Puutaheinää puuvillasta

[Heikki Jokipii]

Kuten olemme lehdistä lukeneet, EU on laittanut tiukat rajat elintarvikkeiden terveysväittämille, ja nyt myös ryhtynyt tiukasti asiaa valvomaan. Jos elintarvikkeen terveysväittämälle ei ole mitään tieteellistä näyttöä, se on kylmästi kielletty. Näin kävi jo ensi "kierroksella" huomattavan monelle tuotteelle (tästä kertoi mm. Ilta-Sanomat).

Tuli tässä mieleen. Puuvillaa ei syödä, mutta sitä kuitenkin viljellään. Luomupuuvillaa sitten myydään tällaisilla terveysväittämillä, kuten edellä tuotiin esiin (esimerkki Kauppalehden artikkelista, muitakin löytyisi helposti):

"Ekologisten vaatteiden valmistuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän luonnonvaroja, keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Sen ansiosta ne sopivat erityisen hyvin allergikoille".

Jos tai kun on niin – kuten myös edellä tuotiin esiin – että tällä luomupuuvillan terveellisyysväittämällä ei ole mitään tieteellistä näyttöä takanaan, eikö myös – johdonmukaisuuden vuoksi – senkin pitäisi olla EU:n alueella markkinoinnissa kielletty?

[Heikki Jokipii]

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”, alkaa aina Hesarin uuden pakinoitsijan pakina.

Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin Hesarin pääuutissiivulta johdantona, että ”uusi äitiyspakkaus on yhä luomumpi” ja varsinaisesta uutisesta, että ”osa vaatteista on luomupuuvillaa”.

Tähänkin loistavaan sosiaaliseen keksintöön on nyt joku saanut ujutettua tätä luomuhömppää. Kuten edeltä hyvin selviää, tällä ratkaisulla on vain nostettu kustannuksia, ei saavutettu mitään etuja.

[Heikki Jokipii]

Lähetin Liisa Hyssälälle KELAan kysymyksen siitä, miten ja millä perusteella tämä päätös äitiyspaikkauksen luomupuuvillasta tehtiin. Ja paljonko lisäkustannuksia asiasta tulee.

Mutta tässä Taloussanomien uutisesta taitaa löytyä tausta asialle:

Asiakkaiden toiveet muovasivat uutta äitiyspakkausta

Myös kestotuotteita on aiempaa enemmän ja toiveiden mukaan vaatteiden ekologisuuteen on kiinnitetty huomiota. Osa vaatteista on tehty luomupuuvillasta.

Eli joku, luultavasti pieni, aktivistiryhmä sai lobattua KELA:lle ajatuksen, että halutaan luomupuuvillaa. Tai sitten isompi, asiassahan on saatu höynäytettyä niin monet. Mutta varsinaisia perusteluja ratkaisulle siis luultavasti ei löydy.

[Heikki Jokipii]

Kelasta vastattiin:

Kelalle on tarjottu osasta tuotteista luomupuuvillaisia vaihtoehtoja samalla hinnalla, joten ekologisista syistä on päädytty valitsemaan luomupuuvillaiset tavallisen puuvillan sijaan.   

Äitiysavustusraati tekee vuosittain päätöksen äitiyspakkauksen sisällöstä.

Ei siis sentään maksettu samasta tavarasta enempää.

Miten tuo oli muuten mahdollista? Olisikohan tämä luomupuuvillaisen vaihtoehdon tarjoaja laskenut, että asiasta saatava mainosarvo korvaa ajan mittaan korvaa nyt saatavan pienemmän katteen …`

Luomupuuvillan valinnan perusteeksi ei muuten sitten löydy ekologisia syitä, kuten tämän keskustelusäikeen aiemmissa puheenvuoroissa on jo selkeästi kerrottu.

[Heikki Jokipii]

Tälle äitiysavustusraadille pitää - ennen ensi vuoden päätöstä - lähettää yksityiskohtainen muistio siitä, miten epäekologista luomupuuvilla tosiasiassa on!

Voidaanhan mekin lobbailla ...

PS 8.5.2011: Pyysin edellisestä päätöksestä perustelut, pöytäkirjan.

[Heikki Jokipii]

Tämä lausuntomme ei ole niin hyvä kuin sen olisi suonut olevan. Asialle tuli yhtäkkiä erinäisitä syistä liian kiire - otan syyn omaan niskaani.

