Author Topic: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu  (Read 30627 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #15 on: 09.10.11 - klo:11:29 »

Nyt on

Suomen ympäristöystävällisin tila Saarijärvellä

Luomua ei ainakaan tuossa uutisessa mainita.

Quote
Erityisteemana kilpailussa oli tänä vuonna ravinteiden kierrätys. Kriteerien mukaan palkittavan on pitänyt vähentää väkilannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätyksen pitäisi olla innovatiivista.

Aika ei näyttänyt olevan vielä kypsä siihen, että palkintolautakunta olisi kysynyt, miten kierrättyvät ne ravinteet, jotka lähtevät tilan tuotosten mukana kaupunkiin …


Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #16 on: 09.10.11 - klo:12:02 »
Kaikkien näitten vuosien(i) jälkeen vasta nyt luin tarkempaan Itämeri-asiasta kerrotut luvut täällä: http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf
Sivulla 8 kerrotaan Suomen typpipäästön Itämereen olevan 102 000 tonnia, eli 102 milj kg vuosittain. Sivulla 9 taas sanotaan 52% siitä olevan maataloudesta, Siis pelloista. Peltojen kauttahan karjanlannan päästötkin vesiin joutuvat. Siis noin 53 miljoonaa kiloa, noin 2,3 miljoonalta hehtaarilta. Joten hehtaaria kohden noin 25 kg.
(tuo julkaisu on MTT;n mutta aineisto on otettu "valmiina" muualta.)

Täällä järvisuomessa moititaan maataloutta siitä, että typpi jää rehevöittämään järviä. Jos mereen menee 25 kg/ha, ei järviin kyllä jää yhtään, sillä hehtaaria kohden tapahtuva kokonaistyppipäästö pellolta on tutkimusten mukaan  keskimäärin 10-20 kg/ha.
Tosiasiassahan esitetyt luvut eivät perustukaan mereen laskevien jokien vesien analyyseihin... eikä typen alkuperää tietenkään voitaisi siellä selvittääkään. Mihinkähän ne oikeastaan perustuvat: Ei olisi eka kerta, kun hatusta lukuja taiotaan.

Matti
« Last Edit: 09.10.11 - klo:14:54 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #17 on: 15.10.11 - klo:12:50 »

Tämä sivusto ja siellä erityisesti Ilkka Herlinin blogi (tai artikkelit) ovat, kuinka sen nyt sanoisi, ongelmallisia, vaikka yhteisellä asialla ollaan.

Sivusto ja Herlin ihan oikeasti tavoittavat kyllä sen ”järkilinjan”, mitä kertovat tavoittelevansa, aika pitkälle, hyvinkin pitkälle.

Mutta sitten jotkin linjaukset ovat vaikeita ymmärtää.

Erityisesti Maaseudun Tulevaisuudessa elokuussa ilmestynyt artikkeli "Luomu ja Itämeri" on tällainen.

Siinä otetaan huomioon ne vastaväitteet, joita luomun kriitikot (myös me) ovat esittäneet – mutta siitä huolimatta juttu loppuu tavalla, jonka voisi tulkita siten, että Herlin jotenkin kannattaisi Suomen luomubrändiä ja sen tavoitetta luomuviljelyn massiiviseksi lisäämiseksi?

Vaikka Herlin juuri siinä olikin todennut, että luomussa

- päästöt (Itämereen) ovat luultavasti yhtä suuret (vaikka "periaatteessa" kaikki kiertää)
- ei toimi suorakylvö (joka Herlininkin mielestä on kannatettava, vähintään "lupaava" asia)
- eikä täysin ravinteiden kierrätyskään (maalaisen pelto – kaupunkilaisen pöytä – maalaisen pelto)

***

Siellä sivustollakin ollaan periaatteessa ”järkilinjalla”, kyllä.

Mutta yksityiskohdissa voi olla tällaista.

Sivuston vastaavalle lähetin kritiikin tästä kappaleesta, osastossa ”Vanhat konstit” ...

