Luomun Wunderkind

[Jarrumies]

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:
http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/

Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

”Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”


Kun Joona ei keksinyt miten voisi myrkyttömästi torjua rukiin lumihometta, kävi hän kysymässä apua kylän iäkkäimmältä viljelijältä.

”Hän kertoi, että he laittoivat aikanaan auran tukin hevosen perään ja jyrsivät pellon niin, että pakkanen pääsi maakerrokseen ja tappoi homeen”, Joona kertoo. Niin aikoo tehdä hänkin, jos lumi tulee roudattomaan maahan. Toki traktorin ja teräskiekkojyrän avulla.

Joonan mukaan laskutaitoinen viljelijä huomaa äkkiä, että kannattaa käyttää luomumenetelmiä ja aikanaan sertifioitua luomutuotantoon.

Luomun satohinta on melkein tuplasti tavanomaista suurempi ja hehtaarilta saa 140 euroa enemmän tukea. Luomuun siirtyminen tuo tilalle 15 prosenttia enemmän tuloja eikä torjunta-aineista tai keinolannoitteista tarvitse enää maksaa.

Kun nyt puhutaan rahasta, niin Joonalla on radikaali väite. Hänen mukaansa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kaikkein edullisinta ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto aiheuttaa harmia esimerkiksi pohjavesien saastumisen, monimuotoisuuden heikkenemisen ja vesien rehevöitymisen vuoksi. Nämä negatiiviset vaikutukset eivät näy nykyisellään ruuan hinnassa vaan ihmiset maksavat niiden kustannukset muualla kuin ruokakaupassa.

”Jos nämä ulkoisvaikutukset olisivat mukana ruuan hinnassa, niin luomuruoka olisi kaupassa normiruokaa halvempaa”, Joona sanoo.

Kauppalehdessä oli jo elokuussa juttu Juusosta:
http://tyynelantila.fi/wp-content/uploads/2013/08/Kauppalehti_13.08.2013_pienempi-tiedosto.pdf

ISÄNTÄ katselee tyynenä suurta rikkaruohoista
peltolohkoaan, joka ei ollutkaan vielä valmis
luomuherneen viljelyyn.

Tukien leikkaus nostaisi kuluttajahintoja,
mutta Joonan mielestä me maksamme nyt
ruuasta liian vähän. Hintoihin pitäisi lisätä
tuotannon ulkoisvaikutukset.

”Kemiaan perustuva tuotanto on yhteiskunnallisesti
kalliimpaa kuin ekologinen viljely,
sillä kemian aiheuttamat ympäristöhaitat maksetaan
jälkikäteen veroina. Ruoka on selvästi
liian halpaa, kun siitä jopa puolet on hävikkiä.”


UNIONIN ajama tilakokojen raju kasvu on sekin
johtanut Joonan mukaan tehottomuuteen,
vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Alle kolmen
hehtaarin tilat eivät saa EU:n maataloustukia,
mutta juuri ne ovat Joonan mukaan monesti
tehokkaimpia, tuottavat eniten ihmisruokaa
ja työllistävät paremmin kuin suurtilat.

”Väkisin kasvatetut tilat ovat kartalla usein
kuin haulikolla ammuttuja. Ei voida puhua tehokkuudesta,
jos viljelijän on ajettava kymmeniä
kilometrejä pelloille. Viljelijä ei ehdi
tarkkailla peltojaan riittävästi, jolloin töissä
ollaan herkästi väärään aikaan. Tai joudutaan
turvautumaan kemiaan.”

Joona ehdottaa, että tukia maksettaisiin
tulevaisuudessa esimerkiksi sen perusteella,
kuinka paljon hiiltä viljelijä sitoo maahan.

Tyynelän isäntä uskoo näin käyvänkin. Hän
uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä
luomun viljelyosuus on noussut 30 prosenttiin,[/b
ja että muu tuotanto perustuu valtaosin
ekologisiin menetelmiin.
Niin kuin siihen kalkkiin ja etanoihin.

