatser för bin kan få motsatt effekt (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/insatser-for-bin-kan-fa-motsatt-effekt/)

Quote
Företag som satsar på bikupor som en miljöinsats och för att gynna den biologiska mångfalden gör mer skada än nytta, menar forskare från Lund
[...]
Studier visar att på platser med många honungsbin finns det färre vilda bin. I Sverige finns det närmare 300 sorters bin, och bikupor gynnar endast en av dessa.

Eivätkä siis suosittele mehiläispesien lisäämistä ammattiviljelijöillekään.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.19 - klo:07:33
MT:n lukijakin oli huomannut saman:

Virkaa ­tekevät ­mehiläiset (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.463797)

Eli sen, etteivät kesymehiläiset ole pölytyksen kannalta ongelmattomia.

Quote
Luontoomme palvelus­tehtäviin tuodut palkka­mehiläiset voivat aiheuttaa vakituisille ampiaisillemme vahinkoa. Minä pelkään pahoin, että ne eivät ole kovin kohteliaita pölytyspuuhassaan, vaan saattavat tappaa villejä mehiläisiä, jotka häviävät olemassaolon taistelun.

Onko villien pölyttäjien kanta pienentynyt sen takia, että kasvatettuja mehiläisiä lisätään entistä enemmän paremman sadon toiveissa?

Muuallakin maailmassa tämä on huolen kohteena:

While managed honeybees get all the attention, some native pollinators ‘dwindle toward extinction’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/09/while-managed-honeybees-get-all-the-attention-some-native-pollinators-dwindle-toward-extinction/)

Tuossa tulee esille mekanismi, joka tekee kesyistä mehiläisistä vaarallisia, vaikka ne olisivat villeille serkuilleen kohteliaitakin:

Quote
A new study shows that viruses infecting domestic honeybees are spreading to wild bee species.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.20 - klo:05:15
Nina ja Olli Repo hehkuttivat Hesarissa tätä ideaa:

Kumppanuusmaatalous tukee monimuotoista ruoantuotantoa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006471175.html)

Tämä mainitaan ohimennen:

Quote
Kaupunkilaisten pellolla viljellään noin 30 eri lajiketta biodynaamisin menetelmin, jolloin maaperä pysyy hyväkuntoisena ja lähellä luonnollista tilaa.
(lihav. HJ)

Mutta se nyt tässä ohittaen: kuinka suuren osan helsinkiläisistä tai edes herttoniemeläisistä tuo toimeliaisuus todella ruokkii? Siitähän Hesariin nyt  avatussa ruokahuoltokeskustelussa on kyse.

Mutta jos tuosta yrittäisi vastinetta, sen voisi aloittaa sillä, että tuo malli on välttämätön vain biodynaamiselle viljelylle. Joka ei Suomessa saa tuotteitaan kauppoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15458#msg15458). Koska niitä on niin äärimmäisen vähän.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.20 - klo:08:32
Vaikka tuossa voisi nyt olla sauma saada Hesariin kirjoitus, en nyt saa millään koottua Innostusta siihen.

Niin kyllästyttäviltä tuon porukan ideat ovat jo alkaneet vaikuttaa. Alkaa kallistua strategiaan, että antaa tuon liikkeen hiljaa kuoleutua itsekseen. Nyt on jo niin alkanut tapahtua (vrt. toinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16891#msg16891) keskustelumme) eikä meillä asiassa ole lopulta mikään kiire. Se ei tosiasiassa enää maailman menoa — parempaan suuntaan! — enää häiritse.

Luulisinpa, että ne Hesarin keskustelijat, jotka siellä aloittivat tuon keskustelun ruoan huoltovarmuudesta, osaavat tuohon tarvittavassa määrin vastata.

Odotetaan sen sijaan hetkeä, jos/kun Hesari kirjoittaa Luken tutkimuksesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16901#msg16901)!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 04.05.20 - klo:03:54
Samaa on yritetty tolkuttaa myös Maaseudun Tulevaisuuden kautta:

Kriisissä tarvitaan sopeutumiskykyä ja kumppanuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1066205)

Tuossa täysin "unohtaen" mainita tuon järjestelyn biodynaamisuudesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15458#msg15458). Tai epäkäytännöllisyydestä ja tuottamattomuudesta. Tai hinnasta, kuluttajille eli syöjille. Joita on kaikesta tuosta johtuen hyvin vähän.