Mutta toivottavasti se kuitenkin tulee käsittelyyn mukaan Kelan kokouksessa.

Ja toivottavasti siitä ymmärretään perussanoma, joka on se, että nk. "todistamisen taakka" siitä, että luomusta olisi jotain hyötyä, on pikemminkin niillä, jotka ovat ajamassa luomupuuvillaa äitiyspakkauksiin.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-artikkeli (joka mm. kehuu ruotsalaista H&M -rättikauppaa) tässä ...
 
Counting the Cost at 2,600 Litres of Water a T-Shirt

... ei ota huomioon tai tuo esille, miten luomupuuvillasta tehtyyn T-paitaan menee (huonomman hehtaarisadon takia) vettä vielä ehkä kaksinverroin.
 
Tai olisiko vähän tietoinen ongelmasta, kun yrittää vakuuttaa, että luomuviljelyssä (muka, sanoisin) maaperä imee enemmän kosteutta.

Hyönteisten torjunta-aineet mainitaan ko. artiikelissa haitallisina. Bioteknisestä bt-puuvillasta (jonka viljelyssö torjunta-aineista voidaan olennaisesti vähentää) ei tietysti mainita sanallakaan.
 

[Heikki Jokipii]

 
Metro-lehti 25.5.2012, Heid Lämsän kolumni "Veriset kynsinauhat":
 
Kerrotaan, että "jopa seitsemänvuotiaita lapsia viedään pelloille" Uzbekistanissa.
 

"Itsekin puuvillan keräämistä kokeillut Ander kertoo, että pehmeissä kuitupalloissa on teräviä, kuivuneista siemenkodista muodostuneita okia, jotka tunkeutuva kynsien alle ja raapivat poimijaa",

Ja:

"Vain sirpale tuotannosta on luonnonmukaista."

Ja luomutuotannossako ei näitä okia siis olisi?
 

[Heikki Jokipii]

Nyt julkistettiin uusi äitiyspakkaus. Sitä koskevissa uutisissa ei mainita luomupuuvillaa. Kestävä kehitys kyllä mainitaan, mutta sitä edustaa kierrätyskuitu.

Sanoisin, että: hyvä! (Ja ehkä: hyvä me ...)


PS. melkein heti: Pah. Kelakaan ei tiedotesivullaan tuo luomua esille, mutta jos katsoo ko. pakkauksen sisältöä, yksi ja toinen vaate siellä on "100% orgaanista puuvillaa". Ketä tässä yritetään hämätä? Tuohan ei ole suomenkieltä. Suomeksi se on luomupuuvillaa. Suomenkielessä "orgaaninen" tarkoittaa eloperäistä, ja sellaista on tietysti kaikki puuvilla.

Toisaalta ymmärtää Kelaakin. Sen kun täytyy yrittää miellyttää kaikkia. Jos äidit on saatu propagoitua hysteerisiksi, ja vaatimaan tätä luomupuuvillaa, kai Kelan täytyy taipua. Viime vuonna/kerralla väitettiin, ettei asiasta tullut lisäkustannuksia, ja ehkäpä asian väitetään olevan näin tänäkin vuonna.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tässä uutisessa ...

Kemikaalijäämiä voi olla luomupuuvillavaatteessakin

... todetaankin näin ...

Tekstiili- ja muotialojen liittoa johtava Veli-Matti Kankaanpää uskoo EU:n kemikaalivalvonnan pitävän huolta siitä, ettei vaatteista löydy ihmiselle vaarallisia aineita.

"Jos löytyisi, niin tietenkin tuote vedettäisiin markkinoilta pois."

Kankaanpään ja Partasen mukaan sellaisia vaatteita, joissa ei ole lainkaan kemikaaleja, ei ole olemassakaan.

... tuollaisen uutisen julkaiseminen antaa kuitenkin vaikutelman, että asialla olisi kuitenkin jotain merkitystä. Mitä sillä ei ole.

Vaan asia kuuluu samaan kategoriaan kuin ne tapaukset keskiajalta, jolloin tuomittiin ihmisiiä siitä, että he olivat myrkyttäneet jonkun satulan!

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa, Better than Organic, jonka sattumalta löysin IPS:n uutistarjonnasta, se, mikä on "luomua parempaa", on merilevästä tehty kuitu, joka korvaisi puuvillan.
 
