Tuottava Maa Turvattu Luonto

Hyvin tyypillisesti luomuväki itse ja erityisesti luomumainonta ja �"markkinointi pyrkii tekemään luomun ympärille kauniin ”paketin”, liittämään mielikuvissa siihen usein täysin asiaankuulumattomia, mutta (ainakin joillekin) myönteisiä asioita. �" Vaihtoehtoinen vertaus vois olla kukkapuketti, jossa mielivaltaisesti liitetään pääkasvin ympärille muita kasveja, nätiltä näyttäväksi kokonaisuudeksi. Olen alla kursivoinut nämä asiaan tosiasiassa kuulumattomat ”hörhelöt”.

Hyvänä esimerkkitapauksena tällaisesta käymme läpi Hanna Jensenin artikkelin Helsingin Sanomissa 15.4.2009 �" ja lainaanpa sen kokonaan ja kritisoin saman tien kokonaan, myös varsinaisesti otsikkoon kuulumattomilta osin.

Aloitetaan jo otsikosta:

QuoteLuomupioneeri ihastui Suomi-ruokaan

Keittiömestari Nora Pouillonin mielestä puhtaan lähiruuan ei kuulu olla halpaa

Tyypillisesti myös käytetään tällaista ”pioneeri”-sanaa, merkityksessä ”edelläkävijä” jne. Vaikka luomussa on itse asiassa kyse juuri päinvastaisesta: paluusta taaksepäin, menneeseen! 

Halpuuteen palataan alempana.

Quote"Luomua tai ei, Suomessa on mielettömät raaka-aineet", keittiömestari Nora Pouillon totesi kierroksellaan Hakaniemen hallissa.

Keittiömestari Nora Pouillon haukkaa hotelli Klaus K:n lähiruoka -aamiaisella palasen voilla voideltua ruisleipää, kääntelee sitä ja ihastelee: "Jopa pellavansiemeniä!"

Hesarin kuvassa taustalla näkyivät kyllä erityisesti banaanit!

Mutta tämä on poikkeuksellinen huomio �" yleensä luomuväki on valittamassa, miten huonot valikoimat  juuri Suomessa on, ks. esim. tämä jeremiadi. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=26)

QuoteHippimaineen 1960-luvulla saanut Pouillon on luomuliikkeen pioneeri, jonka Washington D.C:ssä sijaitseva ravintola Nora sai ensimmäisenä pohjoisamerikkalaisena ravintolana luomusertifikaatin vuonna 1999. Se tarkoittaa, että ravintolan käyttämistä raaka-aineista 95 prosenttia on luomua. Suomessa ei ole luomusertifioitua ravintolaa tai kahvilaa, ja Yhdysvalloissakin niitä on vain muutama.

Yksi keskeinen selitys asialla voisi olla siinä, että luomuraaka-aineita on tavattoman vaikea koota kasaan, jopa Yhdysvalloissa. Siellä ja meillä se merkitsee myös, että ko. ravintoloiden raaka-aineet on jouduttu keräämään (kalliilla ja hankalasti) laajalta alueelta ja ne eivät todennäköisesti ole näin ollenkaan ”lähiruokaa”. Vaikka näin annetaan ymmärtää. Ruotsissa ja Englannissa �" joissa tilastoja asiasta pidetään �" valtaosa luomusta on jopa - tuontiruokaa.

QuotePouillon oli Suomessa parisen viikkoa sitten 11 muun washingtonilaisen asiantuntijan kanssa. Hän kierteli tutustumassa suomalaisiin tuottajiin, kouluruokailuun ja lähiruokaan.

Pouillon muutti Yhdysvaltoihin Itävallasta 1960-luvulla ja huomasi, että amerikkalainen ruoka ei maistunut samalta kuin itävaltalainen ruoka.

Ihmeellistä olisi kyllä ollutkin, jos olisi. Muistaen miten vähän itävaltalaisia �" moniin muihin Euroopan maihinkin verrattuna �" on Yhdysvaltoihin muuttanut, ja ehkä sen ruokakulttuuriin siten mahdollisesti jotain vaikuttanut. Eikä minulle tule juuri mitään mieleenkään ilmauksesta ”itävaltalainen keittiö”. Jälkiruokia ehkä.

QuoteRuokakaupoissa oli [USA:ssa] minimaaliset hedelmä- ja vihannestiskit mutta jättimäiset pihvialtaat. Lähes kaikki ruoka myytiin pakattuna. Paikallista, sesongeittain vaihtuvaa ruokaa ei saanut.

Tämä väite, että ruokakauppojen tarjonta muka ohjaisi kulutusta, on tyypillistä luomuväelle. Mm. Satu Hassi tätä joskus yritti, johon Vihreiden YLEVI-keskustelupalstalla protestoin (aikanaan, saamatta vastausta). Mutta ajatus on täysin tolkuton ja luultavasti yhtä väärä USA:n kohdalla kuin Suomessakin: ihan varmasti rikkaan maailman kaupoista on saatavissa ihan kaikkea, mitä vain ostaa haluaa. Jonkun tiskin koko kertoo ehkä hiukan kysynnästä, mutta ei  mitenkään kysyntää ohjaa.

Yhdeksän filmitähteä kymmenestä nimittäin ostaa ruokakaupasta sitä, mitä heidän tekee mieli syödä. :)

Se vaihtoehto tietysti luomunkin kysyntää nostaisi, jos mitään muuta ei olisi tarjolla.

Hyvin epäuskottava on myös väite, ettei sesonginmukaista ruokaa olisi saanut. Jos USA:ssa ruokaa ylimääräisesti pakattaisiinkin, niin kyllä se homma on nopeasti tehty, ja ehtii samalle ”sesongille” varsin hyvin.

Mutta luomun kanssa ei näilläkään asioilla oikeastaan ole tekemistä:

-   lähiruoka
-   kasvissyönti
-   sesongin mukaisuus
-   pakkaaminen
-   markettien tarjonta

Pakkaamisesta: minun havaintojeni mukaan ainakin Suomessa juuri luomutuotteet ovat useammin pakattuja tai pussitettuja kuin muut tuotteet. Koska pussihinnasta kiireinen ostaja ei katso pienellä präntättyä kilohintaa …

Quote"Tajusin, että koko maatalous oli huonossa jamassa: siitä oli tullut liiketoimintaa, jota määrittivät vain määrä ja jakelu", Pouillon sanoo.

Tämäkin ajatus on itsessään hölmö �" miksi maatalouden pitäisi olla muuta kuin liiketoimintaa? Kyllä senkin pitää tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat ja ostavat. Eikä liiketoimintaa määrää vain ”määrä ja jakelu”, kyllä laatu on koko ajan kuviossa mukana. (Aivan lähimenneisyydessä oli olemassa talousjärjestelmä, josta puuttui liiketoiminta. Ja laatu.)

Mutta tässä halutaankin luoda sellaista idyllistä mielikuvaa, että (luomu)maatiloilla voitaisiin jotenkin -  markkinoista välittämättä - ”rakkaudella” viljellä maata, pyrkien kustannuksista välittämättä mahdollisimman laadukkaaseen tulokseen.

(Käytännössä juuri luomubisnes on sellaista liiketoimintaa, joka ei kaihda epäreiluja ja epärehellisiäkään keinoja, ainakaan myynninedistämisessään!)

QuoteRavintola Noran avaamisen aikoihin, 30 vuotta sitten, luomuraaka-aineita oli niukasti tarjolla. Hiljalleen luomutuottajia alkoi tulla lisää, ja asiakkaat ihastuivat puhtaaseen ruokaan. Pouillon opetti tuottajia "kädestä pitäen" ajattelemaan myös asiakkaita.

”Puhtaaseen”? Missä päin maailmassa on �" ravintolassa ainakaan - tarjolla ”likaista” ruokaa? (Sana ”puhdas” pitäisi minusta asettaa EU:ssä samanlaiseen kontrolliin kuin väitteet terveysvaikutuksista!).

Nämäkin ”ihastuneet” asiakkaat, erittäin todennäköisesti, eivät sokkotestissä luomuruokaa tavanomaisesta erottaisi, mikä on tällaisten testien yhteislopputulos, kansainvälisesti.

QuoteNeljälle lapselleen hän opetti puhtaan ruuan merkityksen esimerkin avulla.

Miten? Miten ihmeessä tämä on mahdollista? Ainoa ajateltavissa oleva keino voisi olla sellainen, että hän osti kerran tai muutaman itselleen tavanomaista ruokaa, sanoen lapsilleen, että älkää te vain koskeko tähän, mutta nyt äiti �" esimerkiksi teille, katsokaa �" syö sitä. Ja tulee ensin pahoinvoivaksi ja  … sairaalavuoteeltaan sanoo lapsilleen, että en mitenkään painosta teitä, voitte itse valita tavanomaisen ja luomun välillä? 

QuoteAinoa asia, joka lapsilta ehdottomasti kiellettiin, oli virvoitusjuomat.

Virvoitusjuomat ovat nyt lasten kohdalla tällainen EI-EI-EI-asia, muoti tulee USA:sta, niin kuin moni muukin umpihöperyys, mutta millään tavalla asia ei liity luomuun. Vaikka samaa irrationaalisuutta siinäkin on, viimeistään sen jälkeen, kun lähes kaikista ko. juomista on saatavilla käytännössä kaloriton kevytvaihtoehto.

Quote"Tosin Washington D.C:n alueen vedessä on 25 erilaista kemikaalia, joten olen rakennuttanut ravintolaanikin filtterin, jolla hanavesi suodatetaan kolme kertaa", Pouillon sanoo.

Luultavasti Washington D.C:n alueen vedessä ei ole mitään vikaa ja itse presidenttikin uskaltaa juoda suoraan kraanavettä, jos jano yllättää. Joka tapauksessa luomuvettä ei ole olemassa, vaikka toki sellaistakin kalliilla hinnalla myydään. (http://www.cosmeticsdesign.com/Formulation-Science/USDA-says-it-cannot-rule-over-organic-water-claims)

QuoteLuomun suosio ei Puillonin mukaan kasva Suomessa, ellei ihmisille ja tuottajille kerrota, miksi sitä pitäisi suosia.

"Pitkälle jalostettu ruoka, jota ihmiset syövät länsimaissa, tekee heidät sairaiksi."

Tässä voidaan kysyä, eikö EU:n direktiivit terveysväittämistä (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/9b7b469a6c690df7c2256473003cddc1/676a686a4a377c28c2257506004c59ff?OpenDocument&Highlight=0,TERVEYSV%C3%84ITT%C3%84M%C3%84T) päde myös toiseen suuntaan, tällaista väärää tietoa tavanomaisen ruoan epäterveellisyydestä ei luultavasti saa levittää. Eli jos menekin edistäminen on tämän varassa, sitä ei Suomessa �" periaatteessa �" voi tehdä. Mutta ainahan on tällainen kiertotie, mitä juuri tämä haastattelu edustaa. Saahan �" kun on lehdistön vapaus �" aina esittää, mitä mieltä joku on, vaikkapa tällainen amerikkalainen ”asiantuntija”.

Ruoan jalostusaste ei mitenkään - paitsi tee ruokaa epäterveellisemmäksi - liity luomuun. Mitä nyt luomuväki on harmissaan siitä, että luomujalosteiden suuresta määrästä (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/B0AD6108E3489C4AC225755B002C9200?opendocument) huolimatta luomua myydään pääosin "bulkkitavarana".   

Mitä siihen ingressissä mainittuun ruoan hintaan tulee, niin tässä kuulemme sen asian perustelut:

QuotePouillonin mielestä puhtaan lähiruuan ei kuulu olla halpaa.

"Itse laitan mieluummin rahani ruokaan kuin lääkärille. Yhdysvalloissa ruoka on sitä paitsi liian halpaa. Vertaan sitä bensaan: kun bensan hinta laskee, autot kasvavat, mutta kun bensan hinta nousee, ihmiset ryhtyvät liikkumaan, ja autot pienenevät."

Paavo Haavikkohan sen sanoi: ”Parodia on tullut mahdottomaksi, koska ne tekevät sen itse”. Mitä tuossa oikeastaan lukee, on se, että liikalihavuus vähenee luomuruoan myötä, koska se on niin kallista, ettei ihmisillä ole varaa syödä liikaa! 

QuotePouillon näki Suomen-vierailunsa aikana suomalaista maaseutua ja ihmetteli Suomen puhtautta.

"Täällä on pienet maatilat, mahtavat luonnonvarat, marjat, sienet, maito ja vuohet. Suomea voisi markkinoida luomumaana", Pouillon visioi.

Hiukan ilkeästi voisi sanoa, että suomalainen maaseutu näyttää puhtaalta tienvarressa, koska maalaiset heittävät roskansa metsään … (anteeksi niiltä maalaisilta, joita tämä ei koske, mutta valitettavasti se jotakin osaa heistä kyllä koskee).

Mutta muuten tuolle �" pakonomaiselle puhtauden tavoittelulle - lienee jo käsittääkseni annettu tautiluokituskin?

Mutta tässä sitten luomukysymyksen kannalta epäolennaiset asiat:

-   maatilan koko
-   luonnonvarat
-   marjat
-   sienet


Näitä en myöskään ymmärrä:

-   maito
-   vuohet

Maitoa nautitaan myös USA:ssa, eivätkä vuohet tietääkseni ole Suomessa enää nykyisin mitenkään yleisiä. Vuohia on yhteensä nykyisin Suomessa  n. 6500 kpl (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuohi) eli n. 1,2 vuohta 1000 asukasta kohti - mutta USA:ssa vuohia on 2,4 miljoonaa (http://www.extension.org/pages/New_Web_Resource_Helps_U.S._Goat_Producers) eli 8 kpl 1000 asukasta kohti!

Ja miten kumpikaan asia voisi olla ylipäänsä sille perusteluna, että Suomi olisi ”luomumaa”?   

QuoteKouluruokavierailulla Tapanilassa Nora Pouillon kiinnitti huomiota siihen, kuinka vähän ylipainoisia lapsia suomalaisessa koulussa on ja kuinka rauhassa he saavat lounaansa syödä.

"Kouluissa pitää myös opettaa ravitsemustietoutta. Onko suomalaisilla lapsilla syysloma? Sehän pitäisi viettää maatilalla. Palauttakaa perinteet!" hän kehottaa.

Kouluruokailu on loistava juttu, mutta ei liity luomuun millään tavalla. Paitsi ehkä siten, että jos ei hankita luomuraaka-aineita, on varaa ylläpitää kouluruuan taso sellaisena, että se on ravitsevaa ja lapsille myös kelpaa.

Ylipainokysymys ei liity luomuun �" ellei sitten edellä mainitulla taloudellisella tavalla ….

Jos ja kun koulussa opetetaan ravitsemustietoutta, sen pitäisi perustua tieteeseen! Niinpä koulussa pitäisi lapsille kertoa, että luomuruoka ei ole mitenkään terveellisempää kuin tavanomainen.

Syysloma maalla voisi olla monelle kaupunkilaislapselle kasvattava kokemus, sinänsä. Varsinkin, jos he sitten vertaisivat saatuja satoja eri tavoin viljellyiltä pelloilta …

QuoteNora Pouillon ei päästä kauppiaitakaan helpolla.

Jos hänen lähikauppansa mainostaa tarjoavansa vaihtoehtoja, eikä tiskiltä löydykään luomukanaa, Pouillon pyytää kauppiaan paikalle.

"Kysyn häneltä, miksi minun pitäisi ostaa hänen kaupastaan, jos vaihtoehtoja ei olekaan tarjolla. Mitä enemmän valitamme ja ehdotamme, sitä paremmat valikoimat meillä on."

Nyt olemme samaa mieltä. Juuri näin täytyy toimia, kertoa kauppiaalle, ja kukkaro, ainakin seuraavalla kerralla, mukana. Mutta Suomessa tämä tapa on alkanut luomuväeltä unohtua, sen sijaan he kertovat ostohaluistaan Helsingin Sanomien yleisönosastossa.

Mutta pikkuisen "eliittirouvaa" tässäkin tulee esiin: sitä luomukanaa pitää olla minulle aina saatavissa, vaikka olisinkin ainoa marketin asiakas, joka sitä joskus satunnaisesti pyytää.

QuotePouillon on syönyt aamiaisleipänsä ja maistaa vielä savustettua silakkaa ja "suomalaista sashimia", eli raakaa poron sydäntä wasabin ja soijan kera.

"Amerikkalaiset eivät ikinä söisi tätä", hän sanoo ja laittaa poronsuikaleen puikoilla suuhunsa.

"Erinomainen koostumus."

Luultavasti yli 99% suomalaista ei ole moista ”sashimia” iässään syönyt, ja aika sama prosentti ei luultavasti haluaisi syödäkään.  Samoin myös aika suuri prosenttiosuus �" minä mukaan lukien �" kysyisi ensin: mitä ihmettä ovat ”sashimi” ja ”wasabi” �" karaten ja judon tiedän? Mutta Pouillon menee nyt varmaan tällä kokemuksellaan kotiin kertomaan, miten hienoa on suomalainen ruoka.

Mutta tälläkään ei ollut mitään tekemistä luomun kanssa. On jopa niin, että riistaeläimiä ei yleensä hyväksytä luomuksi! Ainakaan hirviä, nehän ovat saattaneet käydä varkain syömässä tehoviljellyn tilan pelloilla!

***

Yhteenvetona laskin yllä kursivoimani asiat. Niitä - eli luomun kuulumattomia asioita - oli tässä yhteensä 17 kappaletta.

Hyviä havaintoja.

HS: "Kouluruokavierailulla Tapanilassa Nora Pouillon kiinnitti huomiota siihen, kuinka vähän ylipainoisia lapsia suomalaisessa koulussa on ja kuinka rauhassa he saavat lounaansa syödä. "

Tuo lasten lihavuus on lähes pelkkä myytti. Ei kuulu palstan aihepiiriin, mutta sallittanee sivuhuomautuksena?

1. Suomessa miehet ovat lihavia, naiset liki EU:n keskiarvossa. Ks.

http://www.iotf.org/database/documents/v2PDFforwebsiteEU27.pdf

2. Nuoret 13-17-vuotiaina hoikimpien joukossa: 17 maata ja suomalaisnuoret 4. hoikimpia. Ks.

http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/nutrition/documents/iotf_en.pdf

3. Tätä nuoremmat kaikkein hoikimpia Slovakian rinnalla. Ks. Tilasto laihdutti Suomen lapset, 14.08.2008

http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?op...ews_db=web_lehti2006/type=7

Otetaan vielä tämä. Emme ole edes niin juoppoja kuin kerrotaan. 37 Euroopan ja lähialueen maasta Suomen alkoholin kulutus on aivan häntäpäässä, 26. sijalla. Ks.

http://ec.europa.eu/health/ph_information/dissemination/echi/echi_11_en.pdf

Ja tämä: 48 Euroopan ja lähialueen maista Suomessa tupakoidaan aikuisten joukossa 9. vähiten (alin taulukko, xls)

http://www.heartstats.org/datapage.asp?id=4669

Voi tietenkin sanoa, että muut mättävät kaikkea suuhunsa niin paljon, että helppo rehennellä ja tilanne meillä on vaan huono ylipainon, viinan ja tupakoinnin suhteen. Ei kumminkaan ole: sen pitäisi näkyä kielteisesti muiden maiden eliniän odotteessa. Eipä näy.

Jotkut kehittelevät ja siis tarvitsevat noita lihavuus-, tupakointi- ja alkoholimyyttejä. Toimintana ja asenteena sukua luomuttamiselle, jossa niin sanottu hyvä tarkoitus oikeuttaa valkoiset valheet. Ja luomun kohdalla vähän mustemmatkin.

E.B.

Tämän ketjun otsake sopiikin hyvin lisäainesyötävien ja makukorvikkeiden käsittelyyn.

Puhun jälleen Mats-Eric Nilssonista, joka kirjoitti kirjan Petos lautasella, jonka esittelen ketjussa Kirjallisuutta - luettavaksi ja hankintaehdotuksiksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=121.msg882#msg882). Tuohon ketjuun sijoitin kirjasuosituksen, mutta tämä ketju lienee asiallisempi sen asian käsittelyyn, onko ns. aito ruoka luomua vai ei.

Itse en miellä korkealaatuisia lisäaineettomia syötäviä välttämättä luomuksi, joskaan en kiellä niiden voivan olla sitä, erityisesti jos ne ostetaan valmiina kaupasta sen sijaan, että valmistetaan kotona raaka-aineista. Mats-Eric Nilssonin kolumni Aftonbladetissa Därför kan fikat stå sig en månad (http://www.aftonbladet.se/nyheter/hemligekocken/article5069723.ab) tiivistää kirjansa Petos lautasella sanoman. Riippumatta leipomon koosta ruotsalaiset leipomotuotteet sisältävät valtavan määrän lisäaineita, ja mautkin tulevat korvikkeista eivätkä oikeista makuaineista: mantelin maku saadaan kiinalaisen aprikoosin kivistä (kaipa ne aprikoosinkivet sitten ovat halvempia kuin mantelit - ovathan ne varsinaisen tuotteen eli aprikoosien jätettä).
Kun lisäaineettomat kaupan syötävät ovat yleensä myös luomua, niiden hinta nousee senkin takia. Toisin sanoen tuplahinnannousu: aitojen raaka- ja makuaineiden lisäksi luomutuotantolisä.

