Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS-jutussa on huomioitu myös tämä (lihav. HJ):

Lapsityöläisestä lapsityön vastaisen taistelun mannekiiniksi

Tara Banjara on vain yksi maailman miljoonista lapsista, jotka on vangittu lapsityöhön kaivoksiin, maatiloille, tehtaisiin ja koteihin. Toukokuussa hän vieraili kertomassa kokemuksistaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n lapsityökonferenssille Etelä-Afrikan Durbanissa.

ILO:n ja Unicefin viimeisten tilastojen mukaan maailman lapsista joka kymmenes eli 160 miljoonaa lasta on lapsityössä. Viime vuosina lapsityö on vain lisääntynyt, varsinkin ikäluokassa 5–11-vuotiaat.

Soisi, että IPS ottaisi tuon näkökulman tästä eteenpäin huomioon myös kuvitustyylissään.

[Heikki Jokipii]

Reipasta takinkääntöä tai linjan vaihtamista IPS:ltä:

Afrikan ruokaturvan takaaminen vaatii teknologisia innovaatioita – maanosan pitäisi vapautua riippuvuudestaan tuontiruokaan

Esimerkiksi pohjoisen Ruandan Musanzen alueella toteutetaan typpilannoitusprojektia vehnäpelloilla. Kameroilla ja sensoreilla varustettu drooni lentää pellon yllä, ottaa siitä tarkkoja kuvia ja kerää täsmällistä dataa. Tästä datasta nähdään, mikä viljan terveydentila on ja paljonko lannoitusta se tarvitsee kasvaakseen kunnolla.

Ja:

Kokouksessa puhuttiin drooneista, täsmäviljelystä ja mobiilisovelluksista, joilla voidaan vähentää riippuvuutta ihmistyöstä.

Afrikkalaista maanviljelystä luonnehtii yhä alhainen tuottavuus, harmittelee tohtori Canisius Kanangire. Hän on Afrikan maatalousteknologiasäätiön toimitusjohtaja.

– Meidän täytyy muuttaa tarinaa, joka tuomitsee afrikkalaisen maanviljelijän köyhyyteen. Sen mukaan maanviljelijä on aina yhtä kuin köyhä ihminen, Kanangire sanoo.

Afrikan maatalousteknologiasäätiö on kehittänyt siemenlajikkeita, jotka ovat aiempaa tuottavampia sekä vastustuskykyisempiä tauteja ja kuivuutta vastaan. Niitä on käytössä Malawissa ja Zimbabwessa, ja ne ovat tulossa käyttöön Ugandassa ja Ghanassa.

Mainittu säätiö:

https://www.aatf-africa.org/

Sieltä:

https://www.aatf-africa.org/partnerships/

[Heikki Jokipii]

Jos ihan puhtaasti rationaalista olisi, että kuluttajat tyytyisivät säilyketomaatteihin niin tässä toinen ongelma, jossa estetiikka on parhaan mahdollisen lopputuleman tiellä:

Edible but ugly: Bruised apples and spotty potatoes never make it to supermarket shelves. Tweaking crop genes could feed billions and help address climate change

On nimittäin ihan hyviä ja terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat liian rumia, jotta ne menisivät marketeissa kaupaksi.

Ongelmana on myös tuoretuotteiden ylivoimainen terveellisyysmaine. Mutta aika lailla tasapeliin tässä päädyttiin:

Fresh, Canned, Or Frozen: Which Is Better?

Mahdollinen lisätty suola taisi jäädä säilykkeiden ainoaksi ongelmaksi?

[Heikki Jokipii]

Näin Suomessakin:

Maanviljelijää on kuvattu menneen maailman tapaan jo toissa vuosisadalla ‒ Taustalla käsitys maaseudusta pysähtyneenä paikkana, joka ei saisi muuttua

Tutkija kehottaa haastamaan luutuneita tapoja kuvata maanviljelijä aina samalla tavalla, eli peltonsa laidalla.

Me olemme haastaneet uutistoimisto IPS:ää kuvaamasta kehitysmaiden (nais)viljelijää aina samalla tavalla. Eli kuokan varressa. Jotain muutosta siinä on tapahtumassakin. Ks. juuri edellä 08.07.22.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tässä on jo askel eteenpäin:

Sadeveden keruujärjestelmät ovat Bangladeshissa naisten vastuulla

Myös Khulnan Bajua Unionissa asuva Lalita Roy haki vielä jokin aika sitten perheensä juomaveden yli kilometrin päästä. Vettä täytyi jonottaa, eikä yksi astia riittänyt perheen tarpeisiin.

– Juomavettä oli niukasti”, kertoo Roy.

