Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?

[Heikki Jokipii]

Esa Salminen (jolta sain tämän tiedon FAO:n arvioiden tarkistamisesta) Kepasta kommentoi myös nyt asiaa:

FAOn uusi laskukaava: Nälkäisten määrä sittenkin mahdollista puolittaa

Nyt järjestön väki on tarkastanut laskutapojaan, ja on päästy uuteen tulokseen: noin 850 miljoonaa aliravittua.

Se on silti paljon, tietenkin. Mutta kun FAO käänsi analyyttisen katseensa menneisyyden heikkolaatuisiin arvioihin, järjestössä huomattiin, että ennen oli paljon huonommin kuin aiemmin luultiin. Tämä on ironista kyllä hyvä uutinen maailmanjärjestölle.

Vaikka näin ...

Vääräleuat Twitterissa ovatkin jo vitsailleet, että paras keino vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen näyttääkin olevan lähtötiedon muuttaminen.

... niin kyllä oikeat tiedot tai ainakin realistiset arviot ovat ainoa hyvä pohja päätyä oikeisiin toimenpiteisiin. Eli "tsemppiä" siinä asiassa, YK!


PS. klo 17:  Tässä asiassa esim. luomuväen yritykset uutisoinnissa suurennella luomusatoja jossakin sellaisessa maassa, josta ei ole kunnnon virallisia tilastoja, eivät ole ko. maan väestölle hyödyksi, vaikka voisivatkin toimia luomumyynnin edistämisessä kehittyneissä maissa.

[Heikki Jokipii]

Itse asiassa näitä FAO:n tilastoja ei voi hyväksyä ollenkaan, ellei aseta siihen vierelle kaiikein kiistämättömintä ja objektiivisinta tilastoa, eli elinikätilastoa.

En edelleenkään voi ymmärtää, miksi Intiassa olisi suurin piirtein sama määrä nälkäisiä kuin Afrikassakin, mutta Intian odotettavissa oleva elinikä huomattavasti Afrikan odotetta korkeampi.

Jossain mättää. Yhä. Se mättäminen voi tietysti piillä missä tahansa.

[Heikki Jokipii]

Päivitys v. 2013:

Raportti: Nälkäisten määrä on vähentynyt, muttei tavoiteaikataulussa

Surullisesti edistystä saavutetaan vain prosenteissa, nälkäisten absoluuttisen määrän pysyessä kutakuinkin ennallaan.

Mutta noihin lukuihin liittyviin em. ongelmiin en ole vielä löytänyt vastauksia. Löytyisiköhän niitä tästä uudesta raportista? Täytyy myös yrittää seurata, mitä tuossa Roomassa ensi viikolla pidettävässä kokouksessa sanotaan.

[Heikki Jokipii]

Tietty optimismi asiassa näyttää kuitenkin olevan kasvussa. Näin arvioidaan mm. ihan lähiajan näkymiä:

Ennuste: Ruuan hinta laskee

Muistutetaan toki:

Väestönkasvun ja ruokavalioiden monipuolistumisen vuoksi maataloustuotannon lähivuosina kuitenkin kasvettava etenkin kehitysmaissa, katsauksessa muistutetaan

Tämän arvion mukaan asiassa voidaan kuitenkin selvitä kuiville:

New study shows how existing cropland could feed billions more

Ehdottomana edellytyksenä (kohta 1) on kuitenkin satotason merkittävä nousu. Joka siis kuitenkin arvioidaan täysin mahdolliseksi.

Tätä taustaa vasten hiukan ihmettelen Antti Kasviota, joka uudessa kirjassaan "Kestävä työ ja hyvä elämä" puhuu kyllä tarpeestä kasvattaa maailman ruoantuotantoa "luonnon häiriintymättä" ja jossakin hän (tältä pohjalta) kannattaa myös geenimuuntelua, mutta sitten kuitenkin kirjansa sivulla 192 kirjoittaa näin (mainittuaan muutaman tehoviljelyn oletetun haitan):

"Siten ainoa kestävä ratkaisu on siirtyä luonnonmukaisten viljelymenetelmien käyttöön kaikkialla maailmassa. Vaikka asiantuntijoiden mukaan tämä vähentäisi noin 10-30% tehomaatalouden avulla saatuja hehtaarituottoja, pitemmällä aikavälillä ja kokemuksen lisääntyessä merkittävä osa aiheutuneista menetyksistä luultavasti kyettäisiin kuromaan umpeen."