Heikki sanoo hyvin:

Quote from: Heikki JokipiiMutta luomun kanssa ei näilläkään asioilla oikeastaan ole tekemistä:
-   lähiruoka
-   kasvissyönti
-   sesongin mukaisuus
-   pakkaaminen
-   markettien tarjonta
[...]
Mutta tässä sitten luomukysymyksen kannalta epäolennaiset asiat:
-   maatilan koko
-   luonnonvarat
-   marjat
-   sienet

Sen sijaan seuraava ei ihan pidä kutiaan:

Quote from: Heikki Jokipii

Quote from: Hanna Jensen Helsingin sanomissa 15.4.2009Luomun suosio ei Puillonin mukaan kasva Suomessa, ellei ihmisille ja tuottajille kerrota, miksi sitä pitäisi suosia.

"Pitkälle jalostettu ruoka, jota ihmiset syövät länsimaissa, tekee heidät sairaiksi."

Tässä voidaan kysyä, eikö EU:n direktiivit terveysväittämistä päde myös toiseen suuntaan, tällaista väärää tietoa tavanomaisen ruoan epäterveellisyydestä ei luultavasti saa levittää. Eli jos menekin edistäminen on tämän varassa, sitä ei Suomessa �" periaatteessa �" voi tehdä. Mutta ainahan on tällainen kiertotie, mitä juuri tämä haastattelu edustaa. Saahan �" kun on lehdistön vapaus �" aina esittää, mitä mieltä joku on, vaikkapa tällainen amerikkalainen ”asiantuntija”.

Ruoan jalostusaste ei mitenkään - paitsi tee ruokaa epäterveellisemmäksi - liity luomuun. Mitä nyt luomuväki on harmissaan siitä, että luomujalosteiden suuresta määrästä huolimatta luomua myydään pääosin "bulkkitavarana".

Nilssonin kirja ja kolumni sekä pakkausten ainesosalistaukset kertovat, että nimenomaan valmiiksi syötäväksi jalostettu ruoka on epäterveellistä - mutta ei välttämättä siksi ettei se ole luomua.

(En oikein ymmärrä Heikin huomautusta, jonka mukaan kevytlimut olisivat jotenkin suositeltavia: "Vaikka samaa irrationaalisuutta siinäkin on, viimeistään sen jälkeen, kun lähes kaikista ko. juomista on saatavilla käytännössä kaloriton kevytvaihtoehto." SOkereita niistä ei tule, mikä on parempi kuin että tulisi sokereita, mutta eivät ne siltikään hyväksi ole. Keinomakeat ovat kaikki jonkin sortin myrkkyjä runsaasti saatuina - jos limuja juodaan, niitä tulee runsaasti. Esim. kolajuomissa käytetty makuaine fosforihappo (E338 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fosforihappo)) on erinomaisen haitallista jos juodaan litrakaupalla kolalimua päivittäin.)

Tutustun kirjaan paremmin, mutta tuli jo mieleen, että eivätkö tämän filosofian, (että näin ei saisi olla:) ...

Quoteja mautkin tulevat korvikkeista eivätkä oikeista makuaineista:

... mukaan kaikki, ikiaikaisetkin, mausteet, olisi enemmän tai vähemmän keinotekoisia ja "korvikkeita", suolasta alkaen? (Jota suolaa kyllä jo nykyisien karsastetaankin, mutta käsittääkseni ihan muista kuin makuun liittyvistä syistä.) Mikä olisi tässä katsannossa "oikea makuaine", jos hyvä maku saadaan monella eri tavalla aikaan?

Ihan näin miettien liharuoan ystävänä, että jos se "aito maku" tulisikin juuri tapetun eläimen vielä lämpimästä, verisestä lihasta, niin kyllä minä kuitenkin pitäisin parempana sitä illuusiota, minkä gastronomian niksit luovat, ja valitsisin sen, vaikka tätä "aidompaa" vaihtoehtoa olisikin tarjolla ... :) 

Quote from: Perenna on 06.05.09 - klo:06:02
(En oikein ymmärrä Heikin huomautusta, jonka mukaan kevytlimut olisivat jotenkin suositeltavia: "Vaikka samaa irrationaalisuutta siinäkin on, viimeistään sen jälkeen, kun lähes kaikista ko. juomista on saatavilla käytännössä kaloriton kevytvaihtoehto." SOkereita niistä ei tule, mikä on parempi kuin että tulisi sokereita, mutta eivät ne siltikään hyväksi ole. Keinomakeat ovat kaikki jonkin sortin myrkkyjä runsaasti saatuina - jos limuja juodaan, niitä tulee runsaasti. Esim. kolajuomissa käytetty makuaine fosforihappo (E338 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fosforihappo)) on erinomaisen haitallista jos juodaan litrakaupalla kolalimua päivittäin.)

Näin saattaa olla, mutta sitten tulee esiin se kysymys, että kuka juo litrakaupalla näitä juomia. *)

Joka tapauksessa tämä myrkkyvaikutus on hyvin pieni verrattuna siihen, että kolajuoman ohella nautittuun pizzaan heittää ripauksenkin päälle ("rottakokeiden" perusteella) vahvasti karsinogeenista oreganoa, ihan aitoa ja luonnollista maustetta. Eikä luonnollisesti (!) luomuoregano ole yhtään vähemmän "vaarallista". Mutta eroa on: oreganoa ei valmista mikään "ylikansallinen yhtiö"!

Mikäli minä olen ymmärtänyt, virvoitusjuomien vastainen (maailmanlaajuinen) kampanja on kuitenkin keskittynyt sen teorian ympärille, että lapset niiden kautta tulisivat ylipainoisiksi?
______________

*) tai ei sen puoleen: kahvia, teetä, maitoa, jopa vettä. Viinasta nyt tietysti puhumattakaan.

Quote from: Heikki Jokipii[...] eivätkö tämän filosofian, (että näin ei saisi olla:) ...

Quoteja mautkin tulevat korvikkeista eivätkä oikeista makuaineista:

... mukaan kaikki, ikiaikaisetkin, mausteet, olisi enemmän tai vähemmän keinotekoisia ja "korvikkeita", suolasta alkaen? [...] Mikä olisi tässä katsannossa "oikea makuaine", jos hyvä maku saadaan monella eri tavalla aikaan?

No hyvänen aika, tietenkin se aine on oikea, jonka makua yritetään jäljitellä! Vanilja on oikea makuaine, lahoava kuusenjuuri ei. Manteli on oikea aine, aprikoosinkivi ei (paitsi aprikoosinkivenä, tietenkin). Puhumattakaan niistä synteettisistä mauista, jotka saadaan aikaan tipauttamalla pipetillä jotakin kemikaalia toiseen ja saadaan aikaan samanlainen molekyyliketju kuin siinä, jota jäljitellään.

Olen lukenut järkeenkäyvän perustelun sille, miksi pelkän samanlaisen molekyyliketjun luominen ei riitä. Täsmälliset yksityiskohdat ovat valitettavasti humpsahtaneet huttumuistini reikiin, mutta jotain siinä oli niin monen muuttujan yhteisvaikutuksesta, että oikominen tuottaa toisenlaisen lopputuloksen. Vähän sama homma kuin siinä, että jonkun hyvin terveen alkuperäiskansan ruokavalion jäljittely ei meitä auta kun emme muutoin elä samanlaisissa oloissa kuin tuo alkuperäiskansa.

Quote from: Heikki Jokipii[...] kuka juo litrakaupalla näitä juomia [limuja].

Minä join puolentoista litran pullon Pepsi Maxia päivässä silloin kun en tiennyt fosforihaposta mitään! Nyt juon maustettua vissyä. (OT: Kaipaan Pepsi Maxia, mutta kaipaanhan minä myös tupakkaa jota myös ennen poltin. On se inhottavaa kun psyyke ei toimi niin kuin kunnon käännynnäisillä toimii, niin että rupeaisi vaahtopäisesti vihaamaan kaikkea mistä on pitänyt luopua. Minä kaipaan aina vaan nuoruuden ihanuuksia.  >:(  )

”Slow Food” luomun symbolina ja mielikuvapakettina pyrkii ”markkinoille”. Se näkyi jo RKP:n ryhmäpuheenvuorosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg1790#msg1790) eduskunnan ruokakeskustelussa, ja tässä on IPS:n artikkeli, josta se myös näkyy:

Europe to Slow Down on Food (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=53281)

Siinä kaiken hyvän ”hitaan” ruoan ehtona esitetään, että viljelijät käyttävät ”traditionaalisia tuotantotapoja”.

(artikkelia ei ainakaan vielä ole suomennettu, mutta saa nähdä)

Luomuohjeissa velvoitetaan kasvattamaan hitaasti. Kaipa kaikki muukin pitää tehdä hitaasti:  teurastaminenkin? Niinpä sitä aitoa slow foodia tehdään! Kilpikonna elää satakin vuotta, ja jos nirhataan pari viimeistä vuotta hengiltä... voiko sen täydellisempää ruokaa olla?
EVIRA: " (luomu-)Siipikarjan kasvatuksessa tulisi suosia hitaasti
kasvavia rotuja tai linjoja. Hitaasti kasvavaksi
eläinainekseksi voidaan katsoa kananpoika-
linjat, joiden keskimääräinen päiväkasvu on
korkeintaan 35 g/päivä. Kalkkunoilla hitaas-
ti kasvavana linjana voidaan pitää rotuja tai
linjoja, joiden keskimääräinen päiväkasvu on
korkeintaan 90 g/päivä. Jollei toimija käytä
hitaasti kasvavia siipikarjalinjoja, on kasvatuk-
sessa noudatettava seuraavia vähimmäisteu-
rasikiä:
81 vrk kananpojilla
49 vrk pekinginankoilla* "

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/luomu/luomu_ohjeita/luomuohje_2_elaintuotanto_netti_09022010.pdf
http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kustannuslaskelma.htm (lammas)

Nyt tästä luomun lähiruokapaketoinnista alkaa narut irrota. Vihdoin asia on huomattu muuallakin:

Tuontiruoka valtaa kaupan luomuhyllyjä (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/11/1216484)

Väärä tieto tuossa on, että asia olisi koskaan toisin ollutkaan. Muistaakseni luomu lanseerattiinkin Suomeen nimenomaan "biodynaamisilla" saksalaisilla tuontituotteilla 1970-luvulla.

Täällä olemme kertoneet luomun tuontipainotteisuudesta jo kauan sitten, viimeksi uutisessamme

Luomu ei ole lähiruokaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=138)

Ja tuskinpa asia muuksi muuttuukaan. Maailmanmarkkinat ovat luomulle ehkä kasvaneet, mutta jopa USA:sta kuuluu valituksia, että halvat luomutuotteet kehitysmaista valtaavat siellä markkinat. Ja se on iso maa, Suomi ei ole.

Kun muusta syystä katsoin Eviran luomutilastoja, sattui silmääni tilastoyhteenveto, joka toi mieleeni keittiömestari Nora Pouillonin lausuman, ks. edellä (lihav. seuraavassa HJ):

Quote"Täällä on pienet maatilat, mahtavat luonnonvarat, marjat, sienet, maito ja vuohet. Suomea voisi markkinoida luomumaana", Pouillon visioi

Se oli tämä: Luomueläinmäärien yhteenveto 2009 (pdf 12 kt) (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/lelain2009a.pdf)

Sen mukaan tuolloin, juuri kun Pouillon sai antaa HS:lle tuon vuohia koskevan tai sivuavan lausuntonsa, luomuvuohia oli Suomessa yhteensä 76 kpl. Pudotusta edellisestä vuodesta 2008 oli ollut rajusti, silloin niitä sentään oli 411.

Luomuvuohia oli Suomessa v. 2009 siis vähemmän kuin luomubiisoneita, joita sentään oli 104 kpl!

[Tämän pikku jutun olisi voinut laittaa huumoriosastoonkin]

Tätähän varten meillä Ruokatieto on, että se antaa tietoa.

Tässä uutisessaan (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1199647) se tuo esiin, että luomu on kotimaista noin 70%:sesti. *)

Ja aiemminhan (2009) se oli kertonut (http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173546), että kaikesta ruoan kulutuksesta kotimaista oli 81%

Ainoa asia, jota Ruokatieto perinteisesti ei ole oikein osannut (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=30), on aritmetiikka. Mutta tässä onneksi voimme auttaa (ja perinteisesti olemme auttaneet):

81 �" 70 = 11. Eli tämän prosenttiyksikön verran vähemmän luomu siis on kotimaista eli siis väistämättä myös tämän verran vähemmän ”lähiruokaa”.

Tuo luku 70% on Ruokatiedonkin mukaan vain arvio, mutta luultavasti vilpitön, paras arvio. Koko tilannetta on vaikea hahmottaa, koska tarkkoja tilastoja ei ole, ainakaan valtiolla eli tullilla. **)

Kaupalla (sen keskusliikkeillä) saattaisi tietoja olla, mutta ne eivät välttämättä ole valmiita ”liikesalaisuuksiaan” paljastamaan?

_____________

*) Ihan alareunassa. Muilta osin uutiseen palataan myöhemmin ...

**) myös nk. ekokaupoista keräämillämme ja niiltä saamillamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=138) tiedoilla on luonnollisesti vain nk. suuntaa antavaa merkitystä

Tämäkin uutinen (ja asia on kerrottu kaikkialla samaan tapaan) ...

Sitra sijoittaa syksyllä Helsingissä aloittavaan lähiruoan kauppaketjuun  (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sitra+sijoittaa+syksyll%C3%A4+Helsingiss%C3%A4+aloittavaan+l%C3%A4hiruoan+kauppaketjuun/1135267244508)

yhdistää asiat/mielikuvat (lihav. HJ):

QuoteRahaston Maamerkit-ohjelma vauhdittaa lähi- ja luomuruoan markkinoita kahdella uudella sijoituksella.

Vaikka käytännössä tuo luomutukku tarkoittaa vamasti ihan päinvastaista, eli kärjistäen, kerätään luomutuotteet ympäri maata, helsinkiläisten (rikkaiden, hinnasta väittämättömien) kulutettavaksi! (Eli niin paljon "kaukoruokaa" kuin se Suomen rajojen sisäpuolella on mahdollista ...ja eiköhän luomun tuontikin tule käyttämään samaa kanavaa, jos sellainen syntyy?)

(Ja mikä siinä on, että vähän samalta kuulostaa "lähiruokaketju", joka avaa ensimmäisen kauppansa Helsingin Ullanlinnassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ullanlinna)...)

Ruotsin luomutuonnista ja sen osuudesta löytyy aika täsmällisiä lukuja. Tämän mukaan (http://www.ekoweb.nu/?p=10640) noin puolet luomuelintarvikkeista tuodaan Ruotsiin.

Ruotsiin tuodaan muutenkin (http://www.livsmedelssverige.se/hem/fakta-om-mat/140-import-och-export.html) suuri osuus kaikesta sen kuluttamasta ruoasta, n. 40 prosenttia.

Suomen luvut ovat ”hakusessa”, paitsi luomussa, myös nyt tavanomaisessakin. Keskustelussa liikkuu nyt hurjasti toisistaan poikkeavia lukuja.

Pro Luomu (http://www.luomu.fi/wp-content/uploads/2011/06/proluomu_final.pdf) yrittää tarjota sellaista lukua, että luomusta n. 30% olisi Suuomessa tuontiruokaa. Se voi pitää paikkansa tai olla pitämättä, nyt se on vedetty enemmän tai vähemmän "hatusta". (Keskusliikeiden edustajilla ryhmässä voi tietysti olla jotain "sisäpiirin" tietoa, mutta se ei ole tarkistettavissa.)

Jos asia tieteellisesti selvitettäisiin, en ihan oman havainnointini perusteella ylätttyisi, jos tuon tuontiluomun osuus Suomessa - pienemmässä maassa, pienemmillä markkinoilla - olisi tosiasiassa suurempi kuin Ruotsissa.

(Jo nyt - tämän 30% osuuden oletuksellakin - Pro Luomun täytyy myöntää, että luomun "kauppatase", piristyneestä viennistä huolimatta, on negatiivinen. Luomuviennin osuus Suomen ruokaviennistä on nyt se sama n. 1%, mikä kotimaisesta kysynnästäkin. Ei "uusi Nokia".)

Lanseerattua lähiruoka- ja luomukytkentää käytetään edelleen häikäilemättömästi hyväksi: (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214162)

Quote29.08.2011

Lähiruokaviestin sanoma löi läpi viidessä vuodessa

Viiden viime vuoden aikana on tapahtunut paljon käytännön muutoksia kuntien ruokapalvelussa. Lähiruokaviesti on herättänyt ja avannut keskustelua. Viestin primus motor, hankepäällikkö Irma Kärkkäinen EkoCentriasta on voinut todeta muutoksen: tuore, paikallinen ruoka on nyt poliittisesti hyväksyttyä.

Tämä kaikki voi ehkä olla jotenkin ymmärrettävää, vaikka ”lähiruoan” käsitteessä ihan varmasti ovat ne ongelmat, jotka myös Wikipedian artikkeli hyvin kuvaa:

Lähiruoka �" Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hiruoka)

Mutta siten ko. Ruokatiedon artikkeliin tupsahtaakin seuraavaksi tällainen lause (lihav. HJ

QuoteTavoitteena on, että luomuruuasta tulee osa julkisen sektorin päivittäistä ruokatarjontaa.

Mistä tuollainen tavoite tuli?

Kyseinen artikkeli ei sitä perustele. Se hehkuttaa (ja todella hehkuttaakin, artikkelissa on urheilu- tai herätysjuhlan tunnelmaa!) kyllä kaikella paikallisella ja perinteiselläkin:

-   naapurirakkaus, naapureiden kanssa kisaaminen
-   kestävyys  (omasta kunnasta  ostaen)
-   ylpeys omasta (paikallisesta tai maakunnallisesta) ruokakulttuurista
-   ” aika on kypsä paikalliselle, tuoreelle, sesonginmukaiselle ja kasvispainotteiselle ruualle”
-   ”maakuntaraja ei saisi olla esteenä, kun puhutaan lähiruuasta”
-   ” feikkien sijaan aitoja tuotteita ja mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa”
-   pettuleipä […] presidentti Tarja Haloselle, joka mursi leivästä heti palasen ja piti sen mausta.

Ja mikä ettei, vaikka aikamoista "fiilistelyä" tuo onkin, jos tällainen vähän helsinkiläinen ilmaisu sallitaan ...  ;)

Mutta mitään varsinaista perustetta luomulle ei esitetty, paitsi tämä Irma Kärkkäisen visio (lihav. HJ):

QuoteKärkkäistä ilahdutti, että ensimmäinen askel luomun käyttöön on yhä lähempänä.

- Lähiruoka on monissa kunnissa jo arkipäivää, ruokapalvelujohtajat ovat selvittäneet asioita, ja heillä on ymmärrys raaka-aineiden alkuperästä. Seuraava askel kohti kestäviä valintoja on luomu.

Tälliasta "askelten" logiikkaa en lainkaan ymmärrä. Selvemmin sanottuna, tällaista ei ole olemassa. Kyseessä on ihan eri asia.

***

On oikeastaan ikävää käyttää tätä (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/68076-luomuviljely-tapahtuu-viiden-vuoden-kierrossa) luomuviljelijä Jukka Lassilan hyvin avointa ja rehellistä haastattelua *) Länsiväylä-lehdessä hänen omia tavoitteitaan vastaan, mutta se on nyt välttämätöntä.

Nimittäin tätä kohtaa:

QuoteLassilan mukaan 20 prosenttia suomalaisesta luomutuotannosta menee vientiin. Onkin hullunkurista, että vaikka Suomessa luomun kysyntä ylittää tarjonnan, osa luomuruoasta viedään ulkomaille.

�" Luomuruoalla tehdään myös globaalia bisnestä. Onhan se aika kaukana lähiruoka-ajattelusta, jos luomutuotteita kuljetetaan maasta toiseen. Se on myös riski ruoan laadulle, koska luomussa ei käytetä säilöntäaineita ja ruoan tulisi kulkea nopeasti tuottajalta kuluttajalle.

En ole tullut aiemmin ajatelleeksi tätä näkökohtaa, mutta nyt se tuli ilmeiseksi, tuosta Lassilan tekstistä.

Lähiruoka �" mitä se onkin, ks edellä Wikipedia-linkki �" ei lainkaan tarvitse luomua.

Mutta luomu tarvitseekin tavattomasti lähiruokaa! So. kaikki vähänkin helpommin pilaantuva �" ja sitä kautta arvokkaampi �" luomutarjonta edellyttäisi, että se syödään heti eli oikein lähellä!

Ja sen vuoksi - nyt - luomu Suomessa - ja Suomen viennissä - pääosin on sitä "bulkkia" ...

__________

*) palaan (ja palatkaa muutkin, pyydän) tähän Lassilan haastatteluun muilta osin toisaalla

Olinpa kaukaa viisas, kun kirjoitin näin …

Quote from: Heikki Jokipii on 28.06.11 - klo:06:00
Vaikka käytännössä tuo luomutukku tarkoittaa varmasti ihan päinvastaista, eli kärjistäen, kerätään luomutuotteet ympäri maata, helsinkiläisten (rikkaiden, hinnasta väittämättömien) kulutettavaksi! (Eli niin paljon "kaukoruokaa" kuin se Suomen rajojen sisäpuolella on mahdollista ...ja eiköhän luomun tuontikin tule käyttämään samaa kanavaa, jos sellainen syntyy?)

… tai en ehkä niin kovin kaukaa, kun kirjoitin tuon viime kesäkuussa.

