Author Topic: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?  (Read 36324 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
FAO:n uutisen mukaan näin on käynyt, noin 40 miljoonaa ihmistä lisää on taas liitetty nälkäisten suureen "armeijaan". Lähdimme jostan 800 miljoonasta pari vuotta sitten. Sekin on hirvittävä määrä, mutta että yhä lisää?!!

Miten näin on voinut tapahtua, kun meillä on FAO, kansainvälinen yhteisö muutenkin, neillä on tietoa, taitoa ja resursseja?

Tämä, kuten uutisessamme todetaan, käänne huonompaan suuntaan on ennen näkemätön (maailmansodat ehkä unohtaen)!

Keskustelu siis näin avattu.

Erääseen syyhyn täällä onkin kyllä jo vahvasti viitattu.

***

Erilaisista teorioista sen suhteen, miten asian voisi, miten se pitäisi ja miten sitä ehdottomasti ei pitäisi hoitaa kuntoon, ei myöskään muuten tunnu olevan puutetta ....
« Last Edit: 08.01.09 - klo:09:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Eräs lähtökohta, josta asiaa voisi yrittää lähteä "purkamaan", voisi olla täältä löytyvä maailmanlaajuiden nälkäindeksi vuodelle 2008:

"Global Hunger Index".

Isojen maiden kohdalla tarvitaan tietysti tarkempaa jakoa, jollainen löytyy esim. Intian kohdalta täältä:

Comparison of Hunger Across States *)

Mutta selväähän tietysti on, että nälän maantieteellisesta jakautumisesta voi päätellä vain jotain, ei välttämättä paljon.
____________________________

*) Hupaisaa on, että tästäkin asiasta Saksassa kerrottaessa täytyy haastatella Vandana Shivaa, vaikka kyse on IFPRIn raportista, ja IFPRI ei varmasti ole missään tekemisissä Shivan kanssa.

Quote
”Iris Schoeninger is the coordinator of development policy at the Bonn-based Welthungerhilfe aid agency, one of the organisations involved with compiling the index.

“The ranking was made for 17 states, where more than 95 percent of the Indian population live and in 11 of the states, the situation was very alarming, particularly in  Madhya Pradesh. Punjab, Kerala and Haryana are also very serious. We have no states where hunger is low or moderate.”
(lihav. HJ)

Nythän noissa lihavoiduissa osavaltioissa tämä “serious” tarkoitti, että ne ovat pärjänneet suhteessa hyvin, tilanne ei ole “alarming”, niissä tilanne on Intiassa parhaiten, muut osavaltiot taas ovat siltä väliltä (eli juuri "alarming"-tilassa).

Quote
She [Shiva] also finds fault with India’s agricultural policy: “The agricultural model that was introduced in the name of the ‘Green Revolution’ was actually a hunger-creating model.


Mutta kuinka ollakaan, tästä lähteestä saamme tietää, että juuri Madhya Pradeshiin ”vihreä vallankumous” on vaikuttanut suhteellisen vähän, paljon vähemmän kuin Haryanaan!

(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
« Last Edit: 08.01.09 - klo:07:20 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vaikka tiedänkin olevani joskus hoksottimiltani hidas, en uskonut ihan näin hidas olevani ...

(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?

eli ajatuksena varmaankin oli, että jos vihreä vallankumous (oletetusti Shivan mukaan) huonontaa viljelijän mahdollisuuksia elantoon, niin miksi vähemmän vihreä Madhya Pradesh kärsii enemmän nälästä.

Lähde jossa kerrotaan vihreästä vallankumouksesta perustuu tutkimukseen monokulttuurisella vehnällä jolla viljelytavalla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa minkä puolesta Vandana Shiva puhuu. Tutkimuksen tulosta ei siis voi soveltaa Vandanan puolustamien periaatteiden kumoamiseen. Toiseksi, vihreällä vallankumouksella tutkimuksessa tarkoitetaan teknistä vallankumousta. (boldatut sanat ovat myös linkki mainittuun tutkimukseen)

Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:
Quote
A country like India, which is overpopulated and has a large proportion of its population engaged in farming, must necessarily depend upon technological progress, in particular of the type associated with the Green Revolution, for food security.

Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen: kuinka tilojen koot ja teknistyminen vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen (vehnän viljelyssä)?

