COVID-19

[Heikki Jokipii]

Edelleen THL tulkitsee lukujaan vähän toisin kuin täällä on edellä tehty (lihav. HJ):

Yli puolet Suomen aikuis­väestöstä on saanut ensimmäisen annoksen koronarokotetta �" THL:n Kontio: ”Tämä etenee nyt todella hienosti”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio toteaa Suomen olevan edelleen rokotusten tavoiteaikataulussa.

”Tässä on älyttömän positiivista se, että 70 vuotta täyttäneissä rokotekattavuus on yli 90 prosenttia", Kontio sanoo.

Myös 60 ja 50 vuotta täyttäneissä rokotuskattavuus on Kontion mukaan erittäin hyvä.

Mutta 40. ikävuodesta tai tuosta alaspäin jo varsin kehno. Sitten luetaan uutisista, miten juuri niissä ikäryhmissä syntyy leviämisryppäitä. Jotka saattavat vaihtaa (tai pitää ikävästi ennallaan) vaikka koko alueen tautistatusta. Ja sen mukana kaikkia ihmisiä koskevia rajoituksia.

”Tämä etenee nyt todella hienosti", Kontio toteaa.

YLE:n laskurin mukaan 70 prosentin raja rikkoutuu nyt 25.7.2021. Mutta sitten liikutetaan vähän maalitolppia (lihav. HJ):

Kontio arvioi, että tavoite aikuisväestön 70 prosentin rokotuskattavuudesta ensimmäisen annoksen osalta menee rikki viimeistään kuukauden päästä eli kesäkuun viimeisellä viikolla.

”Tämä riippuu paljon siitä, miten innokkaasti nuoremmat ikäryhmät ottavat rokotteita. Toivottavasti yhtä innokkaasti kuin vanhemmat ikäryhmät”, Kontio sanoo.

Vaikkei virus tietystikään kysy, kuuluuko tartutettavana oleva kohde aikuisväestöön. Mutta nyt huomaan, että sama puhe- ja laskentatapa oli otettu käyttöön Maltallakin (vrt. puheenvuoroni edellä, eilen). Eli otamme vielä ainakin hetkeksi Maltalta kultamitalin pois, ja pistämme sen odottamaan. Seuraten Bloombergin taulukkoa: siellä Maltan ensirokotukset nyt vasta 62,8 prosentilla väestöstä.

Jos tuo Kontion arvio perustuu siihen, että kesäkuussa saadaan viikoittain noin 100 000 annosta nykyistä enemmän, niin voimme happamasti kysyä, mitä se auttaisi. Koska nytkin jo on ollut viikoittain satojatuhansia annoksia, joita ei ole saatu jaettua.

Tuossa tuli jo alustavasti esille tämä uumoilemani:

Veikkaukseni: kun nyt ei voida enää vedota rokotteiden puutteeseen, ennemmin tai myöhemmin syyttävä sormi suunnataan uudelleen kansalaisiin. He eivät esimerkiksi ole kyllin innokkaasti varanneet rokotusaikoja tms.

***

Kirjataan tähän eilisen päivän rokotusten (mukana kaikki) keskinkertainen rokotusmäärä: 54 265. Odotettua ennätystä ei eilenkään tullut. YLE:n päivämääräkään ei juuri liikkunut, ollen nyt 27.7.2021. (klo 13:45)

Kirjataanpä tämäkin saman tien. Uusien koronatapausten määrä putosi eilen alle sadan: +98. Niistä oli HUS-alueella +64. Eilen tai vähän aiemmin sai siis joka 34375. kyseisen alueen asukas todetusti tuon tartunnan.

Nk. leviämisvaiheen alueillakin �" eli Uudellamaalla �" on rajoituksiin kyllä tulossa joitakin pieniä lievennyksiä. Mutta voiko jo otsikoida, että kesä yllätti epidemiologit kuin talvi autoilijat? 

Mutta viitata voi Aila Meriluodon nuoruudenrunon säkeeseen: "�,,lä taas tule kesä mua pettämään." Kesä ei koronaa  lopullisesti pois vie. Rokotukset ehkä vievät.

[Heikki Jokipii]

Intian variantin myötä nyt selvästi lietsotaan*) henkeä, että mistään rajoituksista ei voida luopua.

Ei maskeistakaan. Vaikka leviäminen Kanta-Hämeen sairaaloissa oikeastaan osoitti maskit hyödyttömiksi. Siellä takuulla niitä käytettiin ja osattiin myös käyttää oikein.

