Nyt tuli kova tulos ruotsalaisesta tutkimuksesta.
Luomupeltojen typpi- ja fosforipäästöt suurempia hehtaaria kohden kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Huomatkaa siis hehtaaria kohden, ei pelkästään tuotettua määrää kohden.
Renare vattendrag utan ekologisk odlingPublicerad 2016-05-12 | Uppdaterad 2016-05-12
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling
QuoteTidigare jämförelser mellan ekologisk och konventionell odling har slagit fast att med högre skördar i den konventionella odlingen får man lägre utlakning per kilo skördad gröda. Med denna rapport från Agrifood kan man se att även den direkta miljöpåverkan från ett ekologiskt hektar är större än från ett konventionellt, när man ser på följderna av praktisk verksamhet.
Tutkimus käyttää tietoja todellista tuotannossa olevilta tiloilta (40 000 kpl), ei koetiloja. Valumia laskettaessa on huomioitu erilaiset valumien estotoimenpiteet kuten suoja-alueet.
QuoteMetoden man har använt är att utnyttja de dataserier som finns på innehållet av kväve och fosfor i tusentals svenska områden och de miljöstöd som betalats ut till gårdar i samma avrinningsområden.
QuoteStudien omfattar därmed cirka 40 000 gårdar " och lika många lantbrukare eftersom man också får effekten av "den mänskliga faktorn”. Man har undersökt åtgärder som riktar sig direkt mot näringsläckage men också åtgärder med flera tänkta effekter som ekologisk produktion och stöd till att bevara kulturmiljöer.
Jokainen tuhat kruunua luomulle lisää 18 kiloa typpivalumia ja 1 kilon fosforia vesistöihin.
QuoteTill rapportförfattarnas förvåning har det visat sig att stödet till ekologisk odling ökar utlakningen. En nedlagd tusenlapp på ekologisk odling resulterar i ytterligare 18 kilo kväve och knappt 1 kilo fosfor ut i vattendragen.
Kyllä, todella kova tulos!
Vaikka siellä kommentoija "torgil" sanookin, että ...
Quote,,r någon förvånad förutom innerstadsagronomerna.
... eli onko joku hämmästynyt, paitsi keskikaupunkiagronomit. 8)
Tässä on linkki Lundin Agrifood Economics Centren asianomaiselle sivulle, josta kyseinen tutkimus on myös ladattavissa:
http://www.agrifood.se/publication.aspx?fKeyID=1841
Itse tutkimus on englanniksi, saatavana on myös ruotsinkielinen tiivistelmä.
Luulisi, että vaikka Maaseudun Tulevaisuus seuraisi ruotsalaista keskustelua. Kertookohan se tästä tutkimuksesta?
Siinä on eräitä muitakin yllättäviä (negatiivisia) tuloksia (lihav. HJ):
QuoteStöden till skyddszoner, ekologisk produktion och naturbetesmarker ökar däremot näringsläckaget.
Nyt tutustumaan siihen tarkemmin, tästä varmasti syntyy keskustelua.
Uutta ja tavallaan vallankumouksellista on tuon tutkimuksen metodissa. Tapaustutkimusten sijaan
yhdistetään tietoa tiloille annetuista ympäristötuista ja niistä alavirtaan otetuista vesinäytteistä.
QuoteEn unik kombination av datamaterial innebär att vi kan uppskatta de faktiska genomsnittliga effekterna av miljöstöden på näringsläckaget för Sverige som helhet. Genom att koppla samman uppgifter om miljöstöd för nästan 40 000 gårdar med uppgifter om näringsinnehåll i vattenprover tagna nedströms dessa gårdar görs en närmast fullskalig empirisk utvärdering av miljöstödens effekter på näringsläckaget. Resultaten i studien är en del av slututvärderingen av landsbygdsprogrammet 2007-2014.
Näin siinä on tutkittu, mitä todella on tapahtunut, ei niinkään sitä, mitä voisi tapahtua, kunkin toimenpiteen seurauksena. Siinä on tietysti sen voima ja heikkous. Edelleen jää hiukan auki se, mitä saataisiin toimenpiteellä aikaan, jos se tehtäisiin "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan", koska täyttä varmuutta ei ole, onko näin tehty. Toisaalta nuo toimenpiteet tekee aina reaalinen ruotsalainen maanviljelijä, eikä teoreettinen ideaaliviljelijä. (Vrt. keskustelu luomusadoista, jossa tilanne on logiikaltaan samantyyppinen.)
Mutta nämä varaukset huomioon ottaen, seuraavat luonnehdinnat tai selitysyritykset löytyvät yhteenvedosta (http://www.agrifood.se/Files/AgriFood_PB20163.pdf) (pdf) noiden kolmen (yllättävänkin) epäonnistumisen osalta. (Sivulta 5, tulosten yhteenvetotaulukko on sivulla 4)
Suojakaistat:
QuoteAtt stödet till skyddszoner inte minskar näringsläckaget (eller till och med svagt ökar läckaget av kväve) är förvånande och leder till frågan vad det kan bero på. Det kan ha att göra med att det är tillåtet att låta skyddszonerna betas. En ansamling av djur i närheten av vattendrag kan dels leda till att mer gödsel och urin hamnar i vattendraget och dels till att växttäcket i skyddszonen förstörs vilket kan frigöra näringsämnen i såväl den underliggande marken som i växterna. En annan möjlighet är att, om det sker förändringar i ersättningens storlek (vilket varit fallet), kan det leda till att skyddszonen plöjs upp vilket också kan leda till att näringsämnen bundna i såväl jorden som i det tidigare växttäcket sköljs ut i vattendragen. Det krävs emellertid ytterligare forskning för att förstå mekanismerna bakom resultatet.
