Heikki on esittänyt hyvän huomion, liittyen luomu"tutkimusten" raportointiin:
""Luonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden."
Tuo lausehan on tietysti jatkunut "kuin ...[jotakin]". Tai sen täytyisi, ihan kieliopillisesti, jatkua niin. Eihän komparatiivia voi käyttää noin.
Miten lause jatkuu ooikeasti? Arvaukseni on: ... kuin sen kylvöön on tarvittu siementä.
Naapurikylän luomuviljelijä pyysi eräänä syksynä minua kuivaamaan ruissatonsa. ”Luoja kahto hyväks antoo kakskymmentä hehtoo (hehtolitraa) ruista seihtemältä hehtaarilta”. (sanoi Luojasta leikillään... kyseessä ei ole kovin uskonnollinen henkilö) Hänen saamansa Sato, 20 hl, painaa kuivattuna noin tuhat kiloa. Se ei ihan riittäisi seitsemän hehtaarin kylvöön, eli SATOA TULI V,,HEMM,,N KUIN SEN TUOTTAMISEEN KULUI RUKIIN SIEMENT,, … Monimuotoisuutta oli pellolla ollut paljon, mutta entä jos kaikilla luomuviljelijöillä onnistuu näin monimuotoisesti?
Pitäisikö luomuviljelyn jatkuvuuden turvaamiseksi sallia luomuviljan kylvössä käytettäväksi osittain tavanomaistakin siementä? Muutenhan tuollaisella satotasolla käy niin, että vuosi vuodelta kylvettävä ala pienenee. (ja syödä ei kärsi yhtään!)
http://mattipekkarinen.net/repussa/biodivli/biodiv9.htm
Lähetin asiasta mailin Greenpeacen tiedotuspäällikölle Juha Aromaalle ja hän myönsi, että virhe on tapahtunut.
Hän vetosi eräisiin teknisiin muutoksiin ym. Ja lupasi tarkistaa, mitä alkuperäisessä lauseessa luki. *)
Rehdisti hän ilmoitti väliaikaisesti poistaneensa tämän lauseen …
Quote"Luonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden."
… (kunnes tarkistetaan alkuperäinen lähde) ja näin näyttää myös tapahtuneen.
Annoin satiirisen uutislinkkimme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=171) ja huomautin myös siinä mainitusta toisesta lauseesta:
Quote”Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.”
Pyysin myös siihen korjausta. Väliaikainen poisto toki käy " väliaikaisesti.
Kielioppivirheestä huomauttamisen ei pitäisi kaiketi " vaikka olisi joskus kiusallistakin " olla epäystävällistä?
***
Me olemme varmasti reiluja, ja teemme asianmukaiset selvennykset mainittuun uutiseemme. Kunhan saamme palautteen myös tähän toiseen lauseeseen. Eikö ole OK?
Errare humanum est.
_____________
*) pikkuisen pelkään, että myös
alkuperäisissä lauseissa oli käytetty tätä "absoluuttista komparatiivia", joka on englanniksi "null comparative" ja joka ei myöskään englanninkielessä ole oikeastaan kieliopillisesti ihan oikein (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparative#Null_comparative) tai ainakaan tässä yhteydessä hyväksyttävissä.
Jos taas tämä sivusto (http://www.greenpeace.org/usa/en/campaigns/genetic-engineering/our-vision/) on ollut lähtökohtana, niin sitten se on vähän pahempi ( :)) juttu: Suomen Greenpeace on silloin keksinyt tuottavuutta koskevat väitteensä ihan itse.
[lisäys 2.4.2011]
Yhteisymmärrys kielioppikysymyksistä Greenpeacen kanssa loppui kyllä siihen, ensimmäiseen kirjeeseemme.
Edelleen (6.4.2011 klo 19) siellä törröttää tämä toinen kritisoimamme lause, muuttamattomana eikä sitä ole myöskään (edes väliaikaisesti) poistettu:
Quote * Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.
En hyväksy, mutta tavallaan
ymmärrän asiaa. Koska kaikkien näiden
muiden Greenpeacen lauseiden …
Quote# Maanviljely tuottaa 14 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Luonnonmukainen viljely auttaa vähentämään näitä päästöjä ja helpottaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
# Geenimuuntelu tekee viljelijät riippuvaisiksi myrkyllisistä torjunta-aineista ja suuryritysten sopimuksista. Sen tuottamia riskejä ympäristölle ja ihmisille ei tunneta tarpeeksi.
# Pohjavesien saastuminen, kalastusalueiden pilaantuminen, torjunta-aineita kestävät tuhohyönteiset ovat vain osa kemikaaliriippuvaisen teollisen maanviljelyn vaikutuksista.
ja
Quote * Luonnonmukainen viljely pitää ruoantuotannon viljelijöiden käsissä ja poissa suuryritysten hallinnasta
* Luonnonmukainen viljely auttaa ilmasto-ongelmassa
* 2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta.
… järkevyys ja mielekkyys on luonnollisesti
kiinni siitä, onko luomumenetelmä yhtä tuottavaa kuin teho- tai GM-viljely. Jos se on, silloinhan on itsestään selvää, että luomua vaan. Mutta
jos se ei ole,
jokainen noista Greenpeacen teeseistä joutuu
aivan uuteen ”syyniin”. Se ei ehkä ole oikein hyvä lähtökohta ”kampanjalle”?
Koska ei sentään uskalleta väittää ihan ilmiselvää totuutta vastaan - eli väittää, että luomu olisi teho- eli tavanomaista viljelyä tuottavampaa - on pakko yrittää tuollaisilla keskeneräisillä lauseilla.
