Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):

Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin

Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)

Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.

Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".

Siellä se mahdollisuus on yhä kyttäämässä, kertoi Hesari (Tiede) tänään:

Tyynenmeren tulirengas voi vielä viedä kesän maailmasta – Tongan purkaus oli vasta yskäisy

Rooman valtakunnasta puhutaan taas:

Did Climate Change Cause the Fall of the Roman Empire?

Did Climate Change cause the Fall of the Roman Empire?  No, but, hey, it makes a great story in these times of climate confusion.

Tuo kriitinen arviointi muistaa muistuttaa:

3.  And here, while we will see headlines of “climate change caused the Fall of the Holy Roman Empire”, it will be unmentioned that it was not rising temperatures, not warming, heating or boiling, that caused this Great Fall,  but “abnormally cold periods”.

[Heikki Jokipii]

Tällä pelottelua on yritetty kauan – vrt. vaikka tämä triidi, edellä:

Bloomberg Falsely Says Climate Change is Harming Crop Production, Reality Says Otherwise

Artikkeli tarjoaa muutama käyrän, jotka kertovat siitä muuta. Mutta tuo narratiivi tuntuu olevan liian houkutteleva: ilmastonmuutos on paha juttu, ja pahiten se iskee maatalouteen.

Tässä taivaanrannan mustamaalareilla selittämistä:

World Cereal Production Set To Hit Record High In 2023

[Heikki Jokipii]

Yhteistä uskoa pitää aina muistaa tunnustaa:

Hiilidioksidin puute teki Maasta lumipallon

DUTKIEWICZ huomauttaa, että ryhmän mallintama geologisten kehityskulkujen aiheuttama ilmastonmuutos toteutuu äärimmäisen hitaasti.

”Sen sijaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee nyt Nasan mukaan kymmenen kertaa nopeammin kuin mikään aiemmin nähty.”

[Heikki Jokipii]

Hyvä selvitys reaalitrendeistä. Jatkuvan pelottelun vastapainoksi:

No, BNN, Climate Change Will Not Leave 200 Million Africans Hungry by 2050

Hyvin selkeät ja rauhoittavat kaaviot.

[Heikki Jokipii]

Lopulta oli löytynyt toinenkin syy:

New York vajoaa mereen

– Kun rannikkokaupungit kasvavat ympäri maailmaa, rakentamisen lisääntyminen ja merenpinnan nousun yhdistelmä johtaa alati kasvavaan tulvavaaraan, tutkimus varoitti.

Aikaisemmassa vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että juuri kaupunkien vajoaminen aiheuttaa paikoin jopa merenpinnan nousua vakavamman ongelman rannikkoalueiden asukkaille maailmanlaajuisesti. Useimmissa tutkituissa kaupungeissa maa vajoaa nopeammin kuin merenpinta nousee, joka tarkoittaa, että asukkaat joutuvat tulvavaaraan nopeammin kuin ilmastoennusteet ovat arvioineet.

Ilmastonmuutos täytyi silti mainita.

[Heikki Jokipii]

Hesarin artikkelissa ympäristöteot olivat pääsääntoisesti nk. ilmastotekoja:

Hallituksen ympäristö­tekojen haitat tuntuvat nyt, hyödyt pääosin myöhemmin

Kuten todettu, mahdollisten hyötyjen henkilökohtaiseksi havaitsemiseksi pitää elää todella pitkään.

[Heikki Jokipii]

Tässä kyllä parodian aineksia:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta historiallinen linjaus: päästötavoitteista lipsuminen rikkoo joitakin ihmisoikeuksia

Kanteet olivat nostaneen ranskalaisen Grande-Synthen kunnan pormestari, kuuden portugalilaisen nuoren ryhmä ja sveitsiläinen Verein KlimaSeniorinnen -ryhmä, jossa on yli 2000 jäsentä.

Jokaisessa kanteessa todettiin, että maiden hallitukset eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi ranskalaisen ja portugalilaisen kanteen. Oikeus katsoi, että kanteet pitää käsitellä ensin kansallisessa oikeusjärjestelmässä ennen ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä.

Ihmisoikeustuomioistuin kuitenkin päätti iäkkäiden sveitsiläisnaisten ryhmän eduksi ja tuomitsi Sveitsin toimet. Naiset olivat nostaneet kanteen Sveitsin hallitusta vastaan väittäen, että hallituksen toimet ovat surkean riittämättömiä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että Sveitsin hallitus on loukannut joitakin ihmisoikeuksia, koska se ei ole pysynyt ilmastotavoitteissa.