Mutta näin nyt sitten Uusi Musta �"sivusto (http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/8/25/luomukaupalla-on-hyvia-uutisia.html) kertoo tämän Suomen  Luomutukun ensimmäisestä suuresta saavutuksesta (tässä asia ihan johdantoineen):

QuoteUusimmassa hallitusohjelmassakin luomu huomioidaan:

Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.

Ja Sitra rahoittaa uusia luomuhankkeita, kuten Suomen Luomutukkua, jonka tavoitteena on tehdä luomun hyödyntämisestä helpompaa - auttaa niin tuottajia, kauppiaita kuin ravintoloita. Luomutukku on juuri tuonut markkinoille myös Leuto-luomuvalmisruokasarjan, jota saa ainakin isoimmista K-kaupoista.

Mutta sitten kun menemme itse ko. Suomen Luomutukun sivulle lukemaan lisää tästä asiasta …

LEUTO �" uusi 100% luomu valmisruokasarja (http://www.suomenluomutukku.fi/2011/09/07/leuto-uusi-100-luomu-valmisruokasarja/)

… niin saamme tietää:

QuoteLeuto-luomuvalmisruoka on valmistettu Euroopan johtavassa luomumaassa, Itävallassa.

Tuotekuvauksista selviää lisäksi, että suuri osa raaka-aineista ei ole edes Itävallasta, vaan paljon, paljon kauempaa.

Näyttäisi siis edelleen siltä, että valtion (ja Sitran siinä mukana) pitäisi asettaa nyt tavoitteensa, sen täytyisi päättää, haluaako se suosia luomua vai lähiruokaa.

Kuten olemme jo aiemminkin täällä kertoneet. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=138)

Jotkut kolumnistit (vähän vienommin tämä, Ilta-Sanomissa toinen vähän voimakkaammin) näyttävät ottaneet herneen nenäänsä tästä, ettei riistaa saa sanoa luomuksi:

Viranomainen kieltää: �,,lä sano tätä luomuksi (http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/12/21/viranomainen-kieltaa-ala-sano-tata-luomuksi/201119409/135)

Asiahan ei ole mitenkään uusi, mutta EVIRA katsoi tarpeelliseksi siitä nyt muistuttaa, kun myyjät näyttivät sen unohtaneen. 

Varsinaisen luomuviljelyn markkinoinnin kannalta olisi varmaan mukavaa, jos luonnosta saatavat hyvät asiat yhdistettäisiin mielikuvissa siihen, niin kuin tämä riista.

Mutta sitten täytyisi kyllä vastaavasti uutisoida, että Suomessa tulee vuosittain kymmeniä hoitoa vaativia myrkytyksiä ”luomusienistä” …  8)

Onpa aika valinta, että tämä uutinen Helsingin kaupungin lasten luomuruoasta ...

Päiväkotien lautasille lisää luomua (http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/uutiset/c21c71b4b64db2ba96dab74a641ebc07.html)

... löytyy Helsingin kaupungin nettisivulta kultttuurin alta!

No, ehkä. Joku (kyyninen?) määritelmähän kulttuurille on ollut, että se on "kaunista turhuutta".

Ja jatkona tähän tietysti, että "kauneus on katsojan silmässä".

Suussahan se ei tässä tapauksessa ole, kuten tiedämme, kun käytännössä 100% luomun kannattajistakin on kykenemättömiä sokkotesteissä erottamaan luomua mausta.

Viimeksi tänään joku heitti HS:ssä, että "teolliset ruoat" eivät kuulemma olisi hyväksi ihmiselle.

Juuri siinä ei mainittu luomua, mutta hyvin yleinen vastakkain asettelu on juuri se, että luomu kuulemma olisi vaihtoehto näille "teollisille" ruoille.

Toisaalta luomuväki on iloinen, kun tarjonta jalostetuissa luomuruoissa lisääntyy. Myös silloin, kun tarjotaan luomuna valmisruokia, eli niitä "eineksiä".

En suostu uskomaan, eikä niin väitetäkään, että näitä kotona valmistettaisiin. Miten nämä voisivat nykypäivänä olla muuta kun "teollisia"?

Tässä on nyt taas juttu, jossa luomuun (tai ruokaankin) kuulumattomia asioita estottomasti sotketaan samaan "sekametelisoppaan".

Slow Foodin perustaja saarnamatkalla Uudellamaalla (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1228190)

Jutun kirjoittaja oli sentään valinnut otsikkoon vähän ironisen, uskonnolliseen julistajaan viittaavan "saarnamatka"-sanan. Ja kyllähän tuon saarnamiehen sanoma kuulostaakin juuri siltä, että tämä hidas (luomu)ruoka maan päälle tullessaan tuo mukanaan kaiken hyvän ja pyyhkäisee tieltään kaiken pahan.

Tekemättä tästä nyt perusteellista analyysiä, tässä vain ranskalaisina viivoina niitä asiaan täysin kuulumattomia asioita:

- paikallinen demokratia
- kalojen istutus väärään paikkaan (joka ei kyllä ole mikään hyvä esimerkki mistään "meidän" ruokajärjestelmämme mahdollisestakaan kriisistä)
- Maailmanpankki, talousjärjestelmä
- ruoan vienti "supermarketeihin"
- pakolaisuus, "yli Välimeren"
- hintakilpailu
- maan hedelmällisyys (joka ei varmasti ole laskenut 50-60 vuoden takaa)
- vesivarat
- ruoan paikallisuus ja sesonginmukaisuus
- solidaarisuus kehitysmaita kohtaan, anteliaisuus
- yhteisöllisyys, maailmanlaajuinen veljeys

Edelleen linjassa HS:n nettipolitiikan kanssa tämä tähän Slow Food -asiaan (ja siinä sivussa luomuun) periaatteessa myönteisesti suhtautuva artikkeli tietysti löytyy nyttemmin netistä:

Hidas ruoka maksaa  (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Hidas+ruoka+maksaa/1329103662675)

Siinä on kyllä, otsikosta alkaen, mukana tietty vieno kriittisyyskin. Lainaus lopusta (lihav. HJ):

QuoteRuokakulttuurissa onkin toki kyse makujen lisäksi kaupasta ja kuluttamisesta. Tähän myös Slow Food -järjestö tukeutuu: koko ajan on enemmän niitä, jotka valitsevat tarkemmin sen, mitä ostavat ja syövät, koska heillä on siihen varaa.

Slowfoodistien lähiruokaretkellä Itä-Uudellamaalla sen huomasi hyvin.

Pellingistä mukaan tarttui kylmäsavustettua lohta, Loviisan liepeiltä tyytyväisten charolaisnautojen lihasta tehtyä metvurstia ja hintavaa mysliä. Mutta se olikin biodynaamisen tilan omaa spelttiä.

Lähiruoka-luomu-kytkentä kärsi taas kolauksen tämän S-ryhmän päätöksen myötä tuoda Saksasta luomumaitoa Suomeen.

Maaseudun Tulevaisuus asiassa lähes "repii pelihousunsa":

”Saksalainen luomu- Rainbow ei ole reilua lähiruokaa.” (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/saksan-luomu-rainbow-1.23768)

QuoteLuomu rinnastetaan mielikuvissa helposti myös reiluun lähiruokaan. Sitä saksalainen luomu-Rainbow ei ole. Ehkä myös valistunut kuluttaja tämän oivaltaa.

No, me olemme kyllä täällä jo kertoneet, että luomu ei ole lähiruokaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=138), eikä lähiruoka ole luomua. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=216)

Tästä ilmiöstä ei voi sanoa, että se "olisi vasta esimakua", koska tilanne on jo se, että kalliissa luomutuotteissa halvemmat tuontituotteet ovat jo vahvasti markkinoilla, erityisesti jalosteissa. Mutta jatkossakin näin varmasti myös on.

Taisi muuten S-ryhmä tehdä tässä päätöksessään aika ison strategisen mokan: luomu kun on pitkälle politiikan kautta tulevan rahallisen tuen varassa, ja tämä tuki taas on aika pitkälle tämän luomu-lähiruoka-mielikuvan varassa ...

 
Jos nyt tässä yhteydessä jättäisi sen asian sivuunkin, onko luomutuotanto ekologista ja eettistä, niin nuo lihavoidut asiat tässä  marssiesitteessä (http://luomuvallankumous.fi/) ovat täysin luomuun kuulumattomia.

QuoteKansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa vaativat muutosta nyt uudistettavaan EU:n maatalouspolitiikkaan (CAP).

Haluamme eroon uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja ihmisten hyväksikäyttöön perustuvasta teollismaisesta maataloustuotannosta. Haluamme:

• ekologinen ja eettinen tuotanto
• reilummat hinnat, niin tuottajille kuin kuluttajille
• rehuvalkuaisesta omavaraisuus
• loppu dumppaukselle eli maataloustuotteiden viennille alle tuotantokustannusten
• kohti alueellista ruokaomavaraisuutta sekä etelässä että pohjoisessa �" ruokasuvereniteetti!

Jos jossain kehitysmaissa on tehotiloja, joissa ihmisiä nälkäpalkoilla pidetään töissä, niin on siellä kyllä sellaisia luomutilojakin (asia on työvaltaisessa luomussa jopa todennäköisempi ilmiö, kun länsimaiset työntekijät eivät enää suostu pilaamaan selkäänsä kitkemisellä ...)

Ja tavoite "reilummat hinnat, niin tuottajille kuin kuluttajille" ei kyllä luomun puolesta edes puhu, jos se ymmärretään niin, että myös kuluttajilla olisi kohtuulliset hinnat maksettavanaan. Jos "reilu" se taas ymmärretään molemmisssa tapauksissa reilun kokoisena, suurena, niin sitten kyllä onnistuu, luomustahan kuluttaja maksaa enemmän. Mutta se tuskin on päämäärä, jota kuluttajan kannattaisi marssimalla tavoitella. (MIelenkiintoista olisi tietää, paljonko väkeä marssille lopulta tuli ... ja juuri tavallisista kuluttajista).

Maataloustuotteiden vienti alle tuotantokustannusten on ongelma, jossa luomu ei ole mikään ratkaisu, asia ei liity viljelytapaan mitenkään.

Eipä liity myöskään alueellinen ruokaomavaraisuus, kun sekin korkeintaan negatiivisesti, eli tehoton luomu voi sen vaarantaa: Malawi on suht. koht. omavarainen ruoan suhteen, luomuviljelevä Kuuba tuo siinä 70% ruoastaan ulkomailta.

***

Koko tässä kampanjassa yritetään selvästi käynnistää uudelleen KEPAn vanha Ruoka-aika-kampanja (http://www.kepa.fi/uutiset/2653), jolla ihmisiä ja järjestöjä kymmmenkunta vuotta sitten saatiin hämättyä uskomaan, että lähi- ja luomuruokaa suosimalla ja syömällä voitaisin jotenkin kehitysmaita auttaa.

Vaikka silloinkin kyllä huomattiin, että asian perustelemiseksi oli tehtävä aikamoisia "älyllisiä voimisteluliikkeitä" (http://www.kepa.fi/kirahviposti/arkisto/2003_02/2756).


***

YLEkin nielaisi sitten syötin koukkuineen ja siimoineen ja puhui ”kansalaisjärjestöistä”  (http://yle.fi/uutiset/hyvan_ruoan_puolesta_marssitaan_helsingissa/6299773)vaikka Suomessa marssin järjestäjänä oli ihan yksin Luomuliitto. *)

Jos katso tämän kansainvälisen marssin (http://hwww.goodfoodmarch.eu/) kansainvälisiin järjestäjiin, niin siellä nyt on Euroopan IFOAMin lisäksi joitakin muitakin, mutta kyllä ne lähes kaikki (http://www.goodfoodmarch.eu/who.html) ovat hyvin samanlaisia järjestöjä kuin meidän Luomuliittommekin.
 
Näyttää muuten siltä, että saman marssin kansainvälisemmässä eli siis englanninkielisessä esitteessä (http://www.goodfoodmarch.eu/fileadmin/files/goodfoodmarch/Call_for_Action_EN.pdf) teemat ja tavoitteet on kuitenkin ilmaistu ”häveliäämmin”, so. ei niin suoraan puhuta luomusta. No, se on vivahteita, kyllä sielläkin samalla asialla ollaan.
 
*) PS. MTK oli saatu mukaan marssille tai sen ajatukseen, ainakin tämän tiedotteen (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2012/syyskuu/fi_FI/hyvan_ruoan_marssi/) verran - mutta kuten tästä tiedotteesta näkyy, sillä oli "oma lehmä ojassa. Ja nyt kielikuva osuu hyvin, kun juuri tuontimaidosta oli ko. tiedotteessa mainittu ...


PS2. 20.9.12 aamulla: MTV3 harhaanjohti asian esittelyssä vielä YLEäkin pahemmin:

Maalaistentori tänään Helsingissä: Herkkuja suoraan pientuottajilta!  (http://www.mtv3.fi/makuja/uutiset.shtml/maalaistentori-tanaan-helsingissa-herkkuja-suoraan-pientuottajilta?1619344)

QuoteMaalaistentori-tapahtumaan ei tarvitse suunnistaa yksin, sillä Narinkkatorilta kello 14 starttaava Hyvän Ruoan Marssi-johdattaa kuluttajat paikalle.

Eli tällainen iloinen maalaistapahtuma, koko perhe marssille mukaan?

Mainio havainto tuo "reilut hinnat". Ne luomussa kyllä on, ja vapaat, elinvoimaiset pieneliöt: sienet ja bakteerit. http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm

Tuohon uutisoitiin liittyen (http://netti-tv.fi/katso/marssille-hyv%C3%A4n-ja-puhtaan-ruoan-puolesta/38215) kerrottiin, että ...

QuoteLuomutilan emäntä Aira Sevón haluaa päättäjienkin maistavan vastanostettua perunaa

Ei myöskään mitenkään liity luomuun. Kaikki peruna on vastanostettua, hetken ajan.

Luomuperunasato v. 2011 oli 5,5 miljoonaa kiloa. Koko perunasato oli 673 miljoonaa kiloa. Eli luomun osuus oli 0,8 prosenttia.  Ja yksikin paha perunaruttokesä, niin se on paljon, paljon vähemmän. Eli maistakaa vain, päättäjät, vastanostettua luomuperunaa - kun nyt vielä voitte!

Quote from: Heikki Jokipii on 19.09.12 - klo:16:37
Jos "reilu" se taas ymmärretään molemmisssa tapauksissa reilun kokoisena, suurena, niin sitten kyllä onnistuu, luomustahan kuluttaja maksaa enemmän. Mutta se tuskin on päämäärä, jota kuluttajan kannattaisi marssimalla tavoitella. (MIelenkiintoista olisi tietää, paljonko väkeä marssille lopulta tuli ... ja juuri tavallisista kuluttajista).

Tulihan tuo tieto esille, Helsingin Uutisissa:

Tuottajat ja kuluttajat marssivat paremman ruoan puolesta (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/144599-tuottajat-ja-kuluttajat-marssivat-paremman-ruoan-puolesta)

QuoteHyvän ruoan marssilla oli satakunta osallistujaa

Tuosta ei enää viitsi kysyä, kuinka monta heistä oli kuluttajia ... ;)

Päämielenosoituksessa Brysselissä oli, lähteistä riippuen, useita satoja (http://en.mercopress.com/2012/09/20/family-farmers-and-greens-converge-on-brussels-to-protest-eu-agriculture-policy) tai noin 400 mielenosoittajaa. (http://www.europeanvoice.com/article/imported/let-them-eat-organic-cake/75194.aspx)

PS. 23.9.2012: Hauskaa, miten suomenkielellä voidaan asia ilmaista eri tavalla, ja luoda eri mielikuva: tuossa HU:n otsikossa osallistujia oli "satakunta", kun taas he itse kertovat asian (http://ihttp://luomuvallankumous.fi/2012/09/19/tuottajat-ja-kuluttajat-marssivat-yhdessa-paremman-ruoan-puolesta/), että marssiin "osallistui satapäinen joukko". Eikö totta, että mielikuva on erilainen, vaikka fakta pysyy samana?  :)

     
Kun Pro Luomu tekee tällaisen brändioppaan (http://www.proluomu.fi/aineistot/luomun-brandiopas/), sen alku, sivu 6, sopii oikein hyvin otsikkomme alle:

QuoteTaustalla tutkimus

Tutkimukset osoittavat, mitä luomu ihmisille merkitsee
kokemisen eri tasoilla. Luomu-brändin määrittely perustuu tähän
tutkimustietoon.

Jo kun lausutaan “luomu”, ajatukset ohjautuvat puhtaaseen,
turvallisen tuntuiseen, rakastettuun maalaisympäristöön, pellon
laidalle. Siinä on hyvä olla.

Luomun tiedetään merkitsevän puhdasta ruokaa. Mutta luomu
on enemmän: sen ilmapiiriin sopii hyvä mieli ja kodikkuus. Sen
käyttäjä vaikuttaa toimeliaalta, vastuulliselta ja hyväntuuliselta,
symppistyypiltä kaikkiaan.

Luomu sopii tietynlaiseen arvomaailmaan. Siinä arvomaailmassa
välitetään itsestä, onhan puhdas ja aidon makuinen luomu parasta
mitä olla voi. Samalla luomun arvoihin kuuluu myös välittäminen
muista: heistä, joille luomua tarjotaan sekä ympäristön ja eläinten
hyvinvoinnista.

Luomun ytimestä löytyy hyvä elämä.

Turvallisuutta, puhtautta, hyvää makua ja välittämistä. Koska
luomuun liitettäviä positiivisia asioita on paljon, yhden nostaminen
muiden edelle ei tee luomulle oikeutta. Luomussa on niin paljon
kaikkea hyvää. Ne voidaan kiteyttää neljään tärkeään viestiin.

Tätä tekstiä ei tarvinne edes kommentoida. Siitä "neljästä tärkeästä viestistä" eteenpäin kerrotaan sitten jotenkin luomun kuuluvaakin. Johon siihenkin kaikkeen meillä toki on raskaastivastaansanomista!

Toinen, tavallaan ihan vastakkainen ilmiö edellä esiin tulleelle erilaiselle snobismille, on liittää luomu (vasemmistolaiseen) "edistyksellisyyteen" tai "köyhän asiaan".

Tästä on  tuoreehko esimerkki Helsingin Sanomista 5.12.12.

Kerrottiin, miten ....

QuoteTyöttömät valtaavat viljelymaata Andalusiassa

Maatyöläiset vaativat maareformia ja EU:n maataloustukia pois aristokraateilta.

[...]

400 heh­taa­rin So­mon­ten ti­la kuu­luu An­da­lu­sian vel­kai­sel­le alue­hal­li­tuk­sel­le. Val­taa­jat pys­tyt­ti­vät sin­ne oma­va­rais­kom­muu­nin luo­mu­vil­je­lyk­si­neen ja lam­mas­ha­koi­neen.

[...]

Ti­la on tuot­ta­nut asuk­kail­leen ja naa­pu­ri­ky­län luo­mu­mark­ki­noil­le jo mu­na­koi­so­ja, to­maat­te­ja, pap­ri­kaa, ve­si­me­lo­ne­ja ja sa­laat­tia.

Itse jutussa sitten kritisoidaan maareformin puutetta ja aristokraatien saamia huimia mataloustukia jne. Mutta mitä tässä asiassa tekee tuo luomu? Sehän saa EU:ssa enemmän tukia kuin tavaomainen, ja ainakin meillä Suomessa juuri "aristokraatit" eli isojen kartanoiden omistajat ovat erityisen innostuneita luomuun.

Vaii onko tässä jutussa kaikuja siitä teoriasta tai ajatuksesta, että köyhillä (andalusialaisillakaan) viljelijöillä "ei ole varaa" "kalliisiin" keinolannoitteisiin ja torjunta-aineisiin?

Vähennä einesten käyttöä - näin helposti se onnistuu (http://www.iskelmaradio.fi/musiikki/vahenna-einesten-kayttoa-nain-helposti-se-onnistuu/21/5626)

a) Mikä ihmeen tavoite "einesten vähentäminen" ylipäänsä on? Jos haluaa itse valmistaa raaka-aineista lähtien kaiken, koskeeko tämä myös mm. makkaraa ja juustoa? Juomapuolesta puhumattakaan ("meillä juodaan van itse tehtyä snapsia")?

Jos haluaa aina varmasti tuoretta, pitääkö mm. noudattaa näkemääni 1800-luvun kettokirjan kanareseptiä, joka alkoi ohjeella siitä, miten kana teurastetaan ja kynitään?

b) Jos - syystä tai syyttä - näitä "eineksiä" haluaa välttää, mitä ihmeen ohjeita asia yleensä vaatisi? Sen kun ei osta, ja ostaa niitä käsittelemättömiä raaka-aineita

c) Miten tähän asiaan lainkaan kuuluu luomu? Noora Shingler sen kuitenkin haluaa asiaan yhdistää (monen muun tavoin).

Toisalala sitten kehitetään luomueineksiä - vai onko se niin, että ne ovatkin sitten "luomuvalmisruokia"? Ja tämä asia on Noora Shinglerinkin mielesrtä sitten ihan OK (ks. juuri edellä). Niin pitkäle ei tuossa sitten sentään menty, että olisi kerrottu, miten einekset voi helposti korvata luomuvalmisruoilla ...  ;D

Tässä S-ryhmän uutisessa  ...