Komeat puheet ja kuvat takaavat, että Juusosta tulee luomun kansikuvapoika. Juttuja tehdään, mahtipontisia puheita ei kyseenalaisteta eikä toimittajia haittaa ristiriitaisuus ja epärealistisuus.

Kyllä hän toimelias on. Katsokaa vaikka Tyynelän kotisivuja:
http://tyynelantila.fi/

[Heikki Jokipii]

Toimit, Jarrumies, asiassa kuin "ihmisen mieli", niinkuin Raumalla "pruukataan" sanoa.

Olin juuri ehdottamassa, että aihe jaetaan (keskustelussa, jossa tämä puheenvuorosi oli) ja otin sitten vapauden sen tehdä, kun vielä löysit iskevän otsikon (ottaen huomioon tämän hänen saamansa julkisuuden).

Mutta me toimimme asiassa reilusti. Ilmoitan Juuso Joonalle, että keskustelemme hänen väitteistään täällä, ja tarjoan hänelle mahdollisuutta osallistua keskusteluun!

***

Ja lähti äsken:

Juuso Joona

Hei!

Ilmoitamme reippaasti, että olemme äärimmäisen kriittisiä mielipiteitäsi kohtaan, ja olemme aloittaneet keskustelun asiasta palstallamme vieläpä reippaalla otsikollakin "Luomun Wunderkind":

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.0

Koska asioiden oikea laita selviää vain kriittisellä keskustelulla, kutsumme Sinut itsesi mukaan tähän keskusteluun.

Ohjeet keskusteluun osallistumisen vaihtoehdoista löytyvät tästä:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0

Jos haluat osallistua keskusteluun omalla tunnuksellasi, teen sen Sinulle välittömästi, jos sitä pyydät.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa Turvattu Luonto ry

[Jarrumies]

Oikein hyvä, Ylläpitäjä, että teit erillisen aiheen tästä.

Ja tervetuloa, Joona, mukaan keskusteluun!

[Heikki Jokipii]

Taitavasti Joona "immunisoi" teoriansa luomusatojen paremmuudesta käytännön testiltä:

"Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta."

Tähän mennessä tuossa yhteydessä luomuväki on puhunut 3-5 vuodesta, jonka jälkeen vasta maa on kunnolla luomuuntunut, ja alkaa tuottaa. Nyt Joona nostaa ajan kaksinkertaiseksi. Ja tuona aikana voi sitten saada kehnompia satoja, ja kuitata asian sanomalla: odottakaapa vain.

Kyselin Matildasta, voiko sen aineistosta laskea, onko pitkään luomussa olleiden ja juuri äskettäin siihen siirtyneiden peltojen tuotossa eroja.   Valitettavasti se ei ollut mahdollista.

(Mutu-arvioni on, että valtaosa luomupelloista on ollut sellaisia alle 10 vuotta.)

Mutta Ruotsin SLU:n tutkijoiden mukaan todennäköinen kehityskulku on päinvastainen, johtuen fosforista ja kaliumista. Entisessä tehopellossa näitä ravinteita yleensä on varastoituneena niin paljon, että alussa luomumenetelminkään niistä ei tule ongelmaa. Mutta myöhemmin tulee.

Onkohan Joonalla nyt oikeaa ymmärrystä fosforista? Kun hän kertoo, että fosforin ehtymisen takia luomuviljelystä tulee joskus tulevaisuudessa ainoa viljelytapa (oli Pro Luomu -tilaisuuden kalvoissa), kuvitteleekohan hän, että luomumenetelmin pystytään jotenkin samaan tapaan "sitomaan" loputtomasti fosforia kuten typpeäkin?

Kun tuli mieleen, että Joona täytyisi panna vastaamaan suurista sanoistaan, ja velvoittaa kertomaan julkisesti joka vuosi hehtaarisatojensa määrä, niin tuolla 10 vuoden aikataululla asiasta tulee helposti niin pitkä ja pitkästyttävä, että kukaan ei jaksa asiaa seurata.