Ei tässä Greenpeacen jutussa kyllä muutenkaan ole ”kaikki ihan kotona”. Siinä kun etsitään perusteita …
QuoteLuonnonmukaisen viljelyn puolesta:
[…]
• 2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta. […]
Miten tuollainen tosiasia puhuisi jotenkin luomun puolesta?
Sehän itsessään kertoo, että myös maatalouden
työn tuottavuus *) on globaalisti vielä surkean alhaalla.
Kun otetaan huomioon, että maailmassa aikuisväestöä on noin 5 miljardia ja jos noin puolet heistä, eli 2,6 miljardia viljelijää pystyy tuottamaan ruokaa vain ”suurimman osan”, so. jonkin verran yli puolet ruoasta " niin hehän siis hädin tuskin pystyvät ruokkimaan itsensä ja perheensä.
Erityisesti merkillinen on tuo
”jo nyt”. Onko siis tavoitteena
lisätä maataloudessa työskentelevien määrää ja osuutta väestöstä?
Siis: miksi,
miksi ihmeessä tämä edellä mainittu ”jo nyt” vallitseva
surkea tilanne jotenkin puhuisi luomun puolesta? Sitä on todella vaikea tajuta.
***
Vertailukohdaksi:
USA:ssa noin 2 miljoonaa farmaria ruokkii 300 miljoonaa ihmistä.
EU:ssa nyt laajentumisen jälkeen luvut ovat niin, että noin 16 miljoonaa maataloudessa työskentelevää ruokkii 500 miljoonaa ihmistä.
______________
*) On
eri asia kuin maan tuottavuus: jos 10 viljelijää yhteisvoimin ottaa 10 tonnia (vaikka) maissia hehtaarilta,
maan tuotossa ei ole moittimista, mutta
työn tuotto on edelleen yhtä kehno kuin silloin, jos jokainen heistä saisi omalta 1 hehtaarin tilaltaan 1 tonnin (maissi)sadon.
Tästä problematiikasta on muuten täällä jo aloitettu oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=520.0).
[selvennys 8.4.2011]
Minä puolestani (vrt. Matti edellä) ehdotan tähän …
Quote * Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.
… jatkoa: ”kuin Australiassa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=30)”. Se sen täytyy olla. Tai en ole ihan varma,
vielä jäi se mahdollisuus, että tarkoitus siinä oli kertoa, että luomuviljely on noissa mainituissa maanosissa tuottavampaa kuin
Etelämantereella.
Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa....
.... (tukiaisten ansiosta) kuin rehellinen työnteko
tai: .... kuin liito-oravan nahkojen julkinen myynti Suomessa?
Matti
Miksiköhän satokaudelta 2010 ei ole luomusatotilastoja julkaistu ollenkaan?
http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
Löytyy kesä 2009 ja seuraava ilmestyy syksyllä 2011 vuoden 2011 sadosta ja tilasto julkaistaan loppuvuodesta 2011/alkuvuodesta 2012.
Mikä meni pieleen luomusadossa 2010, että yhtään riviä siitä ei pystytä julkaisemaan julkisesti?
Tämän lauseen …
QuoteSeuraava luomusatotiedonkeruu tehdään syksyllä 2011 vuoden 2011 sadosta ja tilasto julkaistaan loppuvuodesta 2011/alkuvuodesta 2012.
… voi todellakin tulkita niin, että vuoden 2010 tilasto jäisi ihan väliin.
Toinen,
myönteisempi tulkinta olisi se, että lopulta seuraava v. 2011 tilasto tulisi
jatkossa järjellisessä *) ajassa, eikä vasta seuraavan vuoden kesäkuussa, kuten tähän asti. Jolloin ensi kesäkuussa ilmestyisivät (perinteisessä aikataulussa) vielä v. 2010 tilastot, mutta
tämän vuoden tilastot jo tänä vuonna.
Siinä tapauksessa, että v. 2010 luomutilastot jäisivät julkaisematta … me
lupaamme, että asia ei jää siihen.
Miten asiassa ikinä on laita, kyseisen sivun tilaston vastuuhenkilöksi ilmoitettu Sirpa Kauppinen? Lähetänpä hänelle mailin. **)
Erittäin harhaanjohtavasta ilmaisusta oli joka tapauksessa kyse - ellei pahemmasta.
__________
*) joka ikisellä asian kanssa tekemisissä olevalla on tietokone netissä!
**)
PS. vähän myöhemmin: enpä taidakaan vielä sitä tehdä. Odotetaan kuitenkini kesäkuun loppuun
Mikäs onkaan sivuston kanta tähän tuoreehkoon väitöskirjaan:
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/6-2010/7-15-02-25
QuoteLuomuviljely voi luoda perustan tuottavalle ja kestävälle maataloudelle
Luomuviljely antaa tilastojen valossa vähemmän satoa peltohehtaaria kohden kuin tavanomainen viljely. Oikeilla viljelytekniikoilla luomuviljelyn satoja voidaan kuitenkin kasvattaa, selviää Paul Riesingerin tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Tässä linkki itse paperiin:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/61610/agronomi.pdf?sequence=1
Tuohon edelliseen törmäsin siis tämän artikkelin kautta:
http://www.skepsis.fi/lehti/2011/2011-1-heinonen.html
QuoteLuomuviljely " myyttejä ja tiedettä
Luennon toinen osa käsitteli luomuviljelyä, jota kohtaan Tammisola esitti hyvinkin kriittisiä mielipiteitä. Hän esitteli Tiken vuoden 2008 tilastoista laskettuja lukuja, joiden mukaan eri viljelykasvien hehtaarisato luomuviljelyssä on noin 50"60 % verrattuna tavalliseen viljelyyn Suomessa. Tammisolan mukaan luomuviljelyyn siirtyminen vähentäisi ruoan tuotantoa, ja peltohehtaarit eivät riittäisi väestön ravinnontarpeen tyydyttämiseen.