Eli syynä voisivat olla suojakaistoilla laiduntavat lehmät, tai sitten muutokset suojakaistoissa (niiden kyntäminen).
Luomuviljely:
QuoteEkologisk produktion ökar näringsläckagen vilket är förvånande då dess syfte är det motsatta. En hypotes är att resultatet kan bero på användningen av naturgödsel istället för mineralgödsel. Tidigare forskning har visat att användning av naturgödsel riskerar att leda till ökat näringsläckage. En annan hypotes är att det kan orsakas av ökad jordbearbetning pga. användningen av mekanisk istället för kemisk ogräsbekämpning i ekologisk odling. ,,ven i detta fall krävs ytterligare forskning.
Syynä siis ehkä luonnonlannoitteiden suurempi riski valua vesiin, tai sitten luomussa käytetty voimaperäisempi maanmuokkaus, mm. rikkakasvien mekaaninen torjunta.
Luonnonlaitumien säilyttäminen:
QuoteResultaten visar också att stödet till bevarande av naturbetesmarker leder till ökat kvävelä ckage. Detta är rimligtvis en effekt av betande djur då detta är en förutsättning för att få stödet. Fler betande djur innebär att markerna får ett större tillskott av naturgödsel, vilket kan resultera i högre närings läckage, allt annat lika. Alternativet, dvs. om jordbrukarna inte får stöd för att bevara dessa marker, antas vara att de i större utsträckning lämnas att växa igen. Det bör noteras att stödet inte syftar till att reducera näringsläckaget utan till att bevara biologisk mångfald. I ett samhällsekonomiskt perspektiv är det således intressant att jämföra värdet av denna bevarandeeffekt med kostnaden för det ökade läckaget.
Laiduntavat lehmät tuossakin syyllisiä. Tai epäiltyjä, niin kuin nykysin pitää sanoa.
***
Meillä Suomessakin varmasti on joku ympäristötoimenpiteiden seurantajärjestelmä. Onkohan täällä olemassa vastavaa dataa, voitaisiinko täällä tietoja tuolla tavalla yhdistää?
Kun tuo ruotsalainen tutkimus ei varmaan suomalaisille poliitikoille riitä. Ja kun suomalaisetkin poliitikot ovat taipuivaisia olemaan tällaisia (ATL-lehdestä):
QuoteEkologiskt jordbruk används ofta, inte minst av politiker, slentrianmässigt som ett mantra för allt som är miljövänligt och bra.
Lisätutkimusta tarvitaan, todetaan kyllä tuossa ruotsalaisessakin tutkimuksessa. Mutta onpahan nyt siinä sen verran hankalia tietoja, että ilman sitä tutkimusta ei tuo vanhojen mantrojen toistelu enää oikein käy!
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.16 - klo:20:27
Kyllä, todella kova tulos!
Tässä on linkki Lundin Agrifood Economics Centren asianomaiselle sivulle, josta kyseinen tutkimus on myös ladattavissa:
http://www.agrifood.se/publication.aspx?fKeyID=1841
Itse tutkimus on englanniksi, saatavana on myös ruotsinkielinen tiivistelmä.
Luulisi, että vaikka Maaseudun Tulevaisuus seuraisi ruotsalaista keskustelua. Kertookohan se tästä tutkimuksesta?
Siinä on eräitä muitakin yllättäviä (negatiivisia) tuloksia (lihav. HJ):
QuoteStöden till skyddszoner, ekologisk produktion och naturbetesmarker ökar däremot näringsläckaget.
Nyt tutustumaan siihen tarkemmin, tästä varmasti syntyy keskustelua.
Koko englanninkielisistä tutkimusta ei ole noilla sivuilla. Ainakaan minä en löytänyt. Sen status vain WP (working paper). Kysypä itse tekijältä tuota WP paperia.
Kappas vaan. "Jäin kiinni" siitä, että en ollut avannut vielä ko. englanninkielistä tutkimusta (tai siis sen "working paper" -versiota, kuten osoittautui) - oli kyllä ihan kohta tarkoitus avata ... ;) - vaan luotin tuohon ruotsinkieliseen yhteenvetoon. Mutta nyt toivomuksesi mukainen tiedustelu on lähtenyt. Tai tarkemmin ottaen kysyin kyllä, että koska lopullinen versio tulee.
PS. 17.5.16: Vastaus tuli melkein heti, jo eilen. Martin Nordin kiitti mielenkiinnosta. Totesi, että jonkin aikaa menee, ennen kuin se lopullinen versio julkaistaan, mutta ei sitten antanyt täsmällisempää aika-arviota. Odotellaan siis, mutta noita ennakkotietoja voinee silti jo käyttää.
Quote from: Heikki Jokipii on 16.05.16 - klo:01:21
Meillä Suomessakin varmasti on joku ympäristötoimenpiteiden seurantajärjestelmä. Onkohan täällä olemassa vastavaa dataa, voitaisiinko täällä tietoja tuolla tavalla yhdistää?
Ja olihan sellainen - tietysti, voisi sanoa - Suomessakin:
Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3) (http://www.syke.fi/fi-fi/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maatalouden_ymparistotuen_vaikuttavuuden_seurantatutkimus_MYTVAS3)
Sieltä löytyvät ko. hankkeen väli- ja loppuraportit, ja myös linkkejä aiempien vastaavien selvitysten raporteihin.
Myös täällä:
Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (http://mmm.fi/mytvas)
Sieltä löytyvät myös ko. hankkeen väli- ja loppuraportit ynnä tiivistelmä.