WUWT-kommentti:

EU Human Rights Court Rules Governments Must Address Climate Change

Switzerland, with an average altitude of 1350m (4429ft) and latitude 46° North has warm summers and cold winters, but it’s not exactly a hot country. They do get occasional heatwaves. I visited Switzerland a long time ago in April, I remember I had to open my overcoat after climbing around the foothills of Grindelwalde for half a day, but the weather wasn’t exactly boiling hot.

My health advice to the KlimaSeniorinnen, if it appears to be a hot sunny summer day, you could reduce your reduce your risk of heatstroke by leaving your thermal layers at home.

[Heikki Jokipii]

Vielä Judith Curry tuohon:

There is no human right to a safe or stable climate

There is widespread international acceptance of the 1948 Universal Declaration of Human Rights (UDHR), which enumerates 30 human rights. There is no mention of the word “climate” or the word “environment” in the UDHR. This is true also for the European Convention on Human Rights.
[..]
Deductions based on a decision by the UNHRC and a Report by the UN Special Rapporteur on Human Rights, do not create a new “human right” to be protected against the dangerous impacts of climate change. No attempt has been made by the UN to create international support for a new human right to be protected from climate change.  Such a right is neither implicit or explicit in the UNFCCC Paris Agreement.

[Heikki Jokipii]

Pää on ilmeisesti avattu oikeudellisille valituksille:

Climate Murder? Media Picks Up Novel Legal Theory Suggesting Big Oil Is Homicidal

Ja tämä:

Man Sues Govt for Not Protecting Him from Sea Rise

[Heikki Jokipii]

Tästä dokumentista vielä löytyy se tuossa mainittu mutta muuten unohdettu Tornionjoen jäidenlähtökin vuoteen 2003:

https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen%2Bindikaattorit.pdf
 
Josta olin omaan esitykseeni ottanut viimeiset 100 vuotta. Koska siitä asiasta ei enää puhuta, luulen tai olen lähes varma, ettei siinä viimeiseen 17 vuoteen ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. — Taisi tulla valituksi väärä joki, liian pohjoisesta? Olisiko parempi valinta voinut olla Vantaa? Kun Helsinki muutenkin tuntuu Suomessa tottelevan teoriaa Lappia paremmin:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

Teoria kun sanoo vielä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän lämpötilan (suhteessa) pitäisi  kohota.

Tornionjoki on edelleen täysin unohdettu.

Aika unohdetulta se yhä tuntuu. Täällä se tuli mainittua:

Jokien jäidenlähdön ajoittuminen kertoo ilmaston muutoksesta

Tornionjoki jäätyy edelleen joka talvi, ja toisin kuin eteläisen Länsi-Suomen joissa, Tornionjoessa eivät aikaisimmat jäidenlähdöt ole niinkään aikaistuneet. Sen sijaan myöhäisimmät jäänlähtöpäivämäärät ovat Tornionjoessa selvästi aikaistuneet. Jäidenlähtö tapahtuu siis Tornionjoessa eri vuosina aiempaa lyhyemmän ajan sisällä, eikä enää nähdä niin myöhäisiä jäidenlähtöjä kuin ennen 1900-lukua. Tosin Tornionjoellakin kaikkein aikaisin jäidenlähtö tapahtui vasta muutama vuosi sitten 26.4.2014, mutta se oli vain päivän aikaisempi kuin vuosien 1921 ja 1937 jäidenlähtö.

Ja tuohon löytyy se helppo vastaväite, että mitä aika ennen v. 1900 tai edes siitä alkaneen vuosisadan alkupuoli tähän kuuluu? Vasta noin vuodesta 1950 arvioidaan ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen olleen (määrältään) sellaisia, että ne olisivat voineet vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Siitä huomautettiin myös jo edellä:

Mutta sitten kun tarkemmin katsotaan, missä vaiheessa suurin osa tuosta muutoksesta on tapahtunut, voi  tulla yllätyksiä:

Jäidenlähtö Tornionjoella "viime vuosikymmeninä"

Sillä vasta noin vuodesta 1950 voimme nimittäin teoreettisesti puhua ihmisen aiheuttamasta (CO2-)ilmastonmuutoksesta. Eikä sitä tuossa näy. Tuo jäidenlähtö valittiin kerran tärkeäksi indikaattoriksi, mutta on sittemmin vaivihkaa kokonaan unohdettu.