Kanta-Hämeen johtaja­yli­lääkäri kertoi alueen sairaaloihin levinneestä Intian muunnoksesta: 11 uutta kuolemaa �" ”Tilanne tietysti tosi kaamea”

Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa kolmesta tartunnasta liikkeelle lähtenyt ketju paisui yli 90 sairastuneen sairaalaepidemiaksi alle kolmessa viikossa. Virukselle on altistuttu myös kouluissa ja vanhainkodeissa.

Hesari kiinnitti huomiota rokotuksiin:

Jos ei huoli rokotusta, valitsee todennäköisen tartunnan

Kanta-Hämeen sairaaloissa intialainen virusmuunnos sairastutti myös rokotettuja, mutta tiedossa ei ole, kuinka moni säästyi rokotuksen ansiosta.

Mutta mainitsi myös, että tuo tapahtui maskien käytöstä huolimatta.

Pääkirjoitukseen pääpointti oli saksalaisen asiantuntijan, Christian Drostenin lausunnossa. Sen mukaan virusta kuitenkin kiertää sen verran, että n. 1,5 vuodessa kaikki rokottamattomat saavat taudin.

"Jos päättää jättää rokotteen ottamatta, on hyvä tietää, että samalla päättää aktiivisesti valita luonnollisen tartunnan", Drosten sanoi.

Koko väestö saanee siis lopulta immuniteetin, joko rokottamalla tai sairastamalla. Valinta on yksilölle vapaa.

Nuoremmille ikäluokille tuota valinnanvapautta ei kuitenkaan aivan käytännössä ole vielä suotu. Vaan täytyy yhä katsoa netistä, joko on oikeus varata rokotusaika.

Kyllä, nyt kun varsinaiset riskiryhmät on rokotettu (tai odottavat, osa heistä, enää toista annostaan), katsoisin oikeudenmukaiseksi, että kuka tahansa saisi varata rokotusajan. Tämä voisi myös nopeuttaa rokotuksia, kokonaisuutena. Mahdollisesta haluttomuudesta tai epäröinnistä johtuvat pullonkaulat poistuisivat heti. �" Kuka tahansa, koskien myös ihan nuoria, alle 16-vuotiaita, joille näillä näkymin aivan kohta tulee EU:sta lupa rokotuksiin.

Jos tuosta aiheutuu hetkellinen ruuhka atk-järjestelmiin, se ei ilmene fyysisenä jonona.

Riskiryhmistä. Samaisessa Hesarissa oli toisaalla tieto, että alle 60-vuotiaista koronaviruksen saaneista on kuollut vain 0,076 prosenttia. Heille tuo pääkirjoituksen valintatilanne on siinä mielessä aika reilu. 

Jos ja kun riskiryhmät on kunnolla rokotettu, on tilanne oikeastaan reilu muillekin. Rokotuksista kieltäytymisestä ei tarvitse tehdä yhteiskunnallista syntiä. Aivan 100% täydellisyyden tavoittelu ei ole asiassa tarpeen. Kuten minun mielestäni ei taudin esiintymisessä yleensäkään: ei ole tarpeen hävittää sitä maailmasta. Olisiko se mahdollistakaan, vaikka isorokon kohdalla oli?

____

*) tällaisen mielipidetutkimuksen julkaiseminenkin on minusta osa sitä:

Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että koronarajoitukset on säilytettävä nykyisellään. Vajaa kolmannes haluaa rajoituksia lievennettävän.

[Heikki Jokipii]

Tämä herättää kaksi kysymystä:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/a80211ed-6576-44d5-8e29-929f58a2586c

Perjantain tietojen mukaan ensimmäisiä rokoteannoksia on annettu yhteensä 2 405 122 kappaletta. Toisia rokoteannoksia on annettu 458 962. Kyseessä ovat rokotekattavuuslaskuissa huomioidut annokset. Todellisuudessa annoksia on annettu hieman enemmän.

a) mitä rokotuksia ei huomioida ko. laskuissa?
b) paljonko on "hieman"?

Tuskinpa "hieman" kuitenkaan voi olla noin kahtasataatuhatta?

***

Ilta-Sanomien jutun kaaviossa oli hyväksytty "siirretyt maalitolpat":

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008010007.html

So. tavoitteena olikin nyt 70% aikuisväestöstä.

Mia Kontio onkin mielissään, että alkuvuodesta kritiikkiä saanut rokotustahti on pysynyt hyvässä vauhdissa.

