Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Jarrumies on 29.11.13 - klo:18:28

Title: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 29.11.13 - klo:18:28
Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:
http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/
Quote
Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

”Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”


Kun Joona ei keksinyt miten voisi myrkyttömästi torjua rukiin lumihometta, kävi hän kysymässä apua kylän iäkkäimmältä viljelijältä.

”Hän kertoi, että he laittoivat aikanaan auran tukin hevosen perään ja jyrsivät pellon niin, että pakkanen pääsi maakerrokseen ja tappoi homeen”, Joona kertoo. Niin aikoo tehdä hänkin, jos lumi tulee roudattomaan maahan. Toki traktorin ja teräskiekkojyrän avulla.

Joonan mukaan laskutaitoinen viljelijä huomaa äkkiä, että kannattaa käyttää luomumenetelmiä ja aikanaan sertifioitua luomutuotantoon.

Luomun satohinta on melkein tuplasti tavanomaista suurempi ja hehtaarilta saa 140 euroa enemmän tukea. Luomuun siirtyminen tuo tilalle 15 prosenttia enemmän tuloja eikä torjunta-aineista tai keinolannoitteista tarvitse enää maksaa.

Kun nyt puhutaan rahasta, niin Joonalla on radikaali väite. Hänen mukaansa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kaikkein edullisinta ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto aiheuttaa harmia esimerkiksi pohjavesien saastumisen, monimuotoisuuden heikkenemisen ja vesien rehevöitymisen vuoksi. Nämä negatiiviset vaikutukset eivät näy nykyisellään ruuan hinnassa vaan ihmiset maksavat niiden kustannukset muualla kuin ruokakaupassa.

”Jos nämä ulkoisvaikutukset olisivat mukana ruuan hinnassa, niin luomuruoka olisi kaupassa normiruokaa halvempaa”, Joona sanoo.


Kauppalehdessä oli jo elokuussa juttu Juusosta:
http://tyynelantila.fi/wp-content/uploads/2013/08/Kauppalehti_13.08.2013_pienempi-tiedosto.pdf

Quote
ISÄNTÄ katselee tyynenä suurta rikkaruohoista
peltolohkoaan, joka ei ollutkaan vielä valmis
luomuherneen viljelyyn.


Tukien leikkaus nostaisi kuluttajahintoja,
mutta Joonan mielestä me maksamme nyt
ruuasta liian vähän. Hintoihin pitäisi lisätä
tuotannon ulkoisvaikutukset.

”Kemiaan perustuva tuotanto on yhteiskunnallisesti
kalliimpaa kuin ekologinen viljely,
sillä kemian aiheuttamat ympäristöhaitat maksetaan
jälkikäteen veroina. Ruoka on selvästi
liian halpaa, kun siitä jopa puolet on hävikkiä.”



UNIONIN ajama tilakokojen raju kasvu on sekin
johtanut Joonan mukaan tehottomuuteen,
vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Alle kolmen
hehtaarin tilat eivät saa EU:n maataloustukia,
mutta juuri ne ovat Joonan mukaan monesti
tehokkaimpia, tuottavat eniten ihmisruokaa
ja työllistävät paremmin kuin suurtilat.


”Väkisin kasvatetut tilat ovat kartalla usein
kuin haulikolla ammuttuja. Ei voida puhua tehokkuudesta,
jos viljelijän on ajettava kymmeniä
kilometrejä pelloille. Viljelijä ei ehdi
tarkkailla peltojaan riittävästi, jolloin töissä
ollaan herkästi väärään aikaan. Tai joudutaan
turvautumaan kemiaan.”

Joona ehdottaa, että tukia maksettaisiin
tulevaisuudessa esimerkiksi sen perusteella,
kuinka paljon hiiltä viljelijä sitoo maahan.


Tyynelän isäntä uskoo näin käyvänkin. Hän
uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä
luomun viljelyosuus on noussut 30 prosenttiin,[/b
ja että muu tuotanto perustuu valtaosin
ekologisiin menetelmiin.
Niin kuin siihen kalkkiin ja etanoihin.


Komeat puheet ja kuvat takaavat, että Juusosta tulee luomun kansikuvapoika. Juttuja tehdään, mahtipontisia puheita ei kyseenalaisteta eikä toimittajia haittaa ristiriitaisuus ja epärealistisuus.

Kyllä hän toimelias on. Katsokaa vaikka Tyynelän kotisivuja:
http://tyynelantila.fi/

Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 29.11.13 - klo:20:31
Toimit, Jarrumies, asiassa kuin "ihmisen mieli", niinkuin Raumalla "pruukataan" sanoa.

Olin juuri ehdottamassa, että aihe jaetaan (keskustelussa, jossa tämä puheenvuorosi oli) ja otin sitten vapauden sen tehdä, kun vielä löysit iskevän otsikon (ottaen huomioon tämän hänen saamansa julkisuuden).

Mutta me toimimme asiassa reilusti. Ilmoitan Juuso Joonalle, että keskustelemme hänen väitteistään täällä, ja tarjoan hänelle mahdollisuutta osallistua keskusteluun!

***

Ja lähti äsken:

Quote
Juuso Joona

Hei!

Ilmoitamme reippaasti, että olemme äärimmäisen kriittisiä mielipiteitäsi kohtaan, ja olemme aloittaneet keskustelun asiasta palstallamme vieläpä reippaalla otsikollakin "Luomun Wunderkind":

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.0

Koska asioiden oikea laita selviää vain kriittisellä keskustelulla, kutsumme Sinut itsesi mukaan tähän keskusteluun.

Ohjeet keskusteluun osallistumisen vaihtoehdoista löytyvät tästä:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0

Jos haluat osallistua keskusteluun omalla tunnuksellasi, teen sen Sinulle välittömästi, jos sitä pyydät.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa Turvattu Luonto ry
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 29.11.13 - klo:21:22
Oikein hyvä, Ylläpitäjä, että teit erillisen aiheen tästä.

Ja tervetuloa, Joona, mukaan keskusteluun!

Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:06:58
Taitavasti Joona "immunisoi" teoriansa luomusatojen paremmuudesta käytännön testiltä:

Quote
"Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta."

Tähän mennessä tuossa yhteydessä luomuväki on puhunut 3-5 vuodesta, jonka jälkeen vasta maa on kunnolla luomuuntunut, ja alkaa tuottaa. Nyt Joona nostaa ajan kaksinkertaiseksi. Ja tuona aikana voi sitten saada kehnompia satoja, ja kuitata asian sanomalla: odottakaapa vain.

Kyselin Matildasta, voiko sen aineistosta laskea, onko pitkään luomussa olleiden ja juuri äskettäin siihen siirtyneiden peltojen tuotossa eroja.   Valitettavasti se ei ollut mahdollista.

(Mutu-arvioni on, että valtaosa luomupelloista on ollut sellaisia alle 10 vuotta.)

Mutta Ruotsin SLU:n tutkijoiden mukaan todennäköinen kehityskulku on päinvastainen, johtuen fosforista ja kaliumista. Entisessä tehopellossa näitä ravinteita yleensä on varastoituneena niin paljon, että alussa luomumenetelminkään niistä ei tule ongelmaa. Mutta myöhemmin tulee.

Onkohan Joonalla nyt oikeaa ymmärrystä fosforista? Kun hän kertoo, että fosforin ehtymisen takia luomuviljelystä tulee joskus tulevaisuudessa ainoa viljelytapa (oli Pro Luomu -tilaisuuden kalvoissa), kuvitteleekohan hän, että luomumenetelmin pystytään jotenkin samaan tapaan "sitomaan" loputtomasti fosforia kuten typpeäkin?

Kun tuli mieleen, että Joona täytyisi panna vastaamaan suurista sanoistaan, ja velvoittaa kertomaan julkisesti joka vuosi hehtaarisatojensa määrä, niin tuolla 10 vuoden aikataululla asiasta tulee helposti niin pitkä ja pitkästyttävä, että kukaan ei jaksa asiaa seurata.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:07:26
Quote
"Kun nyt puhutaan rahasta, niin Joonalla on radikaali väite. Hänen mukaansa luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kaikkein edullisinta ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto aiheuttaa harmia esimerkiksi pohjavesien saastumisen, monimuotoisuuden heikkenemisen ja vesien rehevöitymisen vuoksi. Nämä negatiiviset vaikutukset eivät näy nykyisellään ruuan hinnassa vaan ihmiset maksavat niiden kustannukset muualla kuin ruokakaupassa."

Tämä on maalailua, ilman todellisia faktoja ja tutkimuksen tukea.

Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tietysti tilanne muuttuu, jos Joona luomulla saa yhtä hyvät sadot kuin tavanomaisella saadaan. Mutta vasta sitten. (Eikä silloinkaan, jos Joona tämän tavoitteen saavuttamiseksi on "lainannut" tuotantopanoksia tavanomaisen puolelta.)