Hyllynreuna on täynnä tietoa (http://patarumpu.fi/2013/11/12/hyllynreuna-on-taynna-tietoa/)

... saadaan eri tuoteryhmiä yhdistelemällä sanottua, että luomunkin suosio olisi yhä kasvussa:

QuoteErityisruokavalioihin sopivien tuotteiden ja luomun suosio on kasvussa. S-ryhmän myymälöissä halutaankin auttaa asiakkaita löytämään entistä helpommin erilaisiin ruokavalioihin sopivia tuotteita.

Uusiin etiketteihin on tuotteen nimen, painon ja hintatietojen lisäksi merkitty tuotteen erityisominaisuudet: laktoositon, gluteeniton ja luomu.

Yhtenäisten etikettien taustalla on luomun sekä erityisruokavalioihin sopivien tuotteiden suosion jatkuva kasvu. S-ryhmän asiakkaat ovatkin toivoneet näiden tuotteiden erottuvan hyllyiltä paremmin.

Muuta yhteistä "näillä tuoteilla" ei ole kuin kaikkien pieni asiakaskunta. Luomun syömistä ei edellytä kuin korvienväli, eikä se oikeastaan sitä luomua syömällä edes siitä tokeennu.

Luomun kuluttamattomuuteenkin halutaan liittää mielikuvia.

Kuvittelin, että tässä Aki Arjolan vuodatuksessa olisi sen asian absoluuttinen pohjanoteeraus:

Pettynyt luomukauppias: suomalaiset kuluttajat ”vätysmäisiä" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=231)

Mutta ei ollut.  Marja-Riitta Kottila ylsi vielä tähän suoritukseen:

Luomu ja hyvä maku (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=315)

(Molempien lausuntojen taustalle kyllä voidaan kuvitella tietty pettymys ja siitä johtuva tarve sanoa oikein ilkeästi.)
____________

Me emme - toiseen suuntaan - kyllä tällaiseen verbaaliseen nimittely- ja lällättelykilpaan lähde. (Vaikka kieltämättä vähän mieli tekisi …)

Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.09 - klo:11:58
”Puhtaaseen”? Missä päin maailmassa on �" ravintolassa ainakaan - tarjolla ”likaista” ruokaa? (Sana ”puhdas” pitäisi minusta asettaa EU:ssä samanlaiseen kontrolliin kuin väitteet terveysvaikutuksista!).

Vaikkei ihan luomua mainostetakaan, niin samalla tavalla toimitaan "GM-vapaan" kanssa. Esimerkiksi Demokraatti, kertoessaan tämän lakon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.0) lopettamisesta, julkaisi sellaisenaan (kylläkin kertoen lähteen) firman tekstin, jossa se kertoi, että sen tuottama rehu on ehdottomasti "puhdasta".

Maailma.net kertoo tällaisesssa uutisessa ...

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta (http://maailma.net/artikkelit/fao_gmruokatuotanto_ei_ole_lahellekaan_aukotonta)

... kertoo (lihav. HJ):

QuoteJärjestö huomauttaa, että koska tällä hetkellä ei ole omassa mitään kansainvälisesti sovittua määritelmää saastumiselle, tulkinnat ja havaitut tapaukset vaihtelevat huomattavasti maittain. Tästä esimerkkinä kaikista havainnosta lähes kaksi kolmasosaa tuli Saksasta ja toisaalta 33 kyselyyn vastannutta valtiota ilmoitti, ettei heillä ollut keinoja selvittää gm-saastumista. Suomessa saastumistapauksista ei ollut löytynyt.

Niinpä vaikkapa amerikkalaiset syövät siis vuodessa painonsa verran (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=243) saastunutta ruokaa?!

Nyt yritetään tällä tavalla (http://makery.fi/niina-hietalahti-eduskunnan-keskustelutapahtumassa/) kytkeä luomu siihen täysin kuuulumattomaan asiaan:

Quote
Luomua lähikauppaan vai bulkkia markettiin?
- keskustelutilaisuus kaupan keskittymisestä ja luomuruuasta

Eduskunnan kansalaisinfo, Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3
Keskiviikkona 14.5.2014, kello 18.00 �" 20.00

Järjestävät: Anni Sinnemäki, Tuuli Kousa ja Vihreä eduskuntaryhmä

Ruokakauppa Suomessa on EU:n keskittyneintä. Kahdella isoimmalla ketjulla on markkinoista peräti 80 prosentin osuus. Euroopan komissiokin on huomauttanut, ettei S- ja K-ryhmien markkinavaltius ei ole terve tilanne. Miten yksipuolinen vähittäiskauppavalikoima vaikuttaa esimerkiksi ruuan hintaan ja pienempien tuottajien mahdollisuuksiin saada tuotteitaan kauppoihin?

Kivijalkakaupoilla on ihmisten sydämessä paikkansa, mutta kun mennään hiukan alaspäin tai ulospäin, sinne, missä kukkaroa säilytetään, eipä sitten olekaan. Näin on kyllä luomunkin laita, mutta mitään muuta yhteyttä noilla asioilla ei ole.

Jos joku yhteys on, se on negatiiivinen: yritykset myydä luomua pikku liikkeistä menevät tasaiseen tahtiin nurin, suuri S-ketju tässä myynnissä sentään jotenkin oniistuu.

Samaa paketointia, ja vastaavaa haavelilua, on tämä Maan Ystävien tilaisuudessa ...

Ruokavallankumous!  (http://maanystavat-blogi.blogspot.fi/2014/05/ruokavallankumous.html)

... esitetty "kumppanuusmaatalouskin"

QuoteVaan muuttuuko maailma, jos vain ostaa lähimmästä supermarketista luomua - ja jos luomuun sattuu olemaan varaa?
[...]
Kumppanuusmaatalouden ideologiana on, että kuluttajien ja tuottajien välillä on kaksisuuntainen, hierarkiaton, suora hyötymissuhde.
[...]
Kumppanuusmaatalous on siis aktivismia paremman maailman puolesta.

Loogista yhteyttä luomuun ei ole, ellei sellaiseksi laske yleisesti haaveilua paremmasta - menneestä maailmasta ...

(Tuolla "kumppanuusmaataloudella" oli iso merkitys sota-aikana, jolloin ne, joilla oli maalla sukulaisia, olivat kyllä selvästi muita paremmassa asemassa ... >:()

Tässä nyt sitten viimeisin "villitys", yritys kytkeä luomu kulttuuriin:

Olohuonekulttuuria tarjolla Turun Martissa (http://martinkulttuuriolohuone.wordpress.com/2014/01/08/olohuonekulttuuria-tarjolla-turun-martissa/)

QuoteMartin Kulttuuriolohuoneelta (Stålarminkatu 3, Turku) löydät mainion kirjaston, jonka hyllyiltä löytyy lukemista ja tietoa monissa kansissa. Lastenosastolla saa leikkiä ja kirjaston takana galleriassa voi nauttia kuvataiteesta. Kahvilan puolelta löytyy pikkurahalla kahvia ja -teetä sekä makeita ja suolaisia herkkuja. Martin Luomupuoti palvelee tiloissamme �" sieltä saat ostettua edullista ja ihanaa luomutarviketta aina aukioloaikoinamme.

No, Turkuhan on tunnetusti Suomen kulttuurin kehto ... ja siitä eteenpäin väännetyt vitsit, jotka kaikki osaavat.

Mutta ei tämä toki mikään turkulainen ilmiö ole, sama ajatushan on vallalla, kun vaikkapa Helsingissä erilaisten kulttuurilaitosten ravitsemuspalveluita järjestetään luomulinjalla. Korkeakulttuurissa - valitettavasti, sanoisin - on aina/usein mukana se aspekti, että sitä harrastamalla erotutaan rahvaasta. Ja tässä suhteessa tietysti luomuruoalla on "synergiaa" ...

Tässä ei nyt ole kyse luomusta (vaikka tuota makkaraa olisi luomuversionakin saatavana), mutta mielikuvasta on kyse. Atria myy nyt meetwurstiaan tällaisella nimellä:

Atria 200g Kytösavu Meetvursti (http://www.atria.fi/tuotteet/Sivut/Tuote.aspx?tuoteid=7655)

Se on kuulemma vielä: "Hitaasti ja huolella kypsytetty". Varmasti kaupunkilaiselle ja maalaisellekin, nykyisin, tulee mielikuva, että tämä olisi jotenkin tehty "kytösavulla" ja sanasta tulee mielleyhtymä johonkin vanhaan ja alkuperäiseen. *)

Mikä on tietysti aivan väärä mielikuva. Kytösavulla ei ole tehty makkaroille koskaan yhtään mitään. Tällaista oli kytöviljely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyt%C3%B6viljely). Siis varsin viheliäinen viljelytapa:

QuoteKoska kydönpoltto oli ryöstöviljelyä, joka useana vuonna toistuessaan hävitti ruokamullan vähitellen kokonaan, valtio kielsi sen harjoittamisen vuoden 1753 metsäasetuksessa. Siitä huolimatta se oli joillakin paikkakunnilla käytössä vielä 1800-luvulla.

Eikä siis lihatalouden kanssa lainkaan tekemisissä.

Niinpä, Atria, tässä tuotteittenne nimeämispolitiikassa  - reivatkaapa kurssia!  ;D

________________

*) ja jopa johonkin isänmaalliseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilppulan_urhojen_muistolle)?? Vaikka siis "kytösavuissa" on oikeasti - runouden ulkopuolella - noin surkeasta asiasta kyse. (lisäys klo 14:50)

En huomiotani saanut muuhun ketjuun, niin laitetaan tähän, koska kyseessä on paketointi ja sen avulla luotava mielikuva.  ;)

Aiemmin luomua pakattiin saman kokoiseen pakettiin kuin tavanomainen tuote, mutta sillä edellytyksellä, että luomupaketissa oli vähemmän tavaraa, jotta hinta saatiin näyttämään samalta. Tavanomainen tuote 500 g, luomutuote 400 g, sama pakkauksen ulkoinen koko ja sama yksikköhinta, mutta kilohinnassa suuri ero.

Nytpä pongasin uuden Pauligin Juhla Mokan luomuversion, niin edelleen siinä oli 400 g kahvia, mutta itse pakkaus oli huomattavan suuri verrattuna 500 g tavalliseen pakettiin.

Olisiko tässä uusi keino saada luomumyyntiin uutta kasvupotentiaalia pakkaamalla tuotteet uusiin isoihin pakkauskokoihin, vaikka tuotetta on edelleen yhtä vähän kuin ennenkin, mutta luodaan mielikuva siitä, että tavaraa olisi enemmän kuin tavanomaisessa paketissa?

Tavallaan luomu-sanan käyttö tällaisessa yhteydessä on myös tätä paketointia, väliotsikko tästä (KSML):

Dopingin takana järeä koneisto (http://www.ksml.fi/urheilu/Dopingin-takana-järeä-koneisto/811001)

QuoteUsko horjuu luomu-urheiluun

Jos ja kun tuo "luomu-urheilu" on sitä ainoaa oikeata, terveellistä ja eettistä, siitä on askel ajatukseen, että näin olisi myös viljelyn ja ruoan kanssa?

Tässä MT:n otsikossa (vaikkei artikkelissa ei sitten ehkä niinkään) yritetään kahta asiaa yhdistää ....

Satu Silvo ei käytä prosessoitua ruokaa: "Jos tomaatteja ei ole luomuna niin en sitten osta" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/satu-silvo-ei-k%C3%A4yt%C3%A4-prosessoitua-ruokaa-jos-tomaatteja-ei-ole-luomuna-niin-en-sitten-osta-1.159290)

... vaikka prosessoimattomuudella *) ja luomuisuudella ei ole oikeastaan mitään kytköstä. Vaikkapa näitä Silvon vastustamia tuotteita ...

Quote"Vauvoille syötetään pilttiä. Sehän on vain ensiapu. Eihän se nyt pääruoka sille lapselle voi olla. Ihan sellaisia kulttuurin kummallisuuksia aika tuottaa", hän pohtii.

... on yhtälailla tarjolla luomuna kuin tavanomaisenakin.


________________

*) mitä se sitten ikinä onkin: jos "prosessointi" tapahtuu tehtaassa, se on varmasti hänestä jotain aivan kauheaa. Mutta entä hänen ravintolassaan? Vai olisiko tämä lämpötila se raja:

QuoteElävä ravinto tarkoittaa kasvisruokaa, jota ei ole kypsennetty yli 42 asteen.

Mutta tuskinpa hänen ravintolassaankaan kasviksia tuodaan sellaisenaan asiakkaan pöytään, mukana esim. vati ja veitsi, ja kehotus: "Nytpä siitä itse kuorimaan".  ;D

Tällaista paketointia tämäkin. Tämä Lietlahden tila (http://www.lietlahti.fi/m/) mainosti luomuporkkanoitaan meille kotin jaetussa mainoksessa samalla väitteellä:

QuotePyrimme kokonaisvaltaiseen ympäristöystävällisyyteen ja luonnonmukaisen viljelytavan lisäksi mm. tilallamme käytetty sähköenergia on kokonaan tuulivoimalla tuotettua Hyötytuuli-sähköä.

Eikä varmasti ole. Sähkösopimuksesta riippumatta sähköä saadaan verkosta, ja juuri tuulienenergian kohdalla sattuu säännöllisin välein tilanteita, jolloin sitä on niin vähän, että se on korvattava muulla energialla, joka yleensä on fossiilista. Sattuipa juuri tälle viikolle tällainen tilanne: viiden päivän ajan Suomen tuulivoimalat ovat tuottaneet vain 3-4% nimellistehostaan. Usean tunnin aikana (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=342.msg17127#msg17127) on oltu alle prosentissa.

Vielä erikseen juuri tästä Hyötytuulesta, joka omalla sivullaan kertoo:

QuoteSuomen Hyötytuulella on kolme toiminnassa olevaa tuulipuistoa, yksi Porissa ja kaksi Raahessa.

Kun tuo tuulivoiman minimiennätys syntyi juuri yllättävästä ja itsepintaisesta tyynestä jaksosta Pohjanlahden rannikolla, on mahdollista, ettei firman voimaloista ole tuona aikana saatu energiaa ulos juuri mitään, ei ehkä edes tuon Lietlahden tilan kulutusta. Mutta varmasti eivät ko. tilalla valot ole tänä aikana sammuneet, eivät edes välkkyneet.

Jotenkin tuosta mainostamisyrityksestä tulee mieleen, tuo muistuttaa kovasti sitä, miten häpeämättömästi luomutilat "lainaavat" tuotantopanoksia tavanomaisilta tiloilta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0). Mutta silti yrittävät säilyttää "vihreän pyhyytensä" mielikuvan muiden, erityisesti ostajien silmissä.

Erityisesti kaupalla on mahdollisuus valehdella - sanomatta tai välttämättä yhtään mitään.

Kuinka? Yksinkertaisesti järjestämällä teemapäiviä, myyntikampajapäiviä.

Eräässä kauppakeskuksessa oli äskettäin luomu- ja lähiruokaviikonloppu. Toisessa järjestettiin luomu- ja terveyspäivä.

Olen ollut havaitsevani, että luomua yritetään liittää kasvissyöntibuumiin (oli se oikeasti olemassa vai ei (http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihan-kulutus-suomessa.html)). Se on kyllä nähtävissä tässä ESS:n uutisen (http://www.ess.fi/teemat/terveys/art2333185) otsikossa:

QuoteKasvisten suosio räjähtänyt - myynti nousi vuodessa 12 miljoonaa kiloa, Suomeen kaivataan kipeästi lisää luomutuottajia

Itse artikkeli on sitten maksumuurin takana.

Mutta jos tuo luku pitää paikkansa, niin juuri luomutuottajia ei kaivata: eihän heidän tuotantonsa n. 4,5 miljoonaa kiloa riitä mihinkään, ei edes tuon lisäyksen kattamiseen. Ja huomatkaa, käytännössä ilman heitä on tuo myynnin kasvu tapahtunut.

Joku tällainen tutkimus on tehty (Googlesta, ESS:n uutisen esittelystä):

QuoteSuomeen kaivattaisiin kipeästi lisää luomutuottajia, sillä luomun kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan niin liha - kuin kasvistuotteissa. Lähes joka kolmas Keskon ruokailmiöt 2017 -tutkimukseen vastanneista aikoo ostaa ...

Mutta palataan siihen, kun saadaan siitä lisää tietoa. Palataan sitten täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0).

PS. Nyt siirretty jatkokeskustelu sinne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9546#msg9546).

Tällä kurssillakin ...

9.2.2017 Luomu ja kasviproteiini ammattikeittiöissä �" Lahti (http://kasvuahameessa.fi/tapahtumat/9-2-2017-kasviproteiini-ammattikeittiot/)

... sotketaan nuo kaksi edellä mainittua toisiinsa kuulumatonta asiaa toisiinsa. Periaatteessa kasvisruokakursille on sitten kutsuttu Jaakko Nuutila "todistamaan" tunniksi.

Tämä selvitys ...

Pelkkä luomu ei myy leipää (http://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/)

... viittaa siihen, että näitä muita mielikuvia - nyttemmin? - todella tarvitaan. Tämäkin raja alkaa tulla vastaan:

QuoteMarkkinoinnin kliseet ärsyttävät kuluttajaa

Kuluttajia kuitenkin ärsyttävät markkinoinnin kliseet, epätäsmällisyys ja liialliset terveysväittämät. Kuudes Kerros suosittaakin, että luomuleivän valmistusketjusta viestitään avoimesti ja annetaan kuluttajan tehdä itse johtopäätökset tuotteen hyödyistä.

Jossa on tietysti taas sitten se riski, että kun kuluttaja - todella tiedon ja tieteen pohjalta - nuo johtopäätökset tekee, ne eivät kyllä sitten luultavimmin päädy luomutuotteen ostamista tukemaan. Eli mitä tuossa sitten teet, luomun myyjänä?

Niinpä mielikuvilla tuokin konsulttitoimisto edelleen kehotti ratsastamaan:

QuoteKyselyssä nousivat esiin hyvien viljojen ravinnepitoisuus, luomuviljelyn ympäristöystävällisyys etenkin Itämeren suojeluun liittyvinä mielikuvina sekä kotimaisuus, aitous ja alkuperäisyys. Designtoimisto Kuudes Kerros suosittaa, että näitä mielikuvia hyödynnettäisiin luomuleivän markkinoinnissa.

Vaikka tietysti jokainen noista mielikuvista on hyvin kyseenalainen, lievästi sanoen, linkeillä meidän näkemystämme perustellen:

a) hyvien viljojen ravinnepitoisuus (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127),
b) luomuviljelyn ympäristöystävällisyys etenkin Itämeren suojeluun liittyvinä mielikuvina (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417)
c) sekä kotimaisuus, aitous ja alkuperäisyys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg6655#msg6655).

No, ihan juuri leivässä tuo kotimaisuus voisi jotenkin pitää paikkansakin, jos valtaosa luomuviljasta viedään ulkomaille? Eli voisi kuvitella, että sitä viljaa riittäisi kotimaankin luomuleipiin? Jotka eivät kuitenkaan tähän asti ole menneet oikein kaupaksi - siitähän tämä koko Pro Luomun toimeksianto.

Mutta kyllä sitä luomuleipää - ja leipäaineksia, eli jauhoja - silti Suomeen tuodaankin, paljasti lyhyt nettisurffaus.

"Aitous" ja "alkuperäisyys" taas ovat juuri niitä erittäin epämääräisiä kliseita. Oletteko koskaan törmänneet kaupan tiskillä epäaitoon (väärennettyyn?) tavanomaiseen leipään? Ja jos taas leipä on kovin "alkuperäinen", niin eiköhän se ole jo kuiva ja/tai homeessa ... ;D



PS. klo 21 (ja vähän aiheesta sivuun): Tämä sitten taas ihmetyttää ...

QuoteTutkimustulosten perusteella luomu erottuu leipähyllyissä huonosti, eikä luomua aktiivisesti käyttävä kuluttajakaan aina hahmota koko tarjontaa.

... että leipien nyt sitten pitääkin näkyä, kun taas muut luomutuotteet (esim. vihannekset) suorastaan tietoisesti kätketään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.msg7363#msg7363) tavanomaisten joukkoon.

Ja jos on näin ...

QuoteKysytyimpiä, arkisia leipätyyppejä ei ole tarjolla luomuna, mikä vahvistaa kuvaa luomuleivän huonosta saatavuudesta.

... niin miksi ihmeessä niin on: miksei noita arkisia leipätyyppejä sitten tehdä? Jos niitä siis kysytään? No, vastaavastihan kysyimme, että jos luomukinkkujen kotimainen tuotanto ei kuulemma riitä kysyntään, miksi niitä ei sitten tuoda (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9260#msg9260)?

Tällainenkin lause tuossa Pro Luomun artikkelissa on:

QuoteKiinnostus kotimaista kauraa ja ruista kohtaan on terveystrendin myötä kasvanut, ja valkoinen vehnäjauho valittaisiin luomuleivästä mielellään pois.

On syytäkin "valita se pois", koska luomuvehnän tuotanto romahti tänä vuonna, ja on nyt vain puolet 2000-luvun huippuvuosistaan. Eli (vaikkapa) "terveystrendin" pohjalta on syytä tehdä tämä välttämätön valinta, luomua haluavankin. Sitä suomalaista luomuvehnää kun tuotettiin Luken luomusatotilaston (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto) mukaan vain 8 miljoonaa kiloa v. 2016. Siitä ei suomalaista kohti montaa luomuleipää saa (päivää kohti 4 grammaa).