[Heikki Jokipii]

"Kun nyt puhutaan rahasta, niin Joonalla on radikaali väite. Hänen mukaansa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kaikkein edullisinta ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto aiheuttaa harmia esimerkiksi pohjavesien saastumisen, monimuotoisuuden heikkenemisen ja vesien rehevöitymisen vuoksi. Nämä negatiiviset vaikutukset eivät näy nykyisellään ruuan hinnassa vaan ihmiset maksavat niiden kustannukset muualla kuin ruokakaupassa."

Tämä on maalailua, ilman todellisia faktoja ja tutkimuksen tukea.

Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tietysti tilanne muuttuu, jos Joona luomulla saa yhtä hyvät sadot kuin tavanomaisella saadaan. Mutta vasta sitten. (Eikä silloinkaan, jos Joona tämän tavoitteen saavuttamiseksi on "lainannut" tuotantopanoksia tavanomaisen puolelta.)

Monimuotoisuudessa luomu voittaa hitusen pellolla, mutta ei enää pellon ulkopuolella. Mutta minun on vaikea kuvitella, että tällä hitusella olisi rahallista merkitystä esim. veronmaksajille. Eikä tehoviljelys ole lopulta  vaara kokonaisuudellekaan: mikään laji ei sen takia ole kokonaan häviämässä. Ainoa, mitä on havaittu, on tuo hitusen ero, joidenkin, suhteellisen harvojen lajien kohdalla.

Pohjavesien saastuminen? Se voinee tarkoittaa vain sitä, että jotain minimaalisia määriä torjunta-aineita pääsee näihin vesiin? Kun asialla ei ole käytännön merkitystä, ei minusta siitä voi aiheutua käytännön kustannuksiakaan.

Jos Joona tulee tänne, hän voisi aloittaa siitä, että esittäisi tarkemman laskelmansa, esittäisi summan, ja yksityiskohtaisesti sen, mistä se koostuu. Ja tietysti sen, mihin tutkimuksiin hänen laskelmansa nojaa.

[Heikki Jokipii]

"Joona ehdottaa, että tukia maksettaisiin
tulevaisuudessa esimerkiksi sen perusteella,
kuinka paljon hiiltä viljelijä sitoo maahan"

Jos näin meneteltäisiin ja ruotsalaisiin SLU:n tutkijoihin on uskominen, Joona tulisi yllättymään, saisi ns. pitkän nenän.

Tutkijoiden mukaan tehoviljely on suurempien satojensa vuoksi ylivoimainen menetelmä hiilen maaperään sitojana luomuun verrattuna. Näin erityisesti pitkällä tähtäimellä, ja varsinkin silloin, jos EU todella ryhtyy soveltamaan periaatelinjaansa, ja luomu ei enää saa "lainata" tuotantopanoksia (lantaa, olkia ym.) tavanomaiselta puolelta.

Näin jaetuista tuista kahmaisivat valtaosan suorakylvöviljelijät.

[Heikki Jokipii]

"UNIONIN ajama tilakokojen raju kasvu on sekin
johtanut Joonan mukaan tehottomuuteen,
vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Alle kolmen
hehtaarin tilat eivät saa EU:n maataloustukia,
mutta juuri ne ovat Joonan mukaan monesti
tehokkaimpia, tuottavat eniten ihmisruokaa
ja työllistävät paremmin kuin suurtilat."

No, joo. Ihan takuulla työllistäisivät. Jos vaikkapa Suomen parisen miljoonaa peltohehtaaria jaettaisiin 3 hehtaarin pläntteihin, tarvittaisiin n. 700 000 viljelijää. Puhu siinä sitten tehokkuudesta. Jos oletamme - tähän oletukseen tosin ei ole mitään perustetta - että näiden minitilojen hehtaarituotto olisi kaksinkertainen, pärjättäisiin puolella hehtaarimäärällä, mutta edelleen tarvittaisiin n. 350 000 viljelijää.

Jotenkin tämä minitilojen ihannointi liittyy luomuideologiaan - mikä ei sitten ole kyllä estänyt sitä, että Suomessa luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia tiloja suurempia.

