Torjunta-aineiden välttelyn haitat

[Heikki Jokipii]

Avataanpa uusi keskustelu tällä konkreettisella esimerkillä:

Vieras pirkkolaji uhkaa Suomen hyönteisiä: Punajalkainen harlekiinileppäpirkko on peto, joka lisääntyy ”hillittömän voimakkaasti”

HARLEKIINILEPPÄPIRKOT (Harmonia axyridis) ovat alunperin kotoisin Aasian itäosista. Niitä on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa.

Laji on kuitenkin osoittautunut liiankin tehokkaaksi tapaukseksi, sillä se on lisääntynyt monin paikoin räjähdysmäisesti. Sen on todettu vähentäneen alkuperäisiä leppäpirkkokantoja tai jopa syrjäyttäneen niitä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

[..]

SYKEN mukaan Länsi-Euroopassa harlekiinileppäpirkkoa alettiin käyttää laajasti biologisessa torjunnassa 1990-luvun puolivälissä. Jo vuosituhannen vaihteessa sen havaittiin levinneen luontoon. Lajin kaupallinen käyttö biologisessa torjunnassa päättyi 2000-luvun alkupuolella, mutta leviäminen jatkui.

Myös Jussi Tammisola on kertonut tästä tapauksesta esitelmässään. Ja myös muista samanlaisista, pahemmistakin.

Yleisemmällä tasolla asiaa on tutkittu tieteellisesti:

Natur i jordbrukslandskapet ett tveeggat vapen mot skadegörare

Eli ei siinä väistämättä käy huonosti, mutta valitettavasti usein käy. Eikä kokeilun lopettaminen ole aina yhtä yksinkertaista kuin se epäonnistuneeksi havaitun torjunta-aineeen kohdalla yleensä on. Eli sen kun vain lopettaa sen käytön.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin tuntuu hiukan itseisarvoiselta pyrkimyksestä:

Maaperän mikrobeja valjastetaan kasvinsuojeluun

Kasvinsuojelun oppeja ravistellaan tosissaan. Sen sijaan että tuholaisia ja tauteja vastaan taistellaan kemikaaleilla, ratkaisu voi löytyä pellolta ja sen mikrobeista.

Eli se olisi osaltaan sitä linjaa, että kaikki kemian välttely olisi väistämättä hyväksi.

Mutta osaan kuvitella, että tuossa voi käydä vähän samaan tapaan kuin noiden petohyönteisten käytön kanssa. Varsinkin kun jo nyt tiedetään olevan näin:

Biologiset ratkaisut vaativat paljon enemmän tietoa viljelystä ja oloista ja ratkaisujen räätälöintiä verrattuna kemiallisiin torjunta-aineisiin.

Sitten voi jälkikäteen valitella, että nyt tässä tapauksessa X ei, sorry, sitä tietoa kuitenkaan tarpeeksi ollut. Se käytetty mikrobi ei ollutkaan hyväluontoinen. Mutta eihän sitä osannut arvata.

[Heikki Jokipii]

Otsikon asia tulikin nopeasti ajankohtaiseksi EU:n suunnitelmien myötä:

EU:n suunnittelemat kasvinsuojeluaineiden kieltämiset aiheuttaisivat valtavat satomenetykset Suomessa

Siltä tuntuu, että kieltolinja on helppo ja siksi niin houkuttava. Tämä kritiikki vaikuttaa minusta hyvin oikeutetulta:

EU:n politiikka näyttäytyy ristiriitaisena.

Kasvinsuojeluaineiden kieltäminen lisäisi maan muokkausta, mikä taas lisäisi hiilen karkaamista maasta ilmaan sekä ravinnehuuhtoumia, pohti johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agriasta.

