Rajala/Leifertista vielä:
Mikä on fosforilannoituksen ehtymisen vaikutukset esimerkiksi Britannian vehnäntuotantoon? Vuonna 2100 ilman fosforilannoitusta viljan satotaso olisi nykylajikkeilla noin 3 t/ha, kun fosforilannoituksella olisi saavutettavissa 10 t/ha. Ilman fosforilannoitusta satotasot putoavat tavanomaisessa maataloudessa yli 50 prosenttia.
(lihav. HJ)
Jos näin on, samoin käy satotasoissa niille luomutiloille, jotka menettävät tiloille eri tavoin tavanomaisilta tiloilta salakuljetetun fosforin (vrt. em. ranskalaistutkimus). Kyllä, kierrätys on niille ratkaisu, tavallaan ... mutta jos ei enää löydy "kierrätettävää"?
Jatkoa tähän klo 12:38: Vastaava asia on kyllä tämä "kiinalainen juttu":
Tulokset pitkäaikaiskokeista Kiinassa osoittavat, että samoilla ravinnemäärillä sekä väki- että eloperäiset lannoitteet tuottavat yhtä suuria satoja.
Ensinnäkin tietysti on huomattava, ettei Jukka Rajalakaan ole pystynyt lisäämään tähän kohtaan asiasta Leiferilta puuttuvaa
lähdeviitetta. Joka kyllä olisi
pitänyt ehdottomasti mukana olla! Tuollaisena se on "hearsay", "kerrotaan, että". *)
Mutta jos oletetaan, että tieto on kuitenkin oikea tai oikean suuntainen: mistä ja
miltä hehtaareilta nämä "eloperäiset lannoitteet" on sieltä kerätty? Ja tietysti myös: onko niitä
tuotu tavanomaisilta tiloilta?
Tässä David Triben (GMO Pundit) analyysissä tai tarkistuslistassa ...
Can organic farming feed the world? It's the system yield that matters -- including hidden manure subsidies and off balance sheet accounting... on mukana myös kysymys: "3. Can China do it?" eli voiko Kiina sen tehdä.
Mukana oleva kaavio viittaisi siihen, että Kiina ei
edes sitä yritä **) (se kyllä tosin päättyy vuoteen 1996, jos joku löytää tuoreemman, se otetaan kiitoksella tänne vastaan). Joka tuntuu kummalliselta, jos tuo Rajalan/Leifertin tieto pitäisi edes jotenkin paikkansa. (
Kukaan ei liene sentään uskaltanut väittää, että
Kiinan hallitus olisi ja olisi ollut "Monsanton" ym. "talutusnuorassa"?)
___________
*) se, että mainittu tutkimus oli tehty nimenomaan
Kiinassa, tukee aika lailla täydellisesti Matti Pekkarisen aikanaan Skepsis-palstalla keksimää ja julkaisemaa "rautaista lakia", jonka mukaan luomusadot ovat sitä suurempia, mitä kauempana paikka on kertojasta (Matillahan oli tähän jopa matemaattinen kaava!)
**) ainakaan
enää! On tietoja siitä, että Maon täydellisesti epäonnistuneessa
Suuressa Harppauksessa, joka johti modernin ajan ilmeisesti suurimpaan nälänhätään maailmassa, tukeuduttiin luomumenetelmiin, eli suositeltiin ja
vaadittiin typensitojakasvien käyttöä lannoituksessa. Tämä johtui ilmeisesti ko. kampanjan (viimeistään jälkikäteen voi sanoa: epätoivoisesta) yleispyrkimyksestä päästä äkkiä Kiinan taloudelliseen omavaraisuuteen. Kiinalla ei vielä 1950-luvun lopulla ollut riittävästi omaa typpilannoiteteollisuutta, jota kuitenkin ryhdyttiin sitten 1960-luvulla massiivisella meiningillä rakentamaan. Jopa muistan, miten ilmaiseksi jaetut kiinalaiset kuvalehdet
tuolloin asiaa esittelivät, ja
ylpeinä: vaikutelmaksi melkein tuli, että Mao tai Kiinan kommunistinen puolue oli ko. asian tai menetelmän itse keksinyt.
Tuolla "on tietoja" -ilmaisulla syyllistyn tavallaan itse samaan, mistä syytin Rajalaa ja Leifertia edellä, mutta ihan sama asia se ei ole: Leifertin tutkimuslähde on varmasti helposti löydettävissä ja kerrottavissa, virallista totuutta "Suuresta Harppauksesta" etsitään yhä. Otan nyt tehtäväkseni kuitenkin dokumentoida tuon väitteeni paremmin. Asiaa en ole omasta päästäni keksinyt, mutta en juuri nyt muista lähdettäni. Typpilannoitteiden pieni kulutus Kiinassa ennen 1960-lukua näkyy tietysti jo "GMO Punditin" eli Vaclav Smilin kaaviossa.
(
Lisäys 16.3.2015)