Vanhojen tutkimusten mukaan Intiassa tilojen koolla ja tuottavuudella on negatiivinen korrelaatio. Voinee olettaa, että Vandana perustaa käsityksiään näihin tutkimuksiin. Länsimaissa teollisuuden monta kertaa katsotaan toimivan tehokkaammin suurissa yksiköissä. Mutuna sanoisin, että silti monet pienet firmat tuntuvat toimivan huomattavasti tehokkaammin kuin suuret. Suuruudessa on ekonomiset etunsa tietyissä tapauksessa, pienuudessa omat etunsa. Maanviljelyssä taasen ... mainittu viittaus intialaisiin tutkimuksiin osoittaa, ettei asia ole ihan yksioikoinen.

Kuten olettaa sopii, tutkimuksen mukaan suurilla tiloilla tuottavuus on parempi, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska vehnän viljely ehkä sopii suurina yksiköinä viljeltäväksi, paremmin kuin moni muu lajike. Vandana Shivahan puolustaakin monikulttuurisuutta viljelyssä, ei yhteen viljelykasviin keskittymistä vaan useiden eri kasvilajien kasvattamista samoilla aloilla, rinnakkain, lomittain. Viljelymenetelmä on siis täysin erilainen, eikä vehnänviljelystä saatuja tuloksia tietenkään voi soveltaa.

Tutkimuksen huomautuksissa numero 3 sanotaan:
Quote
It is worth noting that when we calculated correlation coefficients between farm size and output per acre for this sample of farms, no clear pattern was discernible.
On merkillepantavaa, että laskettaessa korrelaatiokertoimia tilojen koon ja eekkerikohtaisen tuotannon suhteen otannan tiloilla, ei selvää kaavaa ollut havaittavissa.

Huomautus koskee lausetta:
Quote
We estimated stochastic production frontiers for both states and technical efficiency, its determinants and its relation with farm size at the level of individual farms.
Arvioimme satunnaisia tuotannon rajoja/rajoituksia (?) molemmissa osavaltioissa sekä teknistä tehokkuutta, tehokkuutta määrääviä tekijöitä ja tehokkuuden suhdetta tilan kokoon yksittäisillä tiloilla.

Hehtaarisadossa mitään korrelaatiota ei siis ollut. Se vihreästä (lue teknisestä) vallankumouksesta tämän tutkimuksen valossa, vehnänviljelyssä intialaisittain.

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
En kaikkea jaksa tuosta lukea, mutta minun mielestäni sekä historia että tilastot ovat poikkeuksetta osoittaneet: kun mukaan saadaan koneet, lannoitteet ja tuholaisten (ml rikkakasvit) torjunta, on nälälle saatu sanoa heippa. Viimeksi Kiinassa, mutta milloin Afrikassa: http://mattipekkarinen.net/faolan.xls

Matti
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Tämä ei ole Horizontalin oma vika - vaan koko tämän vihreää vallankumousta kritisoivan liikkeen yhteinen helmasynti: kun yritetään puhua aidasta, he siirtävät - aivan tyypillisesti, aivan säännönmukaisesti - keskustelun aidan seipääseen.

Eli tähän tilojen kokoon - jolla ei ole mitään tekemistä viljelymenetelmien kanssa!

Intiassa olisi ollut jopa toivottavaa, että tilakoko olisi kasvanut siitä noin hehtaarista parista, joita suurin osa viljelijöitä viljelee – ja ylimääräväki olisi siirtynyt kaupunkeihin, teollisuuteen. Mutta näinkään ei ole tapahtunut, kuin vasta viime aikoina. Intian maalaisväestöstä (60% koko väestöstä) valtaosa viljelee tällaisia pientiloja. Pientiloja? - ei, mikrotiloja! (Vertailukohdaksi vaikka suomalaisten luomutilojen keskimääräinen n. 40 hehtaarin koko!)

Tämä on tilanne myös Madhya Pradeshissa - joka ei itsessään kovin tue ajatusta, että pieni tila olisi ratkaisu tuottavuuteen ja nälän poistumiseen.

Mutta aivan varmasti tästä yhdestä hehtaaristakin saa enemmän tuottoa modernein menetelmin, ja on saatu, siellä  Intiassa. Se ei ole kiinni hehtaarimäärästä. Kuten ei geenivallankumouksessakaan. 

(Linkki asiaan on valitettavasti palvelinkatastrofimme myötä kadonnut, mutta tämä on totinen tosi:)

Siinä 5 vuotta sitten Intian MTK:ta vastaava järjestö kyllästyi Vandana Shivan suurellisiin väitteisiin, ja esitti hänelle selkeän haasteen, vedon:

hänelle annetaan 10 eekkeriä maata jokaikisestä osavaltiosta tuottavuusväitteittensä todistamiseksi.