Quote
Luomu eli luonnonmukainen viljely on tulevaisuuden viljelytapa. Se perustuu lannan käyttöön lannoitteena ja puhtaaseen, torjunta-aineettomaan viljelytapaan. Fosforin on arvioitu loppuvan maapallolta 50-100 vuoden kuluessa. Sen jälkeen ei uutta fosforia enää keinolannoitteena voida käyttää, jolloin lannassa ja muissa eloperäisissä "jätteissä" olevat ravinteet muuttuvat arvokkaaksi aineeksi.

… perusteena juuri se, ettei luomu tässä ole mikään pelastus, koska sen keinoinkaan fosforia ei saada mistään lisää. Ja siinäkin fosfori ”vuotaa”, erityisesti kaupunkien kautta, koska ihmisten jätettä ei luomusäännöksin nykyisin voida kierrättää.

En saanut vastausta sähköpostiini, eikä ko. kohtaa ole muutettukaan.

Herlin kyllä artikkelissaan oli ottanut kantaa myös tähän, ja asettunut tämän kaupunkifosforin kierrättämisen kannattajaksi, ja kritisoi luomua, koska siinä se ei ole sallittua.

Herlin päättää syyskuun artikkelinsa MT:ssa näin:

Quote
Brändi on asia, jota voidaan miettiä hyvinä aikoina. Sen taustalla oleva välttämättömyys valmistautua ruoantuotannon ja -hankinnan pullonkauloihin ei poistu. Olisikin syytä pohtia ajatusta kierrätysmaatalousmallista joka olisi vähemmän sidottu kuin luomu, mutta perustuisi kotoperäisiin, kierrätettyihin ravinteisiin.

Aivan niin. Mutta kuinka paljon tämä luomurummutus on tässä nyt hämäämässä, kaikkia, kansanedustajia myöten?

Koska minusta tässä on tehtävissä tällainen nelikenttä:


                                        Ei käytetä keinolannoitteita     Käytetään keinolannoitteita
___________________________________________________________ _________

Ei kierrätetä                    ryöstöviljely                    (”super”)tehoviljely
___________________________________________________________ _________

Kierrätetään (lanta ym.)   luomuviljely                         tavanomainen viljely



Eli tällainen "kierrätysmaatalousmalli" - olisi jo olemassa! Kunhan mm. kaupunkien "jäte" saadaan takaisin pelloille, eikä kaupunkien puistojen "maisemointiin".
« Last Edit: 16.10.11 - klo:11:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #18 on: 16.10.11 - klo:07:51 »

Herlin on myös optimistinen sen suhteen, että luomu voisi kehittyä:

Quote
Näistä ongelmista olisi päästävissä tutkimuksella ja kokeilutyöllä. Niitä tarvitaan ei yksistään luomun itsensä takia, vaan välttääksemme umpikujan, johon nykyinen maatalous johtaa.

Minä en olisi. Luomun säännöt kun ovat aika lailla kiveen hakattuja. Luomun tavoitteena ei ole välttää päästöjä, vaan toimia sääntöjen mukaan.

Vaikka luomusäännöt eivät välttämättä ole ristiriidassa "Itämeren pelastamisen" kanssa, tutkimusta ja tuotekehittelyä varmasti pahasti rajoittaa se, että on toimittava tässä ahtaassa "kehikossa".

PS. klo 12:10: Konkreettisena esimerkkinä: jos kehitetään muuntogeenisiä viljoja, jotka itse osaisivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta ("kuuma" tutkimusaihe maailmalla), se olisi varmasti Itämerenkin kannalta hyvä. Mutta luomussa varmasti "ei, ei, ei ja ei"!  Sama juttu, jos onnistuttaisiin muuttamaan perusviljat monivuotisiksi kasveiksi (ja sitenkin vähentämään kyntämistä, joka on ravinnepäästöjen kannalta ehkä pahin yksittäinen asia).
« Last Edit: 16.10.11 - klo:11:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #19 on: 16.10.11 - klo:11:05 »

Olisin vielä kiinnittänyt huomiota myös tähän ajatukseen Herlinillä (ja ko. sivustolla), typen osalta:

Quote
Luomun ylivoimainen etu on, että se ei tuo lisäravinteita Itämeren piiriin, vaan se toimii periaatteessa kierrätettävillä ravinteilla. - Ilmasta sidottava typpi on hiilivapaa ja kotimainen tuote.

