Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Varmaan arvaattekin, mitä aion tähän sanoa:

Uusi vertailu palkkaeroista: Köyhimmän kymmenesosan pitäisi tehdä töitä 300 vuotta päästäkseen parhaiten tienaavien tulotasoon

Kyllä, juuri sen. Väärinhän tuo sinänsä on, mutta mikä on tuon köyhimmän kymmenesosan työn tuottavuus? Tottakai asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta myös se.

Eikä se ole yksilöstä kiinni. Afrikkalainen viljelijä voi kehittyä vaikka minkälaiseksi virtuoosiksi kuokan käytössä, muuta jää silti työntekijänä aika tuottamattomaksi. Ja köyhäksi.

Sinänsä: tällainen palkkaerojen vertailu on järkevämpää kuin (aiemmin tapana ollut) omistusten vertailu. Koska maailman huippurikkaiden omistukset ovat useimmiten ellei aina pääomaa, joka taloutta pyörittää. Eivätkä miljardöörit niistä henkilökohtaisesti nauti, niitä pröystäilevään elämään käytä.

Mutta jokseeenkin väistämätöntä on, että tähän aina palataan:

Maailman miljardööreillä hyvä vuosi – varallisuus kasvoi 25 prosenttia

Kansan Uutiset ei tuossa suoraan sano, miten asian sitten pitäisi olla. Mutta pieni paheksuminen tai pään puistelu tuossa läpi paistaa.

[Heikki Jokipii]

Kertomus siitä, miten traktoreita aikanaan vastustettiin:

Viewpoint: Historical opposition to tractors in farming mirrors modern campaign against GMO crops

Ja ilmiötä verrataan nykyiseen geenitekniikan vastustamiseen.  Tällainenkin yhdistys jaksoi kauan tehdä "urhoollista" vastarintaa:

Additionally, industries that benefited from the use of horses in agriculture fought the progress being made by tractors for decades until even the Horse Association of America — formed to lobby against the use of tractors — had to capitulate.

Sinänsä on muuten mielenkiintoista, ettei luomuaatteeseen tietääkseni ole koskaan kuulunut mekaanisten keksintöjen vastustaminen.

[Heikki Jokipii]

Voi olla näin:

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Silti esimerkiksi Pohjois-Amerikassa keskitulo on yhä keskimäärin 16 kertaa suurempi kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Mutta jos otetaan vain yksi tulonsaajaryhmä esimerkiksi, niin on se näinkin:

Naiset moottorina

Maailman 500 miljoonaa pientilaa ruokkivat yli kaksi miljardia ihmistä. Pientiloilla tuotetaan 80 prosenttia Aasian ja eteläisen Afrikan ruuasta. Tästä naiset tuottavat valtaosan. Naiset ovat Nwanzen mukaan muutoksen voima Afrikassakin.

Kyseistä kohtaa seuraa kyllä nk. menestystarina, mutta onko tuon kohdan kirjoittaja ollenkaan tajunnut noita lukuja?

Jos 500 miljoonaa tilaa ruokkii vain kaksi miljardia ihmistä, työn tuottavuushan on aivan surkea. Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että tilalla asuva perhe pystyy juuri ja juuri ruokkimaan itsensä, ei muuta!

Tästä voisi jopa raa’asti ja poliittisesti epäkorrektisti sanoa, että nuo ”naiset” ovat jopa kehityksen jarruna!

Mahdollisimman epäoikeudenmukainen vertaus – mutta tästä samasta maailmasta, jossa elämme:

USA:ssa 2 miljoonaa ihmistä tuottaa ruoan 300 miljoonalle. Näillä kehitysmaiden pientiloilla tarvitaan siis suhteessa kolmikymmenkertainen väkimäärä samaan tulokseen.

16 kertaa. Ja 30 kertaa.

[Heikki Jokipii]

Varmaan on näinkin:

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Me taas täällä olemme kiinnittäneet huomiota siihen, miten kehitysmaan viljelijä esitetään kuvituskuvissa lähes säännönmukaisesti kuokan varressa. Erityisesti kehitysmaauutisissa, joita uutistoimisto IPS toimittaa. Joita julkaisee myös tuon yllä olevan uutisen julkaissut maailma.net.

Ja tässä hyvin tuore esimerkki tuosta juuri maailma.netin sivuilta (8.1.2020):

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Vahvistukseksi tuohon vielä kuvateksti:

Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole IPS-uutisten perinteistä hapatusta, vaan se kertoo oikein afrikkalaisten nuorten pyrkimyksestä säälliseen elämäan:

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IIT

Eikä siinä ole kyse vain nuorten asenteista. Vaan siitä, että maatalous todella muuttuu maanosassa tuottavaksi.

Tuon uutisen kuvassa vaihteeksi (ja sentään!) ei ollut naisia eikä miehiäkään kuokkiensa kanssa! (Vrt. juuri edellä.)

