Hieman problemaattinen on tämän YLE:n jutun asenne "kemiallisiin" lannoitteisiin ...
Testiviljelyn tulokset: Kierrätyslannoite on tehokas vaihtoehto kemialliselle, ja se on hyvä uutinen myös Itämerelle... mutta hiukan merkillinen on myös jutun (implisiittinen) määritelmä kierrätyslannoitteestakin. Eihän tässä oikeastaan mikään kierrä ...
BioA-kierrätyslannoite saa alkunsa esimerkiksi paperi- tai sellutehtaan toiminnasta syntyvästä sivuvirrasta, joka on orgaanista ja ravinnepitoista. Tämä sivutuote on kuitenkin teollisuudelle hyödytön.
Aines kuivatetaan, siihen lisätään typpeä ja lopulta valmiin pelletin päälle pyöritetään tuhkaa, joka on puhdistettu raskasmetalleista.
– Saamme raemaisen lopputuotteen ja pystymme toimittamaan sen asiakkaalle säkissä, Järvinen kiteyttää.
... vaan kulkee vain yhdensuuntaisen matkan kertaalleen sinne pellolle. Fosfori aloittaa matkansa metsästä, mutta miten se oikeastaan eroaa siitä, jos se olisi aloittanut matkansa maan uumenista?
Syntyy epäilys, ettei asiassa niinkään olla liikkeellä luonnonsuojelun vaan luomuviljelyn takia:
Tällä hetkellä kemiallisesti valmistettava typpi on lannoitteen ainoa epäorgaaninen ainesosa. Järvisen mukaan se on kuitenkin tarkoitus korvata orgaanisella typellä, kunhan toiminta lähtee vain kunnolla käyntiin.
Tämä tuote sopii Järvisen mukaan myös luomulle.
– Kahden vuoden päästä pystymme kattamaan Suomessa koko luomulannoitustarpeen, hän lupaa.
Fosfori on aina ollut ongelma luomulle, sitä on mm.
"lainattu" salaa tehoviljelyltä. Jos tuo nyt hyväksytään luomuviljelym ratkaisuksi, tämä kieltämättä nolo kytkentä saadaan puretuksi.
Mutta jatkossa siis tunnemme luomun viljelytapana, joka nojaa paperi- tai sellutehtaiden häiriöttömään toimintaan.
PS. Ja täältähän se löytyikin tuon firman alkuperäinen lehdistötiedote, josta tuo uutinen on saanut kimmokkeensa:
Suomalainen BioA haluaa korvata haitalliset kemialliset peltolannoitteet uudella ympäristöystävällisemmällä kierrätyslannoitteella“BioA:n tavoitteena on korvata markkinoilla olevat täysin kemialliset lannoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa pystymme puolittamaan lannoitteiden ympäristörasituksen. Seuraavassa vaiheessa tuotannon kasvaessa pari vuoden sisään pystymme jo täyttämään koko Suomen luomulannoitustarpeen”, sanoo Jari Järvinen.
Peltolannoitteita käytetään Suomessa 600 000 tonnia vuodessa, josta vain noin 1,5 % eli 9 000 tonnia on tarjolla luomuna (eläinperäinen lannoite) ja loput ovat kemiallisia lannoitteita. Ensimmäisenä vuonna Kotkan-tehdas tuottaa 40 000 tonnia lannoitetta ja tulevina vuosina tuotanto kymmenkertaistuu.
Eli tuosta oli kyse.