Pitää kyllä paikkansa tietysti, että luonnollinen typensidonta ei tarvitse "ulkopuolista" energiaa. Mutta myös Haber-Bosch-menetelmäkin on periaatteessa ”hiilivapaa”, jos niin halutaan. Mutta se on toinen juttu. Kuten kotimaisuuskin, eli niistä muualla.

Mutta missä määrin typpi, joka olisi kerätty näillä ”luonnonmukaisilla” tavoilla, olisi enemmän ”kierrätettävä” ravinne kuin teollinenkaan? Se teollinenkin otetaan ilmasta, ja sinne sitten aikanaan palaa.

Eli jos lehmän lanta palautetaan peltoon, se on tietysti kierrätystä. Mutta jos vaikka apila (tai sen loisbakteerit jne.) imee typpeä ilmasta, siinä ei kierrätetä yhtään sen enempää kuin tässä  Haber-Bosch-menetelmässäkään? Eli lisää typpeä kiertoon tulee. Tehottomammin ehkä luomussa, mutta lisää silti. Myös – ”Itämeren piiriin”.

Tältä se minusta näyttäisi. Osaako joku täsmentää tai selittää asian paremmin tai toisin?
« Last Edit: 16.10.11 - klo:11:25 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #20 on: 16.10.11 - klo:20:41 »
Heikki kirjoitti apilan typensidonnasta ja siten maahan tuotavasta lisätypestä: "Tehottomammin ehkä luomussa, mutta lisää silti".

Luomussakin kyse on huomattavasta määrästä, tutkimusten mukaan n 100 kg/ha tapahtuvasta typensidonnasta, hyvissä oloissa, jopa ylikin. Mutta kun se kynnetään maahan, ja se lahoaa luonnon oman aikataulun mukaan vähitellen, vastaa talteen saatava typpimäärä vain noin 20-30 kg/ha väkilannoitteen typpeä.  Tämä on viljelijöiden sekä tutkimuksen ja neuvontajärjestöjen ja lannoituksen suunnitteluojelmien yhteinen näkemys asiasta.
Jotenkin vielä jaksan ymmärtää apilan käytön rehuksi korjattavassa nurmessa, mutta vihantalannoitukseen, maahan kynnettävässä se on hulluutta. Koko kyseisen kesän sato menetetään maan matosille. (jotka tavanomaisen viljelyn kokemuksen mukaan pärjäävät mainiosti ilman tuommoista lahjoitustakin). Ja tuosta 100 kilosta/ha jää noin 70 kg luonnonvoimien armoille. Tukea maksetaan yli 700 euroa/ha.
« Last Edit: 17.10.11 - klo:06:36 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #21 on: 17.10.11 - klo:17:54 »
Jotenkin vielä jaksan ymmärtää apilan käytön rehuksi korjattavassa nurmessa, mutta vihantalannoitukseen, maahan kynnettävässä se on hulluutta. Koko kyseisen kesän sato menetetään maan matosille. (jotka tavanomaisen viljelyn kokemuksen mukaan pärjäävät mainiosti ilman tuommoista lahjoitustakin). Ja tuosta 100 kilosta/ha jää noin 70 kg luonnonvoimien armoille. Tukea maksetaan yli 700 euroa/ha.