Tämä tämän vuoden tilanne:

Tornion kaupunki: Jäänlähtö on 50 prosentin todennäköisyydellä välillä 15.05.2024. - 16.05.2024. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 15.05.2024. Matkakoski : Jäänlähtö on 50 prosentin todennäköisyydellä välillä 9.05.2024.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/67/q6702200y/jaa_fi.html

Mutta kyllin epäselvästi kerrottu. Jotta ei pysty vertaamaan aiempiin vuosiin. Mutta sen pystyy sanomaan, että vielä se ei ole tapahtunut. Eli hyvin myöhäinen on.

[Heikki Jokipii]

Vaikea tuota on edelleen tulkita, mutta vaikka ottaisimme tämän...

Jäänlähtö Karunki, Vuennonkoski ja Pello (vanha malli)
Vesistöennusteet: Tornionjoen vesistöalue - Jäänlähtö Karunki, Vuennonkoski ja Pello
Karunki: Jäänlähtö on 50 prosentin todennäköisyydellä välillä 8.05.2024. - 8.05.2024. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 8.05.2024.

... niin aika myöhäinen se on (tai oli). Jos vertaamme keräämääni 100 vuoden tilastoon.

Tämä on järjestetty paljon tyylikkäämmin:

The Nenana Ice Classic

Kun tuo härveli lähtee liikkeelle, ja vaijerin kautta yhteydessä oleva kello kilisee, silloin jää on lähtenyt.

Nenanassa jäidenlähto taisi olla suht. aikainen. Ks:

https://www.nenanaakiceclassic.com/brochures

[Heikki Jokipii]

Lainaan vielä. Tätäkö kaivataan:

Myöhäisin jäidenlähtö kaikissa kolmessa joessa tapahtui keväällä 1867, jolloin Aurajoki oli jäätön 6. toukokuuta, Kokemäenjoen jäät lähtivät liikkeelle 19. toukokuuta ja Tornionjoen jäät 9. kesäkuuta. Samalta keväältä tiedetään, että Näsijärvestä ja Kallavedestä jäät lähtivät vasta 17. kesäkuuta. Tavattoman myöhäisen kevääntulon takia kasvukausi jäi auttamattoman lyhyeksi, mistä oli seurauksena paha katovuosi ja nälänhätä. Aurajoessa yhtä myöhäinen jäidenlähtö koettiin myös keväällä 1852, jolloin lehtitietojen mukaan Turun linnan edustalla ajettiin joen jäällä hevosilla vielä 26. huhtikuuta.

Eli nälkävuotena. Jolloin minun isoisäni isoäiti kuoli keuhkotautiin (lungsot) hiukan vajaa 25-vuotiaana. Jonka varmaan tartutti nälän takia liikkeellä ollut kerjäläinen. Huonoja vuosia oli ollut jo aiemmin. Sukutraditio kertoo, että pulaa ruoasta oli Jokipiin torpassakin. Muut kuitenkin selvisivät hengissä.

[Heikki Jokipii]

Tässä oikeastaan yritetään olla kertomatta, että jopa odotettavissa olevasta lämpenemisestä on Suomelle lähes pelkää hyötyä:

Ilmastonmuutos tuo maataloudelle sekä haasteita että mahdollisuuksia

Kun ilmasto lämpenee, lumipeite katoaa keväisin aikaisemmin ja kasvukausi aikaistuu. Satokausi voi myös jatkua syksyllä nykyistä pidempään. Pidentyvä kasvukausi parantaa erityisesti monien yksivuotisten, lämpöä suosivien kasvien kuten maissin tuotantomahdollisuuksia.

Kasvukauden pidentyminen näkyy suomalaisessa maataloudessa jo nyt. Viljelijät ovat monipuolistaneet viljelykasvivalikoimaa. Lisäksi aiemmin Etelä-Suomeen painottuneita lajeja, kuten herne, härkäpapu, rypsi ja rapsi, on otettu käyttöön yhä laajemmin. Pidentynyt kasvukausi on mahdollistanut myös myöhäisempien lajikkeiden käyttöönoton.

Kun ilmasto lämpenee edelleen, kasvien menestyminen Suomen talvessa paranee ja lajikirjo kasvaa. [..]