Onko tosiaan niin, että kukaan muu ei ole ihmetellyt THL:n lukuja, epäsuhtaa saapuneiden ja annettujen annosten välillä? Kritiikki on ehkä vaimennut, kun kuitenkin rokotuksia koko ajan annetaan yhä nuoremmille (eli vauhtia näyttää riittävän):

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/35-39-vuotiaiden-helsinkilaisten-koronarokotukset-alkavat

***

No, kyllähän Suomi on yhä hyvin "kisassa mukana", kuten tästä otoksesta (Bloomberg) EU-maista voi nähdä:

Germany 29.1
Belgium 28.1
Denmark 28.1
Spain 28.1
Lithuania 27.8
Italy 27.6
Austria 27.5
France 27.4
Luxembourg 27.3
EU 26.9
Switzerland 26.6
Netherlands 26.0
Finland 26.0
Estonia 25.7
Portugal 25.6

Mutta selvästi jäljessä parhaasta mahdollisesta EU-tuloksesta. Kyseessä siis kokonaiskattavuus. Mukana myös EU:n keskiarvo ja Sveitsi, joka käsittääkseni on ollut mukana EU:n yhteishankinnoissa.

[Heikki Jokipii]

Johtopäätöksiä Suomen kannalta tästä?

Huolestuttava käänne: Britannian koronatartunnat ampaisivat nousuun �" kasvua 24 prosenttia vain viikossa

Voisi se olla sekin, että rajoituksia ei pidä varomattomasti purkaa:

Britanniassa aloitettiin rajoitusten asteittainen höllentäminen 12. huhtikuuta, jolloin muun muassa ravintoloiden ja pubien terassit avattiin asiakkaille.

Tähän mennessä 58 prosenttia Britannian väestöstä on saanut ainakin yhden rokotteen ja noin 35 prosenttia kaksi annosta.

Mutta voisi se olla sekin, että on uskottava, että se laumasuoja alkaa vasta 70% kieppeillä. Ja koko väestöstä. Ja ehkä vielä niinkin, että se alkaa syntyä vasta kun tuo osuus on saanut molemmat annokset? Yhden annoksen antamasta suojasta on yhä varsin vaihtelevia arvioita, mutta karkeasti ne ovat siinä 50% kieppeillä. Matemaattinen analyysi tuossa on vaikeaa, mutta sellainen "tutina" minulla on, että laumasuojan syntymisaika on arvioitu sellaisten mallien pohjalta, jossa suuri osa väestöstä on täysin immuuneja. �" Eli olisiko nyt vastuullisinta kiihdyttää rokotuksia? Eikä niinkään hienosäätää rajoituksia?

Yksityiskohta. Kuvituskuvassa oleva lontoolainen (?) terassi on niin tupaten täynnä, ja kapean kadun seisovassa ilmassa, auringon säteiltä suojattuna, että se tuskin juurikaan eroaa sisätiloista. Toinen huomio ko. kuvasta: asiakkaat ovat kyllä kaikki melkoisen nuorta väkeä!

Jos vertaisi kantapubini terassiin arkipäivänä, niin siellä me (kyselyjeni mukaan kaikki vähintään kerran rokotetut) eläkeläiset (tai vielä ehkä rokottamattomat vapaapäiväläiset) istumme edelleen yli 2 metrin päässä toisistamme. Koska meitä on niin vähän. Vaikka Helsingissä ollaankin. Ja sinne terassille paistaa (melkein koko ajan) aurinko! 

[Heikki Jokipii]

Virallista optimismia:

Nyt tuli uusi arvio �" näin nopeasti koko väestö voisi olla rokotettu kahdesti

Tämän hetken arvion mukaan kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat voivat olla saaneet molemmat rokoteannokset syyskuun loppuun mennessä.
[..]
Pelkällä Pfizerilla ja Modernallakin Suomi pääsee piirua vajaaseen viiteen miljoonaan rokoteannokseen kesäkuun loppuun mennessä. Määrällä rokotetaan neljä miljoonaa kansalaista: miljoona kahdesti ja kolme miljoonaa kertaalleen. Ja loput ensimmäisestä rokotekierroksesta sitten heinäkuun saapumiseristä.
[..]
Suomessa on kuukauden verran annettu myös toisia rokoteannoksia täydellä teholla. Täysin rokotettuja oli perjantain tilanteen mukaan lähes 460 000, joka on lähes 10 prosenttia yli 16-vuotiaista.

�" Tällä hetkellä annetaan 110 000�"130 000 kakkosannosta viikossa, eli vähän reilu kolmasosa tulevista rokotteista menee kakkosannoksiin, Kontio sanoo.

Epävirallista inhorealismia. Tuskinpa vain, jos eilenkin saatiin annettua valtavista varastoistamme vain 52 009 annosta. Ihan "täydestä tehosta" ei siis voi puhua. Mutta katsotaan. Vielä on kesää jäljellä!

Jos reilu kolmasosa on 110 000�"130 000, kaikki olisi (vähän alle) 330 000-390 000. Mutta niin paljon ei rokotuksia ole annettu. Vai onko? Kerään tähän vielä parin päivän jälkeen viime viikon suorituksen. Tarkastellen tietysti edelleen, paljonko niitä rokotteita oli.