Tyynelän tilan nettisivuilta en löytänyt tietoa sen hehtaarimääristä, mutta ei sekään 3 hehtaarin tilalta vaikuttanut.

[Ville Aarnikko]

Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin mukaan rehevöitymispotentiaali on luomussa 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla (Euroopan maatilolla), typpipäästöt jopa 49% suuremmat, onko tästä uudempaa tietoa?

[Jarrumies]

Tyynelän tilan koko on 100 ha.

http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/11/ProLuomu_28_11_2013-Juuso-Joona.pdf

Tyynelän tila Joutsenossa
-
Monipuolista kasvintuotantoa n. 100 ha alalla
-
Siemen-, valkuais-, öljy- ja erikoiskasveja
-
Sopimustuotantoa sekä suoramyyntiä
-
Kokeiluja erilaisista viljely- ja maanparannus-
menetelmistä

tiedon tuottamista
-
Ympäristönhoitoa, perinnebiotooppeja
-
2014 kokonaan sertifioidussa luomutuotannossa
-
Biologinen siirtymävaihe kestää vielä n. 10 v.

Jos tilojen jakaminen 3 hehtaarin tiloihin aloitettaisiin Joonan 100 ha:n tilasta, niin tästä saataisiin 32 luomuviljelijää Suomeen lisää. Tällöin muuten tilakoko olisi vielä nippa yli tuon 3 ha ja nykyisilläkin EU-säännöillä tuet saataisiin. Eli tilojen pilkkominen voitaisiin aloittaa heti kunhan pidettäisiin tarkkaa kirjaa ettei alle 3 ha:n luomutiloja syntyisi.

Suomessa luomua viljellään runsaalla 200 000 hehtaarin alalla tällä hetkellä. Luomuviljelijöitä on nyt noin 4500. Tilojen jakamista 3 ha:n tiloihin voisi jatkaa muilla luomutiloilla.   Näin saataisiin luomuviljelijöiden määrä nostettua yli 65 000:n. (Nuo luvut ulkomuistista ja päässälaskulla. Korjaan laskelmat tarkemmilla luvuilla kun ehdin.)

Kuvien perusteella Tyynelän isohkolla tilalla käytetään paljon työkoneita. Ja aika raskaita näyttävät olevan.
http://tyynelantila.fi/kuvia-tilalta/

Jos tuota maa-alaa viljelemässä olisi Joonan lisäksi 32 muuta luomuviljelijää ja vielä perheineen, niin työt (maanmuokkaus, siemenen levittäminen, rikkakasvien kitkeminen, sadonkorjuu yms.) onnistuisi jo melkein käsipelillä ja yksinkertasin työvälinein. Näin päästäisiin eroon öljyä syövistä raskaista työkoneista ja niihin käytettävistä luonnonvaroista. Ja päästäisiin lähemmäs luonnonmukaisuutta, joka oli luomun (alkuperäinen) idea.

Noilla kalvoilla Joona esittää tavoitteeksi todellisen tehotuotannon.

Miksi luomutuotanto?
-
Motivoivampi, mielenkiintoisempi työ ja työympäristö
- voi itse vaikuttaa suurempaan osaan tuotannosta
kuin kemiallisessa viljelyssä
-
Suurempi sadon arvo, suurempi oman työn arvo

parempi taloudellinen kannattavuus
-
Tavoitteena todellinen tehotuotanto

Siirtyminen 3 ha:n tiloihin ei välttämättä laskísi pellon tuottoa hehtaaria kohden mutta laskisi varmasti tuottavuutta työntekijää (viljelijää) kohden.

[Heikki Jokipii]

Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin mukaan rehevöitymispotentiaali on luomussa 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla (Euroopan maatilolla), typpipäästöt jopa 49% suuremmat, onko tästä uudempaa tietoa?

Tieto oli vanhempaa, MTT:n n. 10 vuoden takaisesta tutkimuksesta. Olisi pitänyt kirjoittaa: korkeintaan tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin pohjalla kävisi siis samalla tavalla kuin hiilen maaperän sitoutumisen kohdlla: luomutuotteisiin pitäsi laittaa joku ranagaistusvero. Vielä nykyhinnan päälle.