Nyt on jäljellä enää kysymys, että saako tuon tutkimuksen datasta ulos tuohon ruotsalaistutkimukseen verrattavissa olevat tiedot.
Tuosta tiivistelmästä:
QuoteOminaisvaikuttavuusarvioinnin perusteella voidaan todeta, että vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen potentiaalisimmat toimenpiteet ovat peltokasvien lannoitus ja luonnonhoitopellot ‐perustoimenpiteet sekä kasvipeitteisyyteen ja lannoitukseen liittyvät lisätoimenpiteet. Maatalousluonnon monimuotoisuuden kannalta ominaisvaikuttavuudeltaan parhaimmat toimenpiteet löytyvät erityistukisopimusten joukosta (perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, luonnonmukainen tuotanto, alkuperäisrotujen kasvattaminen, alkuperäiskasvien viljely) sekä ei‐tuotannollisista investoinneista (kosteikkojen perustaminen, perinnebiotooppien peruskunnostus).
(lihav. HJ)
Kun luomuviljelyä tuossa
ei mainittu ravinnekuormituksen yhteydessä, saatiinko siis Suomessakin samansuuntaisia tuloksia kuin Ruotsissa?
PS. klo 14:55: Lähetin muuten muutamaan paikkaan
uutisvinkin tuosta ruotsalaistutkimuksesta.
Maaseudun Tulevaisuus todellakin seuraa Ruotsin keskustelua ja alan lehtiä (sinne en kerinnyt lähettää uutisvinkkiä), nyt se on julkaissut tämän:
Ruotsalaistutkimus: Luomuviljely lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalaistutkimus-luomuviljely-lisää-ravinteiden-huuhtoutumista-vesistöihin-1.145827)
Nyt pallo on viimeistään suomalaistutkijoilla: mitenkäs meillä?
Ihan pian - aika vällittömästi edellisten löytöjen jälkeen - löysin netistä tämän (päivätty tänään):
Luomu-trendi kasvaa " eniten luomuun siirtyviä tiloja Tohmajärvellä (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/105769-luomu-trendi-kasvaa-eniten-luomuun-siirtyvia-tiloja-tohmajarvella)
Jossa sitten oli tämäkin lause (lihav. HJ):
QuoteLuonnonmukaiseen viljelyyn siirtyville sekä sitä harjoittaville tiloille maksettavan korvauksen tavoitteena on maataloudesta aiheutuvan ympäristö- ja vesistökuormituksen vähentäminen sekä luomutuotteiden tarjonnan lisääminen.
Eli tuo on luomuviljelyn kohdalla se
oletus. Vaikka siiis asian todellinen laita voi olla vallan toinen, ja tuon ruotsalaistutkimuksen mukaan olisikin.
(Sinänsä - vaikka toinen kysymys - paljonko nuokaan lisähehtaarit todella osallistuvat "luomutuotteiden tarjonnan lisäämiseen"? Muille kuin lehmille? Eikä paljon niillekään. Mitä Pohjois-Karjala yleensä ja Tohmajärvi erikseen todella luomusyötävää tuottaa? Mutta siitä mielellään toisissa sivustomme keskusteluosioissa, jos siitä halutaan lisää keskustella.)
Quote from: Heikki Jokipii on 18.05.16 - klo:07:28
Maaseudun Tulevaisuus todellakin seuraa Ruotsin keskustelua ja alan lehtiä (sinne en kerinnyt lähettää uutisvinkkiä), nyt se on julkaissut tämän:
Ruotsalaistutkimus: Luomuviljely lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalaistutkimus-luomuviljely-lisää-ravinteiden-huuhtoutumista-vesistöihin-1.145827)
Nyt pallo on viimeistään suomalaistutkijoilla: mitenkäs meillä?
Hyvä, että MT bongasi jostakin tuon.
Nyt myös agronetin palstalla on keskustelua luomupeltojen tavanomaisia peltoja suuremmista päästöistä:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=69922.0
Quote from: Heikki Jokipii on 16.05.16 - klo:11:00
Kappas vaan. "Jäin kiinni" siitä, että en ollut avannut vielä ko. englanninkielistä tutkimusta (tai siis sen "working paper" -versiota, kuten osoittautui) - oli kyllä ihan kohta tarkoitus avata ... ;) - vaan luotin tuohon ruotsinkieliseen yhteenvetoon. Mutta nyt toivomuksesi mukainen tiedustelu on lähtenyt. Tai tarkemmin ottaen kysyin kyllä, että koska lopullinen versio tulee.
PS. 17.5.16: Vastaus tuli melkein heti, jo eilen. Martin Nordin kiitti mielenkiinnosta. Totesi, että jonkin aikaa menee, ennen kuin se lopullinen versio julkaistaan, mutta ei sitten antanyt täsmällisempää aika-arviota. Odotellaan siis, mutta noita ennakkotietoja voinee silti jo käyttää.
Nyt verkossa on 35-sivuinen englanninkielinen working paper -versio saatavilla:
http://www.agrifood.se/Files/AgriFood_WP20162.pdf
Estimating the impact of agri-environmental schemes on nutrient leaching
using a unique combination of data sourcesGrenestam, Erik a, Martin Nordin b
a Department of Economics, Lund University. PO
Box 730, SE-220 07, Lund, Sweden.
b AgriFood Economics Centre and Department of Economics, Lund University. PO Box
730, SE-220 07, Lund, Sweden.