Tämäkin näkemys on otettava vakavasti:

Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Mutta tuo ei ole niin kauheata, jos muistamme, että silloinhan heillä on mahdollisuus tehdä jotain muuta. Vertaa juuri hiukan edellä viitattu USA, jossa maatalous työllistää surkeat 2 miljoonaa ihmistä. Silti ei maan ruokaomavaraisuus ole millään tavalla vaarassa.

Mutta vahingollisinta on, jos liiketoimintamahdollisuuksilla ryhdytään tarkoittaman luomun tapaisia niche-markkinoita. Siitä ei kyllä tuossa artikkelissa ollut edes vihjeitä.

[Heikki Jokipii]

Ohitse ilmastonmuutoksen voi kysyä minkälainen tulevaisuudenkuva tässä uutisessa muuten on:

Raportti: Miehet saattavat kärsiä ilmastotoimista Suomessa enemmän kuin naiset

Ilmastotoimien vaikutusten sukupuolivaikutukset voivat Suomessa olla siis hyvin toisenlaisia kuin maailmalla.

Usein ilmastonmuutoksen nähdään maailmanlaajuisesti vaikuttavan kaikkein eniten naisiin. Kehitysmaissa kotitarveviljely ja esimerkiksi vedenhaku on usein naisten ja tyttöjen vastuulla. Pidentyvä vedenhakumatka voi tarkoittaa jopa sitä, että tyttö keskeyttää koulunkäynnin.

Kotitarveviljely ja veden haku tulee siis tulevaisuudessakin säilymään siellä muuten samanlaisena kuin nykyisin? Paitsi, että ilmastonmuutos pahentaa naisten tilannetta?

[Heikki Jokipii]

Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.

Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.

[Heikki Jokipii]

Tämä asenne on valitettavan tyypillinen:

Arvio: Suomessa on suuria määriä löytämätöntä kobolttia, jota tarvitaan akuissa

Suomi on EU:n suurin koboltin tuottaja. Selvästi yli puolet maailman koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongolaisia kaivoksia on arvosteltu huonoista työoloista ja lapsityövoiman käytöstä.

Eli antautuminen tuon tosiasian edessä. Vaikka on helposti kuviteltavissa, että koboltin tuottaminen saataisiin yhtä tuottavaksi Kongossa kuin Suomessakin. Ja työolot samanlaisiksi. Ja lapsityövoiman käyttö lopetetuksi.

[Heikki Jokipii]

Tämä Kansan Uutisten uutinen suhtautuu tähän hankkeeseen hyvin negatiivisesti:

Selluntuotanto siirtyy Uruguayhin

Juuri ja juuri mainitsee, että eräät paikalliset sitä kannattavatkin. Mainitsee tämän:

Ennen kuin alueelle istutettiin puuplantaaseja, ruohoarolla kasvoi tuhansia eri kasveja ja siellä eli satoja lintulajeja, matelijoita ja nisäkkäitä.

Australiasta tuotu eukalyptus kasvaa hakkuumittaansa jo seitsemässä vuodessa, mutta imee samalla suuria määriä vettä syvältä maaperästä. Plantaasien lähellä ihmiset valittavat kaivojen tyhjentymisestä ja tuholaismyrkkyjen pilaamista vesistöistä.

Mutta unohtaa kertoa, että tuollaisella puuplantaasilla haitat saadaan rajoitettua suhteellisen pienelle alueelle. Jonka ulkopuolella luonto voi kukoistaa.

Karkeasti: ilman tehokkaita eucalyptus-puita tarvittaisiin moninkertainen ala, ehkä nelinkertainen, ehkä suurempi.

Minä taas näen tuossa sen ilmiön, että kaiken sen tuottamisen kehitysmaassa, jota tuotetaan myös Suomessa — oli se ruokaa tai sellua — täytyy olla jollakin tavalla arveluttavaa tai epäeettistä. Suomalaisen kirjoittajan silmissä.

[Heikki Jokipii]

Tämä ajatus elää ja ponnahtaa pintaan silloin tällöin:

Maatalouden naisten asema kohenee Pakistanin Sindhissä

YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos naiset saisivat luottoa, työvälineitä ja teknologiaa yhtä helposti kuin miehet, kehittyvien maiden maataloustuotanto voisi kasvaa 20–30 prosenttia. Se puolestaan auttaisi ruokkimaan 100–150 miljoonaa ihmistä lisää.

Tuohon olemme jo useasti aiemmin täällä kommentoineet, tässä kerran:

Mutta kummasti taas käytetään tätä "meemiä":

YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, sadot kasvaisivat 20–30 prosenttia ja 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä.

Mutta kuten edellä olemme huomauttaneet, tuollainen 20-30% parannus (nyt ja varsinkin tulevaisuudessa) ei riitä mihinkään. Tarvitaan pikemminkin 200-300% kasvua. Joka erityisesti Zimbabwessa on sitäpaitsi hyvin saavutettavissa, kun lähtötaso nyt on melkoisen matala.