Monimuotoisuudessa luomu voittaa hitusen pellolla, mutta ei enää pellon ulkopuolella. Mutta minun on vaikea kuvitella, että tällä hitusella olisi rahallista merkitystä esim. veronmaksajille. Eikä tehoviljelys ole lopulta  vaara kokonaisuudellekaan: mikään laji ei sen takia ole kokonaan häviämässä. Ainoa, mitä on havaittu, on tuo hitusen ero, joidenkin, suhteellisen harvojen lajien kohdalla.

Pohjavesien saastuminen? Se voinee tarkoittaa vain sitä, että jotain minimaalisia määriä torjunta-aineita pääsee näihin vesiin? Kun asialla ei ole käytännön merkitystä, ei minusta siitä voi aiheutua käytännön kustannuksiakaan.

Jos Joona tulee tänne, hän voisi aloittaa siitä, että esittäisi tarkemman laskelmansa, esittäisi summan, ja yksityiskohtaisesti sen, mistä se koostuu. Ja tietysti sen, mihin tutkimuksiin hänen laskelmansa nojaa.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:08:04
Quote
"Joona ehdottaa, että tukia maksettaisiin
tulevaisuudessa esimerkiksi sen perusteella,
kuinka paljon hiiltä viljelijä sitoo maahan"

Jos näin meneteltäisiin ja ruotsalaisiin SLU:n tutkijoihin on uskominen, Joona tulisi yllättymään, saisi ns. pitkän nenän.

Tutkijoiden mukaan tehoviljely on suurempien satojensa vuoksi ylivoimainen menetelmä hiilen maaperään sitojana luomuun verrattuna. Näin erityisesti pitkällä tähtäimellä, ja varsinkin silloin, jos EU todella ryhtyy soveltamaan periaatelinjaansa, ja luomu ei enää saa "lainata" tuotantopanoksia (lantaa, olkia ym.) tavanomaiselta puolelta.

Näin jaetuista tuista kahmaisivat valtaosan suorakylvöviljelijät.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:08:37
Quote
"UNIONIN ajama tilakokojen raju kasvu on sekin
johtanut Joonan mukaan tehottomuuteen,
vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Alle kolmen
hehtaarin tilat eivät saa EU:n maataloustukia,
mutta juuri ne ovat Joonan mukaan monesti
tehokkaimpia, tuottavat eniten ihmisruokaa
ja työllistävät paremmin kuin suurtilat."

No, joo. Ihan takuulla työllistäisivät. Jos vaikkapa Suomen parisen miljoonaa peltohehtaaria jaettaisiin 3 hehtaarin pläntteihin, tarvittaisiin n. 700 000 viljelijää. Puhu siinä sitten tehokkuudesta. Jos oletamme - tähän oletukseen tosin ei ole mitään perustetta - että näiden minitilojen hehtaarituotto olisi kaksinkertainen, pärjättäisiin puolella hehtaarimäärällä, mutta edelleen tarvittaisiin n. 350 000 viljelijää.

Jotenkin tämä minitilojen ihannointi liittyy luomuideologiaan - mikä ei sitten ole kyllä estänyt sitä, että Suomessa luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia tiloja suurempia.

Tyynelän tilan nettisivuilta en löytänyt tietoa sen hehtaarimääristä, mutta ei sekään 3 hehtaarin tilalta vaikuttanut.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Ville Aarnikko on 30.11.13 - klo:09:53
Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin mukaan rehevöitymispotentiaali on luomussa 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla (Euroopan maatilolla), typpipäästöt jopa 49% suuremmat, onko tästä uudempaa tietoa?
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 30.11.13 - klo:10:11
Tyynelän tilan koko on 100 ha.

http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/11/ProLuomu_28_11_2013-Juuso-Joona.pdf
Quote
Tyynelän tila Joutsenossa
-
Monipuolista kasvintuotantoa n. 100 ha alalla
-
Siemen-, valkuais-, öljy- ja erikoiskasveja
-
Sopimustuotantoa sekä suoramyyntiä
-
Kokeiluja erilaisista viljely- ja maanparannus-
menetelmistä

tiedon tuottamista
-
Ympäristönhoitoa, perinnebiotooppeja
-
2014 kokonaan sertifioidussa luomutuotannossa
-
Biologinen siirtymävaihe kestää vielä n. 10 v.

Jos tilojen jakaminen 3 hehtaarin tiloihin aloitettaisiin Joonan 100 ha:n tilasta, niin tästä saataisiin 32 luomuviljelijää Suomeen lisää. Tällöin muuten tilakoko olisi vielä nippa yli tuon 3 ha ja nykyisilläkin EU-säännöillä tuet saataisiin. Eli tilojen pilkkominen voitaisiin aloittaa heti kunhan pidettäisiin tarkkaa kirjaa ettei alle 3 ha:n luomutiloja syntyisi.

Suomessa luomua viljellään runsaalla 200 000 hehtaarin alalla tällä hetkellä. Luomuviljelijöitä on nyt noin 4500. Tilojen jakamista 3 ha:n tiloihin voisi jatkaa muilla luomutiloilla.   Näin saataisiin luomuviljelijöiden määrä nostettua yli 65 000:n. (Nuo luvut ulkomuistista ja päässälaskulla. Korjaan laskelmat tarkemmilla luvuilla kun ehdin.)

Kuvien perusteella Tyynelän isohkolla tilalla käytetään paljon työkoneita. Ja aika raskaita näyttävät olevan.
http://tyynelantila.fi/kuvia-tilalta/

Jos tuota maa-alaa viljelemässä olisi Joonan lisäksi 32 muuta luomuviljelijää ja vielä perheineen, niin työt (maanmuokkaus, siemenen levittäminen, rikkakasvien kitkeminen, sadonkorjuu yms.) onnistuisi jo melkein käsipelillä ja yksinkertasin työvälinein. Näin päästäisiin eroon öljyä syövistä raskaista työkoneista ja niihin käytettävistä luonnonvaroista. Ja päästäisiin lähemmäs luonnonmukaisuutta, joka oli luomun (alkuperäinen) idea.

Noilla kalvoilla Joona esittää tavoitteeksi todellisen tehotuotannon.
Quote
Miksi luomutuotanto?
-
Motivoivampi, mielenkiintoisempi työ ja työympäristö
- voi itse vaikuttaa suurempaan osaan tuotannosta
kuin kemiallisessa viljelyssä
-
Suurempi sadon arvo, suurempi oman työn arvo

parempi taloudellinen kannattavuus
-
Tavoitteena todellinen tehotuotanto

Siirtyminen 3 ha:n tiloihin ei välttämättä laskísi pellon tuottoa hehtaaria kohden mutta laskisi varmasti tuottavuutta työntekijää (viljelijää) kohden.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.13 - klo:14:38
Kuten olemme täällä toistuvasti tuoneet esille, rehevöitymisen osalta tieteen sana on se, että luomun paremmuus tässä suhteessa on täysin näennäinen: tuotettua ruokakiloa kohti tilanne on tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin mukaan rehevöitymispotentiaali on luomussa 20% suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla (Euroopan maatilolla), typpipäästöt jopa 49% suuremmat, onko tästä uudempaa tietoa?

Tieto oli vanhempaa, MTT:n n. 10 vuoden takaisesta tutkimuksesta. Olisi pitänyt kirjoittaa: korkeintaan tasapeli.

Tuomiston meta-analyysin pohjalla kävisi siis samalla tavalla kuin hiilen maaperän sitoutumisen kohdlla: luomutuotteisiin pitäsi laittaa joku ranagaistusvero. Vielä nykyhinnan päälle.
Title: Luomun Wunderkind II
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.15 - klo:10:03
Ei Joona Juuso sitten tänne tullut. Hänen omalla sivustollaan on kyllä keskustelumahdollisuus. Siellä voisimme kysyä, miltä tilanne nyt kahden vuoden jälkeen näyttää.

***

Mutta tässä ollaan selvästi luomassa luomun Wunderkind II:a, "kansikuvapoikaa", tämän palkinnon pohjalta, vaikkei tämä Markus Eerola ehkä niin kovin nuori olekaan:

Luomutila osallistuu tutkimustyöhön (http://www.hs.fi/paivanlehti/03072015/a1435810341366)

Tällaisia tietoja hänen tilastaan annetaan ...

Quote
Knehtilän tilalla on viljelypinta-alaa kaikkiaan 340 peltohehtaaria. Tällä kasvukaudella peltojen nurmimäärä on peltoja parantavan kiertoviljelyn vuoksi suuri. Toiseksi eniten pelloissa kasvaa tällä kaudella luomutattaria, joka on menestyksellinen vientituote. Tilalla viljellään luonnonmukaisesti myös ohraa, vehnää, kauraa, herneitä ja syysviljoja.

... mutta ihan absuluuttisia lukuja ei. Jos hän kertoo näin ...

Quote
"Kun siirryin luomuviljelyyn, sitä ihmeteltiin, sillä minua pidettiin tehoviljelijänä. Mutta minä olen nyt luomutehoviljelijä", Eerola nauraa.