Eli siinähän se jo oli, selitys, miksei "arkista" luomuranskanleipää ole suomalaisessa aamiaispöydässä. (Ja eipä taida juuri löytyä "pyhäpäivän" kahvileipääkään?) Kun ei se tuplasatokaan parhaina vuosina ollut henkeä päälle kuin n. 8 grammaa päivässä.

Tämä Satakunnan Kansan artikkeli alkaa olla tässä otsikon pyrkimyksessä aika huippu ...

Keskitalon navetassa soi haikea jazz �" ”Kaipasin haasteita, ja luomuviljelyssä niitä on ollut” (http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/keskitalon-navetassa-soi-haikea-jazz-kaipasin-haasteita-ja-luomuviljelyssa-niita-on-ollut-14128439/)

***

Lukekaa itse tuo fiilistely, mutta poiminpa sieltä ohimennen nämä tiedot (lihav. HJ):

QuoteJukka ja Eija Keskitalo ovat Satakunnan ainoat luomumaidon tuottajat. Jukan kotitilan he ottivat hoitaakseen vuonna 1985, ja jo kuusi vuotta myöhemmin tilalla siirryttiin luomuun.

Ainoat? Sama myönnetään tällä toisella sivulla. (http://uuttakasvualuomusta.fi/satakunnan-luomu/) Jotenkin se minusta syö uskottavuutta siltä, että syntyisi "uutta kasvua luomusta". Noin neljännesvuosisataan ko. tila ei ole toiminut kovinkaan rohkaisevana esimerkkinä naapureilleen tai muille satakuntalaisille viljelijöille. Jostain tällaisesta selityksestä (tällä toisella sivulla) ei kyllä saa tolkkua ...

Quote[... ]valtakunnan sisäisessä vertailussa Satakunnan [luomuviljelyn] luvut jäävät alle keskitason. Osin tätä selittää maakunnan monipuolinen maatalous, meillä on paljon tuotantoa, jossa luomuun siirtyminen on vaikeaa eri syistä johtuen.

... jos ja kun se kansainvälinen mielikuva, jota käytetään tehoviljelyä vastaan, on juuri se, että se on kuulemma "monokulttuuria", eikä monipuolista. Mutta Satakunnassa onkin juuri päinvastoin?

Tuo tuntui niin hienolta idealta, että YLE otti tai pani sen kiertämään:

Mies soittaa trumpettia lehmilleen �" presidentti palkitsi kuoronjohtajan elämäntyöstä arvonimellä (http://yle.fi/uutiset/3-9574916)

QuoteSatakunnan ainoan luomumaitotilan lehmät saavat nauttia elävästä musiikista joka päivä.

YLE näin hoitaa tässä oman osansa ...

QuoteVaikka luomu- ja lähiruoka saavat nykyään paljon palstatilaa, tuottajan näkökulmasta juna kääntyy tuskastuttavan hitaasti.

Haaveena kuitenkin on, että joskus vielä oltaisiin Luomu-Suomessa. Toistaiseksi Suttilassa tuotetaan luomumaitoa ainoana tilana Satakunnassa.

... mutta kysyttävä on, onko tämä torvea toitottava luomuviljelijä miettinyt tuon asian loppuun saakka? Hypoteettisessa Luomu-Suomessa kun melko varmasti ylimääräiset luomutuet romahtaisivat, elleivät kokonaan loppuisi.

Muutoin viitaten kommenteihini juuri tuossa edellä.


PS. Tuosta kyllä muistuu mieleen presidenttikasku Mauno Koivistosta, joka ei eräässä talouspoliitisessa tilanteessa pitänyt erään taloustieteen professorin kritiikistä. Ja sanoi julkisuudessa siihen tapaan, että on kuullut herra professorin olevan hyvä trumpetinsoittaja. Ja kehotti keskittymään siihen.

Tällainen myyntitapahtuma järjestämällä ....

Paikallista vegeä ja luomua esillä K-Supermarket Mankkaan lähiruokatapahtumassa (http://news.cision.com/fi/k-ryhma/r/paikallista-vegea-ja-luomua-esilla-k-supermarket-mankkaan-lahiruokatapahtumassa,c2281799)

... sotketaan toisiinsa kolme asiaa. Ja väitetään, varsinaisesti väittämättä, että niillä olisi läheistä tekemistä toistensa kanssa. No, perinteisesti taitaa olla niin, että kauppias on kuin syytetty oikeudessa: omassa asiassaan hänellä on lupa sanoa mitä tahansa.

Quote from: Heikki Jokipii on 06.06.17 - klo:04:37
No, perinteisesti taitaa olla niin, että kauppias on kuin syytetty oikeudessa: omassa asiassaan hänellä on lupa sanoa mitä tahansa.

Samat sanat on sanottava tämän K-kaupan kampanjapäivästä:

https://m.facebook.com/KcitymarketJyvaskylaPalokka/posts/1384025151677559

QuoteMeillä vietetään tänään ja huomenna Luomu- ja Terveyspäiviä. Talo on täynnä mielenkiintoisia tuotteita ja herkullisia maistiaisia. Tervetuloa ostoksille!

Taidenäyttelyn arvostelusta:

Poltettu maa (http://www.editmedia.fi/lyhyet/poltettu-maa/)

QuoteKasken kierto syntyi Saastamoinen-Barrois’n palattua Suomeen asuttuaan Pariisissa lähes 20 vuoden ajan. Iisalmesta kotoisin olevan taiteilijan valokuvissa nostalgia näyttäytyy suomalaisten metsäläistapojen mystisoimisena ja ihannointina. Teoksessa kaskenpoltto esitetään arkisena kansanperinteenä ja toisaalta myös dokumentoituna eksotiikkana. Kaskenpolttoon liittyvät tavat ja uskomukset voivat nyt tuntua kaukaisilta, mutta samat perinteet moni saattaa tuntea läheltä, mummojen ja pappojen tarinoista. Kaskenpolttajien vaatteet ovat kestävää pellavaa tai hamppua ja jalkineeksi valmistettavat lötöt tehdään kaskeamisen yhteydessä tuohesta. Nykymaailman ekologisesta näkökulmasta katsottuna kaskiviljelyyn liittyvät mielikuvat vaikuttavat valtavan vetoavilta niiden yhdistyessä luomu- ja lähiruokatalouden aatteisiin. Samalla teoksen nostalgiaan tukeutuva esitystapa johtaa helposti kaskiperinteen ongelmallisuuden sivuuttamiseen ja asettaa kaskenpolton vastakkain modernin metsätalouden kanssa, vaikka todellisuudessa molemmat ovat oman aikakautensa ihmisten tapoja hyödyntää luonnonvaroja melko kovalla kädellä. Kasken kierto suuntaakin ajatukset väistämättä myös muuttuvan ilmaston herättämiin kysymyksiin luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta osana metsätaloutta ja maanviljelyä.

Ei tule esille, vaikka oikeastaan pitäisi tulla, miten luomutalouteen liittyvät mielikuvat ovat myös ongelmallisia, koska myös siinä hyödynnetään luontoa "kovalla kädellä". Niiden(kään) mielikuvien ei pitäisi tuntua vetoavilta.

PS. 31.8.17: Tuo mielikuvien yhdistäminen noihin muinaisiin viljelytapoihin toimi tietysti myös toisin päin. "Ennenhän kaikki oli luomua". Plus se julki sanomaton toinen premissi, että ennen oli kaikki paremmin, ainakin jossain suhteissa.

Tässä tuore esimerkki siitä, miten menneisyyttä, historiaa yritetään valjastaa luomun puolelle, tässä mielikuvataistossa (lihav. HJ):

Luomu nousussa (https://blogit.kaleva.fi/erkin-areena/luomu-nousussa)

QuoteEnsin oli vak, nyt kilpailevat luomu, teho ja markkinat. Maapallon pohjoisimman maatalousmaan käytännöt loi suomalainen talonpoika vuosisatojen saatossa. Kasvukaudet eivät olleet veljiä keskenään. Jokainen kasvukausi täydensi kokemusten galleriaa, niin nyt elettäväkin. Ilmasto saneli viljanviljelyn pohjoisrajaksi Oulujoen valuma-alueen pellot; nytkin tällä alueella jännitetään ehtivätkö viljat valmistua puitavaksi.

Vanhaan maatalouteemme kuului nautojen pitäminen tarkoituksena saada pelloille lannoitetta. Terveeseen ekosysteemiin kuuluu aineiden kiertokulku, siis ravinteiden kierrätys. Ranskassa 1970-luvulla, meillä täällä Pohjolassa 1980-luvulla tuotantotavoista luonnonmukaisuus nousi uuteen arvoon. Sen varjeleminen edellytti järjestäytymistä. Ranska sai Luonnonmukaisen maanviljelyn kansallisen liiton (FNAB) vuonna 1978 ja Suomi Luomuliiton vuonna 1985.

Siis tietysti ihannoitua historiaa. Tuossa ei muistuteta, millainen rutiköyhä ja jopa toistuvasti nälänhätien riivaama maa Suomi oli. Vuosisatojen saatossa. Jossittelua, eli nk. "kontrafaktuaalista historiaa", mutta pystyy kuvittelemaan, miten suunnattoman kiitollinen suomalainen maanviljelijä olisi 1600- tai 1700-luvulla ollut, jos kemia olisi kehittynyt nopeammin, ja hänellä olisi ollut käytössään keinolannoitteita.

Täytyy muuten tarkistaa, missä määrin Ranskan esimerkki vaikutti asiaan. Minulla on ollut se käsitys, että luomu tuli Suomeen Saksasta, biodynaamisessa muodossaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=177.msg5968#msg5968).

Jos sääolosuhteet todella aiheuttavat tuon sadon menetyksen Oulun korkeudella, ja jos se puree erityisesti luomuun (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10642#msg10642), tulee tuo Erkki Pulliaisen (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Erkki_Pulliainen) teksti vähän outoon valoon.

Tämäkin tässä kirjoituksessa on oikeastaan esimerkki otsikon pyrkimyksestä:

Ole merkityksellinen tai kuole (http://www.marmai.fi/kumppaniblogit/aikakausmedia/ole-merkityksellinen-tai-kuole-6677026)

QuoteMe haluamme ostaa suuria ideoita, ihanteita, meitä puhuttelevia arvoja. Tunteen siitä, että meillä on merkitystä. Tunteen, että muutamme brändin toiminnan kautta tulevaisuuden suuntaa. Me etsimme muovin sijaan merkitystä.

Oatly on idea. Tesla on idea. Dove on idea. Patagonia on idea. Kalevala Koru on idea. Luomu on idea. Reilu Kauppa on idea. Luontoystävällisyys on idea. Feminismi on idea. Seksuaalinen tasa-arvo on idea. Rasismin vastustaminen on idea. Oikeudenmukaisuuden puolustaminen on idea.

Siksi jokainen brändi, joka ei tiedä, mitä annettavaa sillä on maailmalle, on pulassa. Brändeillä on resursseja ja valtaa. Me haluamme tietää, mihin ne niitä käyttävät. Seisovatko ne rinnallamme ja tähyävät kanssamme tulevaisuuteen, joka näyttää paremmalta.

Sillä tuossa ideoiden listassa on tarkkaan valittu luomun seuraksi ideoita, jotka nyt kuulostavat hyviltä ja hyväksyttäviltä. Ja tietysti varottu visusti mainitsemasta ideoita, jotka eivät kuulosta sellaisilta, vaikka luomulla historiallisesti olisi niihin ollut enemmän yhteyttä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=31.0) (Vaikka, myönnetään, tämä muistutukseni tässä on jo jonkinlaista "vastapaketointia", johon voi myös kohdistaa saman kritiikin kuin on edellä tästä paketoinnista esitetty.)

Tuo oli Markkinointi & Mainonnan sivulta. Liitttyykö se jotenkin saman yrityksen brändeistä tekemään tutkimukseen, jossa sen oli kerrottava, että "Aurinkomerkki" -luomumerkki oli brändinä kokenut romahduksen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=103.msg10741#msg10741)?

Tässä on portugalilainen tutkimus asiasta:

Heikentääkö prosessointi mielikuvaa luomun terveellisyydestä ja mausta? (http://luomu.fi/kirjoitus/heikentaako-prosessointi-mielikuvaa-luomun-terveellisyydesta-ja-mausta/2/?ref=etusivu)

QuoteKäsittelemättömiä tuotteita, kuten kasviksia ja hedelmiä verrattaessa luomutuotteet koettiin terveellisemmiksi, maukkaammiksi ja vähemmän energiaa sisältäviksi kuin vastaavat tavanomaisesti viljellyt tuotteet. Mielikuva korostui henkilöillä, jotka kertomansa mukaan tiesivät luomusta paljon, käyttivät sitä useammin ja olivat ympäristötietoisia.

Prosessoitujen tuotteiden kohdalla tulos ei ollut yhtä selkeä. Luomutuotteet koettiin maukkaammiksi, terveellisimmiksi tai yhtä terveellisiksi ja enemmän tai saman verran energiaa sisältäviksi. Prosessoidut kalatuotteet (säilykelohi ja -tonnikala), hedelmäsalaatti, viipaloidut omenat ja kasviskeitto miellettiin tavallisia tuotteita terveellisemmiksi ja maukkaammiksi. Energiaa niiden arvioitiin sisältävän saman verran. Makeisten ja valmisaterioiden ryhmässä luomutuotteiden ajateltiin olevan paremman makuisia, sisältävän pääsääntöisesti enemmän energiaa ja olevan yhtä terveellisiä kuin tavalliset tuotteet.

Tuokin siis vaikutti. Mutta kaiken kaikkiaanhan nämä erilaiset mielikuvat ovat ratkaisevassa asemassa. Mielikuvat, jotka monet monet sitten iloisesti sotkevat tietoon asiasta, luulevat siis tietävänsä.

Tätä mielikuvaa kyllä myös luomu.fi itsekin on levittänyt (http://luomu.fi/ruoka/mika-tekee-ruoasta-luomua/):

QuoteLisäksi luomuelintarvikkeiden valmistuksessa vältetään lisäaineita niin pitkälle kuin mahdollista, pyritään minimoimaan tuotteen prosessointi ja säilyttämään sen luontaiset ominaisuudet.

(lihav. HJ)

Voisiko tuo mielikuvan levittäminen potkia takaisinkin? Kun mustamaalataan "prosessoitua einesruokaa", ei sitten luomuvalmisruokakaan mene oikein hyvin kaupaksi?

Tässä hankkeessa (konferenssissa) yritetään kytkeä luomua alkuperäisyyteen, ja siitä löytyviin etuihin. Luomu.fi, Luomutietopankki:

Maailman terveyspäivä: Myönteisiä vaikutuksia vanhoista viljoista (https://luomu.fi/kirjoitus/maailman-terveyspaiva-myonteisia-vaikutuksia-vanhoista-viljoista/4/?ref=etusivu)

QuotePerinteisesti vehnän jalostusohjelmat ovat tähdänneet jyväsadon ja valkuaispitoisuuden sekä leivontaominaisuuksien parantamiseen. Ravitsemukselliset ja fytokemialliset ominaisuudet on kuitenkin unohdettu. Vain vähän huomiota on kiinnitetty lajikkeiden mahdollisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen. Vanhoista vehnälajikkeista voidaan saada terveydellisiä etuja.

Terveysetuja antiikin vehnästä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että  antiikin vehnälajikkeet voivat olla on ravitsemuksellisesti arvokkaampia kuin uudet lajikkeet. Tämä tarjoaa enemmän terveyshyötyjä esimerkiksi kroonisten rappeuttavien  sairauksien ehkäisyyn.

Siihen on ehkä sen verran oikeutusta, että geenimuuntelua ei luomussa sallita, eikä siten kaikkein uusimpia lajikkeita. Mutta yleisesti ottaen ei ole, tuo on myös sitä mielikuvien kytkemistemppuilua, markkinointia. Noiden vanhojen lajikkeiden käyttö on täysin luomusta irrallinen kysymys. Luulenpa vahvasti, ettei yksikään esim. Suomessa nykyisin  luomuna viljellyistä lajikkeista ole noita antiikkisia. Ja että nuo antiikkisetkin lajikkeet varmasti ovat iloisia keinolannoitteista. Eikä keinolannoitteiden "nauttiminen" niitä epäterveellisemmiksi tee - vaikkeivät ne niitä tietysti antiikin aikana saaneetkaan.

Tuon konferenssin järjestämisen motiivit ovat varmaan alunperin olleet vilpittömän tieteellisiä, järjestäjänähän on mm. Bolognan yliopisto. Mutta sitten siihen on saanut jalkansa (pukinsorkkansa?!) väliin kansainvälinen luomuliitto IFOAM ...

Itsessään on kyllä vähän puppua, että viljojen terveellisyyteen olisi kiinnitetty "vain vähän huomiota". Erityisesti nyt, kun juuri geenimuuntelulla on pyritty parantamaan useiden viljojen ravitsevuusominaisuuksia, josta on mm. useita esimerkkejä toisessa keskusteluosiossamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.0). Enemmänkin löytyy vaikkapa Sciencedaily-sivustolta. Ja geenitekniikan avullahan voidaan noita hyviksi havaittuja ominaisuuksia antiikin viljalajikkeista "poimia" ja huonoksi havaittuja ominaisuuksia nykylajikkeista poistaa. Varmaaankin geenieditointi tulee tässä olemaan tulevaisuudessa avuksi. Mutta luuletteko, että se sen vuoksikaan kelpaisi IFOAM:ille?!

Tämä luomusilmusalaatin tuottaja yrittää kytkeä asiaan tämänkin (https://www.k-ruoka.fi/parastasuomessa/k-ruoka-awards/vuoden-paikallinen-lahituottaja-2017/silmusalaatti):

QuoteYhden miehen yritys on viidessä vuodessa kasvanut kuuden hengen firmaksi, jonka tavoitteena on myydä ravintorikasta ja energiatehokkaasti viljeltyä silmusalaattia.

”Istutamme luomusiemenet, jotka idätetään ja kasvatetaan versoiksi. Kasvihuoneemme pyörii tuulisähköllä.Valmiit versot pakataan, viilennetään ja toimitetaan lähialueen K-ruokakauppoihin, ” Laurikainen selittää.

(lihav. HJ)

Aiemmin oli jo kerrottu:

QuoteVantaalaisella salaattitehtaalla on kevät ympäri vuoden.

Varmaan energiatehokkaasti, mutta jotta tuo rumba pyörisi keskeytymättä kesät talvet, kyllä se edellyttää, että sieltä töpselistä tulee myös tasaista ja varmaa kivihiili- tai ydinsähköä. Mutta kun se "ostajasegmentti" luomutuotteille on se mikä on, tuon sanominen ääneen voisi olla "kaupallinen itsemurha".

Tässä pari tarinaa, jossa luomu on liitetty ajan ruokailmiöihin. Ensin innovaatiot:

Raakasuklaavalmistaja Goodion kehitysjohtaja: "Suomessa syntyy paljon ruokainnovaatioita" (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/raakasuklaavalmistaja-goodion-kehitysjohtaja-suomessa-syntyy-paljon-ruokainnovaatioita/iuPLBF9G)

QuoteUskon, että ihmiset haluavat entistä enemmän ymmärtää, missä ja miten ruoka on tuotettu. Pelkkä luomu ei enää riitä.

Jutun lopussa listataan näitä innovaatioita. Mutta luomu tuskin liittyy niihin lainkaan. Eikä ole asiassa jonkinlainen lähtökohta, minkä tuo lainattu ilmaisu yrittää kertoa. Päinvastoin, luomuideologia todennäköisesti kieltää myös useimmat ruokainnovaatiot, kuten se kieltää viljelyn innovaatiot. Luomu ei ole mitään modernia ja kokeilevaa. Esimerkkinä mainitaan mm. yhdysvaltalainen keinoliha, joka on jo valmiiksi siellä luomuväen hampaissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg11931#msg11931).

Sitten tällainen vähän kummallinenkin muoti:

Yli kymmenen vuotta raakaruokaa suosineen Maija Tiilaman koukutti ravittu olo
Raakana, kiitos! (https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/280648-raakana-kiitos)

Ottamatta siihen nyt muuten kantaa, niin sekin ilmiö on tuossa väkinäisesti liitetty luomuun:

QuoteKun Tiilama löysi törmäsi ruokavalioon blogissa vuonna 2007, superfoodit olivat vielä ”hippitouhua”.

�" Nykyään joka huoltoasemalta löytyy luomua ja superfoodeja. Ihmiset ovat kiinnostuneita ravinnon laadusta, Tiilama sanoo.

PS. Täällähän on tullut esille syitä, miksi juuri luomuruokia olisi turvallisinta syödä vain reippaasti kuumennettuina.

Tässäkin luomumarkkinoiden markkinoinnissa luomu liitetään siihen täysin kuulumattomiin asioihin:

Luomumuori: Ruokahävikki kuriin ja sesonkituotteet kunniaan (http://luomumarkkinat.blogspot.com/2018/06/luomumuori-ruokahavikki-kuriin-ja.html)

QuoteOtsikon asiat valikoituivat tämän vuoden luomumarkkinoiden teemoiksi. Ne virittivät tämmöisen vanhan muorin muistelemaan omaa lapsuuttaan. Silloin kummastakaan asiasta ei ollut tarvetta puhua.

Entä tämä sitten:

QuoteMuorin lapsuudessa ruoka ei ollut kaikilta osin itsestäänselvyys. Liha, voi, kananmunat ja sokeri olivat hintavia.