Kuten lukija arvata saattaa, Shiva ei ottanut haastetta vastaan.

***

Sinänsä on ihmetyttävää, että Intiassa on nälkää, jos maa on kokonaistuotannosta laskien omavarainen. Vihreän vallankumoksen jälkeen, joka triplasi ruokatuotannon.

Kun otin nämä Intian osavaltiot esille, fundeerasin juuri sitä, että löytyykö vastaavia lukuja kuin Matin yllä olevasta taulukosta näistä osavaltioista, erikseen. Jotta asiaa voisi vähän paremmin ymmärtää.

Se taas ei ole ihmetyttävää, jos Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on nälkää, jos alue ei ole kokonaistuotannosta laskien omavarainen. Jossa ruoan tuotantomäärät ovat joissakin maissa jopa laskeneet.
« Last Edit: 10.01.09 - klo:16:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Hiukan muuten ihmetyttää.

Miten Intiassa voi olla tämän nälän kanssa niin huonosti ylipäänsä, kun siellä sen enempää yleinen kuolleisuus kuin lapsikuolleisuuskaan ei ole kehitysmaaksi kovin korkea. Ja odotettavissa oleva elinikä on koko ajan reippaassa nousussa.

Päinvastoin kuin Afrikassa – jossa toki on tämä AIDS, malaria ja muutkin taudit.

Mutta kuitenkin, miten nämä nälän ja muun kurjuuden mittarit on globaalisti ”kalibroitu”? Kuolleisuus on helppo kalibroida, mutta mitä mahtaa tarkoittaa ”aliravitsemus” eri maissa?

Intiassa saattaa monella olla nälkä, mutta ihan matemaattisesti nälkään kuolee näistä väitetystä 200 miljoonasta väistämättä näin hyvin harva, jos keskimääräinen elinikä kuitenkin "kohisten" nousee.

Mutta Afrikassa kuollaan. Ihan näkäänkin.

Paitsi Malawissa. Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:

Minister: Malawi set for another bumper harvest of maize in 2009

(Paitsi, että Malawissa lähdetään niin matalalta tasolta, että siellä sitten kuollaan nuorena muuten, vaikkei enää nälkään kuoltaisikaan) 
« Last Edit: 12.01.09 - klo:20:56 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Paitsi Malawissa. Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:
Odotetaan ...
Varmasti joka puolella maailmaa odotetaan muhkeaa satoa. Kovin usein se sato ei kuitenkaan lopulta ole ihan niin muhkea ...

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Paitsi Malawissa. Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:
Odotetaan ...
Varmasti joka puolella maailmaa odotetaan muhkeaa satoa. Kovin usein se sato ei kuitenkaan lopulta ole ihan niin muhkea ...

Olisiko sinulle ehdottaa toista paikkaa tai maata, selllaista, jossa odotetaan muhkeaa luomusatoa?

Voitaisin sitten yhdessä jännittää?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email

Tämä toisaalta ei ihan yllättänyt (vrt. edellä epäilyksiäni) mutta kyllä tässä yllätystäkin on (KEPA):

Nälkäisten määrää maailmassa ei tiedetäkään

Quote
FAO on vetänyt kuuluisan miljardin aliravitun tilastonsa pois, eikä uusia lukuja julkaista ennen kuin tutkimusmenetelmä paranee. Toistaiseksi kukaan ei tiedä, kuinka paljon maailmassa on nälkää.
[….]
Aliravittujen määrää kuvaavat tilastot on nyt vuosien 2009 ja 2010 osalta vedetty pois, eikä vuoden 2011 lukuja FAOssa edes valmistella. Se johtuu siitä, että FAO joutui käytännössä myöntämään, että sen tutkimusmenetelmät olivat niin heikot, että kaikki numerot ovat oikeastaan arvauksia, eivätkä edes kovin valistuneita.

Lue artikkelista (ja tarvittaessa siinä linkatusta englanninkielisestä jutusta lisää), mistä on kyse.

Mutta kuten artikkelitkin kertovat, virhettä voi olla kumpaan suuntaan tahansa.

Mutta vaikka osoittautuisi, että nyt on tilanne parempikin, mitä FAO on ennen arvioinut, hyvä se ei varmasti ole (pääteltynä vaikka ihan kehitysmaiden kuolleisuusluvuista, jotka ovat ehkä ”objektiivisempia”, vaikkeivät tietysti virheettömiä nekään - ja kuolleisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä).