Ruotsissa keskustelussa nyt luomun ja tavanomaisen ympäristövaikutukset Livsmedelsverket'ille tehdyn uuden kirjallisuuskatsauksen perusteella:
Miljöpåverkan från konventionellt och ekologiskt producerade livsmedel, rapport 2 2016.pdf (PDF)
Sida - Rapporter 2016 - Uppdaterad 2016-06-22
Suora linkki:
http://tinyurl.com/jm8sztn
DN:ssä ensimäisen debattijutun kirjoittivat Torbjörn Fagerström, professor emeritus i teoretisk ekologi, ja Jens Sundström, docent i växtfysiologi:
http://www.dn.se/debatt/ekologiskt-jordbruk-har-aldrig-varit-battre-for-miljon/
Useita puheenvuoroja, joista oleellisin on tämä (Kersti Linderholm, agronomie doktor):
http://www.dn.se/debatt/repliker/viktigt-att-besluten-baseras-pa-vetenskap/
Jotta kaikkea ei turhaan tehtäisi moneen kertaan, voisi Suomen vastaava viranomainen käännättää tuon raportin. Kun vielä riittäisi, että sen käännättäisi suomeksi. (Ruotsinkielisille kansanedustajille voisi ostaa nipun noita raportteja sieltä.)
Onkin oikeastaan jonkinasteinen skandaali, ettei Suomen luomun lisäämispolitiikalle ole muuta perustelua kuin selkeästi tarkoitushakuiset (pienet) poliittiset muistiot. Mutta sama tilanne on ilmeisesti ollut myös Ruotsissa: tavoite on asetettu mutu-menetelmällä. Nyt vasta herätään tarkastelemaan mitä tuli tehtyä.
Muutakin yhteenvetotietoa näyttää olevan Ruotsissa paremmin. Fagerströmin artikkelissa vedetään yhteen luomun lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Tuloksena lähes 3 miljardia kruunua eli n. 300 miljoonaa euroa. Tällainen lisäkustannus siis käytännössä ei minkään saavuttamiseksi, jos luomun ja tavanomaisen viljelyn ympäristövaikutukset eivät juuri toisistaan eroa (jos siis Livsmedelverketin raporttia on uskominen). Vastaava arvio olisi hyvä olla Suomestakin. (Mutta onko tuossa Fagerströmin arviossakaan mukana luomutilojen saama perustuki? Tätä problematiikkaa olemme jo täällä pohtineet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.0).)
***
Seuraat, Jarrumies, kiitettävästi Ruotsin keskustelua. Olet melkeinpä miehemme Tukholmassa! ;)
Jos ei jaksa koko raporttia lukea, niin Fagerströmin artikkeliin kopioitu yhteenvetotaulukko antaa hyvän kuvan tuloksista.
Luomu pärjäsi systemaattisesti hyvin oikeastaan ainoastaan sarakkeessa "ekotoxicitet". Mutta miten se haitta sitten oli puolestaan mitattu? Pelkäänpä, että vain niin, että pelloilta (elintarvikkeista?) oli ylipäänsä löytynyt jotain pieniä määriä, jäämiä tavanomaisen viljelyn käyttämistä "myrkyistä". Ja määristä viis ja haitallisista vaikutuksista viis? En (vielä) saanut itse raportinkaan selostuksista ihan tästä selvää.
PS. klo 15:11: Elintarvikkeiden jäämistä ei ole kyse, koska raportti kertoo:
QuoteInom LCA skiljer man mellan ekologisk toxicitet (ekotoxicitet) och humantoxicitet. I denna rapport inkluderas endast ekotoxicitet.
Raportti myös myöntää, että arvio perustuu malleihin, joiden realismista ei välttämättä ole takeita.
Tästä - kummastakin asiasta, haitoista luonnolle tai ihmiselle - meillä kyllä jo onkin hyvin pitkä keskustelu:
Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.0)
Quote from: Jarrumies on 20.07.16 - klo:22:35
Ruotsissa keskustelussa nyt luomun ja tavanomaisen ympäristövaikutukset Livsmedelsverket'ille tehdyn uuden kirjallisuuskatsauksen perusteella:
Miljöpåverkan från konventionellt och ekologiskt producerade livsmedel, rapport 2 2016.pdf (PDF)
Sida - Rapporter 2016 - Uppdaterad 2016-06-22
Suora linkki:
http://tinyurl.com/jm8sztn
DN:ssä ensimäisen debattijutun kirjoittivat Torbjörn Fagerström, professor emeritus i teoretisk ekologi, ja Jens Sundström, docent i växtfysiologi:
http://www.dn.se/debatt/ekologiskt-jordbruk-har-aldrig-varit-battre-for-miljon/
Useita puheenvuoroja, joista oleellisin on tämä (Kersti Linderholm, agronomie doktor):
http://www.dn.se/debatt/repliker/viktigt-att-besluten-baseras-pa-vetenskap/
Torbjörn Fagerströmin ja Jens Sundströmín loppurepliikki kriitikoilleen ilmestyi eilen DN:ssä:
http://www.dn.se/debatt/repliker/vaga-sta-for-era-resultat/
En ehdi näitä ruotsista suomeksi kääntämään. Sen verran kommentoin kuitenkin, että jutussa mainittu 70 % (luomun sato verrattuna tavanomaiseen) on aivan liian varovainen. Tuottavuus Ruotsissa ei poikkea paljon suomalaisesta, jos otetaan luomun välivuodet yms. huomioon.
Iida Ruishalme lähtee myös tuosta Dagens Nyheterissä olleesta Fagerströmin ja Sundströmín artikkelista ...
Organic vs. conventional farming: Which has lower environmental impact? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/25/organic-vs-conventional-farming-lower-environmental-impact/)
... mutta laajentaa vielä vähän näkökulmaa.
Taas on tulossa tämä tapaus:
Tervetuloa juhlimaan Suomen luonnon päivää kalakohteissa ja luomutiloilla! (http://www.luonnonvarat.fi/aiheet/ymparisto/tervetuloa-juhlimaan-suomen-luonnon-paivaa-kalakohteissa-ja-luom)
QuoteTutustu Suomen luomutiloihin!