[Heikki Jokipii]

Näin hän:

Jutta Urpilainen sanoo Demokraatin komissaarihaastattelussa, ettei Afrikan polku elintasoon voi olla sama kuin meillä – ”Heidän pitää tehdä toisin, meidän avullamme”

Moni varmasti myös pohtii, kuinka Afrikan nousu heijastuu kasvihuonepäästöihin ja ilmastonmuutokseen.

– Polku elintasoon ei voi olla sama kuin meillä. Täytyy rakentaa polku ympäristöystävällisellä tavalla, uudella tavalla. Heidän pitää tehdä toisin kuin me teimme ja meidän avullamme, Jutta Urpilainen sanoo.

Voimme vain toivoa, että hänellä ei ole tuossa mielessään pelkästään tuuli- ja aurinkovoima.

[Heikki Jokipii]

Jotkut suomenkielisen käännöksen sananvalinnat kuulostavat tässä hivenen oudoilta:

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Suorasiemennystekniikka (direct seeding) tarkoittaa viljelystapaa, jossa siemenet kylvetään suoraan kyntämättömään maahan. Puomiruiskutusta puolestaan käytetään nestemäisten lannoitteiden tai hyönteismyrkkyjen levittämiseen kasvien päälle kasvukauden aikana.

Eikö suomeksi puhuta suorakylvöstä? Puomiruiskutus?

Mutta "tuottavuusloikkaa" tuo artikkeli ylistää. Eikä siihen ole piilotettu mitään luomuaatetta vaikka se IPS:n julkaisema onkin.

[Heikki Jokipii]

Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.

Niin syvällä tämä on ja luovuttamaton oikeus, että tämäkin kirjoittaja suostuu ajattelemaan vaihtoehtona jopa tätä:

Mielipide|Lukijan mielipide
Käyttäkää käsineitä

Pakkaamattomia elintarvikkeita valittaessa käsineet on hyvä riisua pois, mutta olisi hyvä, jos kädet voisi puhdistaa esimerkiksi käsidesillä ennen valintaa.

(lihav. HJ)

Mutta ei sitä optiota, ettei itse enää hypistelemällä kaupassa mitään valittaisi.

[Heikki Jokipii]

Tuore paperisena kotiin tullut Kehitys-Utveckling kertoi taas Oxfamin tiedon:

Maailman 22 rikkaimmalla miehellä on saman verran varallisuutta kuin kaikilla Afrikan naisilla yhteensä.

Jo esitetty kysymys: kuinka monta prosenttia Afrikan naisten varallisuudesta on sijoitettuna tuottaviin taloudellisiin hankkeisiin?  Ylipäänsä sijoitettuna?

[Heikki Jokipii]

Mutta jos katsoo lyhyttä katsottavissa olevaa videonpätkää, tajuaa melko nopeasti, että kaikkinainen riisto on tuosta lopetettavissa. Ja luultavasti myös pian loppuu. Vähän tekoälyä tuohon lisää, ja yhtään työntekijää ei enää automatisoidussa tomaatinkorjuussa tarvita.

Mutta jo nyt. Artikkelissa laskettiin, että kuluttajan nyt maksamasta noin euron hinnasta tomaattimurskepurkista maatyöläinen saa noin 5 senttiä. Hyvä on sitten: tuplataan työläisen palkka! Vieläkään kuluttajan ei tarvitsisi maksaa purkistaan kuin 1,05 euroa. Mutta sen halvan hinnan ei oikeastaan voi sanoa perustuvan riistoon. Vaan ylivoimaisesti parempaan tuottavuuteen: myös USA:ssa säilyketomaatit maksavat vain kolmanneksen siitä, mitä käsin poimitut tuoreet tomaatit maksavat.

Nykyisenä aikana tulee kyllä mieleen toinenkin syy, miksi tomaattien käsittelystä käsin pitäisi luopua:

eikö niistä sillä tavalla tule potentiaalisia bakteerien ja virusten leviämisteitä. Varsinkin, kun niitä näpelöidään kahteen kertaan: kun ne irtotomaatit ovat kaupan hyllyllä, eivät minun havaintojeni mukaan frouvat pysty vastustamaan kiusausta, vaan puristelevat niitä valitakseen itselleen sopivia. Ja palauttavat hylkäämänsä tomaatit takaisin laatikkoon.

Ja kolmaskin syy tuohon sarjaan löytyy nyt: koronaviruksen takia kausityöläisiä ei saada, tai saadaan huonosti.

Niinpä olisi nyt useita syitä vaatia, että kuluttajan on nyt tyydyttävä koneellisesti kerättyihin tomaatteihin. Vaikka ne sitten olisivat purkissa. Ne kausityöläiset olisivat keränneet tomaatit käsin.