Olli Repo oli saanut mukaan pari muuta allekirjoittajaa. Tutkijoita, joiden tutkimuskohteena on — kumppanuusmaatalous.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 06.05.20 - klo:05:29
Luomuliitto ja Susanna Rännäri säestävät äskeistä:

Kumppanuusmaatalous turvaa tulon viljelijälle ja kasvikset kuluttajille myös kriisiaikoina (http://www.luomuliitto.fi/kumppanuusmaatalous-turvaa-tulon-viljelijalle-ja-kasvikset-kuluttajille-myos-kriisiaikoina/)

Mitään pulaa kasviksista yleensä ei Suomessa ole. Kriisiaika puree nyt lähinnä vain luomuviljelyyn. Tästä olikin tuolla toisaalla ja puhetta:

Quote
Samalla ravintoloiden sulkeminen on vienyt leivän monen lähiruokayrittäjän pöydästä ja uusista myyntikanavista on huutava pula.


Ja siitä, miten se on iskenyt erityisesti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg17123#msg17123) Suomen muutamaan ammattimaiseen biodynaamiseen tilaan*). Myös tuohon Luomuliiton tiedotteessa mainittuun:

Quote
Viljelijöille sitoutuneisuus luo varmuutta ja vakautta kehittää tuotantoa sekä tilaa ilman suuria velkarahalla rahoitettuja investointeja, jolloin globaalit kriisit eivät vaikuta niin rajusti viljelijöiden talouteen, kommentoi Rekolan Puutarha ja CSA:n yrittäjä Henri Murto Kangasalta.


***

Kun nyt tulisivat ulos ne Luken luvut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16838#msg16838), niin saisi tehtyä selvän rätingin siitä, miten vähäisen osuuden luomutuotanto vihanneksistakin muodostaa. Eli kaiken sen jälkeenkin sulla täytyy olla nälkä!

***

Tuo kumppanuusviljely ei ehkä ole ihan harrastellijoiden kaupunkiviljelyä. Mutta jonkinnäköinen jatkumo tuossa on parvekkeiden purkeista (ja niistä palkituista viljelysäkeistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=607.msg2835#msg2835)) siirtolapuutarhapalstojen ja Kaupunkilaisten Oman Pellon tapaisten järjestelyjen kautta tuohon. Luettavissa vaikka tästä:

Quote
Yhdessä jaetaan mahdollinen satoriski, mutta myös ruoantuotannon palkitsevuus. Kuluttaja voi päästä paikasta riippuen itsekin osallistumaan viljelyyn, seuraamaan sadon valmistumista, ruokailemaan yhteispäivällisille tai vaikka vain keskustelemaan tuottajan kanssa.


No, saatan olla vain kateellinen: minähän en EU:ssa pääse jännittämään, kuinka meidän GMO-viljelmällemme käy.

_______

*) samansuuntainen oli tieto tuoreesta Pro Luomun koosteesta (07.05.20):

Quote
• Vaihtoehtoisten myyntikanavien osuus
kokonaismyynnistä on yhä vähäinen.
Yksittäisille toimijoille sen sijaan
suoramyynti voi olla jopa merkittävin
myyntikanava.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 21.05.20 - klo:04:57
Saavat rauhassa suositella:

Luonnonmukaisesti kotipuutarhassa – pörriäinen pelastuu ja maa voi hyvin (https://proluomu.fi/luonnonmukaisesti-kotipuutarhassa-porriainen-pelastuu-ja-maa-voi-hyvin/)

Koska tuon kaupunkiviljelyn merkitys joka tapauksessa on hyvin vähäinen. Voi käydä niin, ettei tämä onnistukaan:

Quote
– Hyviä kumppanuuskasveja ovat esimerkiksi porkkana ja sipuli sekä pensaspapu ja maissi.
(lihav. HJ)

Vaan sipulimätä iskee, ja vie kaikki sipulit. Mutta silloin mennään kauppaan, ja ostetaan hyvää tavanomaista sipulia. Hyvin edulliseen hintaan.

PS. Toisaalta tämän aamun Hesarissa K-Raudan mainoksessa oli edullisesti tarjolla myös pieniä kotipuutarhurien tarpeisiin riittäviä Roundup-ruiskutuspulloja. Osaan kuvitella, että niillä saadaan pois ikäviä työvaiheita tuossa harrastuksessa. Ja niiden mainostaminen kertoo kyllä siitäkin, ettei ehdoton luomulinja ole täysin vallassa tuossa harrastuksessakaan.