... niin olisi nyt hyvin mielenkiintoista tietää, paljonko hän sai satoa tehoviljelykaudellaan ja paljonko nyt.

Tämäkin ihmetyttää:

Quote
Knehtilässä siirryttiin luomuviljelyyn viisi vuotta sitten.

"Sysäyksen luomuun siirtymiseen antoi peltojen ruiskutus. Markus oli kaikki kauniit kesäillat ja -yöt ruiskuttamassa peltoja. Siinä ei ollut mitään järkeä", kertoo tilan emäntä Minna Sakki-Eerola.

Siinähän kerrotaan, tai annetaan ainakin ymmärtää, että tilalla olisi kehitetty tai otetty käyttöön joku tehokkaampi ja vähemmän työtä vaativa menetelmä rikkakasvien torjumiseen kuin ruiskutukset. Mikä se on? (Vai onko kyse vain siitä, että nyt ei tarvitse tehdä niitä töitä illalla ja yöllä?)

Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 03.07.15 - klo:12:13
Eerola ja vaimo olivat tänään MTV3:n ohjelmassa:
Huomenta Suomi 03.07.2015  7.50 Suomen ympäristöystävällisimmän maatilan isäntäpari Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola

Juontaja ei osannut tehdä yhtään kriittistä kysymystä.

Tilasta lisää sen omilla sivuilla:
http://knehtilantila.fi/viljely/

Quote
”Tilamme on ollut luomutuotannossa vuodesta 2010 lähtien ja ratkaisu on ollut meille oikea. Luomuun siirtyminen on tuonut paljon lisää ymmärtämystä luonnon kiertokulkuun. Työmäärä on hieman kasvanut ja uusia koneitakin on jouduttu hankimaan, mutta ostopanosten määrää on pystytty vähentämään”, Eerola kertoo.

Luomuviljely on neljän vuoden aikana parantanut selvästi maan rakennetta. Esimerkiksi lierojen määrä on lisääntynyt.

”Viljojen sato on luomuun siirtymisen seurauksena pienentynyt 10–20 prosentilla. Tavoitteena on kuitenkin vuoroviljelyn, typensitojakasvien ja uusien viljelymenetelmien avulla päästä takaisin aikaisempiin satoihin mahdollisimman pian”, Eerola suunnittelee.


Täytyisi saada hänelltä satoluvut. Ei oikein tunnu uskottavalta tuo "10-20 prosentilla".
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.15 - klo:14:37
Täytyisi saada hänelltä satoluvut. Ei oikein tunnu uskottavalta tuo "10-20 prosentilla".

Ei minustakaan. Niinpä lähetin heille kijeen eli sähköpostin. Se oli tällainen:

*****

KNEHTILÄN TILA

Viljelijät Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola


Onnittelut saamastanne palkinnosta.

Olemme kuitenkin omasta lähtökohdastamme pakotettuja esittämään teille pari kriittistä kysymystä. Kerrotte nettisivullanne näin:

__________

”Viljojen sato on luomuun siirtymisen seurauksena pienentynyt 10–20 prosentilla. Tavoitteena on kuitenkin vuoroviljelyn, typensitojakasvien ja uusien viljelymenetelmien avulla päästä takaisin aikaisempiin satoihin mahdollisimman pian”, Eerola suunnittelee.
__________

Tuo tuloksenne - ja myös tavoitteenne - ei tunnu uskottavalta siihen nähden, että LUKE:n (aiemmin TIKE:n) luomusatotilastot (yli 10 vuoden ajalta) näyttävät systemaattisesti, että luomusadot ovat 40-50% tavanomaisia satoja alempia.

Olisimme kysyneet, mikä oli satotasonne ennen luomuun siirtymistä ja mikä sen jälkeen, hehtaaria kohti. Tietysti tässä vertailussa täytyisi olla kyse samasta viljelykasvista. Kysymme siis, mihin olette tuossa 10-20% vähennystä arviossanne verranneet.

HS:n uutisessa mainitaan myös tästä:
__________

"Knehtilän tilalla on viljelypinta-alaa kaikkiaan 340 peltohehtaaria. Tällä kasvukaudella peltojen nurmimäärä on peltoja parantavan kiertoviljelyn vuoksi suuri. Toiseksi eniten pelloissa kasvaa [...]"
__________

Eli aika paljon hehtaareja kuluu myös tuohon typensidontaan. Kuinka paljon?

Tai yksinkertaistaen kysymystä: kuinka paljon koko tilanne tuotto oli, viljakiloina tai -tonneina, ennen luomuun siirtymistä ja sen jälkeen?

Kunnioittavasti [jne]
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.15 - klo:04:36
Vastausta odotellessa, tämän verran tietoa viljelystä (http://knehtilantila.fi/viljely/) Knehtilän tilalla oli jo saatavilla:

Quote
Koska tilalla ei ole tuotantoeläimiä, pitää noin kolmanneksella alasta viljellä joka vuosi viherlannoituskasveja, jotta maassa riittää ravinteita viljelykasveille. Viherlannoituskasveina käytetään typensitojakasveista apilaa, hernettä, härkäpapua ja sinimailasta. Lisäksi nurmilla kasvaa timoteita.
(lihav. HJ)

Mutta tuota täsmennystä siis kaivataan: paljonko ruokaa tila tuottaa nyt ja paljonko tuotti ennen.

Tietty loisiminenkaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0) ei ole nähtävästi tilalle vierasta, vaikka se noin suuri onkin (lihav. HJ):

Quote
Tilan ulkopuolelta ostettavina ravinteina käytetään luomuviljelyssä sallittuja orgaanisia lannoitteita, muun muassa luulihajauhoa, ja jonkin verran myös lähitalleilta saatavaa kompostoitua hevosenlantaa.

Ovatkohan tässä hankkeessa (lainaus Hesarista) ...

Quote
Parhaillaan Knehtilässä ollaan aloittamassa hanketta, joka tähtää Palopuron agroekologiseen symbioosiin eli siihen, että Knehtilä sekä sen läheiset naapuritilat olisivat energian ja ravinteiden suhteen omavaraisia.

... nuo naapuritilat myös varmasti luomutiloja?

PS. 4.7.15: Lähetin tuosta hankkeesta lisätietotiedustelun Helsingin yliopistolle.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.15 - klo:06:24
Tämä MT:n uutinen ...

Eerolat ovat tänä vuonna ympäristölle ystävällisimmät viljelijät (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/eerolat-ovat-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-ymp%C3%A4rist%C3%B6lle-yst%C3%A4v%C3%A4llisimm%C3%A4t-viljelij%C3%A4t-1.124578)

... on muutoin lähes samanlainen kuin muillakin uutisvälineillä, mutta tällainen lisätieto sieltä löytyy:

Quote
Luomutuottajia Eeroloista tuli 2010. "Luomu on meille taloudellinen ei aatteellinen valinta", isäntä sanoo.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Ville Aarnikko on 07.07.15 - klo:21:05
Kiinnostava keissi. Kiitos Heikki, että olet ottanut yhteyttä suoraan Eeroloihin. Odotelkaamme tarkempia lukuja, kannattaa lähetellä lisätiedusteluja tasaisin väliajoin.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.15 - klo:18:59
Eipä ole tullut Knehtilästä vastausta, ei edes muutama päivä sitten lähettämääni muistutukseen.

Mutta ehkäpä tämän uuden uutisen pohjalta ...

HY: Hyvinkäällä kehitetään uutta omavaraisuuteen perustuvaa luomuruoan tuotantomallia (http://luomu.fi/kirjoitus/hy-hyvinkaalla-kehitetaan-uutta-omavaraisuuteen-perustuvaa-luomuruoan-tuotantomallia/1/)

... saimme nyt sitten osoitteen, josta vastauksia voisi tulla, eli Helsingin yliopiston. Itse asiassa ko. hankeella on jo oma sivukin:

Palopuron agroekologinen symbioosi (http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/)

Siinä kerrotaan, että luomutiloja ovat kaikki osallistujat. Ja on tehty vakuuttavan näköinen kaavio. Tätä hanketta sitten seurataan ... ehkä sen kautta tulee vastauksia Knehtilän tilallekin lähettämiini kysymyksiin? Kai ne tuototkin - ennen ja jälkeen jne. - kuuluvat mahdollisten raporttien perustietoihin?

Hankkeen johtajana on agroekologian professori Juha Helenius, juuri hän, jonka Huili-lehti sitten kutsui vastaamaan "asiantuntijana", kun oli ensin minua ja Jussi Tammisolaa (http://www.huililehti.net/tapaa-luomun-vastustajat/) haastatellut. Varmaankin tässä hankeessa pyritään vahvistamaan hänen tämä väitteensä Huilissa:

Quote
"Suomessa luomumenetelmien kehittäminen on vaiheessa. Esimerkiksi luomulannoitusta ei ole saatu vielä kuntoon. MTT:n monivuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että kun luomuviljely toteutetaan asiallisesti, sadot ovat samaa luokkaa kuin tavallisessa viljelyssä.”