Kun ne eivät enää ole hintavia, ne täytyy sellaisiksi saada. Tuottamalla, ostamalla ja myymällä luomua.

Kaiken kaikkiaan tuo kuvaus menneiden vuosikymmenien niukkuudesta ja säästäväisyydestä ei millään tavalla tue luomua.  Minusta jopa päinvastoin. Luomu on nykyajan vaurauden synnyttämä lieveilmiö, johon silloin joskus ei olisi ollut varaa.

Silloin joskus kaikki oli "melkein luomua"? Ehkäpä, mutta siitä asiantilasta pyrittiin määrätietoisesti eroon. Maatalouden tuottamattomuus saattoi olla tosiasia mutta ihanne se ei ollut.

Nämäkään kaksi asiaa eivät millään tavalla liity toisiinsa:

Perinnemylly jauhaa luomuviljaa (https://aromilehti.fi/artikkelit/perinnemylly-jauhaa-luomuviljaa/)

Kuten sanottu, luomuviljely ei ole oikeastaan mitenkään perinteistä, vaan alkanut Suomessa pienimuotoisena siinä 1980-luvulla (biodynaamisena viljelynä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg9815#msg9815), ajatus alunperin Saksasta 1920-luvulta), ja yleistynyt vasta tällä vuosituhannella. Perinteisen viljelyn luokittelu luomuksi voi sopia luomun kauppamiehille tai ruokahifistelijöille, mutta on historiallisesti väärin.

Yleisemmin:

katsotaanko siis, että luomun kohdalla on sallittua myös tällainen pikku juksaus.

Isommista juksauksista luomun osalta meillä on jo monta uutista ja monta keskustelua.

Tässäkin MT:n maksumuurin takana olevassa uutisessa ...

Riihipuoti hakee viljat läheltä ja reseptit isomummun ajalta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.262329)

QuoteLuomuviljan saatavuus on parantunut huimasti 25 vuoden aikana

... halutaan luomua ja perinteisyyttä kytkeä toinen toisiinsa (vrt. edellä 26.06.18). Ja mylly on siinäkin asiassa mukana (kuvateksti):

QuoteHannu ja Eeva Saari (edessä) rakensivat reilu kymmenen vuotta sitten oman luomumyllyn. Heidän poikansa Antti Saari vastaa siitä, että mylly pysyy käynnissä.

Vaikkei sellaista kuin "luomumylly" ole itse asiassa edes olemassa. Uusikaan EU:n luomudirektiivi ei sellaista tunne. Eivätkä vanhemmatkaan säännöt. (Ellei sitten tuossa ainoastaan tarkoiteta sitä, että luomu on jauhettaessakin pidettävä erillään? Ja ko. yritys käsittelee vain luomuviljaa?)

Varmaankin on luomuviljankin saatavuus parantunut tuona aikana, jos luomuviljelyä Suomessa hädin tuskin oli tuolloin 25 vuotta sitten edes olemassa. Eikä varmasti ollut isomummun aikaan.

Väittäisin, että tämä (https://www.sokos.fi/fi/sokos/biona-porkkanamehu-luomu-1l) on kyllä ainoastaan mielikuvilla pelaamista (lihav.minun, mainos Sokoksen):

QuoteLuomuporkkanat puristetaan mahdollisimman hellävaroen porkkanamehuksi, jotta kaikki ravintoaineet ja täyteläinen maku säilyisivät lasiin asti.

Eikä tuon puristamisen tekotapa tosiasiassa vaikuta asiaan tuota eikä tätä. Kun tuore porkkana on aika kovaa tavaraa,  varmasti vaikka olisi luomuakin, voiko tuota ylipäänsä tehdä mitenkään hellästi?

Vrt. tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=190.0).

Perinteisyyttä ja vanhaa halutaan yhdistää luomuun tässäkin (Pro Luomu):

Henrik Creutz: Malmgårdin pelloilla kasvaa emmervehnää (https://proluomu.fi/henrik-creutz-malmgardin-pelloilla-kasvaa-emmervehnaa/)

Vanhassa vara parempi? Vaikka siihen oli syynsä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Emmervehn%C3%A4), miksi emmer-vehnä jäi pääosin pois käytöstä. Kuten siihenkin, että kartanojärjestelmälle kävi samoin. Kuten siihenkin, että haluaisimme luomuviljelylle käyvän samoin.

Nyt kehotetaan yrittämään tällaista (Pro Luomu):

Luomu on osa huomisen ruokatarinaa (https://proluomu.fi/luomu-on-osa-huomisen-ruokatarinaa/)

Quote[..] [Birthe] Linddalin mukaan nouseva sukupolvi ei enää tarkastele ruokaa tuoteperustaisesti vaan paljon laajemmin.

�" Huomisen tarinoissa puhutaan kestävästä ruoantuotantoteknologiasta, pienen mittakaavan paikallistaloudesta ja eettisesti ruokaa tuottavista sankariviljelijöistä. Rahan halutaan menevän tuottajille ja paikallisyhteisölle. Myös hävikin minimointi, kierrätys ja koko tuotantoketjun läpinäkyvyys ja eettisyyys korostuvat, Linddal tiivisti.

Tai on jo yritetty. Ei tuo mitään kovin uutta ole. Tuollaisia mielikuvapaketteja on jo pitkään, pitkin matkaa rakenneltu luomun ympärille. Mutta kyllä vanhan tyylin pelottelu on myös yhä mukana:

Quote[..]Hänen*)  mukaansa kuluttajien kiinnostus luomuun korreloi terveystietoisuuden lisääntymisen kanssa.

�" Kuluttajat haluavat luomua ja luonnollista; he haluavat välttää esimerkiksi keinotekoisia väri- ja säilöntäaineita, torjunta-aineita, lisättyä sokeria sekä GMO:ta ja kasvuhormoneja.

Kuten sanottu, Suomessa on noita kahta viimeksimainittua helppo välttää noudattamalla ohjetta: syö ihan mitä vain, mitä kaupassa on tarjolla! Toinen asia on, saavutetaanko tuollaisella välttelyllä mitään terveysetuja. Sokeria ehkä lukuunottamatta. Mutta ei lisäsokeroinnissakaan luomusokeri mitään pelasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794).

____

*) Peter �...sberg, Midsona AB

Myös S-ryhmän Antti Oksan esityksessä samassa tilaisuudessa*) puhuttiin luomun tarinasta. Siinä olevan dian soikiot oli nimetty näin:

***

Vastuullisuus on trendikästä
- HELPPOUS
- YKSILÖLLISYYS
- EETTISYYS
- EKOLOGISUUS ja
VASTUULLISUUS
- AITOUS ja
LUONNOLLISUUS
- KOTIMAISUUS,
PAIKALLISUUS ja
ALKUPER�,,
- HYVINVOINTI
- SOSIAALINEN
KANSSAK�,,YMINEN

****

Vaikka minä en kyllä saa kiinni, miten luomun ostaminen liittyisi esim. yksilöllisyyteen ja sosiaaliseen kanssakäymisen. Eettisyydestä meillä onkin jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.0). Kyllä noista muistakin, siellä täällä. Kotimaisuus-asiasta kaksikin triidiä.

_________

*) tilaisuuden esitykset löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva/esitykset-2018/

MT:n versiossa Pro Luomun tiedotteesta Anu Arolaakso saa kertoa jo otsikossa:

Ammattikeittiöissä lähi- ja villiruokaa luullaan luomuksi �" kokkikilpailu haluaa lisätä tietoa raaka-aineista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.323510)

QuoteVirheellisesti lähi-, villiruokaa tai jopa tavanomaista kotimaista ruokaa luullaan luomuksi, kertoo hankepäällikkö Anu Arolaakso Eko Centriasta Pro Luomun tiedotteessa.

Sanoisin, että jos näin on, luomuväki saa syyttää siitä ihan itseään.

Eniten ehkä on luomumainonnassa ja -tiedotuksessa yhdistetty luomua lähiruokaan. Mutta kyllä sitäkin mielikuvaa on estottomasti käytetty, että luomu on niin lähellä luontoa, ettei se melkein ole viljelyä lainkaan.

Vähän tuossa on tietysti kyse siitä iskulauseesta, että kaikki kotimainen ruoka on "melkein luomua". Jota lausetta sekä me että luomuväki inhoamme. Vähän eri syistä.

Mutta paradoksaalisesti sekin voi olla osittain luomuväen omaa syytä, ainakin juuri ravintola-alalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg11528#msg11528). Vrt. myös tuohon juuri edelliseen puheenvuorooni koskien "luomun tarinaa".

Onko huomattu, ettei luomu itsessään niin kovin hyvin myy, ja siksi yritetään nyt tällaista (lihav. HJ):

Uusi kansainvälinen kilpailu sparraa innovatiivisia luomutuotteita (https://proluomu.fi/uusi-kansainvalinen-kilpailu-sparraa-innovatiivisia-luomutuotteita/)

QuoteEuropean Organic Food Innovation Award -kilpailun tavoitteena on innostaa ruoka-alan yrityksiä kehittämään luomutuotteita, joissa luomulaatuun yhdistyy muitakin trendikkäitä ominaisuuksia. Kilpailulla halutaan kannustaa yrityksiä tuomaan markkinoille yhä pidemmälle konseptoituja luomutuotteita.

Quote from: Heikki Jokipii on 26.06.18 - klo:02:36
Nämäkään kaksi asiaa eivät millään tavalla liity toisiinsa:

Perinnemylly jauhaa luomuviljaa (https://aromilehti.fi/artikkelit/perinnemylly-jauhaa-luomuviljaa/)

Kuten sanottu, luomuviljely ei ole oikeastaan mitenkään perinteistä, vaan alkanut Suomessa pienimuotoisena siinä 1980-luvulla (biodynaamisena viljelynä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg9815#msg9815), ajatus alunperin Saksasta 1920-luvulta), ja yleistynyt vasta tällä vuosituhannella. Perinteisen viljelyn luokittelu luomuksi voi sopia luomun kauppamiehille tai ruokahifistelijöille, mutta on historiallisesti väärin.

Näin vähän autettuna huomaatte varmaan, mikä tässä tässä ruokareseptissä on väärin, "muunneltua totuutta":

Hannu paljastaa yli 70 vuotta toimineen makaronilaatikkoreseptin: ”Voit heittää vesilintua kaikilla muilla resepteillä"
74-vuotias Hannu Musakka oppi makaronilaatikon reseptin äidiltään. Yksinkertainen ohje on toiminut tähän päivään asti. (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/hannu-paljastaa-yli-70-vuotta-toimineen-makaronilaatikkoreseptin-voit-heittaa-vesilintua-kaikilla-muilla-resepteilla/7471644)

Tietystikin ainesosalistan ensimmäinen kohta: luomumakaronit. Ainakaan hänen äitinsä ei 70 vuotta sitten olisi sellaisia kaupasta löytänyt, eikä vuosikymmeniin myöhemminkään.

Jos sitten yritetään väittää, että kaikki siihen aikaan oli ainakin melkein luomua, se on sitten tätä mielikuvapeliä.

Tämä kiertoartikkeli on taas esimerkki yrityksestä yhdistää luomu kaikenlaiseen vanhaan ja perinteiseen:

Leipurit haluavat nyt maatiaisia �" Jauhoissa on eroja, kuten viineissäkin (https://esaimaa.fi/uutiset/kotimaa/69fd2200-48b9-4e73-ab83-66445d324fa5)

QuoteVanhojen viljalajien makuvalikoima kasvaa. Malmgårdin kartanon kreivi Henrik Creutz on perehtynyt esimerkiksi muinaisvehnän kasvatukseen.

Alkaen 1600-luvun kartanoromantiikasta ja jatkaen erilaisiin muinaislajikkeisiin. Joiden molempien yritetään sanoa olevan jotenkin parempia kuin nykyinen valtavirta asiassa. Eikä kummankaan osalta kysytä, miksi sitten ne ovat ilmiöinä väistyneet pieneen marginaaliin.

Tällaisten vaikeuksien voittaminen esitetään jotenkin hienona ja arvostettavana:

QuoteMaatiais- ja muinaisviljat tuottavat vähemmän satoa kuin tavalliset viljat. Niiden viljeleminen on myös vaikeampaa muun muassa pitkän kasvukauden vuoksi. Malmgårdin kaltaiset tilat jauhattavat viljansa pienissä myllyissä tai jauhavat osan tuotteista itse. Kilohinta nousee väkisinkin korkeammaksi kuin isojen myllyjen jauhojen.

�" Etsimme koko ajan lajikkeita, jotka sopivat luomuviljelyyn. Opimme koko ajan lisää ja käymme ulkomailla tapaamisissa, joissa viljelijät, myllärit ja leipurit puhuvat aiheesta, Henrik Creutz kertoo.

Tilan ruis on nimeltään sangaste, se on kotoisin Virosta. Lajikkeen koti on samanniminen kartano, jonka kreivi on tehnyt työtä lajikkeen kehittämiseksi.

Luomurajoitukset tietysti laskevat tuottoa ja nostavat hintaa entisestään. Mutta se jätetään mainitsematta. Kuten lopulta kunnon perustelu sille, miksi tuota vaivalloista hommaa tehdään.

Luultavasti jauhojen kohdalla....

QuoteJos ostamme viiniä, on aivan luonnollista valita se esimerkiksi käytetyn rypälelajikkeen mukaan. Eihän ole sama, mistä viini on tehty. Sama pätee myös jauhoihin.

�" Ihmiset luulevat, että jauho on jauhoa. Ei se ole totta. Niissä on eroja, sanoo Kristina Creutz Malmgårdin kartanosta.

... sokkona järjestetyt makutestit tuottaisivat vielä sattumanvaraisempia tuloksia kuin viineissä. Sama luultavasti myös jos ruoansulatusväitettä tutkittaisiin tieteellisesti. Kyllä, tuossa minä luulen. Mutta niin luulevat artikkelissa haastatellutkin: mihinkään tutkimustietoon ei viitata.

Tuosta sangaste-lajikkeesta onkin täällä jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10144#msg10144).

Tuossa artikkelissa otettiin myös käyttöön versio tästä vanhasta myytistä:

QuoteMaatiaiset vievät pellossa enemmän tilaa kuin jalostetut lajikkeet, ja niillä on suuremmat juuristot. Siksi ne myös ottavat pellosta enemmän ravinteita.

�" Vaikka kilomääräisesti tuotto per hehtaari on nykyviljaa pienempi, maatiaislajikkeissa on enemmän ravinteita, kuten esimerkiksi valkuaisaineita ja kivennäisaineita.

Mutta myytti se on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg14397#msg14397). Valkuaisaineet tarkoittavat typpeä.

Toisaalta, jos se olisi totta, tarkoittaisi se vain, että nuo maatiaislajikkeet köyhdyttävät maan jalostettuja lajikkeita nopeammin. Apulantaa, pian!  ;D

Tässäkin tehdään kovasti jännittävän kuuloista mieiikuvapakettia:

QuoteJYMY ALASTON MAITO

Maitotilamme huippulaatuisesta luomumaidosta valmistettu, Grand Cru -jäätelö. Raikas ja yksinkertainen, mutta himottava herkku, johon tiivistyy Suomen puhtaan ilman, maaperän ja veden arktinen ja äärimmäisen puhdas maku ja luonne.

(lihav. HJ)

(lähde (https://www.jymy.fi/?gclid=EAIaIQobChMI2OzAjent5AIVCKqaCh1L3gUREAMYAiAAEgK40fD_BwE))

Vaikka mitään noista lihavoiduista ei kyllä tiivisty sillä, että lehmät eivät saa normaalia, tehotuotettua rehua syödäkseen. Varsinkaan makua ja luonnetta. Mitä ihmettä se luonne sitten tuossa olisikaan. Puhumattakaan niistä kaikista höpinöistä, jota tuo pikku tehdas puhuu itsensä yhteydessä rakkaudesta, eettisyydestä, käsityöstä ym.  Mainospuheessa tuollainen on perinteisesti tietysti annettu anteeksi. Siinä on hiukan samat oikeudet kuin syytetyllä oikeudessa: valehtelusta häntä ei rangaista, vaikka todistajana olevaa siitä rangaistaankin.

Quote from: Heikki Jokipii on 24.08.19 - klo:04:39
Tämä kiertoartikkeli on taas esimerkki yrityksestä yhdistää luomu kaikenlaiseen vanhaan ja perinteiseen:

Leipurit haluavat nyt maatiaisia �" Jauhoissa on eroja, kuten viineissäkin (https://esaimaa.fi/uutiset/kotimaa/69fd2200-48b9-4e73-ab83-66445d324fa5)

QuoteVanhojen viljalajien makuvalikoima kasvaa. Malmgårdin kartanon kreivi Henrik Creutz on perehtynyt esimerkiksi muinaisvehnän kasvatukseen.

Alkaen 1600-luvun kartanoromantiikasta ja jatkaen erilaisiin muinaislajikkeisiin. Joiden molempien yritetään sanoa olevan jotenkin parempia kuin nykyinen valtavirta asiassa. Eikä kummankaan osalta kysytä, miksi sitten ne ovat ilmiöinä väistyneet pieneen marginaaliin.

Tuo idea on kansainvälinen, tunnetaan muuallakin maailmalla. Niinpä asiaa on myös tutkittu. Mutta tutkimustulokset eivät ole idealle antaneet paljon tukea:

Viewpoint: ‘Ancient grains’ can transform your health? Probably not�"and they’re more recent than you think (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/01/viewpoint-ancient-grains-can-transform-your-health-probably-not-and-theyre-more-recent-than-you-think/)

Harmillisesti alkuperäinen artikkeli on maksumuurin takana. Yksityiskohtaiset tiedot olisivat olleet kiinnostavia, nyt meidän on tyydyttävä tähän yhteenvetoon:

QuoteIn fact, many ancient grains aren’t even true grains (the seeds of grass plants) …. Semantics aside, are they more nutritious? This seems to have been investigated only very recently. With most of the best studies published in the past five years or so, the health claims appear to predate much of the evidence.

Mutta mitenkäs tässä nyt tuli sanottua:

Tallinna on saanut ensimmäisen virallisen luomuravintolansa (https://www.tallinna24.ee/artikkeli/819819-tallinna-on-saanut-ensimmaisen-virallisen-luomuravintolansa)

QuoteIntiimi ja viihtyisä ravintola on tyylikkäästi sisustettu, eikä sen visuaalinen ilme muistuta mitenkään luomuun usein liitettyjä mielikuvia.

Taisi olla tuolta matkailukirjoittajalta vahinko.

Vielä on palattava Pirjo Markkolan historiakirjaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15931#msg15931). Sen luomuluvun lopussa (s. 345) kerrotaan:

QuoteEnsimmäisen sadan vuoden aikana luonnonmukaisen viljelyn käsite ja tavoitteet määriteltiin uudestaan noin kerran sukupolvessa, mikä puolestaan heijastui koko tuotantoketjuun. 2000-luvun alun keskustelussa esillä olivat luonnon monimuotoisuus, viljelykasvien ja tuotantoeläinten geneettinen muuntelu, tuotannon ja kulutuksen paikallisuutta korostava lähiruoka-ajattelu ja kansainvälistä oikeudenmukaisuutta korostava reilu kauppa.

Mekin olemme nuo mielikuvien linkityspyrkimykset täällä kyllä havainneet. Muistamme miten aikanaan (eli juuri tuolloin, 2000-luvun alussa) Kepalla (nyk. Fingo) oli ruokakampanja, jossa kehotettiin (jollakin tavalla kansainvälisen solidaarisuuden nimissä) suosimaan "luomua, lähiruokaa ja reilun kaupan tuotteita". Jota kampanjaa me eri foorumeilla kritisoimme.

Luonnon monimuotoisuudesta ja geenimuuntelusta, ja niihin liittyvistä mielikuvista meillä on keskusteltu täällä uaeassakin triidissä.

Muuttuvista tavoitteista puhuu Biodynaamisen viljelyn säätiönkin (https://www.biodynsaatio.com/) etusivu:

QuoteEmme voi palata menneeseen, emme siinä muodossa kuin se silloin oli. Kun maaseutu oli vielä pienten yksilöllisten tilojen kirjava kudelma, oli yhteisö elävä ja toimiva. Näemme työn maatiloilla uudelleen elpyvänä, ihmisten ja luonnon kohtaamisena, joka on kaiken inhimillisen kulttuurin perusta. Meillä on vankka näkemys siitä, miten tämä elpyminen on mahdollista. Haluamme jakaa tietoa ja ymmärrystä sekä löytää tarjoajia ja tarvitsijoita, tuoda heitä yhteen, ja mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus.

Siinä kerrotaan oikeastaan siitä, miten luomun halutaan liittää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä. Johtuuko tämä taloudellisesta pakosta vai puhtaasta aatteellisesta pyrkimyksestä, mutta yhä useammin luomutilat ovat osuuskuntia, yhteisöjä tai jotenkin muuten organisoitua "kumppanuusviljelyä". (Hyvin harvoista biodynaamisista tiloista on prosentuaalisesti hyvin suuri osa tällaisia. Ainakin toinen tuon säätiön omistamista tilistoista on myös annettu viljelijäyhteisön osuuskunnan hoidettavaksi.) Tässä on nyt luomuviljelyn uusvanha trendi.  Myös "kaupunkiviljelyn" muotihullutuksessa halutaan siihen kytkeä sekä luomu että yhteisöllisyys.