– Meillä tarvitaan kaksi astiallista vettä päivässä. Käytin joka päivä pari tuntia vedenhakuun. En ehtinyt tehdä kotitöitä ja terveyteni alkoi kärsiä.

Royn elämää helpottamaan on tullut sadevedenkeruujärjestelmä. Kaksi lisätuntia päivässä perheelle on hänen mukaansa huomattava parannus entiseen.

Mutta jotenkin yhä tuntuu, että valta teknologia pakenee naista.

[Heikki Jokipii]

Tänään on taas kansainvälinen tyttöjen päivä. Aamun lehdessä oli ilmoituksia, joissa kehotettiin satsaamaan tyttöihin. Ja lahjoittamaan. Koulupukuja, koulutarvikkeita.

Saanemme viitata tähän:

Tyttöjen paikka on koulussa
… ei pellolla rikkaruohoja kitkemässä

Ja todeta (taas), että ensimmäiseksi pitäisi lahjoittaa tytön äidille glyfosaattia, ja sitä kestävän maissin siemeniä.

[Heikki Jokipii]

Ikävää sinänsä:

KENIAN KUIVILLA ALUEILLA IHMISETKIN KUIHTUVAT

Mutta paimentolaisuus tuskin on tulevaisuuden ala. Edes suositeltava. Keniassakaan.

[Heikki Jokipii]

Onko tämä kaipuuta status quon säilyttämiseen? Halutaanko ihmisten kehitysmaissa jäävän maalle?

KAUPUNGIT OVAT SUURSAASTUTTAJIA

Vuoteen 2009 asti maaseudulla asui enemmän ihmisiä kuin kaupungeissa. Nyt noin 55 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja suurkaupungeissa. Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä lähes 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Yksi kaupungistumisen harvoin esille otettu ongelma liittyy maaltamuuttoon: jokainen kaupunkiin muuttava maanviljelijä on yksi ruuan kuluttaja enemmän ja yksi ruuan tuottaja vähemmän.

Raportin mukaan useimmat nykyiset kaupungit eivät ole taloudellisesti tuottavia, sosiaalisesti avoimia tai ympäristön kannalta kestäviä. [..]

Me olemme täällä kyseenalaistaneet sen, onko maaseutu siellä nykyisin taloudellisesti tuottavaa. Jos:

Eli jos kehnoimmillaan kehitysmaan maanviljelijä pystyy ruokkimaan vain oman perheensä, 100 vuotta sitten Euroopan ja USA:n viljelijä pystyi ruokkimaan vain noin neljä perhettä, noin kolme omansa lisäksi. Ja nykyisin kymmenkertaisen määrän. (Ainakin USA:ssa, Euroopassa tuottavuus on keskimäärin USA:ta huonompi. HJ:n lisäys asiaan)

[Heikki Jokipii]

IPS aivan oikein kiinnittää huomiota tähän ilmiöön:

Aivovuoto Nigeriasta jatkuu vahvana – lakot, epävakaus ja turvattomuus ajavat älymystöä ulkomaille

Mutta älymystön lisäksi ilmiö on olemassa tavallisenkin kansan parissa. Ja pohjasyynä on – väitän – työn tuottamattomuus.

On pyrittävä tukemaan kehitystä – niin maataloudessa kuin muussakin – jossa köyhä maa säilyy houkuttelevana, rakentamisen kohteena, nuorille ihmisille. Heillä on oltava visio eräänä päivänä rikkaasta kotimaasta. Sen on korvattava henkilökohtainen haavekuva johonkin rikkaaseen pohjoiseen maahan muuttamisesta.

***

Mutta Suomessa katsotaan asiaa yhä tästä näkökulmasta:

Kauppatieteiden maisterilla on oma ravintola, koska se oli helpoin tapa saada töitä Suomesta – eikä tilanne ole 30 vuodessa juuri muuttunut

Sekä Viljanen että Sodhi ovat huolissaan vieraskielisten vaikeasta työllistymisestä. Vantaan työttömyysposentti on hieman yli kymmenen prosenttia, mutta maahanmuuttajilla se on yli 15 prosenttia.

– Asetelma on ollut sama jo pitkään, Viljanen sanoo.

Hän pitää tilannetta ristiriitaisena, koska Suomen huutavaan työvoimapulaan olisi mahdollista saada apua nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta.

Eikä uhrata ajatusta sille, että nämä "kauppatieteen maisterit" eivät ole tuolloin kehittämässä omaa kotimaataan. Eivätkä perustamassa sinne yrityksiä.

[Heikki Jokipii]

Tämän tiesimmekin:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
·3. jouluk.
“Women farmers (and also children) saved significant time because less weeding is required, an activity that has traditionally been the responsibility of female farmers.”