Ja jotta se osoitetaan todeksi, niin varmaankin rinnan pitää raportissa esittää Knehtilän tilan tuotot tavanomaisen viljelyn vaiheessa, luomussa ennen projektia, ja vielä projektin jälkeen.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 15.12.15 - klo:22:24
Juuso Joonan Tyynelän tilan hehtaarikohtaisia satolukuja ei ole tietääkseni vieläkään julkisesti julkaistu.

Hänhän lupasi moninkertaisia satoja tavanomaiseen verrattuna kaksi vuotta sitten:

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:
http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/
Quote
Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

”Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”
...


Komeat puheet ja kuvat takaavat, että Juusosta tulee luomun kansikuvapoika. Juttuja tehdään, mahtipontisia puheita ei kyseenalaisteta eikä toimittajia haittaa ristiriitaisuus ja epärealistisuus.

Kyllä hän toimelias on. Katsokaa vaikka Tyynelän kotisivuja:
http://tyynelantila.fi/


Tilan kasvukausiblogissakaan ei ole satotietoja.  Blogiaan hän päivitti vuosina 2012 ja 2013 monia kertoja. Vuosina 2014 enää kolme kertaa ja tänä vuonna vain kerran, viimeisin on helmikuulta 2015:
 http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/

Luulisi hän julkaisevan hehtaarikohtaisia satolukuja ainakin siinä tapauksessa, jos ne tukisivat hänen lupauksiaan.



Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.15 - klo:07:04
Toisessa keskusteluhaarassamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=160.msg7747#msg7747) olemme puhuneet äskettäin järjestetystä maaperäseminaarista. Osallistujien ja esittäjien joukossa oli myös tämä Juuso Joona (minkä, Jarrumies, ehkä huomasitkin). Omassa esityksessään hän kyllä sitten keskittyi siihen, mitä hän aikoo tehdä, mitä pitäisi tehdä. Eikä kertonut, mitä on saanut aikaan.

Tarjosimme hänelle mahdollisuutta kertoa asioistaan täällä, mutta hän ei tarttunut tarjoukseen. Eikä varmaan tee sitä uudellakaan yhteydenotolla. Eräs mahdollisuus olisi vedota Huili-lehteen, ja pyytää heitä palaamaan 2 vuoden takaiseen artikkeliinsa.

Toisaalta Joona on pelannut tai "pedannut" asiansa "taitavasti" puhumalla heti 10 vuodesta. Niinpä mitään läpimurtoa ei saa sitten vielä noin 8 vuoteen odottaa! Mutta ehkä Huili-lehden toimitus kuitenkin voisi tiukata, miten asia on edistynyt,  tähän mennessä.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 16.12.15 - klo:09:27
Toisessa keskusteluhaarassamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=160.msg7747#msg7747) olemme puhuneet äskettäin järjestetystä maaperäseminaarista. Osallistujien ja esittäjien joukossa oli myös tämä Juuso Joona (minkä, Jarrumies, ehkä huomasitkin). Omassa esityksessään hän kyllä sitten keskittyi siihen, mitä hän aikoo tehdä, mitä pitäisi tehdä. Eikä kertonut, mitä on saanut aikaan.

Joo, kyllä huomasin sen jo aiemmin ja luin Juuson pdf:n. Se sai minut tarkastamaan mitä Juuson blogissa on tapahtunut ja muutenkin tarkistamaan onko missään Juuson satolukuja. Ei ollut. Häneltä on muissakin semmoissa ollut slideja, jotka ovat yleisellä tasolla ilman relevantteja lukuja. On tullut varovaiseksi. Oman tilan sadot ovat tainneet olla "reality check".

Lähetäpä Huilille pyyntö kysyä onko asia edistynyt lupausten mukaisesti.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.15 - klo:15:20
Hyvä ehdotus, ja työtä käskettyä, tämä lähti äsken.

__________________________

Päätoimittaja Riikka Suominen

Huili-lehti
toimitus@huililehti.fi

Julkaisitte kaksi vuotta sitten artikkelin luomuviljelijä Juuso Joonasta. Siinä artikkelissa hänellä oli hyvin optimistiset näkemykset luomuviljelyn satotason kohottamismahdollisuuksista. Luomuviljelyn satotaso oli hänen mukaansa nostettavissa tavanomaisen tasolle ja reippaasti ylikin. Artikkelin nimenähän oli: "Nuori polvi vaihtaa luomuun" (marraskuu 28, 2013).

Olisimme ehdottaneet, että Huili-lehti nyt palaisi tarkistamaan tilanteen. Miten satotaso kyseisellä Tyynelän tilalla on sittemmin kehittynyt?

Juuso Joona kyllä artikkelissa kertoi, että muutos vie 10 vuotta. Mutta jotain täytynee jo olla nähtävissä?

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

PS. Pyytäisimme jotakin palautetta ehdotuksestamme.


__________________________

Pöh, sähläsin eilen osoitteen kanssa, lähti vasta nyt, oikeasti (17.12.15)
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 20.12.15 - klo:08:34
Huilista vastattiin (Laura Enkama):

"Huilin kustantaja ja päätoimittaja on vaihtumassa. Nyt en valitettavasti
voi siis luvata mitään, vaikka miten hyvälle kuulostaisi.

Uudesta kustantajasta ja päätoimittajasta tiedoitetaan, kun kuviot on
viimeistelty. Tähän kannattaa palata sitten uudelleen."

Näin täytynee toimia.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.15 - klo:15:31
Riikka Suominen oli kuitenkin ollut yhteydessä Juuso Joonaan, ja saanut sieltä vastauksen, joka oli osin osoitettu minulle. Vaikka se tavallaan oli henkilökohtaiseksi osoitettu, niin koska lähetin kysymykseni yhdistyksen edustajana, niin tulkitsen niin, että vastaus on meille kaikille osoitettu. Tässä se on nyt, kokonaisuudessaan, se minulle tai siis meille osoitettu:

___________________________

Heikille vastaukseksi:

""

Viime vuodethan tilallamme ollaan keskitytty maan kasvukunnon korjaamiseen yksipuolisen kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaavan viljelyn jäljiltä - pyrimme maksamaan maaperälle takaisin velkaamme, jota sieltä on pari vuosikymmentä otettu. Kuluneelle kasvukaudelle maanparannusvaiheesta siirtyi tuotantoon runsaasti pinta-alaa, niin että vuoteen 2013 verrattuna satokierrossa oli n. 2/3-osaa pinta-alasta. Viime vuonna viljelyymme tuli uusia peltoja, joilla aloitettiin 2-3 vuotta kestävä maanparannusvaihe.

Juuri nyt vaikuttaa siltä että tilallamme on päästy eroon negatiivisesta kierteestä joka on vaivannut meitä(ja valtaosaa tiloista edelleenkin) maan kasvukunnon osalta, ja sitä kautta vaikuttaen myös talouteen ja hyvinvointiin. Saavutimme kuluneena kasvukautena jo hyviä satoja. Sekä rukiin(20 ha, kuvassa) että herneen(14 ha) hehtaarisadot olivat tilallamme keskimäärin korkeampia, n . 3500 kg/ha, kuin tavanomaisessa tuotannossa keskimäärin(2014 rukiilla 3160 kg/ha, herneellä2540 kg/ha).

Satotasojen tarkastelu on kuitenkin kovin yksiulotteista. Tulisi tarkastella ennemminkin tuotannon ravinne-, energia- ja hiilitaseita sekä taloudellista kannattavuutta. En ole näitä vielä tarkkaan laskenut mutta karkeiden arvioidenkin perusteella voin sanoa että ne ovat moninkertaisesti parempia kuin tavanomaisessa tuotannossa keskimäärin; synteettisiä ravinteita emme käytä ollenkaan, minkä myötä myös energiapanoksemme ovat alhaiset(konetyötäkin on vähemmän kuin tavanomaisessa, koska kasvit hoitavat hommat), hiilisyötteemme on useita tuhansia kiloja per hehtaari keskimäärin(tavanomaisessa hiilitase negatiivinen n. 300 kg/ha) ja lisäksi tilamme taloudellinen kannattavuus on hyvä(kannattavuuskerroin yli 1, tavanomaisessa lähempänä nollaa kuin yhtä).

On tärkeää muistaa että ei ole yhtä luomua tai yhtä tavanomaista, vaihtelua on paljon molemmissa tuotantomuodoissa. Molempien tapojen keskisadot ovat meillä Suomessa luokattoman huonoja, teoreettinen potentiaali on 5-10 kertainen ja tunnetuin menetelminkin 4-8 kertainen.