Jos toisaalta asiat olisivat nyt paremminkin kuin on luultu, ”paine” kasvaa.

Tässä ilmestyi juuri tutkimus, jonka mukaan ruokaa tarvitaan vuoteen 2050 mennessä 100% enemmän kuin nykyisin (kun FAO:n aiempi arvio asiasta v. 2009 oli ”vain” noin 70% enemmän):

New projection shows global food demand doubling by 2050

Tähän Tilmanin ym. tutkimukseen on palattava, muistakin näkökulmista, myöhemmin.


Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
uutisesta http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214 tulee väistämättä mieleen, että normaali ihminen pitää vääryytenä, että asevarusteluun upotetaan satakertainen määrä verrattuna siihen rahaan, jolla nälkä saataisiin poistettua. Mutta mitenkähän "linkolalaiset" suhtautuisivat? Siis asiassa ajatellaan olevat pitkän tähtäimen etuna se, että väestö ei kasva, kukn nälkään kuollaan... Oikeastihan taitaa kuitenkin olla niin, että elintaso ja hyvinvointi ei suinkaan lisää syöjien määrää.
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Oikeastihan taitaa kuitenkin olla niin, että elintaso ja hyvinvointi ei suinkaan lisää syöjien määrää.

Juuri näin pääsääntöisesti on, vaikka joitakin poikkeuksiakin löytyy.

***

Asetimme paljon toivoamme tähän L’Aquilan sopimukseen, ja jotain siitä tulikin, tämä GAFSP.

Mutta sen tammikuussa 2012 ilmestynyt raportti kertoo, että hyvin vähän alunperin luvatusta 20 miljardista dollarista on saatu (ja välitetty eteenpäin): vain noin yksi miljardi. Se on toki iso raha sekin, mutta … 20 miljardin tavoite 3 vuodessa edellyttäisi nyt sitten tänä vuonna 19 miljardia …

Tämä siitä huolimatta, että GAFSP:in perustamisdokumentissa oikein mainittiin IFPRI:n arvio, että jotta asiassa saavutettaisiin kunnon tuloksia, investointeja maatalouteen pitäisi vuosittain olla vähintään 14 miljardia.

Nämä investoinnit IFPRI:llä kohdistuivat:

-   teihin
-   kasteluun (so. sen infrastruktuuriin) ja
-   tutkimukseen

Kuluihin tulisi siten lisätä vielä päälle tuo meidän kannattamamme 10 miljardin tuki, pääosin lannoitteisiin.

Mutta nämä yhteenkin laskien päästäisiin vasta noin 2 prosenttiin asevarustelukuluista. 


« Last Edit: 19.02.12 - klo:09:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Jyrki Niemi, MTT:n maatalouspolitiikan professori, kirjoitti 23.8.2012 Helsingin Sanomien "Vieraskynä"-palstalla otsikolla "Maailman ruokaturva koetuksella".

Artikkeli viittasi nyt ehkä kehittymässä olevaan akuuttiin ruokakriisiin, mutta keskittyi enemmän tulevaisuuteen. Ja siellä Niemi näki varsin ahtaat reunaehdot maailman ruokkimiselle, väestön kasvaessa. Tuotannon on pakko kasvaa, rajusti.

Quote
"Tuotannon kasvu vaatii yhä suurempia satoja, viljelymaan tehokkaampaa käyttöä ja edistyneempää maanviljelyä. Myös ruokajätteen määrää on pystyttävä merkittävästi - teollisuusmaissa etenkin jalostuksen jälkeisessä ketjussa ja kehitysmaissa puolestaan sadonkorjuun jälkeisessä käsittelyssä.

Myös vil­je­lys­maa­ta tar­vi­taan li­sää. Ny­kyi­siä ruo­ho­mai­ta ja met­siä jou­du­taan väis­tä­mät­tä muut­ta­maan vil­je­lys­maak­si, jot­ta ruo­ka­tur­vaa pys­ty­tään pa­ran­ta­maan eri­tyi­ses­ti ke­hit­ty­mät­tö­mim­mis­sä mais­sa."