Niin, ja toisaalta: pörriäinen kyllä pelastuu, vaikka sitä Roundupia käyttäisikin. Luomuväen lähes epätoivoisista yrityksistä huolimatta on jäänyt täysin näyttämättä, että glyfosaatti haittaisi hyönteisiä. Tuossa täytyikin mainita nämä, koska neonikotinoideista vielä kiistellään:

Quote
Lisäksi edelleen löytyy joitakin neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita. Tukes, jonka tehtävänä on vähentää kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja, suosittelee että kotipuutarhoissa ei käytettäisi näitä valmisteita lainkaan.


Tai ei EU:ssa enää kiistellä. Tuo on ihan EU:n linja. Mutta ei siis koske glyfosaattia. Eikä muita, turvallisiksi hyväksyttyjä torjunta-aineita.

Jos taas joku harrastelija on ehdoton, tämän noudattaminen on helppoa:

Quote
Puutarhakaupoista lähtee kotipuutarhoihin valtava määrä multaa vuosittain. Lähes kaikissa on mukana lannoitteita. Luonnonmukaiseen viljelyyn sopivassa mullassa lannoitteet ovat eloperäisiä, kuten kanan- tai hevosenlantaa, kun taas osa pusseista sisältää teollisia väkilannoitteita.


Katsoo vain pussin kyljestä, että se on sopivaa. Eikä mieti sen enempää, mistä ne ravinteet sinne kanan- tai hevosenlantaan ovat tulleet. Sitä tuskin kannattaa kysyä jutussa haastatellulta Biolan Oy:ltä. Tai muultakaan luomulannoitteiden tuottajalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg12014#msg12014). Sallimus näyttää järjestäneen niin, että eläimillä on peräsuolessaan välineet luomusertifiointiin. 8)

Myös maa voi hyvin. Ja harrasteviljelijän ei tarvitse tietää, mistä kaikista lähteistä se maan hyvinvointi on tullut.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.20 - klo:05:44
Mutta tuolle linjalle harrastelijaviljelijöitä houkutellaan jopa sillä, että heille myydään kaupassa luomusiemeniä. K-kaupan mainoksen niistä näin, ja Foodiessakin (S-ryhmä) on niitä tarjolla.

Niiden saatavuus on tietysti tarpeen ammattimaisille luomuviljelijöille kun muistamme tulevat EU-määräykset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg16755#msg16755) asiasta. Mutta en kyllä oikein saa, kiinni, miksi harrasteviljelijät niitä tarvitsisivat.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.20 - klo:09:35
YLE:ssä ei päästä irti tästä pakkomielteestä:

Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista? (https://yle.fi/uutiset/3-11444571)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.20 - klo:10:30
Hank Campbellin huomio:

Viewpoint: While ‘elitist academics’ praise local food ‘industrial farming’ feeds us during a pandemic (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/10/viewpoint-while-elitist-academics-praise-local-food-industrial-farming-feeds-us-during-a-pandemic/)

Quote
With the world COVID-19 pandemic in its sixth month, food activists are back to trumpeting locally grown, and even home grown, as a viable option for mass food production, but for most of the world how realistic is that? It’s fine if Michael Pollan claims it is from his walled Berkeley back yard, but even most New York Times subscribers can’t afford that.

To make it suitably ironic, environmentalists who have spent decades and $40 billion on campaigns saying single-family homes in suburbia are a blight on nature and we should all live in urban apartments are now claiming we should be growing vegetables and trading them with each other to create a more sustainable future.

Vähän samanlainen takinkääntö kuin Suomessa, jossa maisemansuojelu rantasaunojen rakentamiskielto katsottiin luonnonsuojeluväen voitoksi — kunnes tuulivoimalat tulivat, ja niiden ei katsottu häiritsevän ketään.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.20 - klo:06:08
Minussa on sen verran lapsenmielisyyttä (ja kykyä eläytyä) jäljellä, että kyllä minä tiedän mitä tästä seuraa:

"Samat mummot keräävät marjat niin nopeasti ettei lapsille jää mitään" – helsinkiläispuisto kohtasi erikoisen ongelman (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2532411)

Quote
Leikkipuistot: Helsinki perustaa syötäviä puistoja eri puolille kaupunkia. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden on tarkoitus tuottaa iloa ja oppimisen elämyksiä.
[...]
OSA PUISTOISTA saa myös omia yrttilaatikoita. Myllypuroon laitetaan kasvamaan mansikkaa, raparperia, timjamia, oreganoa, salviaa, ruohosipulia ja viininsuolaheinää.
[...]
Leikkipuistot valikoituivat hankkeeseen myös siksi, että ne ovat edes jonkunlaisen valvovan silmän alla, ja on selvää, kenelle sato kuuluu.