Luomu on ympäristöystävällistä, ja luomutuotannolla viitataan nimensä mukaisesti luonnonmukaiseen tuotantoon. Niinpä luomu sopii loistavasti yhdeksi Suomen luonnon päivän teemaksi.
Olisiko nyt tässä paikka kertoa, miten Ruotsissa?
Onpa tuossa jo itsessäänkin aikamoista päättelyä: kun "luomutuotannolla viitataan nimensä mukaisesti luonnonmukaiseen tuotantoon", niin siitä jatketaan "niinpä"! Ruotsiksi tuo olisi ollut vielä helpompaa, nimensä mukaisesti "ekologisk", niinpä ...
Mutta ei tuo Luonnonvarat-verkkolehden sivu - vaikka blogi väitti olevansa - tosiasiassa hyväksynyt kommentointia. Tätä minä yritin sinne lähettää:
***
Suomen MMM on aivan liiian hätäisesti ja oikeastaan ajattelemattomasti (ja luultavasti hyvin "poliittisin" perustein) valinnut luomutilat (taas) Luonnon päivän kohteeksi, koska se ei ole seurannut tutkimusta ja keskustelua Ruotsissa. Sieltä on tullut mm. tämä tieto:
Ruotsalaistutkimus: Luomuviljely lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalaistutkimus-luomuviljely-lis%C3%A4%C3%A4-ravinteiden-huuhtoutumista-vesist%C3%B6ihin-1.145827)
Myös Ruotsin Svenska Livsmedelsverket julkaisi ruoan ympäristövaikutuksista kirjallisuuskatsauksen, jonka pohjalta luomuviljelyä ei mitenkään voi pitää tavanomaista viljelyä parempana luonnon kannalta. Sen tuloksista saa kuvan tästä Iida Ruishalmeen artikkelista:
Organic vs. conventional farming: Which has lower environmental impact? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/25/organic-vs-conventional-farming-lower-environmental-impact/)
Artikkelista löytyy linkki alkuperäiseen julkaisuun ja Dagens Nyheterissä asiasta käytyyn keskusteluun.
Mutta sinänsä jo perustieto luomun huonosta tuottavuudesta olisi ollut jo peruste olla tuota tekemättä. Pro Luomulta saamme tiedon, että luomuviljely tuottaa vain noin 2% elintarvikkeistamme (vilja, maito, liha). Kuitenkin luomuhyväksytty viljelyla on n. 8% koko viljelyalasta.
Jos siis luomuviljellen tarvitsisimme nelinkertaisen viljelyalan nykyiseen verrattuna, on tuon viljelytavan juhliminen Luonnon päivänä, jonka tarkoituksena selvästi on kunnioittaa koskematonta luontoa, hyvin arveluttavaa, jopa "kornia".
***
Mutta enpä taida hyväksyä epäonnistumistani lähettämisessä. Kysynpä, miksei saa kommentoida! Kysyin, mailitse:
QuoteViestintäjohtaja Pekka Väisänen
Yritin kommentoida Luonnonvarat-verkkolehtenne artikkelia "Tervetuloa juhlimaan Suomen luonnon päivää kalakohteissa ja luomutiloilla!". Blogi tarjosi kommentointilokeroa, mutta sitten ei enää tarjonnutkaan mahdollisuutta viestini lähettämiseen.
Tämä lienee jokin atk:sta johtuva virhe. En voi uskoa, että kommenttien torjuminen olisi tietoista politiikkaanne.
Heikki Jokipii [jne.]
Tekniset vaikeudet sitten selvisivät. Nyt kommenttini siellä on. Yksinään, ja lukeeko sitä kukaan? Mutta oli se laitettava.
Samaan aikaan näistä luomutilavierailuista kerrotaan monessa paikassa netistä. Ilman meidän kommenttejamme. Lähempänä tuota päivämäärää varmaankin lehdistökin kertoo kiltisti asiasta, ja luultavimmin myönteisesti eli kritiikittömästi. Näin MMM pääsee ihan pelkällä tällä massalla kertomaan kansalle, että luomuviljelystä on muka luonnolle hyötyä.
PS: Tämä keskustelu oikeastaan kuuluu osioon, jossa se on jo aloitettu:
Viljely ei ole luontoa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=597.0)
(Mahdolliset kommentit siis sinne! Haluan toki moderaattorina välttää tiukkapipoisuutta - mutta kun en itsekään enää muista, mistä kaikesta missäkin triidissä on keskusteltu. ;D)
Vaikkei asian oikeasta laidasta ollakaan varmoja, kun asiasta kysytään, niin kummasti varmoja ollaan, kun tehdään ja perustellaan budjettiesitystä (MMM:n esityksestä vuodelle 2017, s. 17, lihav. HJ):
QuoteMaa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena.
Mutta nyt tuon ruotsalaisen tutkimuksen jälkeen on olemassa vankka epäilys sen suhteen, onko luomutuotannolla ravinnepäästöjä tosiasiassa vähennetty. Ja vähennetäänkö niitä sen avulla jatkossakaan.
Tuo luomun ansio tässä asiassa on nyt niin kova väite (vrt. muun Euroopan maatilat ja Ruotsi), että sen perustelut olisi syytä nähdä / esittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Tässä olisi nyt sopivaa määrärahaa vertailututkimuksen tekemiseen tuo em. ruotsalaistutkimuksen kanssa:
Rahoitusta saatavilla maatalouden ympäristövaikutusten tutkimukseen (http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Rahoitusta_saatavilla_maatalouden_ympari(41774)) (MMM, Syke)
Kun täältä katsoo, niin nämä tavoitteet toteutuisivat justiinsa ...
Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 (http://mmm.fi/mato)
... jos edes tarkkaan
tietäisimme, onko luomutukeen syydetyistä mittavista rahamääristä
mitään todelliista hyötyä ympäristölle.
Kun tällainen seminaari järjestetään ...
QuoteMATO-vuosiseminaarissa haistellaan uusia tuulia
Ensimmäinen MATO-vuosiseminaari ”Uutta matoa koukkuun: tutkimusta maatalouden ympäristövaikutusten hallintaan” järjestetään Helsingissä Säätytalolla 15.2. klo 12:00"16:30. Seminaariin voi ilmoittautua sähköisesti MATO-verkkosivujen kautta 31.1. mennessä.
Seminaarissa esitellään käynnissä olevien tutkimushankkeiden uusimpia tuloksia ja käydään keskustelua tutkimuksen ja politiikan yhteistyöstä. [...]
... niin siellä sopisi myös käydä läpi tuo em.
Ruotsin hankkeen (uudet) tulokset, ja hahmotella tämän vertailututkimuksen tekemistapoja. (Ruotsin tutkimuksen status oli muuten, kun keväällä asiaa käsittelimme, vielä "working paper". Tällä välin on voinut ilmestyä virallisempi versiokin?)
Quote from: Heikki Jokipii on 14.08.16 - klo:04:27
Vaikkei asian oikeasta laidasta ollakaan varmoja, kun asiasta kysytään, niin kummasti varmoja ollaan, kun tehdään ja perustellaan budjettiesitystä (MMM:n esityksestä vuodelle 2017, s. 17, lihav. HJ):
QuoteMaa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena.
Mutta nyt tuon ruotsalaisen tutkimuksen jälkeen on olemassa vankka epäilys sen suhteen, onko luomutuotannolla ravinnepäästöjä tosiasiassa vähennetty. Ja vähennetäänkö niitä sen avulla jatkossakaan.
Uudessa budjetissa vuodelle 2018 eivät luomun määrärahat juuri muuttuneet (aivan hiuksenhienosti ne vähenivät, ts. tuo yhteinen momentti, n. 9 miljoonalla). Samana oli pysynyt asian perustelukin:
QuoteMaaseutuohjelma sisältää toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Toimenpiteistä merkittävimmät ovat mom. 30.20.43 rahoitettavat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto. Nämä on sovitettu yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (1995"2013) tulokset osoittavat, että maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on vähentynyt.
Siinä on siis sama perustelematon vakuuttuneisuus, että luomutuotanto olisi tuohon vähenemiseen vaikuttanut, merkittävästi ja myönteisesti. Mitä minusta tuo mainittu tutkimus ei osoittanut.
Miksi muuten viitattiin vain tuohon vanhaan tutkimukseen? Eikö edellisessä puheenvuorossa mainitusta MATO-hankkeesta ole vielä saatu mitään tuloksia?
Kummasti sitten tuo ruotsalaistutkimus näyttää unohtuneen, vaikka se Suomessakin esille tuotiin, noin yhdessä vuodessa.
Mm. kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) ei tässä (7.7.17) näytä siitä koskaan kuulleenkaan:
Tavoitteena kirkas Itämeri (https://www.vihreat.fi/blogit/johanna-karimaki/2017/07/tavoitteena-kirkas-itameri)
QuoteKuluttajat kaipaavat lisää luomuruokaa ja toivonkin luomun edistämiseen hallitukselta vahvempaa panosta. Luomu vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista. Luonnonmukainen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja voi myös olla keino ravinnekuormituksen vähentämisessä. Vihreiden tavoitteena on, että julkisten keittiöiden ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä.
(lihav. HJ)
Samoin tietysti ne netissä olevat vanhat kirjoitukset, joissa luomun väitetään olevan juuri Se Keino, tököttävät yleensä paikallaan, ilman oikaisuja tai tietoa, että aivan toisenlaisiinkin tuloksiin on tultu.
***
Nyt on tarkistettava, onko edellä 16.1.17 mainitussa MATO-hankkeessa (http://mmm.fi/mato) saatu selville mitään relevanttia.
Tällä havaitulla epävarmuudella ...
Tutkija puolustaa maatalouden vesiensuojelutoimia: Kritiikki perustunut puutteelliseen tietoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.235377)
... on relevanssia otsikonkin keskustelussa.
PS. Tuossa mainitussa väitöskirjassa oli muitakin tuloksia:
Uutta tietoa vesiensuojelusta: Kipsikäsittely toimii, kosteikko ei toimi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.235395)
QuoteKosteikossa ravinteiden pidätys perustuu kasvillisuuteen. Kun kasvillisuus syksyllä kuolee, ravinteita ei enää pidäty.
Ja tämä:
QuoteMonissa tutkimuksissa talviaikaisen kasvipeitteisyyden on kuitenkin arvioitu lisäävän liukoisen fosforin huuhtoumaa. Tätä ei Valkaman tutkimuksen mukaan kuitenkaan tapahtunut.
"Tämän osalta havainnot olivat täysin yksiselitteisiä."
Liittyykö tuo suorakylvöön?
Tässä linkki Helsingin yliopiston uutiseen:
Mikä pysäyttäisi pelloilta valuvat ravinteet? 3 vesiensuojelumenetelmää vertailussa (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/mika-pysayttaisi-pelloilta-valuvat-ravinteet-3-vesiensuojelumenetelmaa-vertailussa)
Tämä viittaisi siihen, että kyllä, suorakylvöstäkin on vähän kyse:
QuoteKun peltoja jätettiin kyntämättä, niin peltojen halki virtaavan joen vesi kirkastui ja näin vähentyi erityisesti tulva-aikainen fosforikuormitus.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden liukoisen fosforin huuhtoumaa lisäävää vaikutusta on aiemmin todennäköisesti liioiteltu.