[Heikki Jokipii]

Ei kerrota, minkä ikäinen Eleonore on. Mutta olettakaamme, että hän on 20-vuotias. Yksi vuosi olisi silloin hänen elämästään 5%. Jos nuoruus alkaa 15. ikävuodesta, hänen nuoruudestaan 20%.

Viime sodan jälkeen oli yleisenä puheenpartena "menetetty nuoruus". Eila Pennasen  kirjan (1942) nimenä: "Ennen sotaa oli nuoruus". Nyt YLE puhuu yleensä koronaepidemian "sukupolvikokemuksesta".

Nyt Suomessa tuntuu, että nuorisosta ryhdytään sitten olemaan huolissaan, kun se alkaa tavalla tai toisella "oireilla" (masennus, mielenterveys, rikollisuus, päihteet).

Tässä HS-puheenvuorossa on jotain �"  eikun paljon �" eläytymistä tuohon:

Rokotteen saaminen oli lukiota käyvälle tyttärelleni iso asia

Nähdessäni hänen ilonsa rokotteesta ymmärsin, miten kova stressi korona-aika on ollut nuorille. Stressiä on tuottanut yhdistynyt huoli läheisten terveydestä ja toimeentulosta, sosiaalisten kontaktien vähäisyys, harrastusten puute ja pitkittyneen etäopiskelun vaikutukset.
[..]
Ensimmäinen rokotus ei vielä riitä, mutta se on nuorille odotettu merkki siitä, että vähitellen edetään kohti parempaa aikaa.

Mutta kyllä se kävi meille vanhuksillekin �" jollaisiksi minua ja vaimoani kai voi jo sanoa �" että kun kävelimme poispäin rokotuspisteestä, meidät molemmat valtasi merkillinen euforia.

[Heikki Jokipii]

Epävirallista inhorealismia. Tuskinpa vain, jos eilenkin saatiin annettua valtavista varastoistamme vain 52 009 annosta. Ihan "täydestä tehosta" ei siis voi puhua. Mutta katsotaan. Vielä on kesää jäljellä!

Jos reilu kolmasosa on 110 000�"130 000, kaikki olisi (vähän alle) 330 000-390 000. Mutta niin paljon ei rokotuksia ole annettu. Vai onko? Kerään tähän vielä parin päivän jälkeen viime viikon suorituksen. Tarkastellen tietysti edelleen, paljonko niitä rokotteita oli.

Ei Kontio väärässä ollut, kyllä hän tiesi. Viime viikolla tehtiin yhteensä 280 717 rokotusta. Käytettiin siis useampia annoksia kuin oli sitä viikkoa varten saatu (240 000).

Ja silloin siis vähennettiin myös ylimääräisten, käyttämättömien rokotteiden määrää. Tuolla viikolla niitä jäi enää 153 189. Eli vauhti on ihan oikeasti paranemassa. Ja tällaisin näkymiin voimme varmaankin uskoa:

Ennätyssuuri rokote-erä tuo koronapiikin yhä lähemmäs nuoria �" ylilääkäri: "Nuoremman ikäluokan rokottaminen tehoaa parhaiten epidemiaan"

Jo tämä viikko alkaa siis 393 189 rokoteannosta "plakkarissa".

Suomeen saadaan alkavalla viikolla jopa 356 000 koronarokoteannosta. Kyse on selvästi aiempaa suuremmasta määrästä, sillä esimerkiksi toukokuun viimeisellä viikolla rokotteita saatiin 240 000 annosta.

Ja tämä alkaa jo nyt:

�" Tämä tarkoittaa sitä, että rokotuksissa päästään aimo harppaus eteenpäin. Pystymme etenemään ensirokotuksissa siitä huolimatta, että tehosterokotusvuoroon tulee samaan aikaan isoja määriä ihmisiä, Lukkarinen iloitsee.

[Heikki Jokipii]

Hus-johtajalta varoitus: Koronarajoituksia voidaan tarvita vuoden loppuun saakka

Laumasuoja tarkoittaa rajaa, jolloin väestö on saanut niin hyvän suojan virusta vastaan niin, että virus ei aiheuta merkittävää vaaraa väestössä. Koronaviruksen osalta laumasuojan rajaa pidetään noin 70 prosentissa.

Suomi saavuttaa ensimmäisen koronarokoteannoksen osalta 70 prosentin rajan kesän aikana. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mielestä laumasuoja saavutetaan kahden rokoteannoksen kohdalla.

