Author Topic: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?  (Read 69972 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tässä artikkelissa kerrotaan sitten erilaisia syitä sille, miksi Intiassakin on nälkäongelma, vaikka koko maan tuotantolukujen valossa siellä ei oikeastaan pitäisi olla:

Poor Bear the Brunt of Corruption in India’s Food Distribution System

Siitä nyt ainakin näkyy se, etteivät ongelmat siihen pääty, vaikka olisikin päätetty, että ruoka jaettaisiin tasan tai ainakin oikeudenmukaisesti.
« Last Edit: 03.07.15 - klo:09:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tässä uutisessa ...

Osa vuosituhattavoitteista edelleen saavuttamatta

... kerrotaan, että:

Quote
"Sen sijaan nälkäisten osuutta ei ole pystytty puolittamaan, vaikka vielä viime vuoden raportissa arvioitiin, että puolittaminen on yhä mahdollista. Nälkäisiä on nykyisin noin 12,9 prosenttia; vuosina 1990–1992 osuus oli 23,3 prosenttia."

Miksi ei? Ainakin osa selitystä voisi olla se, ettei asiaa ole yritetty reippaasti FAO:n suuntaviivojen mukaisesti, vaan asiaan ja apuprojekteihin on sotkettu ihan omia tavoitteita, omaa "kestäväkätystä". (Vaikkapa Suomen tapaan.)
« Last Edit: 07.07.15 - klo:07:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tuo artikkeli Intiasta, johon edellä jo viitattiin, ilmestyi nyt myös suomeksi:

Korruptio syö ruoka-apua Intiassa

Toinen näkökulma, mikä siitä tuli mieleen, oli se, mistä tämä saksalainen kirjoittaja puhui:

jotta ruoka pysyy halpana, ja sitä kaikille, myös köyhille, riittää, sitä täytyy olla paljon, siis enemmän kuin lopulta tulee syödyksi.

Verrattuna Intiaan, niin tuskinpa Suomessa kannattaa kenenkään yrittääkään tehdä bisnestä "leipäjonojen" ruoalla. Ainakaan kovin isoa, taitaapa merkityksellisin "bisnes" olla sitä, että "kulman kundit" hakevat "fattasta" ruokarahaa, jonka sitten käyttävät muuhun tarkoitukseen, kun saavat leipäjonosta ruokansa. :)



PS. 14:15: Näihin ongelmiin myös ...

Quote
Kun jakeluketjua tutkittiin, osoittautui, että 80 prosenttia korruptiosta tapahtui jo ennen kuin toimitukset pääsivät hintasäätelykauppaan saakka. Lisäksi yli puolet elintarvikkeista oli ehtinyt pilaantua toimituksen aikana.

... on varmasti, "hyvällä tahdolla" tai sitten myös "pahalla" tahdolla (poliisi!), löydettävissä ratkaisuja. Joita ko. artikkelissa tuumaillaankin, eri vaihtehtoja.

PS2. Se asia ei tule tuossa artikkelissa esille, mutta minua häiritsee aika lailla, että IPS ottaa tuossa haastateltavakseen Devinder Sharman, luomuviljelyn vannoutuneen asianajajan.

Eikä toisaalta kysy keneltäkään Intian hallituksen edustajalta, mitä tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehty tai ajateltu tehtäväksi. Kuten monessa yhteydessä olen todennut, on useinkin hyvin todennäköistä, että hallitus, virallinen taho valehtelee, mutta silti senkin näkemystä on kysyttävä! Ihan hyvän lehtimiestavan mukaan.

Tämä puute tulee nyt erityisesti esille tässä suomenkielisessä versiossa, englanninkielinen versio jotenkin myös ymmärtää hallituksen eli viranomaisten sinänsä hyvää, vaikkakin vähän epätoivoista ja selvästi riittämätöntä yritystä vaikeassa asiassa.
« Last Edit: 08.07.15 - klo:14:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tiettyä optimismia asiassa:

YK: Nälkä voidaan poistaa tämän sukupolven aikana

Nyt on yleisemminkin YK:ssa hylätty - tavoitteen asettelussa - se aiempi jossain määrin typerä muotoilu, että nälänkin kaltainen ongelma pitäisi vain "puolittaa". Tässäkin artikkleissa vaaditaan ruokaturvaa ja [riittävää] ravitsemusta kaikille:

Opinion: Hungry for Change, Achieving Food Security and Nutrition for All

Vaikka edellä onkin viitattu optimismiin asiassa - otetaan esimerkkinä vielä vaikka tämä ...