Hankala tätä on ymmärtää. Tämän typen hankkimiseen tarvittaisiin siis, jos tavoitellaan normaalia suomalaista lannoitustasoa, joka ei edes ole mitenkään kohtuuton, vaan suorastaan vähäinen (typpeä n. 80 kg/ha) kansainvälisessä vertailussa, laskennallisesti yli toinen mokoma peltoa tämän typen keräämiseen. Josta siis 2/3 menee muualle – osa Itämereenkin.

Totaalisessa kasvissyöntivaihtoehdossa tämä olisi tietysti mahdollista niin, että päästöt (Itämereen) kuitenkin vähenisivät.

Totaalista kasvisyöntivaihtoehtoa ei luomuväkikään kyllä suosita, koska silloin ei olisi eläimiä, joiden huonosta kohtelusta syyttää tehoviljelyä …   >:(

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #22 on: 18.10.11 - klo:06:39 »

Lähetin eilen tällainen kirjeen:

***

Lari Karreinen
Tähti Pohjanmies

Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä
 
Hei!
 
Kirjoititte tänään Hesarin mielipidepalstalla näin:
 
"Suojavyöhykkeet suorakylvetyllä tai talvella kasvipeitteisellä pellolla voivat vähentää ravinnekuormitusta 10–20 prosenttia, kosteikko 50–70 prosenttia, mutta se ei sovi kaikkialle. Luomulla on saatu pienempiä ravinnehuuhtoutumia tuoteyksikköä kohden. Monista toimenpiteistä ei tiedetä tätäkään."
 
Olisin kiinnostunut erityisesti, mistä tutkimuksista on peräisin tieto, että luomulla on saatu pienempiä ravinnehuuhtoutumia tuoteyksikköä kohden.
 
Meidän tietoomme on kyllä tullut tutkimuksia, joiden mukaan hehtaaria kohti ravinnepäästöt olisivat pienempiä, mutta ei sitten enää tuoteyksikköä kohti laskettuina. Mm. MTT:n tutkimukset ovat päätyneet tällaisiin tuloksiin.
 
Eli onko nyt löytynyt uutta tietoa, uusista tutkimuksista?
 
Heikki Jokipii
 
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

***

Jos tällainen tutkimus on ilmestynyt, sen täytynee olla hyvin tuore, koska mm. (tarkasti luomulle myönteisiä uutisia seuraava) Luomu.fi kertoo vielä 7.10.2011 sivuillaan tästä ruotsalaisesta selvityksestä, jossa edelleen vedotaan siihen, että kyseiset päästöt hehtaaria kohden olisivat pienemmät:

Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä

Eikä puhuta mitään luomusadoista.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #23 on: 18.10.11 - klo:17:39 »

Jos satotaso olisi mainitussa ruotsalaisessa tutkimuksessa otettu huomioon, tilanne olisi luomun kannalta noilla luvuilla aika kehno.  Silloinhan tuo noin 30-40% vähemmän päästöjä - jolla tuossa hehkuteltiin - olisi vasta noin "tasapeli"! Mutta tähän tasapeliinkään luomu ei ko. tutkimuksen mukaan aina yllä, vaan päästöt ovat joissakin tapauksissa jopa tavanomaista viljelyä suuremmat, jo hehtaaria kohti! Eli tuoteyksikköä kohti ne ovat silloin mahtavasti suuremmat!
 
Mutta kaiketi Luonto-Liitolla on tietoa sellaisestakin tutkimuksesta, josta he puhuvat. Sillä eivät kai he kehtaisi muutoin, ilman vankkaa perustetta antaa viattomille lapsille ja nuorille tällaista ohjetta listassa Miten voit vaikuttaa Itämeren tilaan? ...
 
Quote
* suosi lähiruokaa ja luomua

... heti ensimmäisenä??!!  ;D


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #24 on: 24.10.11 - klo:17:12 »

Jos nuo edellä esittämäni ideat GM-tekniikan mahdollisuuksista tuntuvatkin vielä kaukaisilta haaveilta (ja ovatkin vielä sellaisia), niin Austaiassa on jo saatu aikaan vehnä, joka vaati 15-25% vähemmän typpeä samaan tuottoon - ja sen koeviljelmät olivat juuri niitä, jotka Greenpeace siellä kävi tuhoamassa.