�" Iso-Britanniasta tiedetään, että yksi rokoteannos antaa 30�"40 prosentin suojan koronaviruksen Intian-varianttia vastaan. Se ei ole riittävästi.

Koronarokotteen kahden annoksen antamiselle suositellaan 12 viikon väliä. Jos oletetaan, että ensimmäisen annoksen osalta 70 prosentin haamuraja saavutetaan heinäkuussa, nuo henkilöt saavat toisen annoksensa lokakuussa.

Entä tällainen kommentti: haamuraja saavutetaan heinäkuussa. Se ei ole riittävästi, ajallisesti. Täytyy rokottaa nopeammin. Vähintään Saksan ja Tanskan etumatka täytyy kuroa umpeen heti, jo kesäkuussa:

Germany 30.1%
Denmark 29.1%
Finland 26.7%

Se on n. 3 prosenttiyksikköä. Se on täysin mahdollista (vaikka nuokin maat tietysti saavat lisää rokotteita). Suomen on oltava EU:n mallioppilas!

Ajassa se voisi olla parisen viikkoa. Täyteen normaaliin voitaisiin palata jo syyskuussa.

Mutta, sitä ennen: nyt sosiaaliset vahingot minimoiva suunnittelu on jo otettava käyttöön. Toivottavasti päästään lopullisesti siitä, että joidenkin bileiden jälkeen ilmennyt tautirypäs sulkee kunnan kirjastot. Nyt käytössä olevatkin rajoitukset on suunniteltava uudelleen:

Tartuntamäärät laskevat ja rokottaminen etenee, mutta koronarajoituksia saatetaan tarvita tämän vuoden loppuun asti. Näin sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Ihan rohkeasti innovoiden. "Koronapassia" ym. hyväksikäyttäenkin. Nyt on kehuttava niitä, jotka keksivät, miten nyt käytössä olevia rajoituksia voidaan kiertää �" turvallisesti.

Mäkijärvi toi tuossa kyllä hyvin esiin sen, että se laumasuoja voi olla kauempana kuin sanotaan. Ja maalitolppien siirtelyä tulisi varoa: samaan tapaan toisen rokotuskerran puute vaikuttaa kuin lapsiväestön puuttuminen joukosta, johon edellä on useasti kiinnitetty  huomiota.

PS. 35 vuotta pian täyttävä poikani sai eilen tilattua rokotusajan. Mutta 16-34 vuotiaat eivät vielä Helsingissä voi niin tehdä (sitä nuoremmista nyt puhumatta). Kohta saamme tietoja Ranskasta, miten rokotusten avaaminen kaikille vaikutti. (Ranskassakaan mukana eivät vielä tainneet olla 12-16 -vuotiaat?)

[Heikki Jokipii]

Kestouutisesta:

Kahden metrin turvavälivelvoite ei siis enää jatkossa ulotu ulkotiloihin.

Muutos tulee voimaan tiistaina 1. kesäkuuta.

Jatkossa lähikontaktilla tarkoitetaan oleskelua sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä muista ihmisistä yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia muiden kanssa.

Mutta sisätiloissa tuo jatkunee. Niinpä kaupoissa, ostareissa jalkojen lepuuttelupenkit pysynevät poissa. Koska ne ovat yleensä alle kahden metrin pituisia, ja on riski, että 2 ihmistä istuu niille yhtä aikaa, vierekkäin. Mutta ehkä nyt uskalletaan laittaa puistojen ja ulkoilureittien penkit takaisin paikoilleen?

Kaupoista, ostareista: jos välttää erilaisia "hulluja päiviä" yms. niin eipä juuri joudu, kassajonossakaan, olemaan alle kahden metrin etäisyydellä 15 minuutin ajan. Normaalioloissakaan.

Radiossa kerrottiin äsken noista lievennyksistä. Mutta:

Kaikissa tilaisuuksissa suositellaan edelleen maskin käyttöä.

Niinpä sitä tylsää suositusta/vaatimusta varmasti jatketaan myös Itäkeskuksen ostareissa (ml. läpikulkukäytävät, joita on aika pakko täällä käyttää). Vaikka siitä saatava hyöty olisi hyvin vaikeasti osoitettavissa.

[Heikki Jokipii]

Nyt uskalletaan antaa jo tällainen arvio:

70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan Suomessa kesäkuussa, mutta laumasuojaan se tuskin riittää

Jonka edellä tällä kyllä totesimme oikeaksi tavoitteeksi.

Mutta sen saavuttamisen todennäköisyyden puolesta eivät kyllä oikein puhu maanantain rokotusmäärät: ensirokote 20 095 ihmiselle, yhteensä 34 065 rokotusta. Tuota vauhtia 70% ei kesäkuussa ylity. Minusta ei edes siirretyin maaliviivoin (lihav. HJ):

Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että kesäkuun loppuun mennessä noin 70 prosenttia aikuisväestöstä on saanut yhden rokoteannoksen.