Tuota on sitten äkkiä tasapainotettava puhumalla riskeistä. Mutta niissäkin:

Ääri-ilmiöiden luomaa kasvintuhoojariskiä voidaan hillitä rajoittamalla kasvimateriaalin liikkuvuutta ja ylläpitämällä mahdollisimman laajaa torjuntakeinovalikoimaa. Viljelyn monipuolistamisen on hyvä keino hajauttaa riskiä. Toinen keskeinen sopeutumistoimi on kotimaisen lajikeaineiston taudinkestävyyden parantaminen. 

[Heikki Jokipii]

Tässä miettii...

Valtion rahat sähköauton hankintatukeen uhkaavat loppua kuukausikaupalla etuajassa

... tätä Lomborgin laskelmaa:

Eli pitäisikö (meidän) sijoittaa 0,7 (eurooppalaista) biljoonaa dollaria vielä sähköä vailla olevien 2,8 miljardin ihmisen kodin sähköistämiseen? Vai pitäisikö meidän sijoittaa 6 biljoonaa dollaria noin 1 miljardin rikkaan ihmisen autojen sähköistämiseen? (Ilmastopäästöjen vähentämiseksi)

Lomborg ei edelleenkään pidä sähköautoja ratkaisuna:

Policies Pushing Electric Vehicles Show Why Few People Want One

They wouldn’t need huge subsidies to sell if they really were a good choice, and consumers know that.

We constantly hear that electric cars are the future—cleaner, cheaper and better. But if they’re so good, why does California need to ban gasoline-powered cars? Why does the world spend $30 billion a year subsidizing electric ones?

In reality, electric cars are only sometimes and somewhat better than the alternatives, they’re often much costlier, and they aren’t necessarily all that much cleaner. Over its lifetime, an electric car does emit less CO2 than a gasoline car, but the difference can range considerably depending on how the electricity is generated. Making batteries for electric cars also requires a massive amount of energy, mostly from burning coal in China. Add it all up and the International Energy Agency estimates that an electric car emits a little less than half as much CO2 as a gasoline-powered one.

The climate effect of our electric-car efforts in the 2020s will be trivial. If every country achieved its stated ambitious electric-vehicle targets by 2030, the world would save 231 million tons of CO2 emissions. Plugging these savings into the standard United Nations Climate Panel model, that comes to a reduction of 0.0002 degree Fahrenheit by the end of the century.

(lihav. HJ)

Mitä miettivät asiasta saksalaiset:

Hurjia lukuja Saksasta: sähköautojen myynti romahtanut

Tietoja tuosta tuli muutakin kautta, mutta tuossa se nyt on suomeksi.

[Heikki Jokipii]

Onnistuneesti ilmastoväki on saanut suuren osan ihmisistä uskomaan, että näissä pyrkimyksissä tavoitellaan samaa asiaa:

Selvitys: Valtaosa ihmisistä G20-maissa kannattaa rikkaiden korkeampaa verotusta ja ilmastotoimien vauhdittamista

Jopa 68 prosenttia G20 -maissa asuvista ihmisistä kannattaa rikkaiden nykyistä kovempaa verotusta. Yhtä moni kannatti ajatusta, että kansantaloudet priorisoisivat luontoa ja ihmisten hyvinvointia talouskasvun ja varallisuuden kasvattamisen sijaan. 71 prosenttia vastaajista kannatti nopeampia ja tehokkaampia ilmastotoimia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös hiilidioksidiveron nostamista kannatettiin.
[..]
”Viesti poliitikoille ei voisi olla selkeämpi. Valtaosa maailman suurimpien talouksien ihmisistä uskoo, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ja luonnon suojeleminen vaatii nopeita toimia. Samaan aikaan moni ajattelee, ettei talous toimi heidän hyväkseen ja he toivovat poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, sanoo Earth4All -liikkeen johtoon kuuluva Owen Gaffney.
[..]
Jopa 62 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kansantalouksien menestystä tulisi mitata ennemminkin kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin mittareilla, kuin sillä kuinka nopeasti talous kasvaa.

”Kyselytutkimuksemme viesti on selkeä: jakakaa varallisuutta. Taloudellinen tasa-arvo rakentaa vahvempia demokratioita ja vakaampaa planeettaa”, Gaffney jatkaa.

(lihav. HJ)

Toisaalta: jos ihmisiltä kysyttäisiin, kannattavatko he rikkaiden rikastumista entisestään, vastaus tuskin olisi myönteinen. Paitsi, jos nämä rikkaat olisivat urheilijoita!