Myös maailma.net julkaisi uutisen em. Minnesotan tutkimuksesta:

Maapallo voisi ruokkia kolme miljardia ihmistä enemmän

... niin toisaalta sitten on todettava, että tiukaksi menee, jos YK toisaalta kertoo nyt väestönkasvusta tämän:

Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa

Tuolta pohjalta voisi pessimisti sanoa, että kyllä, tämän nyt elossa olevan sukupolven aikana saavutetaan tavoite, että kukaan ei enää näe nälkää - mutta ei enää seuraavien sukupolvien osalta!

Tuossa uutisessa muuten ei suhtauduttu väestönkasvuun aivan väjäämättömänä luonnonlakina, ainakin siinä oli tämä lause:

Quote
Afrikka tarvitsee tukea väkimääränsä hillitsemiseen.

Tästä maailma.netin uutisesta samasta asiasta tulee kyllä sitten taas se vaikutelma, että väjäämätöntähän tämä on. Vaiikkei sen tai siinä lainatun asiantuntijan mukaan väestönkasvu ole hyvä tai vaikutukisltaan neutraali asia, nälkäkin tässä mainitaan:

Quote
"Väestönkasvun keskittyminen köyhimpiin maihin asettaa omia haasteitaan. Se tekee vaikeammaksi poistaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa, taistella nälkää ja aliravitsemusta vastaan sekä lisätä koulunkäyntiä ja laajentaa terveysjärjestelmiä. Kaikki nämä ovat uuden kehitysagendan menestyksen kannalta oleellisia", sanoo YK:n väestöjaoston johtaja John Wilmoth.


(Ja tehän tiedätte, mitä "haasteella" nykykielessä oikeasti tarkoitetaan!)

***

Se tuosta väestönkasvusta kyllä seuraa, että jossain vaiheessa luomuviljely ja biopolttoaineet luokitellaan rikokseksi ihmiskuntaa vastaan!  8)
« Last Edit: 31.07.15 - klo:06:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Kepa (eli Esa Salminen) julkaisi nyt taas tällaisen optimistisen näkemyksen asiasta:

Maailmanpankin asiantuntija: 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia helposti

Otan sieltä - tietysti  :D - esille juuri nämä kohdat (lihav. HJ):

Quote
Se onnistuu esimerkiksi tehokkaammalla viljelyllä ja hävikin vähentämisellä.

Quote
Eikä siihen välttämättä tarvita edes ihmeitä: Tällä hetkellä hollantilaisella peltohehtaarilla kasvatetaan 8,6 tonnia viljaa vuosittain. Ukrainassa hehtaarin sato jää neljään tonniin ja Nigeriassa puoleentoista. Tämän tuotantokuilun kuromisella saataisiin jo paljon aikaan.

Itse asiassa sillä "tuotantokuilun kuromisella" - jos se onnistuisi - saataisiin aikaan aivan kaikki. Eikä "Nigerian" satotason tarvitsisi nousta edes hollantilaisiin lukemiin.

Tai sitten taas toisaalta. Juuri tuon Nigerian osalta myös Kepan (YK:n) arvio (2014) oli tämä, tässä artikkelissa:

Nigeria – Afrikan rikas köyhä

Quote
Myös maan väestönkasvu on maailman kärkeä: YK ennustaa maan väkiluvun nousevan 900 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä.

Nyt Nigerian väkiluku on 170 miljoonaa. Sitten taas Wikipediasta löydämme tämän tiedon:

Quote
In 1990, 82 million hectares out of Nigeria's total land area of about 91 million hectares were found to be arable.