[Heikki Jokipii]

Ei Joona Juuso sitten tänne tullut. Hänen omalla sivustollaan on kyllä keskustelumahdollisuus. Siellä voisimme kysyä, miltä tilanne nyt kahden vuoden jälkeen näyttää.

***

Mutta tässä ollaan selvästi luomassa luomun Wunderkind II:a, "kansikuvapoikaa", tämän palkinnon pohjalta, vaikkei tämä Markus Eerola ehkä niin kovin nuori olekaan:

Luomutila osallistuu tutkimustyöhön

Tällaisia tietoja hänen tilastaan annetaan ...

Knehtilän tilalla on viljelypinta-alaa kaikkiaan 340 peltohehtaaria. Tällä kasvukaudella peltojen nurmimäärä on peltoja parantavan kiertoviljelyn vuoksi suuri. Toiseksi eniten pelloissa kasvaa tällä kaudella luomutattaria, joka on menestyksellinen vientituote. Tilalla viljellään luonnonmukaisesti myös ohraa, vehnää, kauraa, herneitä ja syysviljoja.

... mutta ihan absuluuttisia lukuja ei. Jos hän kertoo näin ...

"Kun siirryin luomuviljelyyn, sitä ihmeteltiin, sillä minua pidettiin tehoviljelijänä. Mutta minä olen nyt luomutehoviljelijä", Eerola nauraa.

... niin olisi nyt hyvin mielenkiintoista tietää, paljonko hän sai satoa tehoviljelykaudellaan ja paljonko nyt.

Tämäkin ihmetyttää:

Knehtilässä siirryttiin luomuviljelyyn viisi vuotta sitten.

"Sysäyksen luomuun siirtymiseen antoi peltojen ruiskutus. Markus oli kaikki kauniit kesäillat ja -yöt ruiskuttamassa peltoja. Siinä ei ollut mitään järkeä", kertoo tilan emäntä Minna Sakki-Eerola.

Siinähän kerrotaan, tai annetaan ainakin ymmärtää, että tilalla olisi kehitetty tai otetty käyttöön joku tehokkaampi ja vähemmän työtä vaativa menetelmä rikkakasvien torjumiseen kuin ruiskutukset. Mikä se on? (Vai onko kyse vain siitä, että nyt ei tarvitse tehdä niitä töitä illalla ja yöllä?)

[Jarrumies]

Eerola ja vaimo olivat tänään MTV3:n ohjelmassa:
Huomenta Suomi 03.07.2015  7.50 Suomen ympäristöystävällisimmän maatilan isäntäpari Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola

Juontaja ei osannut tehdä yhtään kriittistä kysymystä.

Tilasta lisää sen omilla sivuilla:
http://knehtilantila.fi/viljely/

”Tilamme on ollut luomutuotannossa vuodesta 2010 lähtien ja ratkaisu on ollut meille oikea. Luomuun siirtyminen on tuonut paljon lisää ymmärtämystä luonnon kiertokulkuun. Työmäärä on hieman kasvanut ja uusia koneitakin on jouduttu hankimaan, mutta ostopanosten määrää on pystytty vähentämään”, Eerola kertoo.

Luomuviljely on neljän vuoden aikana parantanut selvästi maan rakennetta. Esimerkiksi lierojen määrä on lisääntynyt.

”Viljojen sato on luomuun siirtymisen seurauksena pienentynyt 10–20 prosentilla. Tavoitteena on kuitenkin vuoroviljelyn, typensitojakasvien ja uusien viljelymenetelmien avulla päästä takaisin aikaisempiin satoihin mahdollisimman pian”, Eerola suunnittelee.

Täytyisi saada hänelltä satoluvut. Ei oikein tunnu uskottavalta tuo "10-20 prosentilla".

[Heikki Jokipii]

Täytyisi saada hänelltä satoluvut. Ei oikein tunnu uskottavalta tuo "10-20 prosentilla".