Lisäksi EU suhtautuu kasvinjalostuksessa kielteisesti geenieditointiin, jolla voitaisiin vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Olisiko asiaa kysyttävä kansalaisilta ja kuluttajilta? No, niin no, olisi ja olisi:

Sadon laatu heikkenisi väistämättä tehoaineiden kieltämisen mukana. Heikompilaatuista ruokaa voisi olla vaikea perustella kuluttajille, vaikka moni kuluttaja haluaisi kieltää torjunta-aineita.

Tämä poliitikko on kysymykseen jo reagoinut:

Keskustan EU-vaaliehdokas pelkää: Kasvinsuojeluaineiden kielto vaarantaisi suomalaisen ruuantuotannon

Näinhän se on:

Linjauksen taustalla on huoli syöpien lisääntymisestä.

"Mitä tulee ainakin suomalaiseen ruokaan, huoli kohdentuu lähinnä niihin jotka altistuvat aineille, siis viljelijöihin, ei kuluttajiin. Suomalaista ruokaa voi syödä rauhallisin mielin, sillä ruuassa ei juurikaan ole jäämiä kasvinsuojeluaineista", Sirkiä kirjoittaa blogissaan.

Mutta luultavasti tuo pätee kaikkeen eurooppalaiseen ruokaan. Oikeutetunkin huolen kohdalla olisi mietittävä toimenpiteiden järkevyyttä. Ja vaihtoehtoja: kieltäminen ei ole suinkaan ainoa keino.

Nyt sitten mielenkiinnolla odotamme mitä muut MEP:it ja sellaisiksi pyrkivät noista suunnitelmista sanovat.

[Heikki Jokipii]

Samaa kuin edellä pelättiin tässä tieteellisessä konferenssissa UK:ssa:

FUTURE WHEAT HARVESTS VERY VULNERABLE TO DISEASE, WARN EXPERTS

Within two years a virus outbreak will likely hit European yields, leading to a hike in food prices across the continent.

Kieltoihin rynnätään suin päin, ilman että olisi huolehdittu vaihtoehtoisista keinoista:

In the absence of a disease resistant wheat variety arising from classical crop breeding methods, gene modified or gene edited crops might produce an answer – but the growing of such crops is also currently banned in the EU.

Samaahan ihmeteltiin tuossa MT:n kirjoituksessa.

Britannia saattaa tuosta dilemmasta joten kuten selvitäkin, jos se Brexitin myötä saa geenieditoinnin nopeassa tahdissa maassa sallituksi?

[Heikki Jokipii]

Tuli tässä mieleen, kun nyt ranskalaiset ovat kaduilla mielestäni aika vähäisten (autojen) polttoaineiden hintojen korotusten takia, miten käy sitten, jos patongin hinta nousee?

Ja jos hallitusta todella voi siinä tapauksessa syyttää asiasta?

[Heikki Jokipii]

Huolta tunnetaan ja keskustellaan täälläkin tänään:

EU:n ministerineuvostossa puhutaan maatalouspolitiikan uudistuksesta ja kasvinterveydestä

Neuvosto keskustelee myös kasvinsuojelualan tämänhetkisistä haasteista. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineista on viime aikoina tehty monta kielteistä päätöstä ja arvio on, että lisää kielteisiä päätöksiä on tulossa.  Suomi on erittäin huolestunut tästä kehityksestä ja sen vaikutuksista maatalouteen ja viljelijöihin. Suomi on tehnyt paljon työtä tietoisuuden lisäämiseksi kasvinterveydestä ja tuhoojista aiheutuvista uhkista ehdottamalla tulevan kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 järjestämisestä.

[Heikki Jokipii]

Maatalousministerit ovat sitten todella keskustelleet. Annetaan Maaseudun Tulevaisuuden tästä suomeksi kertoa:

EU-ministerit huolissaan kasvinsuojeluaineiden tulevaisuudesta – Lainsäädäntö torjunta-aineista kiristynyt

Tuon jutun mukaan edessä on kova vääntö asiasta, kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä tiedetään ...

Euroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA on teettänyt selvityksen, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden kieltäminen olisi Suomelle erityisen haitallista lyhyen kasvukauden takia.

