Paljon puhuttu Itämeri ja luomu

[Matti Pekkarinen]

Luomututkimuksessa usein on mielestäni pyritty "hyvään tulokseen" ja siihen myös yleensä päästy, ainakin julkisuuteen päästettyjen tutkimusten osalta: http://mattipekkarinen.net/ltutkim.htm .

Ja kartellaan aivan tietoisesti selvittämästä avainkohtia, juuri niitä, joissa luomu poikkeaa tavanomaisesta:
a) ovatko väkilannoitteen ravinteet jotenkin herkempiä karkailemaan? Mikä on orgaanisen lannoitusaineen hyötyprosentti? Entä väkilannoitteen? Typen kohdalta on selviä vastauksia saatu, mutta ei "luomututkimuksella": http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm  (alaosassa, etenkin KUVA 7:n alapuolella).
b) onko päästöjen kannalta (vaikkapa jyväkiloa kohden) parempi torjua rikat ja taudit kemikaaleilla vaiko antaa "kaikkien kukkien kukkia"?    http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm
c) onko päästöjen kannalta (satokiloa kohden) parempi käyttää välivuosia viljelyssä?
d) onko päästöjen kannalta parempi torjua rikkoja (ja tautejakin) runsaalla maanmuokkauksella vai kemikaaleilla?
e) d-kohtaan liittyen: Entä hiilipäästöt: eikö tulisi siirtyä suorakylvöön! http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm


Matti

[Matti Pekkarinen]

Pikaisella vilkaisulla http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf pohtii ravinnetaseita maatilojen portilla. Siis paljonko tilalle tulee ja paljonko tuotteina tilan ulkopuolelle sadon ja karjan tuotteiden myötä menee.

Tämä on mielestäni tarkoitushakuista näpertelyä, sillä tässä unohdetaan ylivoimaisesti suurin tekijä, maan ravinnesisältö, joka karkeasti sanoen on satakertainen verrattuna vuoden sadon ravinnesisältöön. Samoin "unohdetaan" luomussa käytettävien palkokasvien sitoman typen määrä ja määränpää.

Runsaalla maan muokkaamisella saadaan ravinteita irti, kasvien käyttöön (samalla humusta lahottaen, kuluttaen). Voidaan viljellä muutamia vuosia niukalla lannoituksella, mutta tämä kostautuu aika pian. Luomussa köyhtyy sekä kansa että maa.

Suomessa on tehty hyvää, tarkkaakin tutkimusta, 1990-luvulla. Merkittiin apulannan typpi N15-isotoopilla ja seurattiin, tutkittiin useita vuosia ojien vesistä, paljonko sitä karkaa.

Matti

[Heikki Jokipii]

YM on pistänyt oman lusikkansa luomusoppaan, tässä sen kansliapäällikön Hannele Pokan esitysdiat Pro Luomun tilaisuudesta:

Luomutavoitteet ja niiden toimeenpano ympäristöministeriön näkökulmasta

Kiitos-sivulla lopussa on idyllinen kesäinen kuva luomulehmistä järven rannassa laitumella, vieläpä riukuaidatkin  ... mutta, hei ... mitäs tuo oikeastaan on ... ainakin minun kaupunkilaiisjärkeni mukaan nuo lehmät erittäin todennäköisesti paskovat ravinteensa suoraan vesistöjen kuormaksi?

Eikä yhteydestä kuitenkaan tule esille, että ympäristöministeriö olisi laittanut kuvan siihen varoittavana esimerkkinä!?

[Heikki Jokipii]

Minusta tässä ympäristöministeriöllä (tai ministerillä) toimii nk. polvirefleksi:

Kalankasvatukselle ympäristönsuojeluohje - myös luomukalan tuotantoa halutaan selvittää

Nythän on täysin osoittamatta, että luomukalankasvatuksen ympäristökuormitus olisi tavanomaista yhtään vähäisempää. Eikä ko. ohje yritä edes sellaista väittää.