Ei minustakaan. Niinpä lähetin heille kijeen eli sähköpostin. Se oli tällainen:

*****

KNEHTILÄN TILA

Viljelijät Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola


Onnittelut saamastanne palkinnosta.

Olemme kuitenkin omasta lähtökohdastamme pakotettuja esittämään teille pari kriittistä kysymystä. Kerrotte nettisivullanne näin:

__________

”Viljojen sato on luomuun siirtymisen seurauksena pienentynyt 10–20 prosentilla. Tavoitteena on kuitenkin vuoroviljelyn, typensitojakasvien ja uusien viljelymenetelmien avulla päästä takaisin aikaisempiin satoihin mahdollisimman pian”, Eerola suunnittelee.
__________

Tuo tuloksenne - ja myös tavoitteenne - ei tunnu uskottavalta siihen nähden, että LUKE:n (aiemmin TIKE:n) luomusatotilastot (yli 10 vuoden ajalta) näyttävät systemaattisesti, että luomusadot ovat 40-50% tavanomaisia satoja alempia.

Olisimme kysyneet, mikä oli satotasonne ennen luomuun siirtymistä ja mikä sen jälkeen, hehtaaria kohti. Tietysti tässä vertailussa täytyisi olla kyse samasta viljelykasvista. Kysymme siis, mihin olette tuossa 10-20% vähennystä arviossanne verranneet.

HS:n uutisessa mainitaan myös tästä:
__________

"Knehtilän tilalla on viljelypinta-alaa kaikkiaan 340 peltohehtaaria. Tällä kasvukaudella peltojen nurmimäärä on peltoja parantavan kiertoviljelyn vuoksi suuri. Toiseksi eniten pelloissa kasvaa [...]"
__________

Eli aika paljon hehtaareja kuluu myös tuohon typensidontaan. Kuinka paljon?

Tai yksinkertaistaen kysymystä: kuinka paljon koko tilanne tuotto oli, viljakiloina tai -tonneina, ennen luomuun siirtymistä ja sen jälkeen?

Kunnioittavasti [jne]

[Heikki Jokipii]

Vastausta odotellessa, tämän verran tietoa viljelystä Knehtilän tilalla oli jo saatavilla:

Koska tilalla ei ole tuotantoeläimiä, pitää noin kolmanneksella alasta viljellä joka vuosi viherlannoituskasveja, jotta maassa riittää ravinteita viljelykasveille. Viherlannoituskasveina käytetään typensitojakasveista apilaa, hernettä, härkäpapua ja sinimailasta. Lisäksi nurmilla kasvaa timoteita.

(lihav. HJ)

Mutta tuota täsmennystä siis kaivataan: paljonko ruokaa tila tuottaa nyt ja paljonko tuotti ennen.

Tietty loisiminenkaan ei ole nähtävästi tilalle vierasta, vaikka se noin suuri onkin (lihav. HJ):

Tilan ulkopuolelta ostettavina ravinteina käytetään luomuviljelyssä sallittuja orgaanisia lannoitteita, muun muassa luulihajauhoa, ja jonkin verran myös lähitalleilta saatavaa kompostoitua hevosenlantaa.

Ovatkohan tässä hankkeessa (lainaus Hesarista) ...

Parhaillaan Knehtilässä ollaan aloittamassa hanketta, joka tähtää Palopuron agroekologiseen symbioosiin eli siihen, että Knehtilä sekä sen läheiset naapuritilat olisivat energian ja ravinteiden suhteen omavaraisia.

... nuo naapuritilat myös varmasti luomutiloja?

PS. 4.7.15: Lähetin tuosta hankkeesta lisätietotiedustelun Helsingin yliopistolle.

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n uutinen ...

Eerolat ovat tänä vuonna ympäristölle ystävällisimmät viljelijät

... on muutoin lähes samanlainen kuin muillakin uutisvälineillä, mutta tällainen lisätieto sieltä löytyy:

Luomutuottajia Eeroloista tuli 2010. "Luomu on meille taloudellinen ei aatteellinen valinta", isäntä sanoo.