Eli vain tuon verran ylipäänsä koko maasta on viljelykelpoista maata (siitä on nyt käytössä n. puolet). Jaettuna 900 miljoonalla se tekee alle 0.1 hehtaaria henkeä kohti. Nykytuotolla siis alle 150 kiloa viljaa per ihminen, vuodessa, joka ei riitä. Jos tuotto kaksinkertaistetaan, se ehkä juuri ja juuri riittää? Mutta vain vegaaniruokavaliolla.

Hollannin satotasoilla maalla ei tietysti olisi mitään hätää, silloinkaan. Ukrainan tasolla vielä selvittäisiin, ei varsinaista hätää.

Ihmisillä ainakaan. Tuo 83 miljoonaa hehtaaria oli siis jotain 90% koko maan pinta-alasta.
« Last Edit: 06.08.15 - klo:06:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Nyt FAO:lla on ohjelma nälän nollatavoitteen saavuttamiseksi, josta uutisessamme kerroimme:

Maailman nälän poistaminen maksaakin hyvin paljon enemmän kuin me laskimme. Näin kertoi FAO.

("Mutta silti vain ihan mahdollisen, ajateltavissa olevan rahamäärän.")

Mutta jos sitten avaa tämän 56-sivuisen pdf-dokumentin, niin itse viljelyn parantamisen keinoista (ja tarvittavien investointien kohteista) on kyllä mainittu (Table 6, sivu 15):

- maaperän [kunnon] säilyttäminen
- veden säästäminen ja kastelun parantaminen
- geneettiset resurssit, ylläpitäminen ja parantaminen (kasveilla ja eläimillä)
- mekanisaatio
- varastoinnin parantaminen
- jne.

Mutta yksi sana "loistaa" poissaolollaan: lannoitus, lannoite. Haulla "fertil"[izer] ei löydy koko dokumentista yhtään mitään! Asia voi olla tietysti kätketty muihin ilmaisuihin, kuten vaikka tuohon maaperäasiaan, mutta silti hiukan ihmetyttää. Ei tuon "fertilizer"-sanan pitäisi FAO:lle olla "tuhma sana"!
« Last Edit: 23.08.15 - klo:08:17 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 743
    • View Profile
Eipä löydy.

Toisaalta ei löydy mitään merkityksessä 'luomu' hauilla eco tai ecological.


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tämän tutkimuksen mukaan olisi siis siten kuin artikkelin otsikossa sanotaan:

Tutkimus: Rikkaiden maiden maataloustuet vahingoittavat yhä kehitysmaiden ruuantuotantoa

Quote
Rikkaiden maiden tuottajilleen maksamia maataloustukia on kritisoitu pitkään, sillä ne madaltavat keinotekoisesti tuotteiden hintoja ja sallivat myynnin alle tuotantokustannusten. Näin ne vaikeuttavat kehitysmaiden köyhien viljelijöiden pääsyä markkinoille.

Tutkimuksen mukaan tuet ovat puolittuneet viimeisten 30 vuoden aikana, mutta tehtävää on yhä.

Täytyy vielä alkuperäisestä tutkimuksesta tarkistaa, miten se perustelee asiaa, ja tarkemmat luvut. Kun toisaalta mm. EU:n osalta sen ajan on arvioitu olevan täysin ohi, jolloin se dumppasi viljavuoriaan maailmanmarkkinoille, ja EU:n nyt olevan reippaalla marginaalilla ruoan nettotuoja.

Maataloutta voi mielestäni tukea *) myös niin, ettei se (maailman)markkinoihin (olennaisesti, tuhoisasti) vaikuta. Tämä asioiden yhteys on keinotekoinen:

Quote
Jo neljän prosentin maataloustukien leikkaus tuplaisi ruokaturvaa vahvistavaan kehitysyhteistyöhön käytettävissä olevat varat, tutkimuksessa lasketaan.

Sillä nuo varat voisi tietysti ottaa tai löytää mistä tahansa, loogista yhteyttä tuossa ei ole. Varojen suuntaamista tuohon tarkoitukseen olemme kyllä koko ajan kannattaneet.

Onko tuossa vielä vähän sitä perinnettä, että ikäville asioille pitää löytää syyllinen? Ja syyllinen on aina se rikas, köyhä se ei voi (itse) olla?