Tilastoja ei voi kuitenkaan käyttää eri viljelytapojen vertailuun, sillä satoisuuteen vaikuttaa monta eri tekijää, joiden vaikutuksia ei voida eritellä ja kontrolloida tilastoissa. Tämän vuoksi eri puolilla maailmaa on jo pitkään tehty laajamittaisia ja systemaatisia tutkimuksia, joissa eri viljelymuotoja ja niiden satoisuuksia vertaillaan tieteellisin menetelmin. Tammisola jätti nämä mainitsematta tyystin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston liki 30 vuotta jatkunut tutkimus on osoittanut, että kahden tärkeän viljelykasvin, maissin ja soijan, satoisuus on luomuviljelyssä aivan yhtä hyvä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Itse asiassa maissisato oli luomuviljelyssä kymmenen kuivan satokauden aikana keskimäärin 22 % parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä lannoitteita, joiden valmistaminen on kallista ja kuluttaa paljon energiaa. Cornellin yliopiston tutkimuksessa luomutuotanto kulutti 30 % vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely. Näin luomuviljelyssä saadaan myös minimoitua lannoitteiden aiheuttamat laajamittaiset ympäristöhaitat, kuten pohjavesien ja vesistöjen saastuminen ja rehevöityminen.
Luomuviljelyn ehkä tärkein hyötypuoli on kuitenkin maaperän säilyminen viljelykelpoisena, joka mahdollistaa kestävän maatalouden. Cornellin yliopiston tutkimus osoitti maaperän eroosion olevan vähäisempää luomuviljelyssä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Maaperän laatua seurattiin mittaamalla kahdeksaa eri parametria, jotka osoittivat luomuviljellyn maan parantuvan ja rikastuvan (esimerkiksi kasveille tärkeän typen pitoisuus kasvoi 8"15 %), kun taas perinteisesti viljelty maa menetti ravinteita eroosion ja huuhtoutumisen seurauksena. Maaperän köyhtyminen on yksi perinteisen tehoviljelyn ongelma, jonka takia moni asiantuntija ei pidä tätä viljelymuotoa kestävänä.
Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös satoisuuteen perinteisesti viljeltyä peltoa muutettaessa luomutuotantoon. Vie jonkin aikaa, että ravinteet saadaan rikastettua takaisin maaperään ja satoisuus saavuttaa optimitason. Cornellin yliopiston tutkimuksessa tämä viive oli neljä vuotta. Tällainen viive on yksi tekijä, joka vääristää Tammisolan esittämiä yksinkertaisia vertailutilastoja.
Luomuviljelyn tulevaisuus Suomessa
Myös Suomessa on tutkittu luomuviljelyä tieteellisesti ja pyritty erittelemään tekijöitä, jotka vaikuttavat sen satoisuuteen. Tammisola jätti mainitsematta Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen tuoreen (v. 2010) väitöskirjan juuri tästä aiheesta. Paul Reisinger totesi väitöskirjassaan, että satoisuutta heikentää usein luomuviljelyn menetelmien heikko ymmärrys ja käyttö, mutta asiantunteva luomuviljely voi olla aivan yhtä tehokasta kuin perinteinen lannoitteita käyttävä maanviljely Suomessa. Syy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.
Suomessa voisi olettaa olevan erityisen hyvät olosuhteet luomuviljelylle, sillä täkäläisessä ilmastossa erilaiset kasvitaudit ja tuholaiset menestyvät huonommin kuin lämpimämmissä maissa. Täten yksi luomuviljelyn haaste, tuholaisten torjunta ilman kemiallisia torjunta-aineita, on täällä helpompaa kuin monessa muussa maassa.
Tammisola otti myös kantaa luomutuotteiden hintoihin Suomessa. Hän totesi, että Suomi on kalliin ravinnon maa, ja täällä vallitsee ruoka-asioissa varakkaiden ja vähävaraisten perheiden välillä suurempi epätasa-arvo kuin muissa maissa. Pienituloiset syövät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia, joiden hintojen nousu vähentäisi kulutusta entisestään ja siten heikentäisi ihmisten terveyttä. Täten esimerkiksi syöpäriski voisi kasvaa, sillä hedelmillä ja kasviksilla näyttäisi olevan merkitystä ainakin joidenkin syöpätyyppien ehkäisyssä.
Tammisola oli itse selvittänyt eri kasvisten hintoja yhdessä myyntipisteessä (Stockmann Herkku) Helsingissä maaliskuussa 2009 ja todennut, että luomuviljeltyjen kasvisten hinnat olivat paljon korkeampia (peruna 175 %, banaani 185 %, bataatti 490 %, lanttu 580 %) kuin tavallisten. Tammisola totesi, että ”luomu nostaa kasvisten kuluttajahinnat 2"6 -kertaisiksi Suomessa”.