Tällaisella GM-innovaatioilla voitaisiin suojella myös Itämerta. Mutta se ei ikinä ole sallittu luomussa.

PS. Luonto-Liiton aktivistit eivät ole saaneet minulle vastatuksi. Miksiköhän eivät? Asianhan ei pitäisi olla kovin hankala tai työläs, yksi maili, jossa kerrotaan yksi (riittäisi hyvin) lähdeviite.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #25 on: 31.10.11 - klo:18:40 »

Lari Karreinen Luontoliitosta vastasi minulle (valitellen viivästystä). Niinpä nyt tutustun hänen lähettämiinsä lähteisiin, ja keskustelu jatkuu, hyvin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #26 on: 02.11.11 - klo:19:02 »

Luontoliiton Lari Karreinen vastauksessaan myönsi ja toisaalta sanoi ja väitti näin:

Quote
Suurimmasta osasta ravinnekuormituksen vähennyskeinoista on vain hyvin vähän tutkimustietoa, pääasiassa yksittäisiä tutkimuksia. Tässä suhteessa vahvaa näyttöä tai metatutkimuksia aiheesta ei ole. Kun verrataan toimenpiteiden välillä tietopohjaa, niin luomusta on jonkin verran jopa enemmän tutkimuksia.

En ole ehtinyt vielä tutustua hänen tarjoamiinsa lähteisiin (joista osa on linkkeinä), mutta lienee parasta, että jaan ne tähän, kaikkien tarkasteltavaksi. Eli nämä ne olivat:

Eutrophication potential per tonne of milk or per ha of farmland was lower for organic than for conventional milk production due to lower fertiliser application rates.
 
Environmental impact assessment of conventional and organic milk production, Imke J.M de Boer  Livestock Production Science Volume 80, Issues 1-2, March 2003, Pages 69-77 Organic Livestock Production
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301622602003226
 
Gomiero, T., Paoletti, M.G. & Pimentel, D. 2008. Energy and Environmental Issues in Organic and Conventional Agriculture. Critical Reviews in Plant Sciences 27, 4: 239-254.
 
Granstedt, A., Schneier, T., Seuri, P. & Thomsson, O. 2008. Ecological Recycling Agriculture to Reduce Nutrient Pollution to the Baltic Sea.
Biological Agriculture and Horticulture, Vol. 26, No 3, pp. 279-307.
http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf
 
***

Vastauksessaan Karreinen myös toivoi, että “kuulisin mielelläni jos olette löytäneet muita tutkimuksia”.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #27 on: 28.04.12 - klo:21:54 »
Olen lähettänyt ko. artikkelissa mainituille yhdyshenkilöille sähköpostitse kysymyksen, millä luomun satotasolla sen ympäristöystävällisyys on arvioitu.

Sain SLL:n Hannele Ahposelta vastauksen, joka vetosi siihen, että (Cornellin yliopiston tutkmuksiin viitaten) tiedemiehet olisivat yhä erimielisiä siitä, onko luomuviljely tavanomaista tuottamattomampaa.

Eli ko. koalitio mitä ilmeisemmin on lähtenyt siitä, että luomun ja tavanomaisen satotasot ovat ihan samat. Nyt, Suomessa, v. 2011. (Eikä TIKE/Matildan luomun satotilastoja ole sen kummemmin huomioitu).

Lähetin asiasta täsmentävän kysymyksen, onko näin ollut. Kysyin myös, edustaako hänen vastauksensa koko "koalition" kantaa. Odottelemme vastausta.

Tätä vastausta ei ole kuulunut.