Tuolta löytyy linkki alkuperäiseen englanninkieliseen julkaisuun.
Jos edellä eli aivan a!uksi mainittu ruotsalainen tutkija tuli tulokseen, että suojakaista ei toimi, ja Valkama tulokseen, ettei kosteikko toimi, onko kyse samasta havainnosta?
Onkohan Valkama ottanut mitään kantaa luomuviljelyn? Tai voisiko hänen käyttämillään metodeilla ja laitteilla tutkia myös sen vaikutuksia? Suomessa.
Metodeja asian tutkimiseksi kehitetään ja hiotaan ympäri maailmaa:
Koneviesti: Yhdysvalloissa pelloilta karkaavia ravinteita tutkitaan pelloilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.235520)
Ja ilmeisesti kehittämiseen on ollut syytäkin:
Quote”Aiemmin analyysit perustuivat yleismittauksiin ja vesistöreiteiltä kerättyihin havaintoihin, sekä niiden pohjalta tehtyihin mallinnuksiin”, Rehm kertaa. Mittaukset olivat oikein tehtyjä, mutta eivät kyenneet yksilöimään ja liittämään yhteen todellisia pelloilla tehtyjä toimenpiteitä ja niiden suoria vaikutuksia päästöihin
Eikä usko jonkin tietyn toimenpiteen - kuten vaikkapa luomuun siirtymisen - itsestään selvästi myönteisiin vaikutuksiin ole ollut perusteltua. Eikä ole vieläkään, vaikka se ajatus yhä budjettikirjassa kummittelee (ks. edellä 11.08.17).
Tämäkin tulee sitten mielenkiintoiseen saumaan:
Suomen luonto ja ympäristönsuojelu joutumassa kärsijöiksi, kun EU aikoo leikata maataloustukia (https://yle.fi/uutiset/3-10207612)
Mainitaan mm. tuo kipsiniksi, ja se, ettei se saisi nyt rahoitusta. Mielenkiintoista on nyt se, ettei EU tiettävästi ole menettänyt luomuinnostustaan: saako luomu jatkossakin hövelisti tukea, vaikkei se ympäristöä suojelekaan?
Quote from: Heikki Jokipii on 22.05.18 - klo:03:41
Tämäkin tulee sitten mielenkiintoiseen saumaan:
Suomen luonto ja ympäristönsuojelu joutumassa kärsijöiksi, kun EU aikoo leikata maataloustukia (https://yle.fi/uutiset/3-10207612)
Mainitaan mm. tuo kipsiniksi, ja se, ettei se saisi nyt rahoitusta. Mielenkiintoista on nyt se, ettei EU tiettävästi ole menettänyt luomuinnostustaan: saako luomu jatkossakin hövelisti tukea, vaikkei se ympäristöä suojelekaan?
Tämän MT:n uutisen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.242931) mukaan:
Quote"[...] Kun olemme tilanteessa, jossa EU:n seuraavan rahoituskauden budjettikehystä ollaan parhaillaan tekemässä. Jo ykköspilarin tukiin tulee leikkauksia ja sitäkin vakavampaa on, että kakkospilarin tukiin tulee todennäköisesti suurimmat leikkaukset."
Kyseisen kakkospilarin määrärahoissa ovat muun muassa ympäristökorvaustuet ja ilmastotoimet ja eläinten hyvinvointituet.
"Siellä ovat myös luomutuet ja maaseudun kehittäminen. Juuri näitä asioita kuten ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia asioita sekä luomutuotantoa vihreiden mielestä on juuri pitänytkin tavoitella ja edistää."
(lihav. HJ)
Eikö luomutuotantoa siis EU:ssa nyt aiotakaan kehittää? Ainakaan (lisä)määrärahojen avulla? Ovatko luomutuet myös vaarassa?
Tässä luomu.fin johdantoartikkelissa on kommentoivaa ja kysyttävää:
https://luomu.fi/miksi-luomua/vesisto-ja-ilmastovaikutukset/
QuoteSuljettuun kiertoon
Suomessa luomun ilmasto- ja vesistöystävällisyyttä lisää se, että eläin- ja kasvintuotanto ei ole tavanomaisen tuotannon tavoin eriytynyt voimakkaasti eri osiin maata. Lanta käytetään hyväksi oman tilan pelloilla. Tutkijoiden mukaan maatalouden ravinnepäästöjen merkittävään vähentämiseen päästäänkin sulkemalla kasvinviljelyn ja karjantuotannon välinen ravinnekierto.
Luomussa jo käytössä oleva biologinen typensidonta on tutkijoiden mukaan merkittävä ekosysteemipalvelu, jolla voidaan tuottaa karjanlannan lisäksi tarvittava täydennystyppi.
Ensinnäkin: pitääkö tuo paikkansa ja missä määrin? Jossain määrin luomutuotannon täytyy olla eriytynyttä jo niiden lukujen varassa, että n. 5000 luomutilasta vain n. 1000 on eläintiloja? Niinpä valtaosa, n. 4000 luomutilaa
ei käytä oman tilan lantaa.
Toiseksi, tuossa karjanlanta tulee ikäänkuin taivaasta. Mistä typpi siihen tuli? Lehmä ei sitä ruoansulatuksessaan kehitä. Voisimmeko sanoa, että Haber-Bosch -menetelmä on merkittävä ekosysteemipalvelu, jolla voidaan tuottaa karjanlannan lisäksi tarvittava täydennystyppi?