Alunperin EU:ssa arvioitiin, että tuo 70 prosentin rokotuskattavuus riittäisi takaamaan laumasuojan. Yksi annos rokotetta ei kuitenkaan vielä riitä, arvioivat tällä hetkellä asiantuntijat Suomessa ja maailmalla.

Minusta ei kyllä alunperin arvioitu noin. Vaan siihen päädyttiin, kun todettiin, ettei ole varmistettua tulosta, että alle 16 vuotiaille olisi rokotuksia turvallista antaa. Tulee se esille tuossa uutisessakin:

�" On erittäin tärkeää, että nuoremmat ikäryhmät ottavat rokotteen. Lasten rokotuksia koskeva arviointityö on vielä kesken. Nyt arviodaan, mikä on lasten tautitaakka, heidän roolinsa epidemian ylläpitämisessä, minkä ikäisille lapsille ja milloin rokotteita kannattaisi antaa, Kontio sanoo.

***

Hiukan jo tuossa, mutta vielä selvemmin tässä yritetään johtaa siitä, miten asiat ovat, se, miten niiden pitäisi olla:

Pääkirjoitus: Rokoteurakka on ulotettava maailman joka kolkkaan

KAIKKI KANSAT kattava laumasuoja on varmin �" ja ehkä ainoa �" tapa taltuttaa koronakriisi. Se taas on ehto talouden toipumiselle uuteen kestävään kasvukauteen.

Siksi Suomen ja muiden rikkaiden länsimaiden on tarpeen tehdä kaikkensa paitsi omien rokoteohjelmiensa edistämiseksi myös maailman kehittyvien ja köyhien kansojen rokottamiseksi.

Joka vierastaa vähäosaisten kansojen avustamista solidaarisin perustein, muistakoon, että Suomenkin koronavaara on ohi vasta, kun koko maailman koronavaara on ohi.

Mutta ei se noin ole. Kyllä sitä on oltava solidaarinen, vaikka siitä ei itselle olisi hyötyäkään. On nimittäin ihan mahdollista, että rokotteiden kahmiminen (esim. kaikkien suomalaisten rokottaminen vielä kolmannen kerran) hyödyttää suomalaisia. Ja että suomalaiset voivat saada tietyn kohtuullisen laumasuojan, vaikka korona riehuisi valtoimenaan muualla.

***

PS. 03.06.51: Tuon em. lausunnon pohjalta YLE on seurantasivullaan tehnyt eilen tällaisen typerän ratkaisun:

Grafiikassa luki aiemmin, että laumasuojan kriittinen raja on noin 70 prosenttia. Se on poistettu 2.6.2021 koska THL arvioi, että 70 % rokotekattavuus ei välttämättä riitä.

Sillä riitti tai ei, tuo grafiikka oli tätä ennen hieno tapa seurata rokotusten vauhtia. Myös valaiseva päivämäärä, ennuste siitä, milloin 70% saavutettaisiin, on sieltä poistettu. Olisi hyvin riittänyt, että sen alle olisi kirjoitettu tuo varaus, mutta jätetty muutoin kaikki ennalleen.

Lähetin YLE:lle palautteen asiasta.

[Heikki Jokipii]

Kummasti yritetään tässä saman vanhan tutun kertosäkeen laulamista, vaikka tilanne on muuttunut:

Heinäkuun koronarokotukset ovat kysymysmerkki �" Pfizerin toimitusvaikeudet aiheuttaisivat pahan takapakin alle 30-vuotiaille

Rokotesaatavuus aiheuttaa huolta ympäri maata, esimerkiksi Keski-Suomessa.

�" Suurin ongelma on rokotteiden vähyys ja määrän ennakoimaton vaihtelu, mikä vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Olisimme voineet rokottaa koko väestön jo alkukesään mennessä, jos rokotteita olisi ollut enemmän saatavilla, kertoo ylilääkäri Johanna Tuukkanen Jyväskylän kaupungilta.

Sama sävel jatkuu Hämeenlinnassa, Savonlinnassa, Oulussa ja Tampereella.

�" Toivoisimme rokotesaatavuuden paranevan. Esimerkiksi nyt torstaina ja perjantaina meillä ei ole rokottaa kuin tehosterokotteita, kertoo Birgit Aikio, koronarokotuksista vastaava hoitotyön päällikkö Tampereen kaupungilta.

Varmasti jossakin voi tökkiä, lausunnot ovat varmasti rehellisiä.