On selvää, että tällä hetkellä luomutuotteet ovat tuskallisen kalliita Suomessa. Tässä yhteydessä voisi kuitenkin pohtia hintojen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa viljelymenetelmien kehittymisen ja luomutuotannon yleistymisen myötä. Mahdollista hintakehitystä voi arvioida tarkastelemalla maita, joissa luomutuotanto on nyt laajempaa ja kehittyneempää kuin Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luomukasvisten vähittäismyyntihinnat ovat tällä hetkellä tyypillisesti noin 20"30 % korkeammat kuin tavallisten kasvisten, ja joidenkin tuotteiden kohdalla hintaerot ovat jo mitättömän pieniä.
Tammisolan yli kaksi tuntia kestänyt luento otettiin vastaan mielenkiinnolla ja se herätti paljon kysymyksiä ja vilkasta keskustelua yleisön keskuudessa. Hänen esittämänsä näkemykset olivat kuitenkin sen verran kiistanalaisia, että jotkut yleisön jäsenet olivat selvästi eri mieltä luennoitsijan kanssa. Nämä näkemyserot ulottuvat varmasti laajemmallekin, sillä Tammisola näyttää olevan eri linjoilla kuin geenimuunneltujen lajikkeiden ja luomuviljelyn tulevaisuuden suuntaa ohjaavat tahot, kuten maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Myös ulkoministeri Alexander Stubbin asettama ja Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuuskunta näki luomutuotannon tärkeänä osana Suomen maatalouden kehitystä ja tulevaisuutta.
Kirjoittaja on FT, joka on työskennellyt tutkijana molekyylibiologian alalla 30 vuoden ajan.
Skepsis on mielestäni varsin kunnioitettava järjestö, joten olisi kiva kuulla tämän sivuston kommentit tähän tekstiin, mahdollisimman yksityiskohtaisesti tietenkin.
Ensimmäinen kommenttini tähän:
QuoteTilastoja ei voi kuitenkaan käyttää eri viljelytapojen vertailuun, sillä satoisuuteen vaikuttaa monta eri tekijää, joiden vaikutuksia ei voida eritellä ja kontrolloida tilastoissa.
Ruotsissa ja Suomessa on otettu
edustava otos kaikista luomutiloista, kyse ei ole yksittäisistä tiloista.
Perinteisesti "vaihtelevat olosuhteet" on aina tilastollisessa analyysissä pyritty ja kyetty "hanskaamaan" satunnaisotannalla.
Jos tällaisia tilastoja ei voi käyttää tälläkään tavalla viljelytapojen vertailuun, mitä sitten voi?
Näin voi olla, ehkä
QuoteSyy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.
... mutta tämä väite vaatii dokumentointia, pelkkä väite ei riitä.
Olenpa jopa juuri äskettäin kysynyt TIKEstä, onko heidän aineistossaan tietoa siitä,
kuinka kauan luomuviljelijä on alalla ollut. Valitettava vastaus: ei ole.
Toisaalta on myös kyse siitä, mihin verrataan: tuskin halutaan vertailukohdaksi yhä vielä käytävien satotasokilpailujen voittajia. Jonkun koetilan (Cornell) tulokset voivat olla kyllä mielenkiintoisia, mutta missä sovellukset? Yli 20 vuotta tutkittu, saatu parempia satoja - eikä näy missään "kentällä".
Skepsis on omalla alallaan ihan hieno uskottava järjestö, mutta tässä asiassa se ei anna mitään arvovaltaa ko. kirjoitukselle.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.06.11 - klo:12:54
Näin voi olla, ehkä
QuoteSyy luomuviljelyn näennäiseen tehottomuuteen satotilastoissa ei siis johdu luomumenetelmistä itsestään, vaan siitä että mukana on aloittelevia ja taitamattomia viljelijöitä.
... mutta tämä väite vaatii dokumentointia, pelkkä väite ei riitä.
Dokumentointi löytynee linkkamastani väitöskirjasta, tai sitten Helsingin yliopiston seulasta pääsee läpi liian heppoisin perustein. En ole vielä ehtinyt katsella sitä tarkemmin, mutta tuossa Skepsiksen artikkelissa viitataan nimenomaan siihen, samoin yliopiston kotisivuilla. Tästäkään hommasta mulla ei ole tarkempaa tietoa vielä, joten olisin kiitollinen jos jaksat käydä tätä pikkuhiljaa läpi. Tuossa artikkelissa oli muitakin mielenkiintoisia pointteja.
Hyvä vaihtoehto olisi myös kutsua tuon Skepsis-artikkelin kirjoittaja tänne vaihtamaan ajatuksia? Sähköposti löytyy ainakin täältä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2711940/
Quote from: Heikki Jokipii on 12.06.11 - klo:12:54
Skepsis on omalla alallaan ihan hieno uskottava järjestö, mutta tässä asiassa se ei anna mitään arvovaltaa ko. kirjoitukselle.
Pointtina ennemminkin se, että järjestö olisi tod.näk. kiinnostunut tarkemmasta tiedosta, jos jollain on sellaista tarjota.
Heinonen:
Quote[...]Maaperän köyhtyminen on yksi perinteisen tehoviljelyn ongelma, jonka takia moni asiantuntija ei pidä tätä viljelymuotoa kestävänä.
Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös satoisuuteen perinteisesti viljeltyä peltoa muutettaessa luomutuotantoon. *) Vie jonkin aikaa, että ravinteet saadaan rikastettua takaisin maaperään ja satoisuus saavuttaa optimitason.[...]
Eli: jos maaperään
lisätään (tehoviljely, lannoitteet) ravinteita, ne
vähenevät maaperästä?
Tämän asian selittämisellä tämä Skepsis-artikkelin kirjoittaja voisi täällä
aloittaa. Tervetuloa.