Koko tuo luomusuositus menee itse asiassa kerrotun toimeksiannon ulkopuolelle, ikään kuin pöytäkirjan ulkopuolella kerrotaan, että näin voisi olla kiva:

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun parantamiseksi tehtiin uusia kehittämisehdotuksia, joita ei sisällytetty itse ohjeeseen. Ohjeen laatineen työryhmän mielestä Suomessa voitaisiin esimerkiksi selvittää edellytyksiä siirtyä kalankasvatuksessa osin luomutuotantoon ja muun ympäristömerkityn kalan tuottamiseen.

"Tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotantomuotoihin kuten luomu- tai ympäristömerkittyyn kalaan olisi kuluttajia kiinnostava mahdollisuus Suomessakin", ministeri Niinistö sanoo.

Eli kuluttajia kiinnostaisi!

Myös Vihreä Lanka osallistuu sumutukseen:

Viljellystä kalasta halutaan vihreämpää �" luomussa Suomen mahdollisuus?

Tämä ei ole luonnonsuojelua, tämä on myynninedistämistä, piilomainontaa.

[Heikki Jokipii]

Nyt myös Pro Luomu on luomukalan asialla:

Miksi luomukala ei polski Suomessa?

Mutta:

"Halonen arvioi, että yksi pullonkaula kotimaisen luomukalan reitillä voivat olla kalankasvatuksen tiukat ympäristömääräykset. Luomukalantuotannon ympäristökuormitus voi nousta suureksi, jos sitä tarkastellaan vain suhteessa tuotettuihin kalakiloihin."

Miten muuten sitä sitä voisi tarkastella? Suhteessa kalankasvatusaltaan vesikuutioihin (vrt. hehtaarit)?

[Heikki Jokipii]

TEHO-hanke on nyt loppunut. Se sai aikaan valtavasti. Ainakin julkaisuista päätellen:

www.ymparisto.fi/fi-FI/TEHO_Plus/Julkaisusarja/Julkaisusarja(15972)

Hankkeen tuloksiin ja suosituksiin kannattaisi varmaan meidänkin tarkemmin tutustua.

Missä määrin otsikkomme asia on niissä esillä, en - vielä - osaa sanoa. Yhteenvedoissa mainitulla sivulla luomua ei erikseen mainita. Mutta varmasti relevantteja asioita niistä löytyy. Ottaen esiin vaikka tämän raportin:

"Ulkoiluta turvallisesti - Ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle

Pentti Seuri, Maarit Hallstedt ja Anu Lillunen

TEHO-hankkeen julkaisuja 2/2011, 49 s. ISBN: 978-952-257-230-1 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-229-5 (nid.).

Tiivistelmä

Jaloittelumahdollisuuksien tarjoaminen edistää karjan hyvinvointia, mutta saattaa epäasianmukaisesti järjestettynä aiheuttaa vesistökuormitusta. Ympäristövaikutusten hallitsemiseksi kannattaa jaloittelu maatilalla toteuttaa erityisesti siihen tarkoitukseen suunnitellussa jaloittelutarhassa. Tarhan toteuttaminen on usein kompromissi kustannusten, teknisen toimivuuden, ympäristörasituksen ja eläinten viihtyvyyden kesken. Oppaassa kerrotaan esimerkkien avulla, mitä tarhan suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa ottaa huomioon."

Luulenpa, että se ulkoilutarha, joka oli n. vuosi sitten esillä Hannele Pokan diaesityksen kuvassa (ks. edellä 23.1.13), ei saa asiassa täysiä pisteitä ...

[Heikki Jokipii]

Ilkka Herlin on vihitty Helsingin Yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Tämän johdosta hänestä oli iso henkilöartikkeli otsikolla "Tehtävänä Itämeri", jossa kerrottiin hänen ansioistaan Itämeren suojelutyössä.

Mutta sitten siellä oli tällainen kappale:

"Hänen lempiaiheitaan on ravinteiden kierrätys mataloudessa niin, etteivät ne valu merta rehevöittämään. Viljelyä tuntevat tietävät, että palkokasvit soveltuvat vesiensuojelun rengeiksi oivina typen sitojina."