Jotenkin artikkeli kuitenkin tuntui ikäänkuin välttelevän niiden loogisten johtopäätösten sanomista, jotka ainakin minulle artikkelista tuli heti mieleen:

- tehoton luomuviljely ei ole keino (jos tuotantoa pitää kasvattaa nykyisestä 70%) ja
- pelloilla nyt tuotetulla biopolttoaineella ei ole eikä saa olla tulevaisuutta

Aina valpas "luomulakkoilija" oli lukenut saman artikkelin, ja hänkin ehti jo avata sen, mitä Jyrki Niemen olisi pitänyt sanoa tai mitä hän itse asiassa rivien välissä siis sanoi:

LUOMULAKKO: Maailman ruokaturva on koetuksella


PS. klo 20:57: Toisaalta myös Niemi mainitsee useaan kertaan ilmastonmuutoksen. Tämä ilmeisesti kuuluu ihan hyvään käytökseen luonnontieteilijöiden parissa, Suomessa, nykyään.

Tietty kritiikkimme - maatalouden näkökulmasta - tälle ilmiölle löytyy triidistämme

Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

Niemi ei malta muussakaan olla myötäilemättä vähän vihreitä skenaarioita, toisaalta hän ei sitä kaikessa tee. Onko niin, että tiedemiehen pitää olla objektiivinen, mutta ei välttämättä selkeä?
« Last Edit: 24.08.12 - klo:20:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email
Kyllä minä ja ”luomulakkoilija” tuon Jyrki Niemen artikkelin ilmeisesti oikein luimme, päätelleen siitä, että niin sanoakseni vastapuoli reagoi siihen HS:ssä juuri siten kuin aina.  Tutkijatohtori Markus Vinnari ja nuorempi tutkija Saara Kupsala Itä-Suomen yliopistosta kirjoittivat Niemelle nimittäin  Mielipide-palstalla vastineen.
 
Nämä ajatukset tulivat ”kuin apteekin hyllyltä” - vai pitäisikö sanoa ”polvirefleksinä”? Heti otsikko oli:
 
”Tuotannon kasvattaminen ei ratkaise uhkaavaa ruokakriisiä”

Ja sitten:

Quote
“Giobaalin ruokaturvan heikentymisen taustalla ei ole niinkään riittämätön
elintarviketuotanto kuin ruoan epätasainen jakautuminen.”


Quote
Elintarviketuotannon kasvattaminen peltoa raivaamalla ja ekologisesti yksipuoliseen viljelyyn siirtymällä on jo aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä, joten saman vanhan tuotannon kasvun linjan jatkaminen tuntuu palvelevan lähinnä keskittyneen elintarviketeollisuuden ja kaupan etuja.

Quote
Paluu kasvisruokavaltaisempaan ruokavalioon länsimaissa, eläinkunnan tuotteiden kulutuksen kasvun hillitseminen vaurastuvissa maissa, ekologisia periaatteita noudattava viljely sekä ruokahävikin minimointi ovat keskeisiä keinoja vastata uhkaavaan elintarvikekriisiin. Näitä tavoitteita voitaisiin edistää muun muassa maataloustukipolitiikan uudistamisella, ympäristöverotuksella, kaupan sääntelyllä, julkisen sektorin hankintapolitiikalla sekä kuluttajille suunnatulla tiedolla.


Eli huomio tuohon lisämaahan - ja huomio pois hehtaarikohtaisesta tuottavuudesta. Lihansyönnin vähentäminen - mutta ei sanaakaan pelloilla tuotetusta biopolttoaineesta.

Ja mitä tämä ” ekologisia periaatteita noudattava viljely” sitten olisi. Pahoin pelkään, että luomua sillä tuossa tarkoitetaan.
 
(lihavoinnit HJ)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 20790
    • View Profile
    • Email

Nyt on ilmestynyt FAO:n ym. uusi raportti maailman nälästä, uudella tavalla arvioituna:

When it Comes to Hunger, Zero is the Only Acceptable Number

Miljardin nälkäisen / aliravitun määrä on pudonnut 870 miljoonaan. Ihan heti ei selviä, mikä on laskentatapaa, mikä on sitä, että tilanne olisi reaalisesti hiukan parantunut.

Mutta IPS-uutisen otsikon ajatukseen voi yhtyä: nälän kohdalla nolla on ainoa hyväksyttävissä oleva luku.

Raportti löytyy täältä, ja on luettavissa kokonaan tai yhteenvetoina.

Mikä on hyvä asia, varsinkin, jos samalla "formaatilla" julkaistaan raportteja jatkossakin, on se, että liitteessä on asiasta maakohtainen tarkastelu. Jonkun Intian kohdalla se ei tietysti vielä ole sekään kovin valaiseva luku, eli kaipaisi tietoja aluettaiin.