Markkolan kirja aloittaa siitä, miten 1900-luvun alussa kasvissyöntiaate ja luomu olivat tiiviisti kytkeytyneitä. Sittemmin se meni jossain määrin ohi, mutta on ehkä taas tullut esille (kun nyt uusilla perusteilla meillä on tai ainakin pitäisi olla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg12229;topicseen#msg12229) "kasvissyöntibuumi"). Taas yritetään niitä mielikuvissa yhdistää. Vaikka tämä linkkaaminen on nykyisin hyvin ongelmallista. Luomun talous on suuresti riippuvainen eläintuotteista. Ja myös ravinnetalous. Ja luomukasviksia tuotetaan niin vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15287#msg15287[/url), etteivät suomalaiset niiden varassa kertakaikkiaan pysty kasvissyöntiin siirtymään.

Sen sijaan mielikuvan levittäminen luomutiloista pieninä tiloina on selvästi vähentynyt. Pakkohan näin on ollut käydä kun luomutilat maataloustilastojen mukaan ovat keskimäärin selvästi tavanomaisia tiloja suurempia. Näin Suomessa, kehitysmaita koskevassa luomupropagandasssa esitetään yhä pienet omavaraiset luomutilat vastakkaisina teollisesti viljellyille suurtiloille. Yleisestikin kehitysmaa-ajattelua vaivaa pienviljelijäkultti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg2402#msg2402). Johon luomua sitten innokkaasti kytketään, kehitysmaan pienviljelijälle sopivana, jopa ainoana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120) vaihtoehtona.

Tämä Pro Luomun tiedote sopii luontevasti tämän otsikon alle:

Luomumatkailuyhdistys viitoittaa tietä kestävälle turismille (https://proluomu.fi/luomumatkailuyhdistys-viitoittaa-tieta-kestavalle-turismille/)

QuoteKestävyys on nousemassa matkailun ykköstrendiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Suomen luomumatkailuyhdistys on tehnyt työtä kestävän kehityksen mukaisen matkailun eteen jo pitkään. Matkailuyrittäjän mukaan maaseudun mahdollisuuksia ei ole Suomessa vielä oikein oivallettu.

Kun matkailua harrastuksena nyt yleisesti ahdistetaan erityisesti ilmastosyiden pohjalta, tässä on hyvä sauma tuoda esille luomu pelastuksena.

Siihen vielä sitten lisämausteeksi kulttuuriperinnön suojelua yms.

Hiukan huvittava on tämä yksityiskohta:

Quote[...] Luomustatus ei ole jäsenyyden ehdoton edellytys.

�" Myös tavanomainen pientila, joka ei käytä tuotannossaan keinolannoitteita tai keinotekoisia torjunta-aineita, voi olla yhdistyksen jäsen, jos jäsenkriteerit täyttyvät. Lisäksi jäseninä voi olla esimerkiksi majataloja, ekokyliä ja kurssikeskuksia, Arell tarkentaa.

(lihav. HJ)

Eli luomussa ei ole pakko olla, kunhan on luomussa.

Quote from: Heikki Jokipii on 02.10.19 - klo:05:33
Tuo idea on kansainvälinen, tunnetaan muuallakin maailmalla. Niinpä asiaa on myös tutkittu. Mutta tutkimustulokset eivät ole idealle antaneet paljon tukea:

Viewpoint: ‘Ancient grains’ can transform your health? Probably not�"and they’re more recent than you think (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/01/viewpoint-ancient-grains-can-transform-your-health-probably-not-and-theyre-more-recent-than-you-think/)

Harmillisesti alkuperäinen artikkeli on maksumuurin takana. Yksityiskohtaiset tiedot olisivat olleet kiinnostavia, nyt meidän on tyydyttävä tähän yhteenvetoon:

QuoteIn fact, many ancient grains aren’t even true grains (the seeds of grass plants) …. Semantics aside, are they more nutritious? This seems to have been investigated only very recently. With most of the best studies published in the past five years or so, the health claims appear to predate much of the evidence.

Tässä samaa tietoa:

Don’t fear white bread. It’s more nutritious today than it was 200 years ago, new analysis shows (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/10/dont-fear-white-bread-its-more-nutritious-today-than-it-was-200-years-ago-new-analysis-shows/)

Tuo idea on ollut kauan liikeelläkin. Jo aivan nuorena luin/kuulin iskulauseen, että entisaikaan vehnäleivässä oli yhtä paljon ravintoa kuin hampurilaisessa nykyisin. Silloin väite meni minuun täydestä, uskoin niin olevan. Vasemmistolaisena, se oli kapitalismin syytä!  >:(

Mainos:

QuoteFazer Kiireetön Luomu Maalaisleipä 400g
Kiireetöntä luomua. Tämä leipä on leivottu kiireettä luomujauhoista. Puhtaan maun viimeistelee täyteläinen sisus ja rapea kuori.

Niinpä. Tähän asti olemme kuulleet vasta luomuporkkanamehusta, joka on puristettu hellävaroen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg12155#msg12155) .

Quote from: Heikki Jokipii on 19.09.18 - klo:02:34
Perinteisyyttä ja vanhaa halutaan yhdistää luomuun tässäkin (Pro Luomu):

Henrik Creutz: Malmgårdin pelloilla kasvaa emmervehnää (https://proluomu.fi/henrik-creutz-malmgardin-pelloilla-kasvaa-emmervehnaa/)

Vanhassa vara parempi? Vaikka siihen oli syynsä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Emmervehn%C3%A4), miksi emmer-vehnä jäi pääosin pois käytöstä. Kuten siihenkin, että kartanojärjestelmälle kävi samoin. Kuten siihenkin, että haluaisimme luomuviljelylle käyvän samoin.

Kartanoille tuntuu sopivan luomuviljely:

Gårdskullan kartano �" sopeutuminen on maatalouden elinehto (http://www.maaseutumedia.fi/gardskullan-kartano-sopeutuminen-on-maatalouden-elinehto/)

Nimenomaan sitten niin, että kartano yrittää tehdä kaikkea muuta kuin viljellä. Silloin eivät tällaisetkaan havainnot häiritse:

QuotePelloilla kasvaa 50 hehtaaria ruista, 50 hehtaarilla kauraa, 50 hehtaarilla papua. Hehtaarisadot ovat kahden ja kolmen tonnin välissä. Luomussa satotaso putoaa Gustav Rehnbergin mukaan puoleen.

Tämäkin on tähän ryhmään kuuluva aktio:

Luomun ja juuren maukas liitto (https://proluomu.fi/luomun-ja-juuren-maukas-liitto/)

Vanhoja menetelmiä, vanhoja lajikkeita. Luomu tulee siinä sivussa.

QuoteMoni hapanjuuriharrastaja sanoo, että hapanjuurileipää ei voi muusta tehdäkään kuin luomusta. Eliisa Kuusela haluaa kuitenkin viedä leipomisen ilosanomaa kaikille, joten hän kehottaa aloittamaan ihan millä tahansa jauhoilla. Tärkeää on, että leipoo. Mutta itsekin hän käyttää luomujauhoja ja erityisen kovasti odottaa pääsevänsä leipomaan vastajauhetuista luomujauhoista, jotka ovat vaikkapa yksijyvävehnää (einkorn).

Hapanjuuri ja luomu kulkevat Eliisa Kuuselan mukaan käsi kädessä.

�" Hapanjuurella leipominen on hyvin vanha tapa leipoa. Teollinen hiivahan on aika uusi keksintö, se yleistyi vasta sotien jälkeen. Sama pätee viljelyyn: silloin kun leivottiin hapanjuurella, vilja oli käytännössä luomua, Eliisa Kuusela kertoo.

Vaikka on vaikea kuvitella, miten keinolannoitteiden käyttö tuon estäisi. Saati sitten osoittaa, kun tieteen nykykäsityksen mukaan viljakasvit nauttivat lannoitteet kuitenkin aina samassa muodossa.

USA:ssa tähän tapaan:

Viewpoint: How organic farming exploits consumer demand for ‘authenticity’ (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/19/viewpoint-naturopathic-doctors-organic-marketers-take-advantage-of-consumer-desire-for-authenticity/)

Mutta kumman tutulta tuo tuntuu, taitaapa luomuväki käyttää hyvin samantapaisia myyntimielikuvia Euroopassa ja Suomessakin. Aitoudesta meilläkin päin puhutaan, ja alkuperäisyydestä. Ja siihen liittyen myös, mitä kaikkea ilman luomutuotteet ovat. "-ton" -ruokavalioista on jo pitkään irvaillen puhuttu.

Spekulaatioita muuttuvaan ilmastoon sopeutumisesta, perinteisen ihannointia, hifistelyä makuasioista (YLE):

Maun pelastaja (https://yle.fi/uutiset/3-11546448)

QuoteSuomessa on kymmeniä pieniä tiloja, joilla viljellään alkuperäisiä maatiaisviljoja.
Tiloilta saadaan tietoa, mitkä lajit menestyisivät ilmaston muuttuessa, mutta myös ainekset artesaanileipään.

Pahkalan tila sijaitsee Joutsan Leivonmäellä. Se vaalii perinteitä kaikessa, myös vanhoissa lehmäroduissa

[...]

Osa perinneviljoista kasvattaa nykyisiä lajikkeita syvemmän juuriston. Ominaisuudesta on hyötyä ilmastonmuutoksessa.

Siinä oli se ilmastonmuutos, mutta sitten mennään tähän:

Quote"Kyllähän tämä on kulttuurityötä ja suojelua, mutta jotkut lajikkeet vain oli ennen parempia."
(Jari Leinonen)

Suomessa on hapanjuurileipureita, jotka suosivat vanhoja lajikkeita, kuten maatiaisvehnää.

Maatiaisviljoista saa vain neljäsosan modernien lajikkeiden sadosta.

Luomuviljely, maku ja leivontaominaisuudet tekevät niistä kuitenkin houkuttelevia leipureille.

(lihav. HJ)

Oikeastaan hyvin kevytmielisesti suhtaudutaan tuossa satojen kehnouteen. Aivan kuten luomuviljelyn kohdalla yleensäkin.

Uudessa kampanjassa (https://proluomu.fi/suomen-suurin-luomukampanja-kaynnistyy-lokakuussa/) on ilmoitettu halu yrittää vaihtaa mielikuvia, joihin vedotaan (lihav. HJ):

QuoteKampanjan toteuttaa Pro Luomu ry, joka on valinnut kumppanikseen mainostoimisto RYHM�,, Creative Agencyn.

”Olemme halunneet tuoda luomun lähelle kuluttajaa ja unohtaneet romanttiset maalaismaisemat. Luomu on merkkituote muiden merkkituotteiden joukossa, mutta erityisen hyvä sellainen. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa luomu on helppo tunnistaa EU:n luomumerkistä”, kuvailee RYHM�,, Creative Agencyn toimitusjohtaja Pertti Pällijeff.

Mutta kun aineistoa käy läpi, niin aika perinteisillä tavoilla sitä kuitenkin edelleen käydään, ja aiotaan käydä.

Erityisesti merkeillä ratsastaminen ei ole järin uutta.  Vaikkapa Martat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18404#msg18404) on sitä jo vuosia harrastanut (josta täällä löytyy useampiakin esimerkkejä). Siinä luodaan mielikuvaa jostakin varmistetusta aitoudesta. Kuluttaja voisi merkkiin luottaen olla varma, että hän saa, mitä on hakemassa. Tästä ne teemat löytyvät koottuna:

https://luomumerkki.fi/hyvia-merkkeja/

Hyvin tuttuja ovat. Tässä se keskeinen:

QuoteLuomu on viimeisen päälle valvottua tuotantoa. Se on hyvä merkki.
[...]
Kun elintarvikkeessa on luomumerkki, tiedät mitä syöt. Tämä on mahdollista, koska luomu on laatujärjestelmä, joka ulottuu pellolta pakkaukseen. Jokainen luomuviljelijä, luomutuotteiden valmistaja ja maahantuoja sitoutuu noudattamaan luomusäädöksiä ja liittyy samalla luomuvalvontaan. Suomessa luomua valvovat viranomaiset, jotka tarkastavat kaikki valvontaan liittyvät maatilat ja yritykset vähintään kerran vuodessa. Vain tarkastuksen läpäisseet maatilat ja yritykset voivat myydä tuotteitaan luomuna ja käyttää luomumerkkiä.

Nk. puolitotuus. Tuo valvonta on olemassa, ja ihan totta, että Suomessa sitä valvovat viranomaiset. Mutta tuossa siis valvotaan vain ja ainoastaan luomusääntöjen noudattamista. Tosiasiassa et edelleenkään tiedä mitä syöt.

Samanlaisia puolitotuuksia ovat muutkin teemat. Kuten vaikka se, että eläimillä on tilaa liikkua ja levätä sekä vapaus ulkoilla. Tämäkin kysymys on itse asiassa murrosvaiheessa, kuten jo toisaalla totesimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg19036#msg19036).

Toinen mielikuva, jota yritetään selvästi lietsoa, en se, että nämä merkkituotteet olisivat muiden merkkituotteiden lailla jotenkin parempaa laatua. (Joista siis kannattaa maksaakin enemmän?) Ainakin kahdessa mainosvideossa yritetään tuota.

Kun nyt kommentoin tätä uusinta Pro Luomun tiedotetta/yliötä tämän otsikon alla, teen sen tietoisesti.

MT yliö: Laatuerot esille ja lisäarvoa ruokapöytään (https://proluomu.fi/mt-ylio-laatuerot-esille-ja-lisaarvoa-ruokapoytaan/)

Sillä siinä määrin siinä ratsastetaan oikeasti asiaan kuulumattomilla mielikuvilla.

Aloitetaan sanasta ja mielikuvasta "laatu", joka oli tuossa otsikossakin:

QuoteJari Hanskan toimittama Suomalaisen ruoan laatukirja ja Matti Apusen pamfletti Seisova pöytä nostavat esiin ruuan laadun. Molemmissa todetaan, että Suomessa tehdään tehokkaasti hyvää teknistä laatua, mutta ruuan lisäarvon ja kilpailukyvyn kehittymiseksi on tarpeen tunnistaa ja tuoda esille laatueroja.
[...]
Luomu on pellolta pakkaukseen ulottuva laatujärjestelmä. Siinä on yksityiskohtaiset ehdot, joihin arvoketjun toimijat sitou­tuvat ja joiden toteutumista valvoo kolmas osapuoli. Luomu tuottaa tavanomaista parempaa laatua �" erityisesti luonnon monimuotoisuuden, ympäristön kemikalisoitumisen, maan rakenteen sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kuitenkin luomun laatu ei ole lainkaan sellaista "laatua" kuin tuossa viitatut kirjoittajat hakivat, eli jotain hyvää tai parempaa. Vaan puhtaasti sitä, että luomusääntöjä on noudatettu. Tuon hämäyksen huomaa, jos vaihtaa luomun sanaan "halal": muslimikaupat eivät puhu Suomessa siitä, että heiltä saisi "halal-laatua".

QuoteSuomessa, jos missä, luomulaadulle on hyvät edellytykset. Luken Ruokafakta-sivusto listaa Suomen ylivoimatekijöitä: puhdasta maata ja vettä, vähäistä torjunta-aineiden ja antibioottien käyttöä �" erinomaisia lähtökohtia luomutuotannon lisäämiseen ja uskottavaan luomutuotteiden vientiin.

Jos Suomessa tavanomaisessa viljelyssä käytetään torjunta-aineita ja antibiootteja vain tarpeellisessa määrin, se ei millään tavalla puhu luomun puolesta. Eikä ole sille "lähtökohta". Kuten ei ole Suomen luonnon ja vesistöjen puhtaus. Ne eivät näytä sitä olevan "edes uskottavaan luomutuotteiden vientiin", koska se vienti ei oikeastaan vedä. Tuonti kyllä, ilmeisesti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg18338#msg18338).

Tätä yritetään taas tai yhä toitottaa, tätä mielikuvaa ylläpitää:

QuoteLuomu ei ole enää marginaalisen ryhmän valinta. Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista reilu kolmannes ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa, ja neljännes sanoo valitsevansa luomutuotteen aina kun se on mahdollista. Merkittävää on, että luomusta piittaamattomien osuus on puolittunut koronapandemian aikana.
[...]
Tänä vuonna koronapandemia on horjuttanut ihmisten turvallisuuden tunnetta ja vaikuttanut kuluttajakäyttäytymiseen monella tavalla. Se on lisännyt kotimaisen ruuan arvostusta, mutta myös kiinnostusta luomuun.

Eli naapurisikin ostaa, osta sinäkin. Tuoreisiin kuluttajatutkimuksiin edelleen vedotaan, koska niissä saadaan esille tuollaisia aikomuksia. Kummasti yhä tulokset viipyvät nk. etukorttitutkimuksesta, josta voisimme saada tietää, mitä ihmiset todella ostavat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg17239#msg17239). Mitä sitten sanovatkin tekevänsä.

Plus tuo melkeinpä moraalittomuuden rajoilla oleva ratsastaminen pandemialla, josta yritimme saada protestimme Helsingin Sanomiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg18914#msg18914).

Minusta kirjoituksensa lopussa Kottila ja Lamminparras huomasivat leikkineensä em. mielikuvilla vähän vaarallisesti:

QuoteVoisiko käynnistynyt keskustelu laadusta auttaa näkemään myös luomun laatuna, joka kannattaa tuoda esille nostamaan ja erilaistamaan koko Suomen ruokatuotannon laatua? Sen sijaan, että puhutaan suomalaisesta tuotannosta lähes luomuna, nostetaan luomu ylpeästi esille. Se ei ole keneltäkään pois, vaan kaikille lisää.

Koska siinä se nyt oli, se "lähes luomu". Jota luomuväki ymmärrettävästi vihaa.

Mutta erikseen: tuo, että luomu olisi kaikille lisää, on kyllä pelkkä mielikuva, jolle ei ole mitään perusteita. Ihan varmasti luomulle annettu tuki on jostain muusta pois. Myös mielikuvallinen tuki: jos nostetaan suomalaista luomua esille, on samalla pakko vähintään lietsoa epäluuloa suomalaista tavanomaista tuotantoa kohtaan!

Tätäkin mielikuvaa yritetään silloin tällöin nostaa esiin:

Tomi Björckin mukaan luomua pitää arvostaa käsityönä (https://www.ocmgnordicmarketing.com/tomi-bjorckin-mukaan-luomua-pitaa-arvostaa-kasityona/)

QuoteSuomen ravintola-alan tunnetuimpiin nimiin kuuluva Tomi Björck näkee, että hyvän ruoan perustana ovat puhtaat raaka-aineet. Luomua valitsemalla saa lautaselleen myös persoonallista ruokaa. Ikaalisten Luomu tuottaa huippukokkien arvostamia, herkullisia salaattiaineksia.

Ikaalisten luomun valtavista, hyvin teknisistä kasvihuoneista (https://yle.fi/uutiset/3-6511853) ei kyllä ensimmäisenä käsityö tule mieleen.

Quote from: Perenna on 10.05.09 - klo:04:20

Quote from: Heikki Jokipii[...] eivätkö tämän filosofian, (että näin ei saisi olla:) ...

Quoteja mautkin tulevat korvikkeista eivätkä oikeista makuaineista:

... mukaan kaikki, ikiaikaisetkin, mausteet, olisi enemmän tai vähemmän keinotekoisia ja "korvikkeita", suolasta alkaen? [...] Mikä olisi tässä katsannossa "oikea makuaine", jos hyvä maku saadaan monella eri tavalla aikaan?

No hyvänen aika, tietenkin se aine on oikea, jonka makua yritetään jäljitellä! Vanilja on oikea makuaine, lahoava kuusenjuuri ei.

Tämä on tuossa suhteessa nyt aika täräyttävä keksintö:

Trash transformation: Here’s how researchers are turning plastic waste into vanilla flavoring (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/23/trash-transformation-heres-how-researchers-are-turning-plastic-waste-into-vanilla-flavoring/)

Luonnon ystävän tulisi vaatia tästälähin, että hänen vaniljajäätelönsä valmistuksessa on käytetty kierrätysmuovia?

Quote from: Heikki Jokipii on 19.09.18 - klo:02:34
Perinteisyyttä ja vanhaa halutaan yhdistää luomuun tässäkin (Pro Luomu):

Henrik Creutz: Malmgårdin pelloilla kasvaa emmervehnää (https://proluomu.fi/henrik-creutz-malmgardin-pelloilla-kasvaa-emmervehnaa/)

Vanhassa vara parempi? Vaikka siihen oli syynsä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Emmervehn%C3%A4), miksi emmer-vehnä jäi pääosin pois käytöstä. Kuten siihenkin, että kartanojärjestelmälle kävi samoin. Kuten siihenkin, että haluaisimme luomuviljelylle käyvän samoin.

Näin MTV antaa jatkaa tuota (piilomainontaa):

https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/moni-kayttaa-vain-tavallisia-vehnajauhoja-eika-tule-edes-ajatelleeksi-vaihtoehtoa-hyvin-vahan-suomalaiset-tietavat/8347666#gs.os8z9e]

QuoteKäytätkö sinä keittiössäsi lähinnä tavallisia vehnäjauhoja? Vehnässäkin on todellisuudessa runsaasti valinnanvaraa, muistuttaa muinaisviljoihin erikoistuneen Malmgårdin tilan isäntä, Henrik Creutz.

MTV Uutiset vieraili taannoin Loviisassa sijaitsevalla Malmgårdin tilalla, joka tunnetaan oluistaan ja viljatuotteistaan. Tila on erikoistunut muinaisviljoihin ja siirtyi luomutuotantoon vuonna 1995.