Sama ajatus oli vielä tekstissäkin artikkelin kuvallekin, jossa Herlin oli kuvattuna herneen versojen keskellä.

Nyt luulen, että tämän asian esille nosto tapahtui kyllä (viljelyä ei ehkä niin kovin hyvin tuntevan) toimittajan toimesta (ellei Herlin sitten juuri ole hurahtanut luomuviljelyaatteeseen, mitä hän ei ole tietääkseni aiemmin ollut).

Sillä eihän tällä typensidonnalla siinä "kierrätyksessä", joka on Itämeren kannalta relevantti, ole oikeastaan mitään merkitystä. Palkokasvit tietysti sitovat typpensä ilmasta, eivät vesistöistä (tai muualta, jossa typpeä olisi liikaa), ja noin muodostunutkin (lisä)typpi osaa yhtä lailla (jos sitä liikaa on tms. syystä) karata vesisitöihiin ja lopulta Itämereen. ("Karkailuprosenteista" jne. katsokaa edellä Matti Pekkarisen puheenvuoroja.)

Herlin on varmasti haastattelun yhteydessä varsinaisen asiansa lisäksi jutellut niitä näitä, joista toimittaja sitten on napannut sen, jota on luullut keskeiseksi sanomaksi. Jutussa kerrotaan toisaalla myös, että EU:n maatalous olisi täysin riippuvainen Venäjältä tuodusta typpilannoitteesta *) - mutta tälläkään ei ole mitään merkitystä Itämeren kannalta, kyllä se osaa rehevöityä myös EU:n omasta typpilannoitteesta, kuten myös EU:n omasta lannasta jne.

_____________

*) sinänsä mielenkiintoinen tieto/väite. Mutta tarkoittaako Herlin tuossa itse typpilannoitteita vai maakaasua, lannoitteiden raaka-ainetta? Voi olla, ettei toimittaja tässäkään ole ollut ihan tarkkana. Vaan voi tuo ola tottakin.

[Heikki Jokipii]

YLE näyttää taipuneen realismiin asiassa, tässä tietysti ratkaisevaa on tämän realstisen haastatellun valinta:

Kuin vihreän berliininmunkin päällä seilaisi �" Voiko kuluttaja pelastaa Itämeren?

Itämeri kiittää kasvissyöjää, mutta "luomu ei aina paras"

Vesistöjä kunnioittava kuluttaja valitsee siis lautaselleen kasviksia ja luonnonkalaa.

�" Mikä on hyväksi vesistöille, on yleensä hyväksi myös itselle, [Juha-Matti] Katajajuuri [MTT:stä] sanoo.

Mutta voiko vastuuta Itämeren rehevöitymisestä sysätä ainoastaan kuluttajan harteille?

�" Täytyy löytää parempia tapoja kierrättää ravinteita ja lisätä peltolohkolla mahdollisimman optimaalista lannoitusta ja ylläpitää maan kasvukuntoa. Lisäksi ympäristötukia kohdentamalla kaikkein rehevöittävimpiin lohkoihin voitaisiin saada suuria vaikutuksia aikaan, Katajajuuri sanoo.

Katajauuren mukaan luomuviljely ei aina ole parempi vaihtoehto.

�" Ihan selkeätä eroa ei luomun ja tavanomaisen välillä ole tutkimuksissa havaittu. Peltohehtaaria kohti luomu saattaa rehevöittää vähemmän, mutta kilogrammaa kohti tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi, sillä luomuviljelystä saadut sadot ovat pienempiä.

Tosin tuosta ilmaisusta "ei aina" tulee helposti mielikuva, että se useimmiten olisi ... jolle käsitykselle emme (ks. edellä) ole löytäneet tukea. Koska luomusadot ovat pienempiä aina.

[Heikki Jokipii]

Kaikki keinot käyttöön, ja tietysti kustannustehokkaat ensin. Jos tämä osoittautuu toimivaksi, sitten myös tämä:

Vesi puhtaaksi käytetyillä autonrenkailla

Ja kaipa nämä autonrenkaat sallitaan luomussakin, siinä kuin muovikin  (mansikanviljely)!