Olennaista on kiinnittää huomiota erilaisiin yksittäisiin viljelymenetelmiin, ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tavanomaisessa tuotannossa satoa rajoittavat tekijät pystytään tehokkaimmin poistamaan ekologisilla menetelmillä erityisesti maan kasvukuntoa hoitamalla. Kemiallisilla tuotantopanoksilla hoidetaan yleensä vain sairaan maan oireita.

Tavoitteeni ovat vielä paljon nykyisiä satoja(taseita) korkeammalla, mutta niiden saavuttaminen ottanee vielä useita vuosia aikaa. Kuitenkin nyt suunta on vakaasti ylöspäin. Enkä ole lajissani ainut, meitä on Suomessakin jo useita samalla tiellä.

Jatkan mielelläni keskustelua pellonpientareella, tervetuloa vierailemaan ja tutustumaan tuotantoomme!


terveisin Juuso

____________________________


Nyt tuo tarjottu keskustelun jatkaminen pellonpientareella on optio sinänsä, harkitaan. Mutta asian hahmottaminen kyllä vaatii myös ihan tällaista nettikeskustelua.

Juuso Joonalla on mahdolisuus vastaväitteisiiin jopa täällä - ohjeet kyllä lähetetty! - mutta viimeistään vaikka omalla palstallaan. Eli emme tässä "kiusaa".
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.15 - klo:16:03
Aivan spontaani vastaväite kyllä syntyi heti tähän väitteeseen:

Quote
Satotasojen tarkastelu on kuitenkin kovin yksiulotteista. Tulisi tarkastella ennemminkin tuotannon ravinne-, energia- ja hiilitaseita sekä taloudellista kannattavuutta.

Eikä ole, juuri sitä, eli satotasoja, tulisi tarkastella! Jos maanviljelystä ylipäänsä harrastetaan - ja pakkohan se kyllä on - satoa, ihmisille syötävää sillä pitää saada aikaiseksi. Nuo kaikki muut "taseet" ovat toissijaisia, tärkeitä, mutta seuraavat vasta ensisijaisen tavoitteen jälkeen.

Toinen, spontaani myös, on tämä vastaväite. Onko Juuso Joona edes saavuttanut huipputuloksia luomuvijelyssään, jos tarkastelemme tätä jakaumaa tuloksissa vuodelta 2012:

Luomuviljan satotaso on matala, mutta käyttölaatu hyvä (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljan-satotaso-on-matala-mutta-kayttolaatu-hyva/1/?ref=kasvit)

Tuoa jakauma ylemmässä kuvassa on kyllä kaurasta, mutta olettaa sopii, että jakauma voisi olla aika samanlainen rukiillakin? Niinpä Joonan tulos olisi nyt ehkä hyvä luomuviljelyksi, mutta ei siinäkään huippuluokkaa.

Joka tapauksessa tuossa kaaviossa kahdessa viimeisessä, todella huippusatojen kategorioisssa *), ei enää luomutiloja ole. Sensijaan siellä on lähes 25% tavanomaisista tiloista, tuossa Tiken (nyttemmin Luken) ja Eviran selvityksessä. (Tavanomaisen satotasoluokkien jakauma on muuten jotenkin merkillinen, mutta etsitään sille selitystä toisaalla.)

Joten tämä visio (että tästä päästäisiin eteenpäin) ....

Quote
On tärkeää muistaa että ei ole yhtä luomua tai yhtä tavanomaista, vaihtelua on paljon molemmissa tuotantomuodoissa. Molempien tapojen keskisadot ovat meillä Suomessa luokattoman huonoja, teoreettinen potentiaali on 5-10 kertainen ja tunnetuin menetelminkin 4-8 kertainen.

... ei kyllä vielä Tyynelän tilan näytöistä oikein saa vahvistusta.


___________

*) kyllä, näin on: asiaa pitäisi pohjoisesta etelään hyvin pitkän Suomen osalta tarkastella siitäkin näkökulmasta. Olemme tainneet sitä jopa jossain täällä aiemmin ehdottaa?
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 22.12.15 - klo:10:30
Juuso Joona kirjoitti: "...tavanomaisessa tuotannossa keskimäärin (2014 rukiilla 3160 kg/ha, herneellä2540 kg/ha)".

Nuo eivät ole tavanomaisen satolukuja vaan noissa luvuissa on myös luomu mukana ("kaikki"). Jotta saataisiin tavanomaisen satoluvut niin "kaikki" -luvuista on vähennettävä luomusato ja sitä vastaava hehtaariala. Seuraavassa on se tehty virallisten tilastojen perusteella rukiin osalta. Vuonna 2010 ei tietoja luomusadoista kerätty joten ko. vuosi puuttuu tilastoista. Vuoden 2015 tiedot ovat ennakkotietoja.

Viimeisessä sarakkeessa on luomun satotason osuus prosentteina tavanomaisesta.

RUIS

Vuosi Luomu  Tav.    Luom/Tav
          kg/ha  kg/ha   %
2006   1460   2572   56.8
2007   1630   2954   55.2
2008   1460   2825   51.7
2009   1720   2796   61.5
2011   1630   3141   51.9
2012   1580   3375   46.8
2013   1350   2343   57.6
2014   1890   3481   54.3
2015   1700   3777   45.0

Taulukosta näkyy, että vuonna 2014 tavanomaisen keskimääräinen sato oli 3481 kg/ha, ei 3160 kg/ha kuten Joona sanoo.

Samanlainen taulukko voidaan laskea myös herneen osalta.

Taukosta näkyy myös selvästi, että luomurukiin keskimääräinen satotaso koko maassa käytännössä polkee paikallaan. Kaikesta neuvonnasta ja muista luomun edistämistoimenpiteistä huolimatta.

Luomun satotason osuus prosentteina tavanomaisesta ei myöskään ole kasvanut vuosien myötä. Vuonna 2015 (ennakkotieto) se oli alle puolet (45 %) tavanomaisen satotasosta. Ja pitää myös muistaa, että viiden vuoden jaksossa luomupelloilla ei viljellä ruista, vehnää, ohraa tai kauraa, koska pellot pannaan viherlannoitukseen keräämään typpeä. Näitä pois viljantuotannosta olevia hehtaareja ei virallisissa tilastoissa lasketa mukaan luomun satotasoja laskettaessa. Jos laskettaisiin, niin luomun heikko tuottavuus näkyisi hyvin selvästi: kaksi vuotta viidestä on 40 %.

Luomuliiton Jukka Lassila:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/68076-luomuviljely-tapahtuu-viiden-vuoden-kierrossa
Quote
– Viljelemme peltoja viiden vuoden kierrolla. Kaksi vuotta menee viherlannoitusnurmen kasvattamiseen, millä säädellään maaperän typpitasapainoa. Kolme vuotta peltoa voi viljellä normaalisti, kunnes tulee taas viherlannoituskausi, Lassila kertoo.

Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 22.12.15 - klo:10:49
MT:ssä julkaistun jutun
http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljan-satotaso-on-matala-mutta-kayttolaatu-hyva/1/?ref=kasvit
satoluokkia käsittelevä kuvio:

    (http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/12/Maittala_graafi.jpg)
"Luomu- ja tavanomaisen viljan yleisyys eri satotasoluokissa. Kuvassa on yhdistettynä kaura, ruis, vehnä ja ohra."
Lähde: Anne Mäittälä ja Elina Sieviläinen, Evira

Kuviosta nähdään silmämääräisesti, että parhaassa satoluokassa (yli 5001 kg/ha) on tavanomaisesta noin 15 %, ja toiseksi parhaassa (4501-5000 kg/ha) noin 14 %. Kummassakaan ei ole luomupeltoja ollenkaan.

Yli 3700 kg/ha pääsee tavanomaisista pelloista noin 62 %, luomusta noin 7 %.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.15 - klo:16:46
Juuso Joona (2013):

Quote
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta. ”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa."

Tuosta tulee väistämättä mieleen, missä käytössä ne muut pellot ovat. Kun luomutuotannossa on välttämätöntä kerätä sitä typpeä peltojen kautta. Lasketaanko ne "maan kasvukunnon parantamiseen"?

Onko Tyynelässä näitä piilopeltoja 1/3 vai 2/5 varsinaisten, ruokaa tuottavien peltojen määrästä? Jotka ovat tyypilliset luvut tässä asiassa?

Nythän ei tässä asiassa ole ratkaisevaa, onko nämä ravinteet kierrätetty lehmän kautta tai saatu naapurin pellon (tai lehmän) välityksellä.

Mutta varmaankaan ei Joona - kuten eivät muutkaan luomusatojen arvioijat, ei Lukekaan - ota tätä näkökulmaa huomioon. Näitä varjohehtaareita ei ole luomun hehtaarituottoja laskettaessa lisätty jakoviivan alle.

***

Tällaisella lauseella ...

Quote
Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.