_________
*) Toinen selitettävä asia: miksi tämä oletettu "köyhtyminen" aina tulee esille
juuri siinä kohtaa, kun siirrytään luomutuotantoon ... ei koskaan ennen?
Cornellin yliopiston mukaan (ks. edellä) luomuviljelty maa saavuttaisi jonkun optimitason 4 vuodessa.
Kun EU:ssa ja Suomessa vaaditaan 2-3 vuoden siirtymäaika, niin voidaan sanoa, että ne pellot, joista tilastoitu luomusato saadaan, keskimäärin jo ovat tällä 'optimitasolla'. Eli selitystä pienemmille sadoille pitää täällä etsiä muualta.
Vaaditaanpa luomusopimuksissa myös näyttöä pätevyydestä viljelijänä! Niinpä myös sen puutteeseen vetoava selitys (ks. edellä) pahasti ontuu.
PS. Koetilojen tulosten yleistämiseen: miksi investoida kalliisiin "teollisiin" polkupyöriin, kun "koeolosuhteissa" on selvästi osoitettu, että ihminen pystyy ihan ilman, "luonnonmukaisesti" juoksemalla, liikkumaan yli 36 km tuntivauhtia?
Quote from: Tarkkailija on 06.05.11 - klo:10:49
Miksiköhän satokaudelta 2010 ei ole luomusatotilastoja julkaistu ollenkaan?
http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
Löytyy kesä 2009 ja seuraava ilmestyy syksyllä 2011 vuoden 2011 sadosta ja tilasto julkaistaan loppuvuodesta 2011/alkuvuodesta 2012.
Mikä meni pieleen luomusadossa 2010, että yhtään riviä siitä ei pystytä julkaisemaan julkisesti?
Nyt on kesäkuu lopussa ja luomutilastoja ei ole TIKE/Matildan sivuille ilmestynyt. Sitten löysin sieltä tiedon, että luomutilastoja tehtäisiin 1-2 vuoden välein. Eli Tarkkailija oli oikeassa.
(Miksi
ihmeessä tällaisella epäsäännöllisella otannalla? Tilastotieteellisesti se on ihan pähkähullua. Eikä tällaisen
otokseen perustuvan tiedon keräämisenkään pitäisi olla ylivoimaisen kallista?
Tavanomaisen sadon tilastot jatkuvat edelleen vuosittaisina.)
Voi kyllä Tarkkailijan tavoin ihmetellä asiaa.
Tavanomainen sato v. 2010 oli aika huono. Luomusato v. 2009 oli aika hyvä. Tuoreen luomutilaston puuttuessa on vaarana, että näitä satoja yritetään verrata, kun luomun tuottavuudesta kiistellään. Kiitos Tarkkailijallle tästäkin näkökohdasta eli tämän riskin esille tuomisesta (tuli yksityismailissa)!
Kun tietoa ei ole kerätty ja julkistettu, jää todellakin mieltä kaihertamaan epäilys, että menikö luomusato v. 2010 niin
täydellisesti "penkin alle", ettei sitä (poliittisista tms. syistä)
haluta kansalle kertoa. En väitä, että näin olisi laita, mutta mihinkä nyt asiassa tukeudut, tilastojen puuuttuessa, ko. "kaihertavaa"" ajatusta vastaan tai sen puolesta?
Pitkällä viiveellä Greenpeace näyttää nyt ottaneen varteen kieliopillisen kritiikkimme. Edellä kritisoitu lause (eri maanosista) täällä (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/kestava-maatalous/ratkaisut/) näyttää nyt olevan muodossa:
QuoteLuonnonmukainen viljely on eurooppalaisten, afrikkalaisten, aasialaisten ja amerikkalaisten tutkimusten mukaan kemiallisiin lannoitteisiin perustuvaa viljelyä tuottavampaa viljelijälle.
Nyt se on suomea. Mutta ... mitä siinä nyt kerrotaan? Tuottavampaa
viljelijöille? Miten? Kaikissa noissa maanosissa - tutkimusten mukaan siis - luomuviljelijät ehkä (korotetuilla hinnoilla ja/tai valtion tuella) tienaisivat enemmän?
No, joka tapauksessa
siinä ei nyt kerrota, että hehtaarisadot olisivat suuremmat. Vaikka valitettavasti huolimaton lukija sen voi edelleen niinkin ymmärtää.
Eikä sitä hehtaariväitettä lopulta ole siellä muutettukaan. Laitettu ehkä toisen paikkaan. Vai oliko tämä siellä alunperinkin? Mutta täällä (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/kestava-maatalous/maatalouden-ongelmat/) se edelleen törröttää:
QuoteLuonnonmukaiset viljelymenetelmät voivat tuottaa 30 prosenttia enemmän ruokaa hehtaaria kohden.
(Siinä asian voi - juuri ja juuri - tulkita järkeväksi komparatiiviksi, koska edellisessä kappaleessa puhuttiin tehoviljelystä.
Täysin toinen asia on lauseen totuus.)
Samalla sivulla esitetty väite …
QuoteNämä ovat kysymyksiä, joiden parissa Greenpeace työskentelee päivittäin.
… on kyllä selvästi paikkansa pitämätön.
Ainakin Suomen Greenpeacen osalta, jolla ei taida olla asiassa muuta toimintaa kuin näiden muutaman nettisivun (laiska) ylläpito.
Mutta se on lopulta hyvä juttu. Ovatpahan ainakin poissa sellaisesta selkeästä pahanteosta, rikoksesta, johon Australian Greenpeace syylllistyi, tuhotessaan GM-koeviljelmiä.