Mutta edellä on mielestäni osoitettu, että koko maan tilannetta tuo ei voi kuvata, koska rokotteita on ollut käytetävissä paljon enemmän kuin on ollut rokotuksia, viikoittain.

Tämä viikko aloitettiin ihan hyvästä tilanteesta eli tiistai-iltana oli 322 787 käytettävissä olevaa annosta. Todetaan saman tien tietty reipastuminen rokotuksissakin (maanantain pettymyksen jälkeen). Vaikkei ennätystä tullutkaan, rokotteita annettiin tiistaina yhteensä 58 687 annosta.

Jotta kertosäettä voitaisiin jatkaa, esitetään sitten huoli tulevista toimituksista. Niidenkin suhteen se tuntuu oudolta, jos:

STT:n mukaan Euroopan lääkevirasto EMA on antanut suosituksensa Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteen uusien tuotantolinjojen avaamiselle Belgian Puursissa. EMA:n mukaan sen päätöksellä odotetaan olevan merkittävä ja välitön vaikutus rokotteen saatavuuteen EU-alueella.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Nohynek on tavallaan pohtinut tätä aiemminkin ja pohtii nytkin:

Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

�" Minusta pitäisi ruveta miettimään sitä, että mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävä. Jos meidän kansallinen rokotusstrategia pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko realismia, että pyrimme estämään kaikki tartunnat?

Näin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii koronaviruksen kanssa toimimista.

Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä koronasta arvokeskustelu, koska näyttää siltä, että virus on keskuudessamme vielä pitkään, eikä sen leviämistä voi täysin estää.

�" Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko*), joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme, maailmaan. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen.

Nohynek kuitenkin korostaa, että koronarokotukset ja niiden tehosteannokset helpottavat merkittävästi viruksen kanssa elämistä.

�" Sitten meillä on ihmisiä, jotka eivät pysty muodostamaan suojaa. Heitä pitää suojella toisella tapaa.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet tuossa uutisessa säestää tai soittaa samaa kappaletta. Mutta kyllä tuota ovat pohtineet monet muutkin. Täälläkin on pohdittu, mutta sitä oikeastaan mietti periaatteessa jo varsin varhain myös pääministeri Sanna Marin.

Hienosti tuossa artikkelissa myönnetään, että ei ole olemassa sellaista lääketieteellistä (epidemiologista jne.) asiantuntemusta, jonka pohjalta voisi selkeästi ja varmasti sanoa, mitä pitäisi tehdä.

***

Politiikkaa on sitten, miten tuo keskustelu näkyy käytännön toimenpiteissä:

Hallituksessa muhii riita yleisötilaisuuksien avaamisesta, ja siksi ravintolarajoituksiakaan ei päästä höllentämään pahimmilla tautialueilla

Nämä asiat ovat koplautuneet yhteen:

�" Ihmisissä herättää kiukkua se, että ravintola voi näyttää ulkotiloissa esimerkiksi urheilutapahtumia jättinäytöltä jopa sadoille, mutta itse peliin ei voi ottaa kuin kourallisen yleisöä, toinen hallituslähde sanoo Ylelle.

Hänen mukaansa myös kulttuuri- ja tapahtumatiloissa voidaan järjestää turvallisesti tilaisuuksia, kunhan pidetään huoli turvaväleistä, asiakasmääriä rajoitetaan tai ryhmät pidetään erillään. Tämä onnistuu nykyisin ravintoloissakin.

***

Helsingin tapaisessa paikassa ei eri kaupunginosia voi tietysti kohdella ei tavalla, ei esimerkiksi antaa kaupunginosakohtaisia määäräyksiä. Mutta näin on kesä täällä eri puolilla nyt näkynyt:

Koronakäyrät ovat kääntyneet suotuisaan suuntaan Helsingissä �" monessa kaupunginosassa tartuntoja ei ollut kahteen viikkoon yhtään

Eli on kaupunginosia, jotka ovat siirtyneet perustasolle. Mutta siitä ei seuraa oikeutta urheilukilpailujen vapaampaan järjestämiseen siellä tai paikallisen ravintolan aukiolojan pidentämiseen. Koska yhteensä Helsinki/HUS on yhä "pahinta aluetta". Tiistaisesta 128 uudesta tapauksesta 91 oli täällä. Mutta sittenkin (kaavion kanssa):

Epidemiatilanteen paraneminen näkyy myös siinä, että sairaalassa on yhä vähemmän koronapotilaita.

Jos sidotaan tuo tämän puheenvuoron alkuun, niin HUS:in alueellakin on jo saavutettu tilanne, jota on tavoiteltu. Ja tuo arvokeskustelu on tarpeen. (Mutta kuntavaalienkin teemaksi näyttävät nyt enemmän tulleet Marinin perheen aamiaiset Kesärannassa!)