– Jos istutellaan omenapuita ympäriinsä, on aina se kysymys, kuka ne omenat saa, Nummi muistuttaa.
[...]
– Ilkivaltaan on vaikea varautua, kasvit tietenkin suojataan normaalisti jyrsijöiden varalta, mutta eipä ne pahinta tuholaista eli ihmistä pidättele, hän toteaa.


Siitä seuraa se, että kun minä (lapsi) hiukankin jatkossa menen hiekkalaatikon ulkopuolelle, niin heti tädit huutaa: "Älä mene sinne!" "Älä koske siihen!" :(.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.21 - klo:07:00
Tästä YLE:n artikkelista voi kehittää ohjeen kaupunkiviljelijölle:

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille (https://yle.fi/uutiset/3-12086750)

Tavoitelkaa mitä tahansa – kauneutta, viihtyisyyttä, monimuotoisuutta – mutta älkää yrittäkö tuottaa ruokaa!
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.22 - klo:07:56
Tässä kerrotaan tähän syy:

Miljoona suomalaista aikoo lisätä ruuan kasvattamista ‒ ”Nuorempi tyttäreni on sanonut, Ukrainan sodan vuoksi pitää lisätä perunanviljelyä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b3cb2bd9-a881-4dbf-aad2-a3e18990d878)

Minusta tuo ei kuitenkaan tee asiaa tarkoituksenmukaiseksi.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.22 - klo:05:45
Artikkeli kysyy:

Can Cities Grow Their Own Food? (https://www.acsh.org/news/2022/09/30/can-cities-grow-their-own-food-16578)

Ja päätyy, tosin erilaisin varauksin, jopa suosittamaan kaupunkiviljelyä. Johtopäätös, josta en lainkaan pidä! Vielä etsin ja/tai kehitän tuohon vastaväitteet!  8)
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.23 - klo:06:36
Ei ihan sama asia...

HS: Vantaa tutkii, kannattaako kaupungin jatkaa maanviljelyä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a81e5b95-82ff- -be44-6c3a1ae37e8d)

... mutta haluan edelleen kysyä, kannattaako tällä tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla yksinkertaisesti lainkaan suosia maanviljelyä. Harjoitti sitä sitten kaupunki tai yksityinen yrittäjä. Jopa vain palstaviljelijä.

Se kannattaisi ottaa tutkimuksen kohteeksi.
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.24 - klo:05:06
Tämäkin tutkimustulos täytynee ottaa huomioon, kun otsIkon hankkeita suunnitellaan ja kaupunkien linjaa asiassa vedetään:

Urban farming impact: Growing food in cities has six times the carbon footprint of conventional agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/26/urban-farming-impact-growing-food-in-cities-has-six-times-the-carbon-footprint-of-conventional-agriculture/)

Quote
On average, food produced through urban agriculture emitted 0.42 kilograms of carbon dioxide equivalents per serving, six times higher than the 0.07 kg per serving of conventionally grown produce.

“By assessing actual inputs and outputs on urban agriculture sites, we were able to assign climate change impacts to each serving of produce,” said study co-lead author Benjamin Goldstein, assistant professor of environment and sustainability in SEAS. “This dataset reveals that urban agriculture has higher carbon emissions per serving of fruit or vegetable than conventional agriculture — with a few exceptions.”
Title: Vs: Kaupunkiviljely
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.24 - klo:06:35
Sitä ei USA:ssakaan, josta se on muoti-ilmiönä meillekin tullut, nähdä enää yksiselitteisesti hyvänä juttuna:

Urban farming sounds great in theory — but releases more CO2 than conventional agriculture. Here’s what needs to change (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/13/urban-farming-sounds-great-in-theory-but-releases-more-co2-than-conventional-agriculture-heres-what-needs-to-change/)

Asia tuli esille edellisessäkin puheenvuorossa.