Nyt voisi olla aika sitä uudestaan patistaa, kun erittäin arvostetussa Nature-lehdessä on ilmestynyt tällainen yhteenvetotutkimus, josta tämä uutinen kertoo;

Organic farming is rarely enough

Eli "luomuviljely on harvoin riittävää". Siinä keskeinen sanoma on, että luomusadot keskimäärin olisivat 34% pienempia kuin tavanomaiset.

Suomessahan TIKE/MATILDA:n tilastojen mukaan luomusadot ovat keskimäärin suhteessa tätäkin pienempiä, mutta tässä siis (olisiko maailman arvostetuimmassa tiedelehdessa?) ilmestynyt tutkimus ja sen esittämä prosenttiluku.

Kyllä, nyt täytyy Ahposen ja kyseisen koalition tähän vastata! Eiväthän he kai sentään voi olla "denialisteja", jotka itsepäisesti vain kiistäisivät tieteen sanan? ;)
« Last Edit: 29.04.12 - klo:06:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27455
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #28 on: 30.07.12 - klo:06:58 »

Kun sitten järjetetään tällainen tilaisuus ja littetään siihen tällainen hyvä tarkoitus ...

Runofestivaalin menestys auttoi Itämerta

... niin tällaisille asiaa luultavasti vain pinnallisesti tutkineille ja ajatelleille järjestäjille tuntuu sitten luomuruoka varmaan itsestäänselvyydeltä (lihav. HJ):

Quote
Erityistä kiitosta saimme esityksistä, mieleenpainuvasta tunnelmasta sekä luomu- ja lähiruokaa suosineesta saaristolaishenkisestä buffetista, järjestäjä Päivi Luosma kertoo.

Niinkuin valitettavasti varmaan yleisöllekin. Asiaa kun on toistettu toistamasta päästyä. Sen ymmärtäminen, ettei luomusta ole mitään hyötyä Itämerelle, vaatisi tietoa luomusadoista ja vähän jakolaskua, ja tämä on varmasti jo liikaa lyyrisen tunnelman kannalta.  ;D
« Last Edit: 30.07.12 - klo:07:07 by Heikki Jokipii »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #29 on: 26.08.12 - klo:11:12 »

Luontoliiton Lari Karreinen vastauksessaan myönsi ja toisaalta sanoi ja väitti näin:

Quote
Suurimmasta osasta ravinnekuormituksen vähennyskeinoista on vain hyvin vähän tutkimustietoa, pääasiassa yksittäisiä tutkimuksia. Tässä suhteessa vahvaa näyttöä tai metatutkimuksia aiheesta ei ole. Kun verrataan toimenpiteiden välillä tietopohjaa, niin luomusta on jonkin verran jopa enemmän tutkimuksia.

En ole ehtinyt vielä tutustua hänen tarjoamiinsa lähteisiin (joista osa on linkkeinä), mutta lienee parasta, että jaan ne tähän, kaikkien tarkasteltavaksi. Eli nämä ne olivat:

Eutrophication potential per tonne of milk or per ha of farmland was lower for organic than for conventional milk production due to lower fertiliser application rates.
 
Environmental impact assessment of conventional and organic milk production, Imke J.M de Boer  Livestock Production Science Volume 80, Issues 1-2, March 2003, Pages 69-77 Organic Livestock Production
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301622602003226
 
Gomiero, T., Paoletti, M.G. & Pimentel, D. 2008. Energy and Environmental Issues in Organic and Conventional Agriculture. Critical Reviews in Plant Sciences 27, 4: 239-254.
 
Granstedt, A., Schneier, T., Seuri, P. & Thomsson, O. 2008. Ecological Recycling Agriculture to Reduce Nutrient Pollution to the Baltic Sea.
Biological Agriculture and Horticulture, Vol. 26, No 3, pp. 279-307.
http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf
 
***

Vastauksessaan Karreinen myös toivoi, että “kuulisin mielelläni jos olette löytäneet muita tutkimuksia”.



Miten tämä asia on edennyt, onko yhdistys tutustunut tarkemmin näihin Karreisen viittaamiin tutkimuksiin?