Nyt tuo 10-30% arvio tuntuisi olevan jostakin luomulähteestä *), eikä oikeilta asiantuntijoilta. Mutta vaikka ero olisi jopa noin vähäinenkin, miten ihmeessä ihmiskunnalla olisi nyt varaa heittäytyä odottelemaan tuota umpeenkuroutumista - kun tuon Minnesotan tutkimuksen (ja monen muun) mukaan aika kiireellisenä tehtävänä olisi nostaa satotasoja nykyisestäkin. Vielä jos kurottavissa olisi vain "merkittävä osa", ei edes kakki! Ja sekin "luultavasti"!

Tietysti voisi kysyä Borlaugin sarkastiseen tapaan, ketkä (tuonkin laskelman mukaan) 1-2 miljardia ihmistä suostuisivat vapaaehtoisina tuon odotteluajan olemaan syömättä.

(Eräänlaista "optimismia" on tuo Kasvionkin usko luomun satotasojen tulevaan kehitykseen, mutta ...)
________

*) tai siinä on täysin unohdettu "varjohehtaarit" tms. Mahdollisesti tuo 10-30% on lähtöisin Seyfertin ym. tutkimuksesta, josta meillä on täällä jo keskusteltu. Jos näin on, on huomattava, että Seyfert ym. ei puhunut käsittääkseni kuitenkaan mitään tästä "umpeenkuromisen" mahdollisuudesta, se on Kasvion - tai jonkun muun - keksintö.

[Heikki Jokipii]

Ainoa viite Kasviolla on kyseisessä kohdassa tähän Alexandratosin and Bruinsman (2012) raporttiin ja sieltä en löydä suositusta luomuviljelyyn siirtymisestä. Mistähän Kasvio sen on saanut? *)

Ja lisäksi tuntuu, että hän on kirjoittanut teostaan pitkän aikaa, ja jossain vaiheessa on unohtanut, mitä aiemmin tuli kirjoitettua. Nimittäin s. 100 (ja vielä alaotsikon "RUOKA" alla) hän kirjoittaa näin:

"Olen jo aiemmin viitannut siihen, että tämän [9 ja puolen miljardin ihmisen ravinnontarpeen tyydyttämisen] arvioidaan edellyttävän ruoantuotannon kokonaisvolyymin kavamista noin 70-100% nykyisesstä (FAO 2009) (ks. s. 94) Tuotannon lisäämisen mahdollisuuksia arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon, että maailmalta - erityisesti Afrikasta - löytyy vielä paljon kokonaan hyödyntämätöntä, viljelykelpoista maata. Lisäksi iso osa viljelykelpoisesta maasta käytetään nykyisin hyvin tehottomasti, mikä käy ilmi keskimääräisten hehtaarisatojen vaihteluista. Tulevaisuudessa esimerkiksi geneettisen muuntelun avulla odotetaan saatavan käyttöön paljon nykyistä tuottoisampia, kestävämpiä ja myös vaativampiin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita. Samalla esimerkiksi kasvimyrkkyjen, erilaisten lääkeaineiden ja lannoitteiden käyttö pystytään optimoimaan paremmin niin, etä tehotuotanto ei enää kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin nykyisin."   

Tuohan on ihan eri visio. (Tuohan on meidän visiomme!) Koko tuossa "RUOKA"-luvussa ei luomua mainita lainkaan, vaikka eräät tehoviljelyn ongelmat mainitaankin.

***

Antti Karvio on työelämän asiantuntija. Työn tulevaisuudesta ko. kirja pääosin puhuukin, mutta sitten hän on halunnut laajentaa sitä muuhunkin talouteen, ja kuten näkyy, myös maatalouteen. Tässä on riskinsä, ja minusta nämä riskit ovat nyt realisoituneet, tuossa luomusuosituksessa. Hän on varmaankin konsultoinut asiassa muita suomalaisia tutkijoita, mutta se ei korvaa omaa asiantuntemusta, varsinkin kun Suomessa saa helposti konsultikseen jonkun tästä tietystä tutkijafraktiosta (niin lienee Kasviolle käynyt).

__________

*) siellä ei myöskään ole mitään luomuviljelyn (suhteellisista) sadoista, eli sama pätee tähän "10-30%" -väitteeseen: mistähän Kasvio sen on saanut?