_____________

*) itse asiassa vihje siihen suuntaan on jo tuossa uutisessakin:

Quote
Tutkimuksessa pannaan järjestykseen maat sen mukaan, kuinka hyvä niiden kotimaan maatalouspolitiikka on kehitysmaiden kannalta. Parhaiten pärjää Uusi-Seelanti, huonoimmin Luxemburg. Suomi on viidentenä.
(lihav. HJ)

Suomi kuitenkin ihan varmasti tukee omaa maatalouttaan, oikeastaan väestömääräänsä ja maataloustuotantoonsa nähden aika reippaastikin.

Mutta vaikkapa Suomen tuella luomuviljelylleen ei ole varmaankaan minkäänlaista vaikutusta maailmanmarkkinoihin ... 8)

« Last Edit: 20.10.15 - klo:09:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tässä IPS:n artikkelissa (varsinkin näin lyhennettynä ja tiivistettynä suomeksi) on järkeä:

Humanitaarinen apu ja kehitysapu halutaan samaan pakettiin

Quote
(IPS) -- Humanitaarisen avun ja kehitysavun erottaminen toisistaan on aiheetonta varsinkin pitkittyneestä kriisistä kärsivillä alueilla, arvioivat ruokaturvan parantamiseksi toimivat järjestöt.
[...]
"Maaseudun kehitys ja ruokaturva ovat keskeisiä siinä, miten pakolaiskriisiin vastataan maailmanlaajuisesti", muistuttaa FAOn pääjohtaja José Graziano da Silva.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Nuo kaksi asiaa edellisissä puheenvuoroissa liittyvät oikeastaan toisiinsa. On ollut niin, että välttämätön humanitaarinen ruoka-apu on usein tullut sitten kehittyneistä maista, kun ei (kiireessä) ole muualta saanut. Mutta tähän on sitten saatettu juuttua, ja ruokahuoltoa näin jatkettu, ja tämä on haitannut kehitysmaiden omaa ruokatuotantoa ja -kauppaa.

(Asiaan liittyi myös se, että aikanaan - johonkin vuoteen 2009 asti - USA:n valtion kustantama ruoka-apu ulkomaille oli maan lain mukaan kuitenkin aina ostettava USA:sta, mutta tämä pykälä ja käytäntö on sittemmin siellä Obaman aikana ja toimesta muutettu.)

Hinnan lisäksi ongelma on ollut logistinen. Valtamerialuksella on saanut helpommin (ja halvemmallakin, ja kyllä sillä viljalla on ollut maataloustuetkin) tuotua viljaa Iowasta nälkäiseen rannikolla olevaan Afrikan kaupunkiin kuin naapurimaasta tai vaikka omasta sisämaasta, joissa sateet ovat tuhonneet huonot tiet kulkukelvottomiksi.

Mm. Norman Borlaug korosti viimeisinä vuosinaan sitä, että Afrikan nälän poistaminen edellyttää enemmän ja parempia (kestopäällystettyjä) teitä Afrikkaan. Asiahan toimii vielä molempiin suuntiin: Afrikan poskettomat lannoitteiden hinnat maanosan sisäosissa ("joihin köyhillä viljelijöillä ei ole varaa") johtuvat myös kehnoista (tai olemattomista) teistä.
« Last Edit: 22.10.15 - klo:06:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Se ei muuten tulekaan pahemmaksi. Tässä artikkelissa ...

Here’s Why There’s a Searing Ethiopian Drought Without an Epic Ethiopian Famine

.. ja sen linkeissä osoitetaan, miten kaikenlaisista (mm. luonnon olosuhteista johtuvista) ongelmista huolimatta todella pahat nälänhädät ovat viime vuosikymmeninä dramaattisesti vähentyneet.

Vaikka ongelma ei ohi olekaan.
« Last Edit: 12.05.16 - klo:06:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tämä Teija Laakson artikkeli ...

Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä

... jonka esittelyteksti maailma.netin palstalla kuuluu...

"Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?"

... unohtaa kummasti mainita luomuaatteen tällaisena länsimaisen ruokafanatismin muotona. Ehkäpä siksi, että sivusto säännöllisin väliajoin julkaisee itse luomua puffaavia artikkeleita (yleensä käännöksiä IPS:ltä). Vaikka luomun suosiminen ei takuulla tuota tavoitetta edistä.