[Heikki Jokipii]

Tämä sivusto ja siellä erityisesti Ilkka Herlinin blogi (tai artikkelit) ovat, kuinka sen nyt sanoisi, ongelmallisia, vaikka yhteisellä asialla ollaan.

Sivusto ja Herlin ihan oikeasti tavoittavat kyllä sen ”järkilinjan”, mitä kertovat tavoittelevansa, aika pitkälle, hyvinkin pitkälle.

Mutta sitten jotkin linjaukset ovat vaikeita ymmärtää.

Nyt tätä uutta Herlinin avausta ei ole siinä mielessä "vaikea ymmärtää", että siitä välittömästi löytäisi jotain vikaa tai epäilyttävää ...

Ilkka Herlin: "Voiko maatalous muuttua?

... mutta on ehkä hiukan vaikea hahmottaa, mikä sen keskeinen "niksi", silmämäärä on. Mitä uutta siinä siis ehdotetaan? Onko "uusi" tässä:

Tähän liittyen meiltä kysytään, mitä oikeastaan teemme omilla pelloillamme. Olemme aloittaneet peltojemme kehittämisen analyysien avulla.

Neil Kinsey (KinseyAg) on amerikkainen agronomi, joka on kehittänyt analyysitekniikkaa jo vuosikymmeniä. Työhön liittyy Rodale-instituutti sekä leegio käytännön tiedemiehiä.

Maanäyte, joka lähtee laboratorioon analysoitavaksi valtamerten yli, kertoo maan kaikkien ravinteiden tilan sekä vaaditut korjaustoimet. Tämän avulla pääsemme lähemmäksi tietoa, miten saavuttaa maaperän optimikunto. Tulee olemaan kiinnostavaa seurata eri analyyseja.

Seuraavaksi testaamme sekä luomu- että tavanomaisessa viljelyssä mikrobitoimintaa kiihdyttävää maanparannusainetta. Samanaikaisesti mittaamme päästöjä virtaamamittareilla testilohkoilta ja viereisiltä verrokkilohkoilta. Laitamme myös suurimpiin valtaojiin mittarit kokonaispäästöjen todellisen tason selvittämiseksi.

Toiveenamme on, että näillä toimilla olemme liikkeellepaneva osa muutosta.

Eli olisi kaksi uutta asiaa, erään analyysitekniikan hyväksikäyttö ja maanparannusaine, ja kummankin asian testaaminen.

Tuosta kuvauksesta ei vielä saa kiinni, mistä kaikesta tuossa on kyse. Niinpä joudumme nyt odottelemaan, mitä asiassa tapahtuu. Teemme sen ennakkoluulottomasti, vaikka tuossa mainittu Rodale-instituutti onkin USA:n johtava luomututkimuslaitos (ehkä vähän Suomen Luomuinstituuttia vastaava, mutta käsittääkseni rahoitukseltaan yksityinen, sivullakin on kohta "Donate", "lahjoita".). Tai sanotaan nyt kuitenkin, että niin ennakkoluulottomasti kuin vain pystytään ... 

[Heikki Jokipii]

Nyt en osaa ottaa tähän kantaakaan, näihin vinoihin peltoihin ja lannoittamiseen:

Nitraattiasetuksen muutos hyväksytty valtioneuvostossa, lannoitteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan

Muutos nitraattiasetukseen tehtiin, koska sellaisenaan asetus hankaloitti lannoittamista erityisesti luomutiloilla. Haasteita asetus olisi aiheuttanut etenkin alueilla, joissa on sekä paljon kaltevia peltoja että luomutuotantoa. Asetusmuutos tulee voimaan 17.4.2015.

Annettiinko tässä luomuväelle periksi vai oliko tämä muutos suhteellisen neutraali, tasapuolinen?