Kolmanneksi, paljonko todella karjanlannan käytöllä saadaan päästöjä vähennettyä? Se nyt ainakin tiedetään, että lannalla on vaikeaa lannoittaa täsmällisesti.
Neljänneksi tietysti se, miten luomuruoka yleensä sitten taas syödään ihan eri paikassa kuin missä se tuotetaan. Se osa ravinteiden kierrosta ei takuulla ole luomussa suljettu (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=103).
Suomen Akatemia haluaa (13.8.2020) kertoa, että tämä olisi nyt tutkimusten tämänhetkinen lopputulos:
Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan? (https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/jos-kaikki-suomalaiset-siirtyisivat-luomuruokaan-miten-se-vaikuttaisi-maaperan-ja-vesistojen-tilaan/?ref=rns_tw)
QuoteKansainvälisissä tutkimuksissa vesistöihin kohdistuva typpikuormitus on osoittautunut luomutuotannossa matalammaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa pinta-alaa kohden tarkasteltuna. Suomessa Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Lemola on raportoinut samansuuntaisista tutkimustuloksista. Se tarkoittaisi etenkin peltojen lähivesistöjen tilanteen parantumista.
Jos vesistöjen ravinnekuormitusta tarkastellaan tuotettua satokiloa kohden, luomuviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus riippuu paljolti saavutetuista satotasoista ja tuotantosuunnista. Typen lisäksi tulee tarkastella myös fosforikuormitusta. Tästä aihepiiristä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimustietoa.
Tuomas Mattilan mukaan luomuviljelyn vesistövaikutuksien kokonaistilannetta tulisi tarkastella valuma-alue kerrallaan keskeisimmät päästölähteet tunnistaen.
Tästä ruotsalaisesta tutkimuksesta ei ilmeisesti ole kuultu:
Quote from: Jarrumies on 14.05.16 - klo:22:38
Nyt tuli kova tulos ruotsalaisesta tutkimuksesta.
Luomupeltojen typpi- ja fosforipäästöt suurempia hehtaaria kohden kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Huomatkaa siis hehtaaria kohden, ei pelkästään tuotettua määrää kohden.
Renare vattendrag utan ekologisk odling
Publicerad 2016-05-12 | Uppdaterad 2016-05-12
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen selvästi kiemurtelee omassa vastausosuudessaan. Hän on varmasti tietoinen siitä, että koko Suomen viljelyn siirtäminen luomuun romahduttaisi ruoan kokonaistuotannon. Mutta yrittää välttää tämän avointa tunnustamista spekuloimalla ruokavaliomuutoksista tms.
Nyt yritetään tällaista (Pro Luomu ym.):
Kevätkylvöt ovat käsillä, mutta kuinka voivat vesistöt? " Luomuviljely on yksi ratkaisu vesistöjen rehevöitymiseen (https://proluomu.fi/kevatkylvot-ovat-kasilla-mutta-kuinka-voivat-vesistot-luomuviljely-on-yksi-ratkaisu-vesistojen-rehevoitymiseen/)
Mutta lopulta on pakko myöntää tämä:
Quote”Luomuviljelyn aiheuttama typpikuormitus hehtaaria kohden on ollut pitkäaikaiskokeissa pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Toisaalta saadut luomusadot ovat olleet tavanomaista pienempiä. Tämän takia tuotettuun satoon suhteutettuna luomun ja tavanomaisen tuotannon kuormitus ovat olleet lähes samalla tasolla. Korkeammat luomusadot siis kääntäisivät tilanteen luomun eduksi, jos kuormitus ei kasvaisi. Kokonaisuudessaan biologisen typensidonnan hyödyntäminen, monipuoliset viljelykierrot ja torjunta-aineettomuus ovat luomun vahvuuksia, jotka säästävät myös energiaa, lisäävät biodiversiteettiä ja vähentävät kemikaalikuormitusta”, summaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Lemola.
Tässä triidissä esille tullut ruotsalaistutkimus halutaan siis kuitenkin ignoroida.
Ja ratkaisuun riittäisivät korkeammat luomusadot? Niinpä niin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg5017#msg5017).
Torjunta-aineiden ottaminen esille on silkkaa hämäystä. Mitä ne ikinä tekevätkään, ne eivät rehevöitä. Jos sataa, kemikaalikuorma lisääntyy: H
2O on kemikaali.
PS. Jos biologinen typensidonta olisi se autuaaksi tekevä juttu, voi siinäkin syntyä ... mielenkiintoisia uusia asetelmia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=727.msg27899#msg27899). Plus siitä, että tehoviljely nyt
kehittyy voimallisesti täsmäviljelyn suuntaan. Tähän tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg16617#msg16617). Mihin luomuviljelyssä on selvästi heikommat mahdollisuudet. "Pitkäaikaiskokeet" täytyy tehoviljelyn osalta tehdä uudestaan!
Tällaista kun ei luultavasti enää tai ainakaan jatkossa tapahdu (lihav. HJ):
QuoteRehevöityminen on merkittävä ongelma etenkin Suomen sisävesissä ja Itämeressä. Rehevöitymistä tapahtuu, kun veteen kulkeutuu liikaa typpeä ja fosforia. Ne ovat ravinteita, jotka suurina määrinä kiihdyttävät kasviston ja eläimistön perustuotantoa. Rehevöityminen näkyy järvissä ja vesistöissä esimerkiksi leväkukintoina ja levien määrän kasvuna, veden värin samentumisena, vesikasvien runsastumisena ja lajiston muuttumisena sekä haju- ja terveyshaittoina.