... on sitten hyvä selittää takapakkeja asiassa ainakin yhdeksän vuotta! Eli, jos laitetaan kello käymään vuodesta 2013, niin ainakin vuoteen 2022. (Kuka muistaa silloin tuota Huili-lehden artikkelia? Vastaus tähän, rohkeasti: me täällä!  ;))
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Tarkkailija on 22.12.15 - klo:17:11
Quote
Juuso Joona:

Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta. ”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa."

Tämä nyt tietenkin vähän ihmetyttää taas, että tuossahan on sitten suora tunnustus siitä, että on viljelty miten sattuu, joko hän itse tai sitten sukutilan edeltävä "viljelijä".

Se minua vain kummastuttaa että jos ei ole osannut viljellä maata oikein menneisyydessä, vaan on saanut pellot niin surkeaa tilaan, että niiden "kasvukuntoon saattaminen" vie jopa vuosikymmenen tai vuosikymmeniä, niin mitenköhän onnistuu tulevaisuudessakaan?

Ei maan kunnon huolehtiminen ole mitään salatiedettä tavanomaisessa viljelyssä, eikä kiellettyä, eikä siellä normaalinen viljelyn puolella ole pakko harrastaa yksipuolista kemiallista viljelyä, vai mikäs se kauhea mielikuva oli, jonka Joona ilmoille paukautti?

Jos ei osaa, eikä välitä, niin ei sinua oikein mikään sääntökirja saa tekemään, vaan silloin pitää katsoa peiliin ja todeta että mokasin, en osaa.

Jotenkin tämä "sano reilusti luomu niin osaat viljellä, zimzalabim" ei oikein iske, jos ei ole aiemminkaan onnistunut tai osannut.

Minulla on mielessä jotain muutakin, jossa aina odotettu tapahtuma siirretään hamaan tulevaisuuteen sukupolvi sukupolvelta ja niin on tehty jo noin 2000 vuotta, niin käyköhän tässä luomun parempien satojen odottelussa samalla tavalla?
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.16 - klo:04:05
Tässä luomun Wunderkind III. Maaseudun Tulevaisuus:

Tilastopoikkeus: tyytyväinen viljelijä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilastopoikkeus-tyytyv%C3%A4inen-viljelij%C3%A4-1.140769)

Quote
Kuoppamäki viljelee tällä hetkellä kolmea eri tilaa. Yksi niistä on tavanomainen kasvinviljelytila, toinen luomukasvinviljelytila. Lisäksi hän on luomukotieläintilan osakas. Luomukotieläintila on näistä kannattavin.

"Tavanomaisesta kasvinviljelystä ei jää käteen oikeastaan yhtään mitään", hän toteaa. "Kustannuksia löytyy muttei tuottoja."

Kuoppamäen valinta on viljellä tavanomaista tilaa mahdollisimman pienin panoksin ja satsata luomuun kaikki mahdollinen.

"Luomussa on pienet kustannukset, tuotteilla tosi korkea hinta eikä satotaso häviä tavanomaiselle."

Miten paljon enemmän luomutilalla jää rahaa käteen kuin tavanomaisella, on moni kysynyt.

"Karkeasti ottaen luomutuki plus se raha, joka aiemmin meni lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin", Kuoppamäki vastaa.
(lihav. HJ)

Eli tällainen tilastopoikkeus. Tietysti tuo on mahdollista, jos toista tilaa viljelee todellakin "mahdollisimman pienin panoksin", ja sitten vertailee noita kahta tilaa.

Toisaalta tuossa asetelmessa on sitten ilmeisen helppo "lainata" ravinteita (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

Mutta ihan kirjaimellisesti otettuna, sellaisenaan uskottuna, pistäisi tuo artikkeli ihmettelemään:

- miksi kukaan Suomessa enää viljelee muutoin kuin luomumenetelmin
- miksi luomutuotteilla ylipäänsä on se korkea hinta?
- mihin luomutukea edes tarvitaan?

Tietysti myös tuo laittaa ihmettelemään, ovatko Luken ja Pro Luomun tilastojen pitäjät tehtäviensä tasalla. Eiväthän valtakunnan tason tiedot luomun tuotantomääristä yksinkertaisesti voi olla niin kehnoja kuin ovat, jos tämä Kuoppamäki on totta, ja tyypillinen luomuviljelijä. :(
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.17 - klo:05:07
Tästä luomuun siirtyvästä suurtilallisesta halutaan nyt selvästi tehdä luomuviljelyn mannekiinia, vaikkei "Wunderkindistä" hänen kohdallanan voidakaan puhua:

"Luomukurssi tai konkurssi" – luomuun siirtyvälle Niko Ahlqvistille sataa tukea verkossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomukurssi-tai-konkurssi-luomuun-siirtyv%C3%A4lle-niko-ahlqvistille-sataa-tukea-verkossa-1.187135)

Painopiste näyttää lisäksi olevan viljelijän taloudellisessa toimeentuloaa, ei niinkään ideologiassa. Ja sen lisäksi:

Quote
Epäilijöitäkin löytyy, rikkakasvit ja ravinteiden riittävyys todetaan ongelmiksi.

Tällainen keskustelu oli käyty FB:ssa:

Quote
"Luomuviljasta kyllä maksetaan enemmän kuten pitääkin", Keijo Komu toteaa. "Samalla kuitenkin satotaso laskee, peltoon pitää jostain saada ravinteita, muutoin kyseessä on ryöstöviljely. Typpeä saadaan typensitojakasveilla mutta entä fosfori?"

"Ravinteet ei ole iso ongelma", Timo Erkkilä vakuuttaa. "Lantaa ja kierrätyslannoitteita löytyy, säkkitavaraakin saa ostettua ja vähän saadaan maasta rapauttamallakin. Luomukurssille vaan oppimaan, kyllä luomu toimii."

Ei, ravinteet eivät varmaan ole niksit oppineelle luomuviljelyssä ongelma (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.17 - klo:05:00
Kun tästä tilasta ja sen tilanpitäjistä on juttua ollut muissakin lehdissä ...

Niko Ahlqvist siirtyy Katinhännän tilalla luomuun (http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/518942-niko-ahlqvist-siirtyy-katinhannan-tilalla-luomuun)

... niin eiköhän myös me laiteta se omaan seurantaamme. Ja kysytä parin vuoden päästä satotasosta ym. asioista. Sen verran julkisuushakuisia he näyttävät olevan, että varmaankin vastaavat yhteydenottoihimme. Vaikka reilusti epäluulomme ja kriittisyytemme tunnustaisimmekin. Jos luvataan, että ...

Quote
Katinhännän tilalla uudistusten tuomat hyödyt tsekataan huolella.

... niin eiköhän tuota (tuossa saavutettua) tietoa sitten suostuta jakamaan muillekin?
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.18 - klo:05:22
Nyt se on tapahtunut.  Ainakin, jos uskomme*) tähän (maksumuurin takana olevaan) Hesarin artikkeliin, joka keskittyi pääosin luomuviljelijä (mainittiin erikseen!) Juuso Joonaan ja hänen kokeiluihinsa (vaikka odottanut olisi, että puhuttaisiin suorakylvöstä, kun mykorritsasienistä aloitettin).

Viljelysmaa voisi sitoa hurjasti hiiltä ilmasta – salaisuus on tuttu Suomen metsistä, mutta liika lannoitus näivettää sen (https://www.hs.fi/paivanlehti/09102018/art-2000005857015.html)

Quote
Viime vuosina hän on saanut yhtä suuria tai jopa parempia satoja kuin aiemmin tavanomaisessa tuotannossa, jossa apuna olivat kemialliset lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet.

Tekstissä tuo otsikon "liika" lannoitus oli muuttunut jo kaikeksi lannoitukseksi keinolannoitteilla (joka olisi siis vahingollista). Ajatus, väite, joka takuulla oli peräisin Joonalta.

Nyt toivoisi, että joku suorakylvöä käyttävä käytännön maamies kirjoittaisi vastineen tuohon artikkeliin.

_________

*) emme muuten usko! Olettaen, ettei Juuso Joona ollut aikanaan (tai tuossa: "aiemmin") tosi surkea tavanomainen viljelijä.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.19 - klo:06:02
Juuso Joona tykkää olla esillä (nyt uudessa Yhteishyvässä, lihav. HJ):

Ekoviljelijä Joona: ”Ruokajärjestelmä kaipaa systeemistä muutosta” (https://yhteishyva.fi/artikkeli/ekoviljelija-joona-ruokajarjestelma-kaipaa-systeem/54tBDsyZcTcm38hryWSIiL)

Tällä kertaa hän on kiinnostunut viennistä...

Quote
Olla enemmän kuin luomu. Se on maanviljelijä Juuso Joonan tavoite.

”Ruoantuotantoa pitäisi reivata*) voimakkaasti ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Perusluomulla emme pitkään pärjää vientikilpailussa.”

Joonan mielestä Suomessa pitäisi pystyä takaamaan vieläkin paremmin sekä ruoan puhtaus että sen korkea ravintoarvo.