Syy, miksi puuvilla pitäisi korvata, on se, että sen viljely vie paljon viljelyalaa ja paljon vettä, jotka pitäisi käyttää ruokakasvien viljelyyn.
 
Siinä on jännittävä tieto (jonka todenperäisyyttä en muualta ole saanut vahvistettua), että Kiina (jolla viljelyala, ja vesi, todella on väestöön nähden "kortilla") olisi päättänyt tämän takia kokonaan luopua puuvillan tuotannostaan! Aikataulua ei sanottu. *)
 
Mutta jos näin on, niin varmasti Kiina ensin luopuu luomupuuvillan tuotannostaan. Ja jopa kaikesta luomuviljelystään … ja nyt siellä onkin muuten luomuviljely jyrkästi viime vuosina vähentynyt, mikä sinänsä olisi "linjassa" …(!?)

_________

*) mutta tottakai tämä tieto voi olla - puutaheinää ...

[Heikki Jokipii]

Tuo Gunter Paulin artikkeli ilmestyi sitten suomeksikin (mm. Demarissa), ja keskeisenä sisältönä on se, mitä jo tuossa edellä kuvasiin, ja joka selviää jo otsikostakin, ja tietysti itse jutusta:

Tulevaisuuden vaate syntyy levästä ja nokkosista

Siinä oli - koko uutisen sanomaan nähden - tämä outo kappale:

Puuvilla, myös luomuna, vaatii liikaa vettä. Kemikaaleista luopuminen on askel eteenpäin, mutta se ei riitä kestävän kehityksen pohjaksi.

Lähetin Gunter Paulille kyssymyksen, etä millä lailla tuo kemikaaleista luopuminen on askel eteenpäin, jos luomupuuvilla suhteessa tuottoonsa vaatii vielä enemmän pinta-alaa. Eikö hänen päinvastoin olisi pitänyt tuomita koko luomupuuvilla?

Hän vastasi ns. diplomaattisesti, ettei hän halua tuomita ketään, mutta kaikki voivat miettiä tekojensa tarkoittamattomia seurauksia.

OK, nyt sitten hänen osaltaan, mutta kyllä tuo uutisen lause kyllä jää julkisuuteen luomupuuvillan mainoslauseena niille, jotka eivät vielä ole valmiita ostamaan itselleen - tai vauvoilleen  - levä- tai nokkosvaatteita.

Sanoisin kyllä myös, että Gunter Pauli on liian optimistinen asiassaan. Perinteet painavat vaatteissa melkein yhtä raskaasti kuin ruoassakin, vaikka nuo levävaatteet laadullisesti kuinka vastaisivat puuvillavaatteita, tai ne jopa siinä ylittäisivät. Tavallaan valitettavasti, koska hänen argumenttinsa asiassa ovat kyllä kohdallaan.

Tilannetta voisi muuttaa, jos puuvillan osalta se kehitystyö (ks. edellä) saataisin päätkseen ja tuotantoon, jossa puuvillan siemenistä tulisi ihmiselle ruokaa. Silloinhan puuvilla saisi paljon anteeksi, ja kiinalaisetkin voisivat miettiä uudelleen tuota päätöstään (jonka ehkä ovat tehneet - edelleen olemme tämän Paulin tiedon varassa).

[Heikki Jokipii]

Tuo leväkuitu on mielenkiintoinen, mutta nokkosiin suhtautuisin epäluulolla.

Sillä meillä on hyvä varoittava esimerkki, tämä jatropha, josta n. 10 vuotta sitten kovasti innostuttiin, saman tyyppisillä perusteilla: hyvin vaatiimaton kasvi, selviää joutomailla, joilla ei ole muuta käyttöä, pelkkää plussaa, ei kilpaile ruokakasvien kanssa.

Kunnes sitten kun bisnes aloitettiin, huomattiin, että kyllä, selviää joutomailla, mutta tuotot siellä ovat vaatimattomat. Ja kas kummaa, kun sitten jatropha-viljelmät levisivätkin paremmalle maalle. Ks. vaikka tänne:

Jatrophan viljely lisää nälkää Burmassa

Eikä näin käynyt vain Burmassa, vaan mm. Intiassa.

Jos nokkosvaatebisness lähtee hyvään käyntiin, saattaa käydä samalla tavalla?

