Ei tästä ilmeisesti ennen päästä kuin vasta sitten kun luvut ovat toisen maailmansodan luokkaa:
Zelenskyiltä karu arvio tappioistaSamassa haastatellussa Zelenskyi otti myös kantaa Ukrainan ja Venäjän sodassa kärsimiin tappioihin.
– Tällä hetkellä kuolee yksi ukrainalainen kuutta venäläistä kohti. Meillä oli tilastot 1:4, ja nyt Harkovan ja Pokrovskin suunnassa luvut ovat 1:6.
[..]
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli menettänyt 30. kesäkuuta 2024 mennessä sodassa 542 700 sotilasta.
Ukraina tai Venäjä eivät kerro omista tappioistaan. Zelenskyi kuitenkin sanoi helmikuussa, että Ukrainan joukkoja on kaatunut noin 31 000.
Silloin sekä saksalaiset että venäläiset (neuvostoliittolaiset) menettivät
miljoonia ihmishenkiä. Kaatuneina ja muuten.
***
Hänen mielestään sen on päätyttäväkin kuten 2. maailmansodan:
Jari Ehrnroothin kolumni: Emme voi loputtomiin elää muita kansoja uhkailevan Venäjän ehdoillaTämä ikävä päätelmä on kolmas ja nähdäkseni ainoa todellinen mahdollisuus: Venäjän hajoaminen. 1900-luku hajotti Berliinistä, Wienistä, Pariisista ja Lontoosta johdetut maailmanvallat mutta Moskovasta johdettu selvisi voittajana. Nyt se on hajotettava.
Tämä on kova päätelmä, mutta mikä muu voisi olla kestävä ratkaisu?
Venäjä on maailman ylivoimaisesti laajin valtio, kuin Kiina ja Yhdysvallat yhteensä. Silti Kremlin johtajat ovat kukin vuorollaan hamunneet lisää alueita itselleen. Venäjällä ei ole rajoja, kuten Putin on sanonut oppi-isäänsä filosofi Ivan Iljiniin vedoten.
Iivana Julmasta alkanut ja viisisataa vuotta jatkunut sotaisten yksinvaltiaiden johtama imperiumi on muiden kansojen yläpuolelle itsensä ylentänyt muinaisjäänne, joka ei sovi tähän maailmaan.
Historia on asettanut tehtävän, mutta ei vielä sen tekijää. Jostakin on ilmestyttävä aikamme Winston Churchill, joka päättäväisesti nujertaa venäläisen uusfasismin.
Vienosti minä yritän tässä inistä, että Iivana Julmalla ei ollut ydinaseita. Ei ollut Hitlerillläkään. Vaikka vähältä piti. Mitä olisi tapahtunut, jos olisi ollut? Mitä optioita olisi silloin Winston Churchille jäänyt?
On sellainenkin mahdollisuus, että toivajattelua nyt edustavat ne, jotka uskovat että asein tämäkin voidaan ratkaista. Kuten aina ennenkin. Ja realismia ne, jotka katsovat, että nyt on hetki siirtyä
kokonaan uuteen maailmanaikaan. Jossa unelmat sodista ihmiskunnan keinona ovat vain (kauniita tai pahoja, näkijästä riippuen)*) unia.
Emme voi loputtomiin elää
minkään muita kansoja uhkailevan tahon ehdoilla. Se "ihana" Nato mukaan lukien. Ergo: sotiminen instituutiona on lopetettava. Eikä se ole kaunis unelma. Se on
välttämättömyys.
_______
*) sodassa
on kauneusaspektinsa! Lopulta vallan huimaava estetiikkansa. Sotatarinoista voi liikuttua kuin parhaasta musiiikista.