... ja siltä nyt näyttäisi, että Suomi ei nyt yritä noukkia imagoirtopisteitä asiassa. Olemme sitten "puhtaita" muuten.

[Heikki Jokipii]

Marc Brazeau pohtii tätä pitkässä kirjoituksessaan:

Fighting weeds: Can we reduce, or even eliminate, herbicides by utilizing robotics and AI

Weed control ranks among the top challenges for farmers and the biggest pest control issue. Among different classes of pesticides, herbicide use dwarfs all others including insecticide use. Nobody wants to spray herbicides, but nobody wants to see weeds sucking up all the water and nutrients intended for the crops either. While herbicides come with some environmental trade offs, there is nothing sustainable about pouring irrigation, fertilizer, fuel and other inputs into a field — only to have them eaten up and wasted by weeds.

There are a dizzying number of projects and companies seeking to apply robotics, computer vision and artificial intelligence (or machine learning) to the task of weed control. For some, the dream is to take herbicides completely out of the equation. For others, the goal is to dramatically reduce their use. Let’s take a look at some of the technical strategies being pursued, interrogating the pros, cons, trade-offs and likelihood of success.

Eli voisiko robotiikan ja keinoälyn avulla päästä rikkakasvien torjunta-aineista eroon. Luvatusti hän siinä esittelee nykytilanteen näissä yrityksissä. Ja asian hyvät ja huonot puolet.

Jos jotain lyhyttä yhteenvetoa tuosta yrittäisi, se voisi olla se, ettei ainakaan vielä kannata heittäytyä niiden varaan ja suinpäin kieltää torjunta-aineita.

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa tästä teemavuodesta ...

Juhlavuosi kasveille!

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on julistanut vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi (International Year of Plant Health IYPH). Teemavuoden odotetaan lisäävän yleisön ja päättäjien tietämystä terveiden kasvien merkityksestä ja kasvien suojelun tärkeydestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

... ei oikein kehdata sanoa, että torjunta-aineista on kysymys. Ne kun ovat kasveille lääkkeitä! Ehkä tästä loppukappaleesta  sen voi rivien välistä lukea:

Terveet kasvit ovat kaiken elämän, ekosysteemien toiminnan ja ruokaturvan perusta. Kasvintuhoojat ja taudit vahingoittavat viljelykasveja ja vähentävät näin ruuan saatavuutta ja kasvattavat sen kustannuksia. Kestävä kasvinsuojelu suojelee ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvintuhoojilta, vastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja tukee pyrkimyksiä nälän, aliravitsemuksen ja köyhyyden poistamiseksi.

Niin, tottakai on olemassa toinen, ehkä parempikin mahdollisuus, että kasvit jalostetaan taudeille vastustuskykyisiksi! 

[Heikki Jokipii]

Uutisessa arvioidaan myös ongelman suuruusluokkaa:

Tällä hetkellä vuosittain menetetään lähes 40 prosenttia kasveista kasvintuhoojien takia.  Taloudellisesti tarkasteltuna pelkästään kasvitaudit maksavat maailmantaloudelle noin 220 miljardia dollaria ja vieraslajeihin kuuluvat hyönteiset noin 70 miljardia dollaria.

Se on siis varmasti yhtä iso ongelma kuin ruoan pois heittäminen.

Mutta tässä yhteydessä ei mainita nälkäisinä nukkumaan meneviä. Tai mainittiin ne tuossa, mutta yleensä.

Mutta tästä ei voikaan vedota helposti yksilön moraaliin. On helppo antaa ohje, että älä heitä ruokaa pois. Mutta yhtä helppo ei ole antaa ohjetta tavalliselle kuluttajalle, että älä anna kasvien tuhoutua tauteihin tai älä anna hyönteisten niitä syödä.

Mutta hauska olisi nähdä, jos asiaan ehkä palkattavat mainostoimistot tai ajatuspajat edes yrittäisivät. Ja saimme nähdä yleisökampanjan, jonka sanoma olisi suurin piirtein: sinä syntinen, kuinka sinä kehtaat vastustaa ihania torjunta-aineita!