PS. Lähetin kommentin myös sivustolle, jossa se tällä kertaa julkaistaneen, jos artikkelin lopussa oikein kehotetaan keskusteluun.
« Last Edit: 01.11.16 - klo:09:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Tällä lailla voi olla myönteisiä vaikutuksia:

Yhdysvallat säätämässä nälän vastaista taistelua vahvistavan lain

Vaikka sitten perusteet sen ylistämiselle ovat hyvin "perinteisiä":

Quote
Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam kiittelee etenkin pien- ja naisviljelijöiden aseman parantamista.

"Pienviljelijät tuottavat noin 80 prosenttia ruuasta hyvin köyhillä alueilla, ja heidän voimaannuttamisensa on ehkä yksi parhaista tavoista puuttua nälkään ja köyhyyteen", Oxfam American neuvonantaja Jim French sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vrt. pitkä keskustelumme "Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus", jossa on tullut esille, miten tilojen pienuus voi olla jopa este kehitykselle.

Itse USA:n halituksen hanke (jonka siis tuon lain myötä toivotaan jäävän pysyväksi) ...

https://www.feedthefuture.gov/

... kuitenkin korostaen tuo esille (myös) tieteen ja (uuden) teknologian hyväksikäytön keinoina tässä taistelussa.
« Last Edit: 10.07.16 - klo:06:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Raportti: Nälkä on vähentynyt, mutta liian hitaasti – "häpeällistä"

Quote
"Tätä ei voi hyväksyä, se on moraalitonta ja häpeällistä. -- Meillä on teknologia, tiedot ja resurssit saavuttaa tämä visio *). Se, mitä meillä ei ole, on kiirettä ja poliittista tahtoa muuttaa sitoumukset toiminnaksi", sanoo Concern Worldwiden johtaja Dominic MacSorley tiedotteessa.

Mitä meillä valitettavasti tuon lisäksi on, on poliittista tahtoa pitää Afrikan ja muiden kehitysmaiden viljelys tietoisesti teknologisesti alhaisella tasolla. Eli mahdollisimman pitkälle edelleen luomuna.

Jota pyrkimystä myös maailma.net -sivusto aina silloin tällöin tukee. (Voi etsiä sieltä vaikka hakusanalla "luomu".)

_____________

*) so. poistaa nälkä kokonaan vuoteen 2030 mennessä
« Last Edit: 14.10.16 - klo:04:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25479
    • View Profile
    • Email
Jotenkin minusta tuntuu, että tämän ongelman kanssa pystytään elämään:

Viljavarastot paisuvat – mihin pantaisiin 23 miljoonaa tonnia?

Quote
Kansainvälinen viljaneuvosto IGC nosti jälleen ennustettaan maailman viljantuotannosta. Tuotanto on 23 miljoonaa tonnia kulutusta suurempi.

Varsinkin, kun tuo ylituotanto on vähän yli yhden prosentin luokkaa. Näin ennakoidaan:

Quote
Kuluvan markkinointikauden päätteeksi viljavarastojen ennustetaan olevan 498 miljoonaa tonnia, joka on 23 miljoonaa tonnia viime heinäkuuta enemmän.

Viljavarastoisxa arvioidaan siis silloin olevan noin 70 kiloa ylimääräistä viljaa yhtä maailman asukasta kohti. Noin 25% liikaa, ylimääräistä, vuoden kulutukseen nähden. Tietysti varastoiminen jonkin verran maksaa, mutta moderni teknologia on käsittääkseni tullut asiassa apuun, eivätkä kustannukset tule ylivoimaisiksi.

Varoa tietysti täytyy, ettei ylijäämäviljaa dumpata markkinoille, ja näin pilata tai vaikeuteta esim. kehitysmaiden oman viljantuotannon kehittymistä. Mutta jos näin ei menetellä, nuo varastot olisivat tietty turvaamarginaali, pahojenkin luonnonolosuhteiden varalta (sellaisten kuin hyvin suureen osaan Afrikkaa tänä vuonna iskenyt kuivuus).
« Last Edit: 01.11.16 - klo:09:06 by Heikki Jokipii »