Evidence from Smallholder Maize Farmers in South Africa - ScienceDirect

Genetically Modified Maize: Less Drudgery for Her, More Maize for Him? Evidence from Smallholder Maize Farmers in South Africa

Vaan se kysymys on nyt tullut uudelleen ajankohtaiseksi ihan toisaalla.

[Heikki Jokipii]

Selvisi, ettei tuo uumoilu ihan turhaa ollut:

Näistä tuotteista voit saada koronaviruksen kaupassa, selviää tuoreesta tutkimuksesta – leivonnaisissa virukset eivät viihtyneet

Britannian ruokaturvallisuusviraston tilaamassa tutkimuksessa elävää koronavirusta siveltiin eri tuotteiden pinnalle.

Nyt sitten uudesta syystä on menossa kova mutta hiljainen taistelu siitä, mitä nuo esteettiset yms. arvot vihannesten kohdalla merkitsevät.

[Heikki Jokipii]

Me olemme haastaneet uutistoimisto IPS:ää kuvaamasta kehitysmaiden (nais)viljelijää aina samalla tavalla. Eli kuokan varressa. Jotain muutosta siinä on tapahtumassakin. Ks. juuri edellä 08.07.22.

Hekin olivat huomanneet saman ilmiön:

Kurjuuskuvasto ei palvele kehitysyhteistyön tavoitteita

Siitä:

Esimerkiksi Nepalin kaltaisessa yhteiskunnassa naisilla on hyvin monenlaisia asemia ja myös valtaa. Tämä ei kuitenkaan tule esiin kurjuuteen pohjaavassa kuvastossa, jossa ainoat ”voimaantuneet” toimijat esiintyvät Suomen päässä. Tutkimusten mukaan suomalaisilla onkin kärjistyneen negatiivinen mielikuva esimerkiksi naisten ja lasten asemasta globaalissa etelässä, mikä heijastelee tätä kuvastoa.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa taas tulee esille yksioikoinen moralismi. Miksi nämä rikkaat eivät anna rahaa, kun heillä on, ja köyhillä on hätä:

Oxfam: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan miljardöörien omaisuus on kasvanut 10 miljardilla dollarilla korona-aikana – Summalla korjaisi Beirutin tuhot melkein kahteen kertaan

Minä pidän lähes varmana, että kaikki nuo rahat on jo sijoitettu hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin. Vaikka verotusjärjestelmän kritiikki tuossa onkin perusteltua, pelkään, että uutisten kirjoittajan silmissä siintää Roope Ankka sukeltelemassa rahasäiliössään.

Nyt tässä uudessa kannanotossa aivan oikein vaaditaan, että rikkaat maksaisivat enemmän veroa:

Äärimmäinen rikkaus ja äärimmäinen köyhyys lisääntyvät yhtä aikaa ensimmäistä kertaa vuosikausiin – Oxfam vaatii lisää veroja superrikkaille

Mutta kummasti tämä asenne on säilynyt:

Järjestö on huolissaan kasvavista vaurauseroista.
[..]
”On aika romuttaa kätevä myytti siitä, että rikkaiden veroleikkaukset johtavat heidän vaurautensa ’valumiseen’ kaikille muille. 40 vuotta veroleikkauksia on osoittanut, että nousuvesi ei nosta kaikkia laivoja – vain superjahdit”, toteaa Oxfamin pääjohtaja Gabriela Bucher järjestön tiedotteessa.

Eli hiukan tulkiten. Tarpeen olisi kuitenkin, että kaikkien rikkaimmat verotuksella poistettaisiin? Että juuri varallisuuserot ovat sinänsä pahasta?

[Heikki Jokipii]

Tätä olisi kiva saada lukea enemmän:

Tutkijat: Nämä suuriin maatiloihin liittyvät uskomukset ovat pelkkiä myyttejä

Isoilla tiloilla tavoitellaan kannattavuuden parantamisen ohella monimuotoista, kestävää ja jatkuvuutta turvaavaa tuotantoa.

Edellä on esitelty näitä myyttejä. Ynnä myyttejä, jotka sitten käänteisesti koskevat pientiloja.

[Heikki Jokipii]

Nyt IPS (ja sille kunniaksi!) ei ihannoi tätä idyllinä tai omavaraisuutena:

Zimbabwen teiden surkea kunto pakottaa siirtymään entisajan kulkupeleihin

Zimbabwen eteläosassa Mwenezin alueella kukoistaa aasikärrybisnes. Se johtuu siitä, että tiet ovat niin pahasti vaurioituneita, etteivät bussit pysty käyttämään niitä. Zimbabwelainen kehitysasiantuntija Batai Chiwawa pitää tilannetta ”nolostuttavana”.