Niinpä kuitenkaan ei liene ”kustannustehokasta” lähettää uutta kritiikkikirjettä sinne. Tämä riittänee, että asia on todettu täällä.
***
Siellä muuten
edelleen on myös tuokin huimaava lause " muka luomun puolesta " että …
Quote2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta.
Joka käytiin täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=571.msg2016#msg2016) jo lävitse. Tämä on … osittain tämä on ihan
sekopäistä!
Suomen satotilastot v. 2011 on nyt julkaistu, ja luomutilastot myös.
Löytyvät sieltä tutusta vanhasta paikasta, Tike/Matildasta.
(Minulla on nyt pieniä teknisiä vaikeuksia nettiyhteyden kanssa. Voisiko joku muu linkata tilastot tänne? Ja aloittaa kommentoinkin ....)
PS. tänään (kun sain nettiongelmat selvitettyä):
Satotilasto löytyy siiis täältä (http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4). Luomusatoihin pääsee linkista vasemmalla.
Syysvehnässä tavanomainen pääsi komeahkoon keskimääräiseen hehtaarisatoon, Suomen oloissa: 4 400 kiloa.
Luomu pääsi samassa lajissa tulokseen 1910 kiloa. Joka on siis 44% tavanomaisen tuloksesta. Ainakin tämän viljan kohdalla luomuviljelijät saavat kyllä kovasti yrittää, ennenkuin pääsevat MTT:n tutkija Kauko Koikkalaisen uumoilemaan 80% tulokseen, sitten siellä "Luomu-Suomessa".
Kiitos!
Tässä on linkki luomun satomääriin vuosilta 2006-2011:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2006_-_2011_kuva.pdf
Hyvin samanlaiselta näyttää kuin muinakin vuosina, luomun sisällä seosviljan ja vehnän kohdalla näyttää olevan isoin kasvu. Herne, rypsi, ohra ja kaura laskussa. Muut suurinpiirtein tasoissa.
Vuoden 2010 luomusatoa ei ole saatavilla seuraavasta syystä:
QuoteVuoden 2010 luomusatoa ei ole tilastoitu johtuen suuresta maatalouslaskentatutkimuksesta.
Tämmöiset oli ilmoitettu pääkohdiksi:
QuotePääkohdat
Luomuviljaa tuotettiin yhteensä 82 miljoonaa kiloa. Määrä on 2 % Suomen koko viljantuotannosta ja yli 2 miljoonaa kiloa enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Luomuvehnän sato oli 15 miljoonaa kiloa eli 2 % koko vehnäntuotannosta.
Luomurukiin sato oli 7 miljoonaa kiloa eli 9 % koko rukiintuotannosta.
Luomuohran sato oli 8 miljoonaa kiloa eli alle 1 % koko ohrantuotannosta.
Luomukauran sato oli 38 miljoonaa kiloa eli 4 % koko kaurantuotannosta.
Valkuaiskasvia sisältävän luomuseosviljan sato oli 10 miljoonaa kiloa, mikä on lähes 3 miljoonaa kiloa enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Luomuhärkäpavun sato oli 3 miljoonaa kiloa eli 15 % koko härkäpaputuotannosta.
Luomuviljan pinta-alasta 7 % korjattiin tuore- tai vihantaviljana.
Tämä pisti silmään:
QuoteTiedot kerätään otantatutkimuksena luomuviljelijöiltä täysin luonnonmukaisessa tuotannossa olevalta peltoalalta (ei sisällä siirtymävaiheen tuotantoalaa).
Mukana ei siis pitäisi olla kokemattomien tunareiden (tai potentiaalisten aloittelijoiden) yrityksiä vääristämässä tilastoja.
Tässä Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa ...
Kaksi prosenttia Suomen viljasadosta luomua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaksi-prosenttia-suomen-viljasadosta-luomua-1.12549)
... tästä asiasta meillä on oikein hyvä esimerkki siitä, miten kirjoittaa varsinaisesti valehtelematta, ja samaan aikaan kuitenkin olla tuomatta (turhaan) esille totuutta.
Kirjoitetaan ...
QuoteLuomuvehnää tuotettiin lähes 15 miljoonaa kiloa, yli kaksi miljoona kiloa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
... mutta ei kerrota, miten surkeat olivat vehnäsadot tavanomaiseen nähden (ks. edellä).
Kirjoitetaan (otsikossa) miten
kaksi prosenttia Suomen viljasadosta on luomua. Mutta ei - samassa yhteydessä - kirjoiteta, miten
3,9 prosenttia viljapelloista on luomua. Siinä olisi joku saattanut erehtyä jotain laskemaan ...
Quote from: Ufomaster on 04.03.12 - klo:08:52
Vuoden 2010 luomusatoa ei ole saatavilla seuraavasta syystä:
QuoteVuoden 2010 luomusatoa ei ole tilastoitu johtuen suuresta maatalouslaskentatutkimuksesta.
Kuulostaa kyllä verukkeelta ja myöhemmin keksityltä selittelyltä, kun tavanomainen sato samaan aikaan tutkittiin.
Löysin jälkikäteen tällaisen uutisen ...
Luomusato on kärsinyt helteistä (http://yle.fi/alueet/tampere/2010/08/luomusato_on_karsinyt_helteista_1891540.html)
... joka antaisi tukea sille epäilykselle, että luomusato 2010 meni erityisen pieleen.
Greenpeace näyttää nyt
muuttaneen lauseen ...
Quote”Luonnonmukainen viljely on tutkimusten mukaan tuottavampaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.”