... ja paikallisuudesta:

Quote
”Maatalouden tuotantorakenne tulisi saada tasapainoisemmaksi niin, etteivät tuotantomuodot olisi niin keskittyneet ja eriytyneet maantieteellisesti. Se takaisi ravinteiden ja hiilen tehokkaan kierron. Paikallisuus voisi läpäistä koko ruokajärjestelmän. Suomella tulisi olla rohkeutta edelläkävijänä.”

Hän kertoo itsestään:

Quote
Uusien ratkaisujen löytäminen kiinnosti Joonaa jo yliopistossa ja kiinnostaa edelleen.

Kunhan ne ratkaisut sopivat noin satavuotiaisiin luomusääntöihin:

Quote
Joonan mukaan koko ruokajärjestelmä kaipaa systeemistä muutosta. Kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaavasta viljelystä pitäisi siirtyä kierrättävään ja hiiltä sitovaan monipuoliseen viljelyyn.

Eli palaanista takaisin siihen vanhaan. Hänellä ei siis tuossa ilmeisesti ole mielessään mikään luomun uusi versio, joka esim. sallisi jossain määrin kemialliset lannoitteet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332). Niinpä mahdollisen hiilen sidonnan ohella hänen mallissaan viljelyalaa tuhlaava typensidonta jatkuu. Eikä ainakaan tuosta ilmene, että hän olisi innostunut esim. geenitekniikan uusista huimista saavutuksista.


PS. Hänen tilaansa ja sen tuotantoa esitellään ylimalkaisesti. Mutta ei kerrota mitään tarkkoja tuotantolukuja:

Quote
120 hehtaarin peltoala tuottaa viljoja sekä öljy- ja palkokasveja elintarviketeollisuudelle ja siementuotantoon. Suoraan tilalta myydään myös muutamaan maalaispuotiin herneitä, papuja ja rypsiöljyä.

Eikä tilan nettisivustoltakaan ...

http://tyynelantila.fi/

... vieläkään löydy saavutetuista sadoista päivitettyä, tuoretta tietoa. Vielä ei ilmeisesti ole kerrottavissa niistä huippuluomusadoista joita hän v. 2013 Huili-lehdessä lupaili. Mutta hän antoikin itselleen 10 vuotta aikaa maan kasvukunnon parantamiseen. Joten joutunemme odottamaan ainakin vuoteen 2023. Katso tämän triidin alku (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724).


___________

*) tuollaiseen huolimattomaan kielenkäyttöön ei muuten varmaan syyllistyisi toinen tuntemamme luomun puolestapuhuja Ilmari Schepel (http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/pictures/picture-1374-cf5cbf03b201fa3f80a420d2061edfd9.jpg), vaikka olisi asiasta samaa mielta. Hän tietäisi, miten ja mitä "reivataan". :D
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.19 - klo:05:51
Tästä luomuun siirtyvästä suurtilallisesta halutaan nyt selvästi tehdä luomuviljelyn mannekiinia, vaikkei "Wunderkindistä" hänen kohdallanan voidakaan puhua:

"Luomukurssi tai konkurssi" – luomuun siirtyvälle Niko Ahlqvistille sataa tukea verkossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomukurssi-tai-konkurssi-luomuun-siirtyv%C3%A4lle-niko-ahlqvistille-sataa-tukea-verkossa-1.187135)

Painopiste näyttää lisäksi olevan viljelijän taloudellisessa toimeentuloaa, ei niinkään ideologiassa. [...]

Näin tämän luomun ihmemiehen annetaan nyt kertoa:

”Suomessa ei kukaan viljelisi ilman tukia – niillä kompensoidaan halpaa ruokaa ”, sanoo viljelijä Niko Ahlqvist, joka keräsi lähes 1,4 miljoonan euron maataloustuet (https://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-ei-kukaan-viljelisi-ilman-tukia-niilla-kompensoidaan-halpaa-ruokaa-sanoo-viljelija-niko-ahlqvist-joka-kerasi-lahes-1-4-miljoonan-euron-maataloustuet/9ee223ad-44d0-486d-8b27-f47ab748f468)

Quote
”Suomessa ei kukaan viljelisi ilman tukia. Tuilla kompensoidaan halpaa ruokaa. Mutta tuet eivät ratkaise viljelijän onnistumista. Sen ratkaisee kyky myydä ja markkinoida”, sanoo Suomen suurin viljanviljelijä Niko Ahlqvist.
[...]
 ”Luomu on saatava tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivaksi”, Niko Ahlqvist sanoo.

Loput maksumuurin takana mutta saimme tuossa luultavavasti tietää riittävästi. Varmasti tuo edellyttää muutakin myyntitaitoa, mutta olennaisesti siis tukia tarvitaan ja vaaditaan, jotta luomua voitaisiin ylipäänsä saada kaupaksi, että sillä olisi edes jotenkin järjellinen hinta. Talousosaamista!
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.20 - klo:06:42
Juuso Joona on nyt löytänyt suorakylvön:
.
lmastonmuutosta vastaan taisteleva viljelijä jätti peltonsa kyntämättä ja antoi matojen mellastaa – kova maa muuttui äkkiä kuohkeaksi ja joustavaksi (https://yle.fi/uutiset/3-11305258)

Ja unohtanut luomun. Ainakin tuossa YLE:n jutussa. Julkisuushakuisuuttaan hän ei ole menettänyt.

No, eihan täysin ole unohtanut:

Quote
Tyynelän tilan ainoa suora fossiilinen panos on Joonan mukaan työkoneissa ja viljankuivauksessa käytettävä polttoöljy. Autot liikkuvat biokaasulla. Sähkö tulee uusiutuvista lähteistä, lämpö auringosta ja puusta. Lannoitus tapahtuu luontaisella typensidonnalla ja kierrätyslannoitteilla.

Se kana on vielä kynimättä, että hän antaisi tilastaan kaikki luvut: panokset ja tuotokset. Erityisesti nuo kierrätyslannoitteet tietysti herättävät epäluulomme.

Mutta nyt siihen tulee lisäkysymys: jos hän edelleen jättää myös torjunta-aineet pois, paljonko noista pelloista tulee ihmisille syötävää? Ja paljonko hänen matonsa kuohkeuttavat peltoja rikkakasveja varten?

Tarkistin tilan nettisivulta, onko siellä mitään uutta (ja oikeastaan hänen lupaamaansa) aineistoa:

http://tyynelantila.fi/

Ei ollut.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Jarrumies on 16.04.20 - klo:16:50
Tyynelän tilan sivujen uusimmat päivitykset (http://tyynelantila.fi/) ovat vuodelta 2015. Kasvukausiblogia (http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/) ei ole jaksettu päivittää sitten vuoden 2014.

Tyynelän tila siirtyi luomuun vuonna 2011 ja on ollut sertifioidussa luomussa vuodesta 2014:
http://tyynelantila.fi/tilan-esittely/
Quote
Tila on aloittanut siirtymisen sertifioituun luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2011 ja on kasvukaudesta 2014 lähtien kokonaisuudessaan sertifioidussa luonnonmukaisessa tuotannossa. Maan kasvukunnon näkökulmasta siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon on edelleen meneillään ja kestää arviolta vielä useita vuosia.

Tässä jutussa https://suomenluonto.fi/artikkelit/maanviljelyksen-supertahdet/ marraskuulta 2019 taitaa paljastua miksi Juuso ei ole julkaisut tilansa satolukuja:
Quote
Juuso on onnistunut saamaan erinomaisia satoja. Hänen röyhkeä tavoitteensa on saada vielä jonain vuonna luomuna kymmenen tuhannen kilon hehtaarisato. Normaalisti Juuson sadot ovat parhaimmillaankin puolet pienempiä.
Eli alle 5000 kg/ha Juuson tilan satosasot ovat olleet parhaimmillaan vielä vuonna 2019.

Vuonna 2013 Joona kertoi Huili-lehdessä tavoitteistaan, Huilin-linkki (http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/) ei enää toimi mutta lainaus löytyy täältä:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724
Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:
Quote
Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”

Nyt Joonan tila on ollut sertifioidussa luomussa 2014-2019 eli kuusi satokautta, ja siirtymäkausi mukaanluettuna yhdeksän satokautta ja sadot ovat olleet parhaimmillaankin alle 5000 kg/ha. Kiire hänellä tulee mikäli hän aikoo päästä lähellekään tavoitettaan 10 000 kg/ha saatikka sitten 15 000 kg/ha.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 10.05.22 - klo:04:13
Joona sai taas näin esiin itsensä ja asiansa:

Näin Juuso Joona nosti tappiollisen sukutilan kannattavaksi – ”On ollut tosi tyhmää, että tuotanto on ollut niin isolta osin venäläisen lannoitteen ja energian varassa” (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-juuso-joona-nosti-tappiollisen-sukutilan-kannattavaksi-on-ollut-tosi-tyhmaa-etta-tuotanto-on-ollut-niin-isolta-osin-venalaisen-lannoitteen-ja-energian-varassa/b7da557e-91d2-492f-84db-2821f241b3bd)

Quote
”Julkkisviljelijä” Joutsenosta sai sukunsa maatilan kannattavaksi ja perusti firman Ilkka Herlinin kanssa. Näin maatalouden pitää muuttua, jos haluamme syödä jatkossakin suomalaista ruokaa.