_______

*) Nohynek ei tuossa tarkemmin perustele, miksi se ei ole samanlainen kuin isorokko. Aivan minun spekulaationi: isorokkoa ei kukaan sairasta(nut) huomaamattaan (ja/tai muiden huomaamatta)? Siten oli mahdollista aikanaan (jäljityksen eli poisjuurimisen loppuvaiheessa) luvata 1000 dollarin palkkio (kehitysmaissa jopa lottovoittoon verrattava rahasumma!) tautitapauksen ilmoittamisesta WHO:lle jne. Mutta koronan (covid-19) piileviä kantajia ei tuollaisellakaan keinolla löydettäisi. Varsinkaan köyhistä, puutteellisen terveydenhoitojärjestelmän maista.

[Heikki Jokipii]

Ilta-Sanomat otti heti kopin:

Koronatartunnoista ei ehkä päästä koskaan eroon �" millaisen korona­tilanteen kanssa Suomi voi elää?
Mikä määrä uusia päivittäisiä koronatartuntoja tai koronapotilaita sairaalassa on sellainen, että se on hyväksyttävää ja sen kanssa pärjätään? Asiantuntijat ovat arvioissaan hyvin varovaisia.

[Heikki Jokipii]

Patenttien purkamisella ei saavuteta etsittyä:

Viewpoint: Suspending COVID vaccine patents will not solve the supply problem or hasten the end of the pandemic

Tällaisilla toimenpiteillä tavoitetta lähestytään:

Yhdysvallat suunnittelee kymmenien miljoonien koronarokoteannosten laittamista maailmanlaajuiseen jakeluun

Suomi tukee rokotteiden saatavuuden parantamista kehittyvissä maissa

Globaalisti toinen pyöreä luku on ylittynyt:

More Than 2.06 Billion Shots Given: Covid-19 Tracker

Edelleen toki annetut rokotukset ovat jyrkästi painottuneet rikkaisiin mihin. Toisaalta ihan valkoisia (harmaita) alueita kartalla on enää vähän. Ja niiden joukossa on tämä:

PS. Vähän on amerikkalaisuutta Bloombergin trackerissa: Kuuba on sen kartalla täysharmaana alueena! Eli sen mukaan rokotuksia ei olisi aloitettukaan.

Vaikka muualta saaatujen tietojen mukaan rokotukset omilla, itse kehitetyillä rokotteilla on aloitettu jo noin kaksi kuukautta sitten.

[Heikki Jokipii]

Terveysviranomaistenkin parissa löytyy nyt tätä henkeä:

Kesäloma alkaa rauhallisessa koronatilanteessa, ja ylilääkärin mukaan siitä kannattaa ottaa ilo irti: "Nyt kesäaikana pitäisi uskaltaa taas elää"

Koko ajan etsin tuosta uutisesta rajausta, että tämä ei tietystikään  koske leviämisvaiheessa olevaa Uuttamaata. 

Sillä vaikka näin tehtäisiinkin...

Leinon mukaan yksittäisiä tartuntatautitapauksia ei välttämättä kannata enää tuijottaa, sillä vakavien tapausten määrä on laskenut.

... ei Uusimaa pääse tautistatuksestaan helpolla eroon. Ja sitten täällä vapautetaan sirkushuveja tähän tapaan ja tahtiin:

Ensimmäiset isot elokuva­teatterit avaavat ovensa viikon päästä pää­kaupunkiseudulla, yhteen näytökseen myydään vain kymmenen lippua
.
Jos nyt olisi (uutuus)elokuva, jonka kaikki haluaisivat nähdä? Helsinkiläisiä on nyt n. 630 000. Tarvittaisiin siis n. 63 000 näytöstä. Otetaan 10 teatteria ja kussakin 10 näytöstä päivässä. Noin 2 vuodessa kaikki helsinkiläiset ovat tuon leffan nähneet.

Jos uusmaalaisnuori haluaisi nyt bailata, tässä ovat reunaehdot (kestouutisen uusimmasta versioista):

Leviämisvaiheen alueilla ruokaravintoloissa anniskelu päättyy kello 19 ja ravintolat saavat olla auki kello 20:een. Baarit ja pubit suljetaan tuntia aiemmin. Kiihtymisvaiheen alueilla anniskelu päättyy kaikissa kello 22 ja ravintolat suljetaan kello 23. Perustason alueilla valomerkki on kaikissa puoliltaöin ja ravintolat suljetaan kello 01.

Päivisin ja ulkotiloissa on hänelläkin sitten enemmän  kaikenlaisia mahdollisuuksia.