Tämä sota eineksiä vastaan näyttää nyt loppuneen:

Quote from: Heikki Jokipii on 03.01.13 - klo:05:50
Vähennä einesten käyttöä - näin helposti se onnistuu (http://www.iskelmaradio.fi/musiikki/vahenna-einesten-kayttoa-nain-helposti-se-onnistuu/21/5626)

a) Mikä ihmeen tavoite "einesten vähentäminen" ylipäänsä on? Jos haluaa itse valmistaa raaka-aineista lähtien kaiken, koskeeko tämä myös mm. makkaraa ja juustoa? Juomapuolesta puhumattakaan ("meillä juodaan van itse tehtyä snapsia")?

Jos haluaa aina varmasti tuoretta, pitääkö mm. noudattaa näkemääni 1800-luvun kettokirjan kanareseptiä, joka alkoi ohjeella siitä, miten kana teurastetaan ja kynitään?

b) Jos - syystä tai syyttä - näitä "eineksiä" haluaa välttää, mitä ihmeen ohjeita asia yleensä vaatisi? Sen kun ei osta, ja ostaa niitä käsittelemättömiä raaka-aineita

c) Miten tähän asiaan lainkaan kuuluu luomu? Noora Shingler sen kuitenkin haluaa asiaan yhdistää (monen muun tavoin).

Toisalala sitten kehitetään luomueineksiä - vai onko se niin, että ne ovatkin sitten "luomuvalmisruokia"? Ja tämä asia on Noora Shinglerinkin mielesrtä sitten ihan OK (ks. juuri edellä). Niin pitkäle ei tuossa sitten sentään menty, että olisi kerrottu, miten einekset voi helposti korvata luomuvalmisruoilla ...  ;D

Ainakin Pro Luomulla (https://proluomu.fi/luomun-myynti-pysyi-vuonna-2021-lahella-edellisen-vuoden-tasoa/). Tuota nimityksen vaihtoa kyllä käytetään:

QuoteHaasteena luomumyynnin kehitykselle oli erityisesti valmisruokien myynnin voimakas kasvu, sillä tuoteryhmässä ei juurikaan ole luomuvaihtoehtoja.
[..]
”Viime vuonna koko elintarvikkeiden myynnin kasvusta puolet tuli valmisruokien myynnin kasvusta. Luomutuotteita on valmisruokien kategoriassa hyvin marginaalisesti, joten luomu ei tästä kulutuksen muutoksesta raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin onnistunut hyötymään. Olisi todella tärkeää, että jatkossa kasvavaan valmisruokakategoriaan saataisiin lisää luomuvaihtoehtoja”, sanoo Aura Lamminparras.

Tämä kirosana halutaan taas mukaan (lihav. HJ):

Satu Silvo ei käytä prosessoitua ruokaa: "Jos tomaatteja ei ole luomuna niin en sitten osta" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/d3f1c9d2-e86d-5458-8f48-46bba63ced9a)

Tietystikään, jos otamme esimerkiksi vaikka tomaatit, asiassa ei ole eroa luomun ja tavanomaisen välillä. Vaikkapa tomaattimurskasäilykkeitä saa molempina. Ja tuoreita samoin. Ihan samoin. Korkeintaan hiukan todennäköisemmin luomutomaatit on "prosessoitu" valmiiksi muovipusseihin!

Poikkeus sääntöön:

Täysruoka-kasvisruokavalio | Vähennä kaloreita ja tunne olosi kylläiseksi (https://www.myprotein.fi/blog/ravinto/taysruoka-kasvisruokavalio-vahenna-kaloreita-ja-tunne-olosi-kyllaiseksi/)

QuoteRuokavalio suosii myös paikallisia, kausi- ja luomutuotteita �" tosin luomu ei ole vaatimus.

Tai lähes sellainen. Suosituksena luomu on siis mukana.

Onko näin (otsikko) vai johtuuko asia muusta (lihav. HJ):

Maidon jalostus on Riitta Saloniemen intohimo: ”Kuluttajat osaavat arvostaa luomua” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7bad0f08-6027-4868-8a20-fb262f846cf0)

QuoteRiitta ja Jouni Saloniemen hoitamalla Saloniemen tilalla Laitilassa tehdään Suomen alkuperäisrotuisista eläimistä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa. Saloniemen Juustolan valmistusohjelmassa on kymmeniä juustoja niin kutun kuin lehmänkin maidosta.

Mm. vuohista tämä triidi alkoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg866#msg866). �" Niin marginaalista tuo toiminta on, että Suomessa on 10 luomutilaa, joilla on 1 658 kuttua (Ruokavirasto 2021). Eli hyvin harvalla on mahdollisuus tuolla tavalla osoittaa arvostavansa luomua. Sille pienellekin joukolla on näin suotu mahdollisuus saada haluamansa. Mikä sitten tuossa heitä viehättikin.

Hupaisa (lihav. HJ):

Riihipuoti Luomu 1kg ruisjauho (https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/riihipuoti-luomu-1kg-ruisjauho)

QuoteKivelläjauhettu, kotimainen, lisäaineeton luomuruisjauho. Voidaan käyttää esim. leipien tekoon.

3,63/kg + toimituskulut. K-kaupasta kotimaisia Pirkka-ruisjauhoja 1,09/kg. Ei toimituskuluja. Voidaan myös käyttää esim. leipien tekoon.

Toinen. Tarjous:

Täysjyvävehnäjauho luomu �" 1,5kg
3,90 �,� (https://krannintila.fi/tuote/taysjyvavehnajauho/)

Kilohinta siis 2,60 �,�.

QuoteTäysjyvävehnäjauhot on valmistettu perinteisellä kivimyllyllä ja tuote sisältää niin vehnän tummat leseosat kuin vaaleimman ydinvehnänkin.

Myllyn Paras Graham Täysjyvävehnäjauho 1 kg
2,15
2,15/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/mp-grahamjauho-1kg-taysjyvavehna-6417700050169)

QuoteMyllyn Paras Graham Täysjyvävehnäjauho sisältää vehnänjyvän kaikki osat: alkion, ydin- ja kuorikerrokset.

Mutta kivimyllyä eivät lupaa.

Sama tuote täällä:

Graham täysjyvävehnäjauho 1 kg
1,79
1,79 �,�/KG (https://www.tokmanni.fi/graham-taysjyvavehnajauho-1-kg-6417700050169)

Paitsi messujen nimessä olevaa pääkytkentää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg31699#msg31699), tässä yritetään luoda (tai elvyttää) myös tätä mielikuvaa (lihav. HJ):

Lähiruoka & luomu -tapahtuma jälleen keväällä 2023 (https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/)

QuoteLähiruoka & luomu -tapahtuma on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta. Mukana olevien yritysten valikoimissa on lihatuotteita, juustoja, viljatuotteita, juureksia, perinneherkkuja, uusia proteiinilähteitä kuten hamppua, jäätelöä ja säilykkeitä.

Tarkistetaanpa sitten aikanaan, minkälaisia yrityksiä tuolla oli mukana. Mutta aluksi kritiikiksi riittävät Ruokaviraston luomutilastot. Niiden mukaan keskimääräisen luomutilan koko on 68,9 hehtaaria. Kun kaikkien tilojen (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022-ennakko) keskikoko oli 52 hehtaaria (2022). Hän ei välttämättä ole mukana, mutta Suomen suurin maatila (viljelyalaltaan, ainakin v. 2022) oli luomutila (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg27239#msg27239).

Jos tarjotuissa tuotteissa on mukana "lihatuotteita, juustoja", merkinnee jo se sitä, että mukana on vähän paremman luokan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10239#msg10239) luomuviljelijöitä.  8)

Luomussa yhdistyvät tosiaan mielikuvat ja tosiasiat, kun sitä myydään. Tosiasioista alkaen:

- luomussa ei saa käyttää keinotekoisia lannoitteita
- luomussa ei saa käyttää synteettisiä torjunta-aineita

Mutta sitä myydään sitten täysin kemikaalivapaana. Vaikka sitten:

- oikeastaan vain keinotekoinen typpilannoite on kielletty. Muut tarvittavat lannoitteet ovat käytännössä samoja.
- useat muut torjunta-aineet ovat sallittuja  (ja myös kovassa käytössä, etenkin tuontituotteissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg8770#msg8770), kuten Suomeen paljon tuoduissa luomuhedelmissä)

Samoin luomu esitetään geenimuuntelusta vapaana. Vaikka vain modernit keinot siinä on kielletty.

Muita mielikuvia vailla pohjaa:

- alkuperäisyys
- jonkinlainen luonnollisuus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg29137#msg29137)
- aitous
- erityinen turvallisuus (liittyen usein synteettisten torjunta-aineiden kieltoon �" mutta myös luoden mielikuvaa, että  keinotekoisista lannoitteista voisi olla jotain terveydellistä haittaa)
- yleisemmin: erityinen puhtaus
- eläinten erityisen hyvä kohtelu

Kyse on kaikkinensa EU:n suojeluksessa kehitetystä brändistä, tuotemerkistä.

Kokonaan oma juttunsa sitten ovat tuohon brändiin liitetyt poliittiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17879#msg17879) ynnä yhteiskunnalliset mielikuvat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg26726#msg26726). Myös se uskomusten joukko, että luomuviljely olisi erityisen otollista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.msg3875#msg3875) viljelyn ulkopuoliselle luonnolle.

***

Kuten kaikkien brändien kohdalla, bränditavaran täytyy maksaa tavallista enemmän. Jo ollakseen uskottava!

Kyllä, se on oikein, että EU suojelee kaikkia tuotemerkkejä. Mutta mikään erityissuojelu ei ole tarpeen. Eikä edes suotavaa. Shampanjalla ja puikulalla on hyvä olla suojansa. Mutta olisi järjetöntä, jos EU haluaisi erityisesti niiden kulutusta edistää. Luomun kohdalla se on yhtä järjetöntä.

Quote from: Heikki Jokipii on 16.09.19 - klo:02:33
Näin tällä sekaannuksella yhä ratsastettiin:

RUUKIN LUOMU- JA L�,,HITUOTEMARKKINAT
Teemana "Ravintoa luonnonantimista"

Työnäytöksiä ja tietoiskuja
* sienet
* yrtit
* marjat
* kala
* riista (https://siikajoki.fi/tapahtumat/1925)

Mutta siikajokisia ei voine siitä moittia, jos valtiovaltakin harrastaa samaa (ks. juuri edellä).

Tänä vuonna ei:

Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinat 9.9.2023 (https://raaheguide.fi/tapahtuma/ruukin-luomu-ja-lahituotemarkkinat-9-9-2023/)

QuoteMyynnissä syksyn satoa, luomua, lähiruokaa sekä taidokkaita käsitöitä. Lisäksi mukavaa oheisohjelmaa, tietoa ja nähtävää koko perheelle!

Tänä vuonna haluttaneen ratsastaa sillä iankaikkisella, että luomu, lähituotanto ja käsityö jotenkin kuluisivat yhteen.

Josta jo esim. täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg21441#msg21441). Toinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg14981#msg14981) esimerkki. Lisää on löydettävissä.

Huvittava (lihav. HJ):

JAUHO Farina 00″ 1 kg Luomu”
6,90 �,� (https://www.heirol.fi/shop/ruoat-ja-tekstiilit/italialaisia-herkkuja/jauho-farina-00-1-kg-luomu/)

QuoteMulino Marino “00” luomujauhoilla valmistat parhaan kotona tehdyn pastan ikinä! Voit käyttää jauhoja myös leivän leivontaan ja pizzapohjan tekoon. Erinomainen sitko.

Mulino Marinon luomujauhot jauhetaan hitaasti ja hellävaraisesti luonnonkivillä. Ne ovat täynnä makua, aromia, kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä. Ja helposti sulavina sopivat myös herkkävatsaisille.

Nyt ei etsitäkään rinnalle halvinta mahdollista, vaan tämä:

Fazer Leipurit Suomalainen 00-vehnäjauho 900 g
Kaikki Fazer Leipurit -tuotteet
3,29 �,�
3,66 �,�/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/fazer-leipurit-suomalainen-00-vehnajauho-900-g/6419811109903)

Fazer ei kerro, miten, millä vauhdilla ja millaisilla kivillä jauhaminen on suoritettu.

Hellävaraisuuteen on vedottu ennenkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg12155#msg12155).

Lempeyden mielikuvilla:

Kultamuna. Luonnollisesti lempeä (https://www.kultamuna.fi/)

QuotePerheelle pitää olla lempeä
Ruuassa pitää olla lempeä
Itselle pitää olla lempeä
Maailmalle pitää olla lempeä

Sitten nämä:

QuoteOstamalla luomumunia, voit ottaa kantaa eläinten hyvinvoinnin puolesta. Luomukanalassa kanoilla on hyvät oltavat: tilaa liikkua ja mahdollisuus ulkoilla. Monen mielestä luomumunat maistuvatkin paremmilta. Testaa ja totea itsekin!

Joidenkin mielestä eivät maistu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=549.msg34882#msg34882).

Mutta loppujen lopuksi kyse on siitä, ettei kanan ruoan alkuperäisessä valmistamisessa ole käytetty keinotekoista typpeä. Onko se lempeyttä? Ehkä jonkun mielestä sekin.

Meneekö Lidl tässä jo liian pitkälle?

Mikä yhdistää luomuarvoja ja oman kullan syliä? (https://www.lidl.fi/c/luomu/s10021153)

QuotePehmeys, turvallisuus ja lämpö. Sana ”luomu” pitää sisällään lupauksen ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamisesta. Me Lidlillä lupaamme sinulle valikoiman, joka sisältää yli 200 erilaista luomutuotetta. Luomutuotteet tunnistat Bio Organic -merkistämme ja EU:n vihreästä lehtimerkistä.

Mainoksissakin on oma julkilausumaton naurettavuushorisonttinsa. Jota mainostajan on vaarallista ylittää.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.09.18 - klo:02:34
Perinteisyyttä ja vanhaa halutaan yhdistää luomuun tässäkin (Pro Luomu):

Henrik Creutz: Malmgårdin pelloilla kasvaa emmervehnää (https://proluomu.fi/henrik-creutz-malmgardin-pelloilla-kasvaa-emmervehnaa/)

Vanhassa vara parempi? Vaikka siihen oli syynsä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Emmervehn%C3%A4), miksi emmer-vehnä jäi pääosin pois käytöstä. Kuten siihenkin, että kartanojärjestelmälle kävi samoin. Kuten siihenkin, että haluaisimme luomuviljelylle käyvän samoin.

Tämäkin on sitä mielikuvien koplausta:

Luomuspelttiä maailman keittiöihin �" Suomen Yrittäjät ja Suomen Kylät valitsivat ensi kertaa Vuoden maaseutuyrityksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c6484f57-3b68-422e-90eb-f35d2ffde2a3)

QuoteVoittajayritys toimii Salossa, kunniamaininnat menivät Lumijoelle ja Hyrynsalmelle.
[..]
Birkkalan tila on ollut nykyisen yrittäjän ja isännän Simo Larmon suvulla vuodesta 1872. Vetovuorossa on jo viides sukupolvi.

Salon Seudun Sanomat oli tietysti myös tuon huomannut:

Salolaisisäntä vaihtoi messut someen ja teki alkuvehnästä mediaseksikkään �" tuhansien seuraama Birkkalan tila on Vuoden maaseutuyritys (https://www.sss.fi/2023/10/speltti-tutuksi-somessa-vuoden-maaseutuyrityksena-palkittu-birkkalan-tila-yrittaa-valloittaa-seuraavaksi-saksan/)

QuoteSimo Larmo hyppää kameran eteen ja alkaa kertoa speltistä ja sen historiasta. Maaseutuyrittäjän on otettava nykypäivänä haltuun myös sosiaalinen media.

Ja kyllä SSS varmaan myöhemmin tekstissään luomuisuudenkin mainitsee.

Googlessa tämä otsikko näkyi näin:

Luomu on tarinoita (https://www.kauppahalli24.fi/luomuntarina)

Kun tuota oikein maistelee, niin niinhän se on. Meidänkin mielestämme.

Itsessään aika viaton luomutila, joka nyt joutuu tästä lihavoimastani iskulauseesta hampaisiini. Google-hausta:

Quotekrannintila.fi
https://krannintila.fi
Lähiruokaa netistä - Krannin tila vuodesta 1558!
7 tuntia sitten �" Krannin tilan luomu 00-pizzajauhoja sekä muuta lähiruokaa voit tilata kätevästi verkkokaupastamme 24/7 www.krannintila.fi/kauppa�" noutoboksiin

Entä jos ryhdyttäisiin harrastamaan antimainontaa, ja sanomaan, että kaikki muukin on näillä tiloilla 1500-luvun tasolla?

Mjaa. Oikeastaan olemme jo kyllä siten luomutiloista sanoneetkin.  8)

Tämä ei  ole kovin kallistakaan:

reino&aino Reinon Erätulikahvi vaalea pannujauhatus 450g Luomu RFA
Kaikki reino&aino-tuotteet
~5,29 �,�
11,76 �,�/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/reinoandaino-reinon-eratulikahvi-vaalea-pannujauhatus-450g-luomu-rfa/6438460800993)

Mutta estottomasti tuossa viljellään mielikuvia:

QuoteKun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kunnon kahvissa myös tuotanto on kunnollista. Aino&Reino -kahvit tulevat Ugandan ja Kongon Demokraattisen Tasavallan luomukahviviljelmiltä, joita paikalliset osuuskunnat hoitavat. Maku viilataan kuntoon nairobilaisessa African Coffee Roasters -kahvipaahtimossa, vastuullisuussertifioidusti ja paikallisten ammattilaisten tekemänä. Kahvi viljellään kestävämpiä viljelysmenetelmiä käyttäen, ja valtaosa työn arvosta jää alueelle �" se on kunnollista. Ja koska kahvi paahdetaan nopeasti papujen poimimisesta, voi laadun maistaa jokaisella siemauksella.

Reinon Erätuli -kunnon pannukarkeaa

Kahvitauoista pidetään kiinni, metsässäkin. Reinon Erätuli on joka eräjorman ja -jaanan pannukahvi, jonka pehmeä ja paahteinen maku reinouttaa eräilyn lomassa. Suositellaan nautittavaksi leiritulen äärellä -mutta maistuu myös kotisohvalla köllötellen.

Vaan onhan tuo luvallista.Kyllä omasta tuotteesta tietysti täytyy luoda myönteinen mielikuva.

Hyvää tuossa on se, että mahdollisimman monet työvaihet tehdään Afrikassa.

Toiseenkin tridiin olisi tämän puheenvuoron voinut sijoittaa.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.04.18 - klo:04:40
Siihen on ehkä sen verran oikeutusta, että geenimuuntelua ei luomussa sallita, eikä siten kaikkein uusimpia lajikkeita. Mutta yleisesti ottaen ei ole, tuo on myös sitä mielikuvien kytkemistemppuilua, markkinointia. Noiden vanhojen lajikkeiden käyttö on täysin luomusta irrallinen kysymys. Luulenpa vahvasti, ettei yksikään esim. Suomessa nykyisin  luomuna viljellyistä lajikkeista ole noita antiikkisia. Ja että nuo antiikkisetkin lajikkeet varmasti ovat iloisia keinolannoitteista. Eikä keinolannoitteiden "nauttiminen" niitä epäterveellisemmiksi tee - vaikkeivät ne niitä tietysti antiikin aikana saaneetkaan.

Luomuporukan tuttua arsenaalia:

Viewpoint: Challenging simplitic activist calls for more nutrient dense foods and its attacks on industrial food (https://geneticliteracyproject.org/2025/04/18/viewpoint-challenging-simplitic-activist-calls-for-more-nutrient-dense-foods-and-its-attacks-on-industrial-food/)

Ei liity yksin lajikkeisiin. Vaan myos ravinteisiin. Uskomattomasti on saatu lapi mielikuva, jossa ravinteiden lisaaminen niita ruoasta vahentaa.

Nämä väitteet ovat käytössä luomun kauppaamisessa Suomessakin:

Viewpoint: Challenging simplitic activist calls for more nutrient dense foods and its attacks on industrial food (https://geneticliteracyproject.org/2025/04/18/viewpoint-challenging-simplitic-activist-calls-for-more-nutrient-dense-foods-and-its-attacks-on-industrial-food/)

Se on lopulta eräs käytetyimmiistä luomumyyteistä. Ja vanha. Sitä on taidettu käyttää jo vuosikymmeniä.

Tässä aika perusteellisesti otsikon asiasta:

The Word Organic Is Wildly Confusing. Here is Why (https://www.acsh.org/news/2025/09/05/word-organic-wildly-confusing-heres-why-49706)

QuoteOrganic might be the most abused word in the English language. Chemists, farmers, and marketers all use it. And none of them mean the same thing. The result is a label that can make Oreos, cigarettes, and even bottled water sound like health food. Tampons too.

HuffPost just published an interesting article (https://www.huffpost.com/entry/more-and-more-people-suffer-from-chemophobia-and-maha-is-partly-to-blame-goog_l_68af1b19e4b0bbcc3f8d48a5) titled More And More People Suffer From Chemophobia. And MAHA Is Partly To Blame. They are not kidding. As RFK Jr. continues to spread his nonsense about...pretty much everything, the terms natural and organic are being weaponized. Let uss take a look at what organic really means. You may be surprised.