... tähän muotoon:
Quote"Luonnonmukainen viljely on eurooppalaisten, afrikkalaisten, aasialaisten ja amerikkalaisten tutkimusten mukaan kemiallisiin lannoitteisiin perustuvaa viljelyä tuottavampaa viljelijälle."
Nyt täytyy
kiittää siitä, että "luomugrammatiikka" on korjattu, ja siinä todella kerrotaan vertailukohta.
Mutta samalla ajatusta on hiukan mutta
ratkaisevasti muutettu.
Tuon voi nyt tulkita niin, että (vaikkapa lannoitteiden hinnan säästämällä) viljely tulee
taloudellisesti edullisemmaksi viljelijälle. Tai sen voi tulkita vaikka niin, että kyseiset viljelijät tienaavat, kun myyvät luomutuotteensa kalliimmalla eurooppalaiilla ja amerikkalaisilla markkinoilla.
Eli
hehtaarituotosta ei enää puhutakaan (vaikka siitä ei
tarkkaan otaen puhuttu alkuperäisessä versiossakaan, mutta miten muuten sen voisi ymmärtää?)
***
Edelleen ko. sivulla muuten silti kummittelee tuo käsittämätön lause, ikäänkuin luomun perusteena:
Quote2,6 miljardia pienviljelijää tuottaa jo nyt suurimman osan mailman ruoasta.
(tästähän oli jo edellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=571.msg2016#msg2016))
Ja sitten siellä on vielä tämä toinen, oikeastaan yhtä käsittämätön:
QuoteLuonnonmukainen viljely pitää ruoantuotannon viljelijöiden käsissä ja poissa suuryritysten hallinnasta
Vai onko se ollut niin, Matti, että kun
et ole luomuviljellyt, olet ollut helisemässä näiden
suuryritysten suhteen, jotka ovat tulleet valtaamaan maatilaasi? Niitä on täytynyt koko ajan häätää pois pihalta, pellolta ja navetasta, ja kylänraitilta öisin kyttäämästä? Vai onko tilasi peräti
joutunut suuryrityksen (Monsanto? Syngenta? BASF?) hallintaan (etkä vain ole minulle siitä kehdannut kertoa)?
Luomuviljely on saanut sellaisia piirteitä, että itsekkin luomuviljelijänä kyseenalaistan koko menetelmän. Lähinnä ei ole luomuviljelyä ja tavanomaista, vaan on hyvin ja huonosti harjoitettua maataloutta. Luomuviljelyssä on kaksi piirrettä... tuki viljelijät ja sitten oikeasti yrittävät.. Uutena trendinä on luomumaito ym. muut korkeampaa hintaa tavoittelevat karjatilat. Luomukotieläintuotanto ei ole enää pienten laiduntavien tilojen juttu vaan isot maito(jopa robottitilat, jossa lehmät viettävät koko tuotantokautensa seinien sisällä) tuottavat ison osan tuotteista. Yleisesti en hyväksy luomutuotantoa ilman monipuolista laidunnusta. Luomu on eläintuotannossa mielestäni enemmän eläinten hyvinvointiin keskittyvä asia ja varsinkin pienillä tiloilla (metsä- ja ranta) laiduntamisen kautta tuoma oma ekosysteemin rakentuminen.
Tosiasia on, että viljan(yleensä yksivuotisten) viljely ei ole järkevää ilman (väki)lannoitusta, ravinnetarve esim 90kg /N lannoitus 0 kg /N, vaikka nurmi kasvaakin kohtuullisesti ilman panostusta typensidonnan avulla. Toivosin että luomutuotannossa tulisi lannoitus- kalkitus- salaojituspakko, jolla saataisiin karsittua turhat vesakonviljelijät pois(pelto todelliseen hyötykäyttöön). Lannoitus voisi olla karjanlantaa tai muuta eloperäistä lannoitetta. Kaikki viherlannoitus nurmet minimiin sekä avokesannointi vain ääritapauksissa. On totta, että luomu on huonosti viljeltynä ympäristön kannalta haitallisempaa kuin normaalisti viljelty tavanomainen mutta kyllä oikein viljeltynä siinä on myös potentiaalia. Jos luomua viljelisi kunnolla ei oikeestaan luomutukiaisia edes tarvittaisi eli periaatteessa luomutuki pitäisi siirtää suoraan tuotteen hintaan ja tuen muutenkin pitäisi olla tuotossidonnainen.
Ylläpitäjien kannattaa tutustua suomen parhaimpiin luomutiloihin(joita on harvassa) ja tuoda esille mitä oikealla viljelyllä ja ammattitaidolla voidaan saada...
Heikki kysyi:
"Vai onko se ollut niin, Matti, että kun et ole luomuviljellyt, olet ollut helisemässä näiden suuryritysten suhteen, jotka ovat tulleet valtaamaan maatilaasi? Niitä on täytynyt koko ajan häätää pois pihalta, pellolta ja navetasta, ja kylänraitilta öisin kyttäämästä? Vai onko tilasi peräti joutunut suuryrityksen (Monsanto? Syngenta? BASF?) hallintaan (etkä vain ole minulle siitä kehdannut kertoa)?"
Joo kyllä on myönnettävä, ainakin osittain:
Ymmärtääkseni tulin kerran syksyllä yömyöhällä viljankuivaamoa valvoessani jopa siepatuksi ja huumatuksi. Paitsi minua, tapaus järkytti vaimoanikin niin syvästi, ettei hän kahteen vuorokauteen pystynyt puhumaan minulle mitään!
