Maatalouden kannattavuus

[Heikki Jokipii]

Meidät kaikki kansalaiset on nyt haastettu tällaiseen nettikeskusteluun:

Osallistu verkkokeskusteluun suomalaisesta ruuasta ja sen tuottamisesta

Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ovat kutsuneet vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Osana selvitystyötä suomalaisesta ruuasta ja ruuantuotannosta on tänään käynnistynyt verkkokeskustelu, johon kaikki suomalaiset ovat tervetulleita vastaamaan, kannustaa selvityshenkilö Reijo Karhinen

***

Tällainen menetelmä kannattavuuden parantamiseksi on täällä jo usein vilahtanut, emmekä ole sille oikein voineet hyväksyntäämme antaa:

Luomu on kalliimpaa ja houkuttelee siksi tuottajia – Pohjois-Pohjanmaalla viljellään eniten luomua

Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistyksen puheenjohtaja Matti Kumpulainen tietää tarkasti tuottajien luomuinnostuksen syyn.

– Maataloudessa on kannattavuusongelma. Luomusta on tullut sekä tukien että hintansa puolesta tuottajille parempi vaihtoehto.

Myös kempeleläinen Tarmo Turunen päätti tänä keväänä vaihtaa luomuun kannattavuussyistä. Hänen mukaansa viljelijä saa luomukaurasta jopa tuplahinnan verrattuna kauraan, jossa on käytetty kasvinsuojeluaineita ja kemiallisia lannoitteita. Lisäksi luomutuki on hehtaaria kohden 140 euroa suurempi kuin tavallisen kauran.

– Tuki sulaa kyllä siihen, että luomupelloissa on enemmän työtä. Kasveja pitää suojella muilla konstein kuin kemiallisesti, Turunen sanoo.

Vaikka luomusta saa selvästi pienemmän sadon kuin perinteisin tavoin viljellystä kaurasta, Turunen näkee luomun tuottamisen silti kannattavampana. Hän uskoo, että myös puhtaan kauran viljeleminen on tulevaisuudessa järkevä valintkaa.

Järkevä, niin.  Kenen kannalta? Varsinkin kun muutoin tiedämme, että valtaosa tuosta luomukaurasta menee suhteellisen halvalla hinnalla ulkomaille?


***

”Verkkoaivoriihemme on innovatiivinen kysely, jossa vastaajalle tarjoutuu mahdollisuus ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin luovalla tavalla. Tervetuloa mukaan”, Karhinen sanoo.

Verkkoaivoriiheen pääsee tästä:

www.ruuantuotantokannattavaksi.fi

[Heikki Jokipii]

Tällaista tietoa meille tarjotaan uutisena (MT 15.8.18, maksullinen):

Luomu kannattaa tavanomaista tuotantoa paremmin

Tulevaisuudessa luomun kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti tukipolitiikka sekä kuluttajakäyttäytyminen

"Suomeksi": jos luomua edelleen tuetaan massiivisesti tai vielä nykyistäkin enemmän, ja osa kuluttajista yhtä auliita  tai vielä nykyistäkin suostuvaisempia maksamaan korkeita luomuhintoja, niin kannattaahan se, ja tavanomaista paremmin edelleen.

Enpä  usko, että tuossa uutisessa sen yllättävämpää tietoa kerrotaan.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tätä tietoa on Suomessakin saa6avissa, jos hiukan kaivaa, mutta käsiteltäisiinkö tätä kysymystä Ruotsissa himpun verran Suomea avoimemmin:

Ekologiskt mer lönsamt än konventionellt

Det kostar lite mer för konsumenten att köpa ekologiskt, men hur mycket mer får ekobonden för sina produkter jämfört med en konventionell? Enligt en ny rapport som Jordbruksverket har beställt får ekobonden i genomsnitt 30 procent bättre betalt.

Svenska latbrukare producerar ekologiska råvaror för mellan 5 och 6 miljarder kronor. Av den summan beräknas 1,5 miljarder vara mervärdet för KRAV-certifieringen.

Men det går trögt med försäljningen av ekologiska råvaror i Sverige. Det är ett överskott på animaliska råvaror vilket har lett till att flera producenter har fått lägga ner eller gå över till konventionell produktion.

Tuollaisia aika täsmällisiä lukuja kaipaisi Suomestakin. Onko niitä jossain virallisesti esitetty?

Tällaisen rekonstruktion onnistuimme pari vuotta sitten tekemään, saatavissa olevien virallisten tietojen pohjalta.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun julkaisemassa raportissa otettiin tämäkin asia perusteeksi sille, että luomutuotanto on kestävää YK:n kriteereillä:

Ruoantuotannon kokonaiskestävyyttä voidaan arvioida neljällä peruskriteerillä, jotka ovat tuottavuus, vaikutus ympäristöön, taloudellinen kannattavuus sekä sosiaalinen hyvinvointi.

– Kokonaiskestävyyden tarkastelu on tärkeää, sillä jonkin osa-alueen optimointi voi aiheuttaa vaikeita ongelmia toisaalla, Sari Iivonen huomauttaa.