[Heikki Jokipii]

Myös maailma.net julkaisi uutisen em. Minnesotan tutkimuksesta:

Maapallo voisi ruokkia kolme miljardia ihmistä enemmän

Ja vailla sivustolle tavallista luomuvaihtoehdon puoltoa!

[Heikki Jokipii]

Lienee syytä tähän lainata myös Kasvion perustelut luomuviljelylle (s. 192) eli ne lauseet, jotka edelsivät tuota "Siten ainoa kestävä ratkaisu" -lausetta. Ne ovat tässä:

Tehomaatalouden harjoittaminen edellyttää jatkuvaa ja runsasta lannoitusta sekä torjunta-aineiden käyttöä. Maapallon potaska- ja fosforivarannot ehtyvät jossakin vaiheessa ja typpilannoitteiden tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa. Samalla tehomaatalous kuormittaa vesistöjä ja myös tuhoaa muuta elämää.

Kommentit:

- mikä tahansa maatalous edellyttää "jatkuvaa ja runsasta lannoitusta", tehomaatalous ei tarvitse sitä suhteessa tuottoon yhtään luomua enempää. On jopa näin.
- torjunta-aineista luopuminen - lisää lannoituksen tarvetta (=tuhoutunut sato). Torjunta-aineita voidaan käyttää niin, ettei nistä ole luonnolle tai ihimiselle haittaa - kuten Kasvio itse kirjansa sivulla 100 myöntää (ks. lainaus edellä).
- kuvitteleeko Kasvio, että luomussa pärjätään ilman "potaskaa" (po. kaliumia) ja fosforia?
- tai - ystävällisemmin tulkittuna - kuvitteleeko hän, että luomussa pystyttäisiin niiden suhteen 100% kiertoon (se ei luomussa onnistu!)
- energian käyttö juuri typpilannoitteiden tuottamiseksi on varmasti humanitaarisin energian käytön muoto (ja siinä voidaan kyllä käyttää "kestäviä" energiamuotoja, jos se siitä on kiinni)
- tehomaatalous ei kuormita - taas suhteessa tuottoon - vesistöjä yhtään luomua enempää
- jos maailmassa jouduttaisiin raivaamaan, vaikka vain väliaikaisesti, vaikka vain tuo "10-30%" lisäpeltoa, se takuuvarmasti "tuhoaisi muuta elämää"!

Eli selvästi on asian perustelut poimittu jostakin luomuväen "argumenttipankista" - eikä edes kovin tasokkaasta sellaisesta.

***

Kasviolle on sähköpostitse tarjottu mahdollisuutta vastata täällä esitettyyn kritiikkiin, haluamallaan tavalla.

[Heikki Jokipii]

Tässä tulee eräs vastaus otsikkomme kysymykseen, ja ripaus pessimismiä myös.

Kun IPS uutisessaan kertoo, miten nyt tiettyllä (tottakai tässäkin luomunomaisella) niksillä suunnitellaan Egyptin maataloustuotantoa kasvatettavaksi, se myös kertoo:

Less than four percent of Egypt’s land mass is suitable for agriculture, and most of it confined to the densely populated Nile River Valley and Delta. With the nation’s population of 85 million expected to double by 2050, government officials are grappling with ways of ensuring food security and raising nutritional standards.

(lihav. HJ)

Kun jo nykyiselläkin väkimäärällä Egyptin on äärimmäisen riippuvainen ruoan tuonnista - jota tuolla mainitulla niksilläkään tuskin olennaisesti muutetaan - niin siinä on kyllä sitten perusteita tällaisiin synkkiin visioihin sen maan osalta:

Say Goodbye to Egypt

PS. klo 16:35: Egypti on suhteellisen rikas, ja pysynee sellaisena, jos muistamme sinne turisteina mennä.

Miten käy 900 miljoonan asukkaan Nigerian v. 2100?

www.kepa.fi/uutiset/10675

Tuntuu nyt olevan vähän paradoksaalisesti:

- ilmastonmuutos on ihmisestä johtuvaa, siitä pitää häntä syyttää
- mutta väestönkasvu on enemmän tai vähemmän luonnonilmiö, taustamuuttuja, joka vain täytyy ottaa jotenkin huomioon

Vaikkapa tällainen tutkimustulos ei taida olla ihan "poliittisesti korrekti":

Invertebrate numbers nearly halve as human population doubles

Vaikka siinä "kiltisti" ohimennen ilmastonmuutos mainitaankin.