[Heikki Jokipii]

Mikä tämä on (lihav. HJ):

***

”Se ei tarkoita, että Ikean omat sertifikaatit olisivat huonompia kuin reilun kaupan säädökset”, sanoo Suomen Ikean kestävän kehityksen vastaava Outi Karjalainen.

Yksi esimerkki Ikean omasta sertifikaatista on Better Cotton. Sen avulla pyritään vähentämään veden ja lannoitteiden käyttöä puuvillan tuotannossa.

”Sertifikaatti tekee puuvillan tuotannosta kannattavaa”, Karjalainen toteaa.

***

Luultavasti ... no, ei sanota mitään, ennen kuin on otettu selvää.

Lähde: Suomen Kuvalehti

[Heikki Jokipii]

Nyt väite luomupuuvillan erityisestä ekologisuudesta on palannut Hesariin, tänään Torstai-liitteen artikkelissa "Syksyn ekoin asu" (toim. Heidi Väärämäki).

Mitä valita kaupassa, kun haluaa laadukasta ja ekologista? Asiantuntijat valitsivat täysvillaneuleen ja luomufarkut.

Villaakin ehdotettiin luomuna, mutta käydään tässä nyt (taas) läpi artikkelin väitteet luomupuuvillan puolesta:

Farkut

Valitse luomupuuvilla:

Perinteinen denim on aina puuvillaa. Yhä useammilla merkeillä, kuten Nudiella, Crockerilla, Kuyichilla ja K.O.I:lla on luomupuuvillaisia farkkuja. Jotkut valmistajat tekevät farkkuja myös hampusta.

Plussat:

+ Perinteisen puuvillan viljelyssä tarvitaan paljon lannoitteita. Luomupuuvilla on tuotettu ilman haitallisia keinolannoitteita tai torjunta-aineita.

"Haitallisia keinolannoitteita", niinpä. Mitä haittoja on mm. maidosta valmistetusta luomutorjunta-aineesta, on käsitelty edellä tässä keskustelussa.

+ Tuotannossa käytetään viljelykiertoa. Näin ympäristö rasittuu tavallista vähemmän.

+ Viljelyssä ei saa käyttää geenimuunneltuja lajikkeita.

Jos geenimuunnellun lajikkeen avulla saadaan enemmän irti hehtaarilta,  ympäristö rasittuu vähemmän. Tuossa "plussassa" on selvästi ajateltu, että se on itsessään muka ekologista.

+ GOTS-merkitty luomupuuvilla kieltää myös lapsityövoiman tiloilla.

Juuri tuo sertifikaatti saattaa asian taata, mutta muutoin työvaltainen luomupuuvilla tekee lapsityövoiman käytön todennäköisemmäksi.

+ Luomupuuvillassa ei ole kemikaalijäämiä.

Tavanomaisessakaan puuvillassa ei juuri koskaan ole kemikaalijäämiä. Ja vaikka olisikin, mitä haittaa siitä olisi. Hyvin harva yrittää syödä farkkujaan.

Miinukset:

- luomupuuvilla tarvitsee tavallisen puuvillan tapaan runsaasti pinta-alaa ja paljon vettä kasvaakseen

Siis "tavallisen puuvillan tapaan"? Onko älyllisesti rehellistä jättää mainitsematta, että luomupuuvillan tuotto on vain noin puolet tavanomaisesta, jolloin se tarvitsee pinta-alaa ja vettä kaksinkertaisen määrän?  Kuten on jo useasti ja kauan sitten sanottu!

(Hyvin outoa muuten, että HS oli tämän koko "miinuksen" jättänyt pois nettiversiostaan …)

– Pieni osuus maailman puuvillasadosta on luomua.

Edellä olevan perusteella se ei ole mikään miinus, vaan lopulta ekologian kannalta plussa, että näin on laita!

Lähteinä kerrottiin käytetyn näitä henkilöitä:

Tekstiili-insinööri Irma Boncamper; ekologisten ja eettisten vaatemateriaalien asiantuntija, vaate-suunnittelija Anniina Nurmi; tutkijatohtori Tiina Härkäsalmi, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Täytynee todeta, ettei tämä tietynlainen luomututkimus mitä ilmeisemmin ole Suomessa vain Mikkelin luomuinstituutin varassa …