Kokonaiskestävyyden näkökulmasta luomutuotanto voittaa tavanomaisen tuotannon kannattavuudessa ja ympäristöystävällisyydessä, vaikka luomun tuotantomäärät jäävätkin hiukan alhaisemmiksi. Lisäksi luomun tarjoamat ekosysteemipalvelut ja sosiaaliset hyödyt ovat tavanomaista tuotantoa suuremmat.

(lihav. HJ)

Kun hyvin tiedämme, miten se kannattavuus perustuu olennaisilta osin riistohintoihin ja yhteiskunnan erityistukiin, ei tuota kyllä voi olla ihmettelemättä. Käyttäen nyt "ilmassa" olevaa retorista kysymystä: kuinka te kehtaatte?

Jotain tällaista heillä oli ehkä mielessään (raportista s. 38):

Suurin osa kehittyvien maiden sertifioiduista luomuviljelijöistä tuottaa rahakasveja kuten kahvia, teetä, kaakaota ja trooppisia hedelmiä vietäväksi rikkaisiin maihin, joissa kuluttajat maksavat merkittävää hinnanlisää sertifioiduista luomutuotteista (Raynolds 2004, Willer ja Lernoud 2017). Vaikka kuluttajien luomutuotteista maksama korkeampi vähittäishinta ei aina näy viljelijän saamassa korvauksessa (Minten ym. 2018), useimpien tutkimusten mukaan luomuviljelijöiden saama lisähinta vaihtelee 6 %:n ja 44 %:n välillä (Beuchelt ja Zeller 2011, Bolwig ym. 2009, Ibanez ja Blackman 2016, Jena ym. 2017, Jones ja Gibbon 2011, Kleemann ym. 2014, Mitiku ym. 2017, Valkila 2009).

Mutta tuossakaan ei otettu huomioon, että myös noissa tapauksissa luomumenetelmät pienentävät satoja! Ja tuovat mukanaan riskin, että ne menetetään kokonaan! Ja vain myydystä tavarasta voi tuollaista lisähintaa siellä saada.

Vaikkapa tuossa lähdelistassa mainittu Joni Valkila päätyi pitkälle tulokseen, ettei Reilun Kaupan luomukahvi hyödyttänyt kahvintuottajia.

[Heikki Jokipii]

Kyseisen raportin perustelut sille tai esimerkit siitä, miten luomu lisäisi sosiaalista hyvinvointia, ovat kyllä äärimmäisen ohuita. Asia oli varmaan lisätty mukaan vain, jotta tuo apologia näyttäisi täydelliseltä.

Ne voitaneen myös käsitellä tämän otsikon alla.

Jos nämä ovat niitä sosiaalisia hyötyjä, niin vähäisiäpä ovat:

Erilaisetm sertifioinnit ja tuotemerkinnät auttavat kuluttajia valitsemaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita, ja helpottavat niiden hankintaa myös julkisella sektorilla. Sertifioidut luomutuotteet tunnistaa EU:n virallesta luomumerkistä, joka on todiste siitä, että tuote täyttää EU:n yhteiset, tarkoin määritellyt tuotantokriteerit. Ostaessaan luomumerkittyjä tuotteita kuluttaja tietää, miten hänen ruokansa on tuotettu.

Mutta poimitaanpa vielä väitteitä niistä itse raportista. Tällainen sieltä löytyy:

Agroekologian ja luomuviljelyn kaltaiset kestävät
maatalousmenetelmät voivat edistää huomattavasti
taloudellista kasvua ja ihmisarvoisia työoloja
etenkin maaseudun köyhien kohdalla, sillä kestävä
maataloustuotanto hyödyttää paikallistaloutta,
kannustaa hyödykkeiden kierrättämiseen ja vähentää
riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista monien
muiden hyötyjen ohella.

Mikään tuosta ei ole uskottavaa. Varmasti työvaltainen luomu kyllä luo työpaikkoja, mutta on hyvin epätodennäköistä, että ne olisivat kovin hyviä. Olemme toisaalla tarkastelleet sitä, kuinka ihmisarvoista on olla tuomittu kuokan varteen, jos pieni määrä torjunta-aineita voisi siltä pelastaa.

Missä maassa*) luomuviljely on edistänyt taloudellista kasvua? Jos vielä oletamme, että se olisi tapahtunut paikallistalouden puitteissa? Eikä oletettaisi (ks. juuri edellä) em. "rahakasveista" muualta saatavia hyötyjä?

Hyvin kaukaa haettu on tuo hyödykkeiden kierrätykseen kannustaminen. Riippuvuus ulkoisista panoksista kiusana on tyypillinen luomuajattelun kehäpäätelmä: eivät ne lannoitteet ole kiusa lainkaan, jos ne nostavat reippaasti satoja. Vaikka ne vähän maksaisivatkin.

"Monia muita hyötyjä"? Kirjoittajan mielestä niitä varmaan täytyy myös olla. Minulle ei tule ensimmäistäkään mieleen.

Tai se yksi jo sanottu tulee: kateutta ei kylässä esiinny, jos kaikki jäävät yhtä köyhiksi.

Eli ei muuta kuin tämän puheenvuoron alkuun: siellä se taisi ensimmäisessä kappaleessa tullä jo kaikki kerrotuksi, tästä yrityksestä.

______

*) vertaa siihen, miten luomun erilaiset yritykset, "menestystarinat" yksinkertaisesti aina myöhemmin vain katoavat näkyvistä.