[Heikki Jokipii]

YM on pistänyt oman lusikkansa luomusoppaan, tässä sen kansliapäällikön Hannele Pokan esitysdiat Pro Luomun tilaisuudesta:

Luomutavoitteet ja niiden toimeenpano ympäristöministeriön näkökulmasta

Kiitos-sivulla lopussa on idyllinen kesäinen kuva luomulehmistä järven rannassa laitumella, vieläpä riukuaidatkin  ... mutta, hei ... mitäs tuo oikeastaan on ... ainakin minun kaupunkilaiisjärkeni mukaan nuo lehmät erittäin todennäköisesti paskovat ravinteensa suoraan vesistöjen kuormaksi?

Eikä yhteydestä kuitenkaan tule esille, että ympäristöministeriö olisi laittanut kuvan siihen varoittavana esimerkkinä!?

Hesari kertoi tänä aamuna: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kielsi rantalaidunnuksen.

Perusteena lannan ja virtsan päästöt vesistöihin. Uutisen mukaan - sitä ei valitettavasti saa linkattua - asiassa on kuitenkin useita mielipiteitä, jopa ympäristöhallinnon piirissä. Toisen näkemyksen mukaan rannan kasvustoa syövä karja köyhdyttää maaperää, ja vähentää päästöjä. Niinpä YM suosittaa rantalaidunnusta.

Tässä MT:n lyhyt uutinen asiasta:

Viranomaisilla vastakkaiset tulkinnat rantalaitumista

PS. klo 14:30: Nyt Hesarinkin uutinen löytyy:

Avi tahtoo naudat pois vesirajasta

[Heikki Jokipii]

Ympäristöministeriö toikin sitten esille samana päivänä oman kantansa asiaan:

Ympäristönsuojelulaki säätelee karjan rantalaidunnusta

Kovin selkeältä ei tuon pohjalta asia vaikuta. Toisaalta saa, ja hyvin sopiikin, toisaalta ei saa. Tapauskohtaisesti.


PS: 22.9.15: Melkoisen kimurantilta asia kyllä vaikuttaa, 32 sivun opas:

Eläimet rantaan - kyllä vai ei? : Opas kestävään rantalaiduntamiseen

Siinä 3 sivua lähdeluetteloa.

[Heikki Jokipii]

Tämä voi vielä olla kaukaistakin tulevaisuutta, mutta tavallaan jo keksitty, nanoteknologiaan perustuva "älykäs lannoite":

http://www.agweb.com/article/antidote-to-fertilizer-inefficiency-chris-bennett/

Laitettu tähän keskusteluosioon, koska tällainen lannoite ei sitten karkailisi, Itämereenkään.

[Heikki Jokipii]

Nyt on julkaistu tällainen tutkimus:

Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa

Siellä on tällainen väite:

Luken monivuotisessa kokeessa kuormitus väheni sekä pinta-alaa että tuotettua satoa kohti.

Nyt en suoraan sanoen saa ihan selvää tutkimusasetelmasta, mitä oikein verrattiin, luvuista ja taulukoista tuossa artikkelissa.

Ihan yhtäkkiä vilkaisten esim. "kuiva-ainesatojen" tasojen ero tuntuu kovin pieneltä taulukossa 2. Mitä siinä oikein tuotettiin? Miten sato laskettiin? Onko tässä siitä vihje:

Kasvinviljelykiertojen viljasadot jäivät luomussa selvästi tavanomaisen viljelykierron satoja pienemmiksi (-37 %), mutta yksi nurmivuosi paransi kokonaissadontuotantoa oleellisesti.

Välivuodet nollattu? Onko viherlannoitusviljelynkin tulos mukana "sadossa"?

Tämä lause nostaa esiin tutun epäilyksen, onko ja missä määrin kyse "koetilaefektistä":

Tämä tutkimus osoitti, että luomuviljelyllä voidaan vähentää typpikuormitusta viljellyn pinta-alan lisäksi myös tuotettua satoa kohti, mutta se edellyttää viljelyn onnistumista ja kohtuullisen hyviä satoja.

Tämä lause taas ...

Tilojen yhteistyö olisikin tärkeää viljelykiertojen toteuttamiseksi ja lannan käytön tehostamiseksi.

... tuo kyllä mieleen sen toisen ilmiön.

Toivottavasti tuosta tutkimuksesta nyt viriää (aito) tieteellinen keskustelu (jopa väittely).