Kyseessä eivät olleet ulkoavaruuden oliot, kuten näissä Monsanto-operaatioissa useasti virheellisesti luullaan (http://www.youtube.com/watch?v=xXEiCmaRUcc), vaan Maan Viholliset. Eiväthän alienit ole savolaiskaurasta kiinnostuneita, tietenkään. Eihän raketit ole hevosvetoisia. Kyllä kyseessä oli julma monikansallinen hirviöyhtiö. Se sama, joka estää amerikkalaisia toteuttamasta itseään perinteisesti: kitkemällä ja kuokkimalla luonnonmukaisesti.
Se on pakottanut nöyrät yhdysvaltalaiset tilalliset, ressukat (http://www.koeller.com/about.html), orjikseen. Afrikkalaiset onnekseen ovat vielä itsenäisiä, "kuivilla" (http://www.google.fi/imgres?hl=fi&sa=X&biw=1680&bih=904&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=EdXb-bzgouPVLM:&imgrefurl=http://wtolife.blogspot.com/2011/09/elise-nalanhata.html&docid=_3nBlAYMZEtdqM&imgurl=http://visionaryartistrymag.com/wp-content/uploads/2011/08/so11.jpg&w=590&h=389&ei=vKZcUNf0JMb64QSoqYDICA&zoom=1&iact=hc&vpx=668&vpy=240&dur=1572&hovh=182&hovw=277&tx=160&ty=97&sig=113381717111754333989&page=1&tbnh=154&tbnw=234&start=0&ndsp=29&ved=1t:429,r:11,s:0,i:130).
Kyseessä ovat samat tahot, jotka tuottavat ns. GM-hyppymaissia. Se on vielä paljon arvaamattomampi ja levottomampi kuin kaikkien tuntema popcorn (http://www.youtube.com/watch?v=DBYjZTdrJlA). Saattaa siirtyä yhdessä yössä jopa kymmenen kilometriäkin. Kun yksi viljelijä intialaiskylällä ostaa semmoisen siementä, on sitä kohta hänen veljillään ja serkuilla pellossa jopa toisessa osavaltiossakin! Aivan mahdoton on pidätellä semmoista vikkelää hirviömaissia saastuttamasta peltoja.
Eli tämäkin sinun jylhä todistajanlausuntosi siitä, miten käy, ellei luomuviljele, on nyt siinä, Greenpeacen edelleen käytettäväksi. Luomuviljelemättömyys ei siten ole vaarallista siis ainoastaan Afrikassa vaan myös syvällä Savossa. Että ne kansainväliset jättiyritykset sitten kerkiävät! Siellä kun käytiin, niin ajattelin (helsinkiläisenä), että olisi ollut niin turvallisen syrjässä, etteivät olisi löytäneet.
***
Eli jos palautetaan tämä keskustelu kuitenkin tosikkomaisemmalle linjalle: Greenpeace tohtii esittää tosina ideoita, jotka ovat yhtä realistisia kuin nämä tässä meidän parodioinnissamme. Mutta me, me tiedämme, milloin meillä on kyse parodiasta.
Ensi kesänä pitää järjestää perusteellinen tehoisku sen selvittämiseksi, mitä hämäräperäistä Savon mystisessä kesäyössä oikein tapahtuukaan. Yhdistyksemme kovin kommandoryhmä siis toimeen! Varatkaa Heikki ja Anja riittävästi aikaa kalenterista. Emme lepää, ennenkuin sieppaus- ja huumausasiat on perusteellisesti selvitetty.
Vakavammin sanoen: Geenimuuntelun vastustaja-osapuoli hokee ja monistaa liturgiaansa, pelotteluaan niin tehokkaasti että osa heistä uskoo itsekin jo. Harmittaa meidän eurooppalaisten ja varsinkin afrikkalaisten osa, kun hyvät tuotannon työkalut hylätään ennenkuin ne edes on kokeiltu.
Mutta nyt ilmeisesti on tehty läpimurto, näin ainakin todistaa "Puutarhakompiaisia"-blogin kirjoittaja artikkelissaan "Kasveille ruokaa" (http://puutarhakompiaisia.blogspot.fi/2014/02/kasveille-ruokaa.html) (lihav. tässä HJ):
QuoteLannoituksesta löysin hyvän artikkelin tukemaan tätä omaa lannoittamattomuuttani, tai paremminkin sitä, että minunkin pitäisi lannoittaa. Eräässä nettijulkaisussa nimittäin kerrotaan tutkimuksesta, jossa verrataan luonnonmukaisella lannoitteella lannoitettua kasvia lannoittamattomaan kasviin. Kyseessä oleva kasvi oli tomaatti, ja tuloksena oli, että tällä tutkimuksessa olevalla luomu-lannoitteella lannoitetut tomaatit tuottivat 10 % enemmän hedelmiä, kuin lannoittamattomat yksilöt.
Ja todellakin, sivusto
pystyi viittamaan eteenpäin tähän vallankumoukselliseen tutkimukseen:
Organic Fertilizer Shows Improved Results (http://www.landscapeonline.com/research/article/18947)
QuotePacific Ag Research of San Luis Obispo, Calif., recently conducted an independent growth study to compare the effects of using a natural-based fertilizer on tomato plants to the same plants with no added fertilizer.
The product used was Organic Series Formula 4-3-3 by Aggrand and the plants tested were hand-transplanted early girl tomatoes.
The fertilized tomato plants yielded 10 percent more, by weight, of marketable tomatoes than the untreated plots.
Kuka olisi ikinä uskonut!