[Heikki Jokipii]

Näin siis tänäkin vuonna kerrotaan, että oikeaan suuntaan ollaan menossa:

YK: Nälkäisiä on sata miljoonaa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten

Mutta edelleenkään en ole saanut vastauksia kaikkiin kysymyksiini asian laskentatavasta.

[Heikki Jokipii]

Kepan uutinen em. FAO:n rapostista ...

Maailmassa on enää 805 miljoonaa aliravittua

... kertoo, että edelleen hiotaan tätä asian tilastointia. Kepa eli Jukka Aronen aikanaan ensimmäisinä suomeksi kertoivatkin, että miten näitä tilastoinnin epäselvyyksiä on FAO:lla asiassa ollut. Todetaan, että ...

Nälkätilastojen tekeminen on erityisen vaikeaa köyhimmissä kehitysmaissa, joissa pelkästään väestömäärien arviointi voi olla vaikeaa.

... mutta edelleen ihmettelen hiukan Intiaa, ja tällaista epäsuhtaa kahden verrannollisen suuren maan välillä:

Aasiassa nälänpoisto on edennyt kaksijakoisesti. Alueella asuu nykyisin kaksi kolmasosaa maailman aliravituista, pääosin Intiassa, mutta Kiinan luvut parantavat mantereen saavutusta.

Kiina on yksin saanut vedettyä 138 miljoonaa ihmistä pois nälästä, eli se vastaa noin kahdesta kolmasosasta globaalista tuloksesta (210 miljoonasta). Jos Kiina jätettäisiin pois nälkälaskelmista, tulokset eivät enää näyttäisi yhtä hyviltä.

Eli olisi, kuten jo sanottu, valaisevaa nähdä Intian osavaltiokohtaiset tilastot.

Tietysti tuo Kiinan huikea menestys voi olla myös sitä, että siellä on asiassa otettu käyttöön perinteiset kommunistiset tilastointitavat ... 

[Heikki Jokipii]

Kepan uutinen em. FAO:n raportista ...

Maailmassa on enää 805 miljoonaa aliravittua

... kertoo, että edelleen hiotaan tätä asian tilastointia. Kepa on aikanaan ensimmäisenä suomeksi kertonut, miten näitä tilastoinnin epäselvyyksiä on FAO:lla asiassa ollut. Todetaan, että ...

Nälkätilastojen tekeminen on erityisen vaikeaa köyhimmissä kehitysmaissa, joissa pelkästään väestömäärien arviointi voi olla vaikeaa.

... mutta edelleen ihmettelen hiukan Intiaa, ja tällaista epäsuhtaa kahden verrannollisen suuren maan välillä:

Aasiassa nälänpoisto on edennyt kaksijakoisesti. Alueella asuu nykyisin kaksi kolmasosaa maailman aliravituista, pääosin Intiassa, mutta Kiinan luvut parantavat mantereen saavutusta.

Kiina on yksin saanut vedettyä 138 miljoonaa ihmistä pois nälästä, eli se vastaa noin kahdesta kolmasosasta globaalista tuloksesta (210 miljoonasta). Jos Kiina jätettäisiin pois nälkälaskelmista, tulokset eivät enää näyttäisi yhtä hyviltä.

Eli olisi, kuten jo sanottu, valaisevaa nähdä Intian osavaltiokohtaiset tilastot.

Tietysti tuo Kiinan huikea menestys voi olla myös sitä, että siellä on asiassa otettu käyttöön perinteiset kommunistiset tilastointitavat ... 

[Heikki Jokipii]

Kilpailijana tai kaiketi pikemminkin täydentäjänä tuolle FAO:n raportille on ilmestynyt tällainen raportti:

Kaksi miljardia ihmistä kärsii piilonälästä

Sen on tehnyt ruokatutkimusinstituutti IFPRI, ja tässä linkki englanninkieliselle sivulle:

2014 Global Hunger Index

Itse asiassa myös FAO:lla on vastaava, ravitsemuksen laatuun pureutuva raporttinsa, täällä:

http://www.unscn.org/files/Publications/RWNS6/html/

(ja asiaa varten siis pysyvä komitea)

***

Vinkin ja linkin viimeiseen sain tästä artikkelista ...