Eikö muuten pitäisi puhua siitäkin, mikä on kasvintuhoojien hiilijalanjälki?

Näin luvataan ...

Yksi vuoden 2020 eri puolilla maailmaa järjestettävistä tuhansista tapahtumista on Kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi. Ministeriö aikoo myös järjestää lukuisia tapahtumia Suomessa ja on tarjoutunut isännöimään Kansainvälistä kasviterveyskonferenssia.

... mutta Suomen tapahtumille ei ole vielä aikataulua. No, vuosi on vielä siihen aikaa.

[Heikki Jokipii]

Toisessa keskustelussamme ja YLE:n uutisessa tuli esiin tämä tämä linjaus, esiteltynä viisaana yleislinjana:

EU haluaa vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä
[...]
Tukesin Lotta Kailan mielestä kaikki resurssit pitäisi nyt käyttää vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.

– Koko EU:n tavoitteena on vähentää riippuvuutta kasvinsuojeluaineista. Tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia menetelmiä. Ei vain glyfosaatille, vaan kaikille kasvinsuojeluaineille, Kaila sanoo.

Mutta onko tuossa oikeasti viisautta? Onko järkevää pyrkiä fanaattisesti eroon kasvinsuojeluaineista, ja varsinkaan käyttää siihen "kaikki resurssit"? Jos siinä kasvinsuojeluaineiden käytössä ei ole osoitettu konkreettisia haittoja?

Vai itse asiassa pöhköä "metodivihreyttä"? Joka idea nyt näyttää kyllä lumonneen eräät johtavat poliitikot EU:ssa, kuten Macronin. Mutta kuten amerikkalaiset sanovat: jos se/jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä.

Ei ole sanottua, että tuolla jotain konkreettista hyvää yleisesti saavutettaisiin. Mutta jo uutisessa tuli yksi esimerkki asiasta, josta tuolla linjalla jouduttaisiin luopumaan: suorakylvö. Pureskelematta tuota ei pidä niellä.

[Heikki Jokipii]

Tästä MT:n uutisesta ...

Ilman kasvinsuojelua ohran ja vehnän nykyaloilta katoaisi satomenetyksien takia 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia
Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta.

.. on valitettavasti saatavissa vain nuo otsikon luvut.

***

Glyfosaatin vältelyllekin oli näissä maissa laskettu hinta:

Without glyphosate, farmers in seven countries face $1.4-$1.9 billion increase in weed control costs, study finds

[Heikki Jokipii]

Tuo MT:m uutinen kertoi varmaan tästä:

Kasvinterveys varmistaa hyvän sadon ja ravinteiden tehokkaan käytön

Luonnonvarakeskuksen (Luke) TerveKasvi (Terve satokasvi – parempi ravinteiden hyödyntäminen) -hankkeessa selvitettiin viljelykasvien käyttämien ravinteiden ja kasvinterveyden välisiä vuorovaikutuksia. Niiden huomioiminen tukee nykyistä kannattavampaa ja ympäristölle riskittömämpää tuotantoa.

Hankkeessa arvioitiin rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutusta viljakasvien satoon sekä pellolta sadon mukana poistuviin ravinnemääriin. Koeaineistot olivat jopa 1960-luvulta alkaen.

– Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta. Jos ohran ja vehnän tuotannossa ei tehtäisi mitään kasvinsuojelutoimenpiteitä, nykyisillä viljelyhehtaareilla ravinnetappiot olisivat jopa 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia vuodessa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja erikoistutkija Marja Jalli.

Toki tuota voidaan yrittää muutoinkin kuin torjunta-aineilla. Mutta niillä tuo tehokkaasti ja tulokselliseti tehdään. Eikä se ole huono juttu.