Kapitalismus macht satt

... josta vielä löytyi tällainen väite/tieto:

Auch für Freunde einer biologisch-dynamischen Ernährungsweise hält der UN-Report böse Überraschungen parat: Regionaler Öko-Landbau hat demnach seit 1990 den Hunger in der Welt nicht gelindert.

Olisiko siis FAO ihan eksplisiittisesti jossakin kohtaa raporttiaan todennut, ettei nälkä ole paikallisella luomuviljelyllä missään vähentynyt? (Täytyy yrittää etsiä ...)

Mutta muilla keinoin on vähentynyt, korostaa ko. artikkeli! Ehkä em.  (tilastointia koskevista) epäilyksistä huolimatta meidänkin pitää yhtyä iloon tästä, koska mm. tuo mainittu IFPRI:n raportti myös kertoo selkeästä edistymisestä maailman ruokkimisessa.

[Heikki Jokipii]

Kepa (eli Esa Salminen) julkaisi nyt taas tällaisen optimistisen näkemyksen asiasta:

Maailmanpankin asiantuntija: 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia helposti

Otan sieltä - tietysti  - esille juuri nämä kohdat (lihav. HJ):

Se onnistuu esimerkiksi tehokkaammalla viljelyllä ja hävikin vähentämisellä.

Eikä siihen välttämättä tarvita edes ihmeitä: Tällä hetkellä hollantilaisella peltohehtaarilla kasvatetaan 8,6 tonnia viljaa vuosittain. Ukrainassa hehtaarin sato jää neljään tonniin ja Nigeriassa puoleentoista. Tämän tuotantokuilun kuromisella saataisiin jo paljon aikaan.

Itse asiassa sillä "tuotantokuilun kuromisella" - jos se onnistuisi - saataisiin aikaan aivan kaikki. Eikä "Nigerian" satotason tarvitsisi nousta edes hollantilaisiin lukemiin.

Hävikillä on oma merkityksensä ...

Hävikki on ongelma myös kehitysmaissa. Siellä ruokaa ei niinkään heitetä roskiin, vaan sitä pilaantuu heikkojen sadonkorjuutekniikoiden, kuljetusinfrastruktuurin ja varastoinnin tähden.

... mutta olemme yhä - tai ehkä lähtökohtaisesti  - taipuvaisia uskomaan näitä australialaisia tutkijoita:

Satotason nosto otettava keskeiseksi tavoitteeksi maailman ruokaturvan saavuttamiseksi

Joka tapauksessa tässä tuskin on mitään asian ratkaisun avaimia:

Tällä hetkellä keskimääräistä eurooppalaista kohden ruokaa menee hukkaan matkalla pellolta pöytään 179 kilon edestä vuosittain.

(lihav. HJ)

Miten tuo sitten on laskettukaan. (Tästä asiasta meillä on erillinen keskustelumme.)

[Heikki Jokipii]

Tiettyä optimismia asiassa:

YK: Nälkä voidaan poistaa tämän sukupolven aikana

Uskokaamme siihen, ja uskokaamme, että FAO on lopulta saanut myös lukunsa kuntoon, eli arvionsa realistisiksi.

Ihan oikein oli tuossa käännetty FAO:n tiedotteesta tämä:

Avaintekijöinä ovat olleet inklusiivinen talouskasvu, investoinnit maatalouteen, sosiaaliturva sekä poliittinen vakaus.

Minä olisin kuitenkin ehkä mieluummin kääntänyt sieltä jomman kumman näistä lauseista (lihav. HJ):

First, improved agricultural productivity, especially by small and family farmers, leads to important gains in hunger and poverty reduction.
[...]
Raising the productivity of family farmers is an effective way out of poverty and hunger.

No, ehkäpä "investoinnit maatalouteen" pitää jo tuon sisällään.

[Heikki Jokipii]

Tässä onkin sitten yksi vähän pirullinen ilmiö, "mekanismi", otsikon asiaa selittämässä:

Hyvä paha superfood

Länsimaiset ruokavillitykset pahentavat piilonälkää kehitysmaissa. Terveys-intoilijoiden suosimista kvinoasta ja teffista on tullut liian kallista ruokaa viljelijöiden omaan pöytään.

(Sanomattakin on selvää, että nämä länsimaiset terveysintoilijat haluavat nuo ruoka-aineet vielä luomuna ...)