[Heikki Jokipii]

Tässä Newsweekin artikkelissa on kuvattu se, mitä torjunta-aineettomuus tarkoittaa kehitysmaissa:

MONSANTO, ROUNDUP AND CANCER: CUTTING CHEMICALS FROM AGRICULTURE IS A COST WE CAN’T YET AFFORD | OPINION

The Importance of Farm Chemicals

As any farmer or home gardener knows, weeds are obstinate. They germinate earlier, grow faster, and produce far more seeds than seeded crops, making weed control essential for successful farming. Evolution has ensured that weeds know how to thrive and to ensure a successful next generation. For example, palmer amaranth, a particularly noxious weed in the southern U.S., produces one million seeds per plant. Kochia, a common weed in Western Canada is capable of producing 25,000 seeds per plant.

By comparison, a good yielding variety of wheat typically produces 25-30 kernels per plant, with 40 kernels being exceptional. With weeds producing 1,000 to 25,000 times more seeds than a crop plant, it doesn’t take long for poor weed control practices to become a big problem for farmers.

Inadequate weed control lowers crop yields in all production situations. African studies show the devastating effects on crop yields of uncontrolled or sub-optimally controlled weeds ( Joubert 2000; Kwiligwa et al. 1994; Atera 2012). Poor weed control is the single biggest contributor to low corn yields for African smallholder farmers. Female hand-weeding is a common practice in developing nations, and the number of times it is necessary to weed following planting has been identified as the principal limiting factor to the size of African farms. Yield losses of 20-80 percent are common in parts of sub-Saharan Africa when proper weed control practices are not followed.

Ja tuleehan se kertoneeksi, millä tavalla tuo huono tilanne voitaisiin kaikkein tehokkaimmin muuttaa:

Unlike modern agriculture in developed nations, much of the agriculture of developing countries lacks the technologies and access to practices necessary for weed control. Fortunately, herbicide-tolerant, genetically engineered (GE) crops are slowly being introduced, offering producers access to effective and efficient means to control weeds. Research on three seasons of small-landholder adopters of GE crops in South Africa found that female farmers growing herbicide-tolerant GE corn spent 10-12 fewer days per season in the field doing arduous weed-pulling and hoeing than counterparts who planted conventional corn. With two crop seasons per year, these female farmers saved three weeks of field labor, a benefit which they reported allowed them to have larger vegetable gardens and to spend more time with their children.

[Heikki Jokipii]

Tämä ei liity viljelyyn, mutta tästä on varoiteltu ennenkin (mm. Jussi Tammisola eräässä kirjoituksessaan):

Avoiding fruits and vegetables because of pesticides is bad for your health, dietitian warns

Eli jos kansalaiset, kuluttajat kyllin hysterisoituvat pienistä torjunta-ainejäärmistä, he ryhtyvät välttelemään kokonaan terveellisiä hedelmiä ja vihanneksia. Näitä laskelmia täytyisi yhä uudelleen tuoda esille - jos ne jotain auttavat luomuväen varoittelun ja epäluulon lietsonnan paineessa:

If you go to this calculator, you’ll find that an average woman would need to consume 454 servings of strawberries a day to be at a slight risk of negative health outcomes.

Perunoista sain itselleni tuloksen 5141 "servings" päivässä. Mitä määrää se sitten tarkoittaakin. Mutta jo yksittäisinä perunoina tuo määrä olisi tietysti minulle täysin ylivoimainen. En pystyisi syömällä saamaan vaarallisen paljon torjunta-aineita, vaikka siihen jopa pyrkisin!

Tuollainen tai vastaava kalkulaattori olisi hyvä saada myös suomeksi, ja Suomessa käytetyillä mittayksiköillä ja Suomen tutkimustuloksiin pohjautuen. Evira eli nykyinen Ruokavirasto, siinä teille (valistus)tehtävä!

Sensijaan, että Evira (Ruokavirasto) vastaisi vain kiltisti kysymykseen, mitä olisi tehtävä, jos haluaa välttää torjunta-ainejäämiä.