Osallistui näin osaltaan luomuväen "Ukraina-kampanjaan" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668) (otsikko!).

Alkuperäiset lupaukset ovat kyllä vielä lunastamatta:

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Tilan kotisivuilla (http://tyynelantila.fi/) ei vieläkään ole tietoja satotasosta. – Mutta onko hänen innostuksensa painopiste siirtynyt jo muuhun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21936#msg21936). Hiiliviljelyyn yms.? Voisi päätellä tuosta viittauksesta Ilkka Herliniin.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.22 - klo:04:56
Uusi ehdokas luomun ihmelapseksi:

Suomalaisviljelijät nostavat maataloustukea, josta aika on ajanut ohi – luomuviljelijä Eliisa Malin ei ole koskaan maksanut itselleen palkkaa (https://yle.fi/uutiset/3-12494137)

On huolissaan tällaisesta:

Quote
Ilman tukia myös hinnat olisivat kaupoissa niin kovat, että harvalla kuluttajalla olisi varaa ruokaan.

Inflaatio on tehnyt ruokakassista ennennäkemättömän kalliin, mutta Malin uskoo, että vieläkään ei olla sillä hintatasolla, joka kuluttajien maksettuavaksi lankeaisi ilman tukia.

– Ei kellään ole varaa maksaa kolmeakymppiä grillimakkarasta, Malin arvioi virnuillen.

Ja tarjoaa ratkaisuksi luomua. Jotain tällaista hän visioi:

Quote
Eliisa Malin sanoo, että hänen on vaikea arvostella maataloustukia, sillä hän on kasvanut niiden keskellä.

Hän kuitenkin toivottaisi tervetulleeksi järjestelmän, jossa pelkästä viljan myynnistä saisi tilan kuluihin tarvittavat tulot.

– Toivottavasti tulisi sellaisia tukijärjestelmiä, jotka palkitsisivat tämän tavoitteellisen tuotannon ja ympäristötyön, Malin sanoo.

Tämän ihmelapsen ratkaisu ei siis ole satotasojen nostamisessa. Vaan jossakin uudessa nerokkaassa tukijärjestelmässä. Joka tekisi molemmat: laskisi luomuruoan hintaa ja antaisi kuitenkin tulot viljelijälle tuotetusta ruoasta.

***

Hänkin on päässyt tähän mukaan, tämän siipien suojaan, niin sanoakseni:

Quote
Tukien ansiosta pystymme maksamaan lainat ja tulos saadaan hilattua plussan puolelle, sanoo mertensuojeluun keskittyvässä Baltic Sea Action Groupissa työskentelevä Eliisa Malin.

Kuten Juuso Joona. Ja toisaalla mainitsemamme pari biodynaamista tilaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg27025#msg27025).
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 02.01.23 - klo:06:10
Hän on päässyt mukaan Sitran megatrendiraporttiin:

Näkökulma: maanviljelijä Juuso Joona (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#nakokulma-maanviljelija-juuso-joona)

Quote
”Oman maatilamme maaperä ei ollut 2000-luvun alussa kovin hyväkuntoista. Se oli tiivistä ja vähämultaista eikä tuottanut hyviä satoja. Vaati työtä, että viljelyn sai onnistumaan. Kun aloin opiskella agronomiksi Helsingin yliopistossa, aloin päästä tutkitun tiedon äärelle.

Olen perehtynyt maaperän prosesseihin, pieneliötoimintaan ja orgaanisen aineksen dynamiikkaan. Olen alkanut ymmärtää maaperää. Sen perusteella olen esimerkiksi tajunnut, miten tärkeää peltojen jatkuva kasvipeitteisyys on."

Lihavoitu liittyy hänen harrastukseensa/yritykseensä yhdistää luomuun suorakylvön ideoita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21946#msg21946).

Tämän hän kertoo saavuttaneensa (lihav. HJ):

Quote
Tämän ajan kriisit eivät tulleet itselleni mitenkään yllätyksenä. Säät vaikuttavat kaikkien viljelijöiden elämään, mutta vaikka on ollut kaksi kuivaa kesää, ne eivät ole olleet meidän tilallamme katastrofi, koska maaperä on kunnossa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassakaan ei ole ollut meille niin suuri ongelma kuin monelle, koska kulutamme fossiilisia polttoaineita suhteellisen vähän ja keinolannoitteita emme ollenkaan.

Tällainen omavaraisuus ja huoltovarmuus olisi mahdollista saavuttaa laajemminkin, mutta maataloustukijärjestelmämme koostuu pääsääntöisesti passivoittavista pinta-alaperustaisista tuista. Ne eivät kannusta korkeaan sadon tuottoon tai maan kasvukunnon korjaamiseen. [..]

Kuten jo sanottukin Joona haluaa myös osallistua luomuväen Ukraina-projektiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25602#msg25602). – Luomuviljelyn erityisestä kuivuudenkestävyydestä meillä on oma triidinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg25247#msg25247).

Tämä pitää edelleen paikkansa:

Alkuperäiset lupaukset ovat kyllä vielä lunastamatta:

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Tilan kotisivuilla (http://tyynelantila.fi/) ei vieläkään ole tietoja satotasosta. – Mutta onko hänen innostuksensa painopiste siirtynyt jo muuhun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21936#msg21936). Hiiliviljelyyn yms.? Voisi päätellä tuosta viittauksesta Ilkka Herliniin.

Jos emme viisinkertaisia satoja vaatisikaan, yhä on näyttämättä, että hän saisi samanlaisia satoja kuin tehoviljelyssä saadaan.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.23 - klo:05:04
Kuvittelisi, että jos Juuso Joona on noin varma itsestään, hän edes jonain vuonna osallistuisi näihin Käytännön Maamiehen satokisoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19275#msg19275). Johon useat luomuviljelijätkin ovat osallistuneet.

Vaikkapa talouskisaan. Tämän todistamiseksi:

Quote
Nykyiset tuet ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa olemme riippuvaisia venäläisistä lannoitteista, ja jossa ruoka on halpaa, mutta lähinnä teollisuudelle ja kaupoille.

Eli kerran antaisi näytön siitä, miten halpaa luomuruokaa tuotetaan.

Hiukan myöhässä Joona on tuossa siinä, että ne enää olisivat venäläisiä lannoitteita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg30515#msg30515).

Mutta sitten hän yrittää tuossa soitella sellaisia epäluulon kieliä, että hyöty aina valuisi teollisuudelle ja kaupalle. Ja jäisi niille. Mutta osaatteko kuvitella tilanteen, jossa kauppa laskisi hintojaan, kun/vaikka sen ostohinnat nousevat? Tuossa ehkä vihjaillaan, että se voisi laskea hintojaan vielä enemmän, mutta ei sitä tee? Jostain luomutaloustieteestä on kyse.

Selitystä vaille jää luomuruoan pysyvästi korkea hintataso. Joka vielä tässä tilanteessa on noussut samoilla prosenteilla muun ruoan kanssa. Vrt. hintatriidimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30283#msg30283).

***

Sitran tuossa raportissa on kaikkiaan viisi tuollaista "näkökulmaa". Emme näe, että Joonan mukaan ottaminen olisi mitenkään syventänyt raportin sanomaa. Tai tehnyt siitä vakuutavamman.

Tietoisia olemme jo ennestään Sitran lukkarinrakkaudesta luomuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg26582#msg26582).
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.23 - klo:05:45
Maanviljelijä-tutkija sekä yliopistonlehtori palkittiin Vuoden ruokakasvattajina (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d29f6e5c-97d8-44cd-8a4b-9ad87456d452)

Quote
Rakentavaa ruokapuhetta edistäneet Sanna Talvia ja Juuso Joona on palkittu Vuoden 2023 ruokakasvattajina. Talvia toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa ja Joona on maanviljelijä sekä väitöskirjatutkija Lappeenrannan Joutsenosta.
[..]
Molemmat palkitut korostavat tieteellisen tiedon ja faktojen merkitystä rakentavan ruokakeskustelun lähtökohtana. Lisäksi tarvitaan uteliaisuutta ja aidon kohtaamisen halua.

”Ruokarauhaa voidaan edistää myös huomioimalla toisten ihmisten erilaiset mieltymykset ja arvot. Asioista saa olla eri mieltä, mutta kohteliaasti. Ihmiset tulisi osallistaa ruoantuotantoon laajemmin, jotta voisi kehittyä ruokakansalaisuutta ja ruoan tajua”, Joona toteaa tiedotteessa.

Meidän keskusteluhaasteeseemme (ja siihen luotuihin ja luvattuihin mahdollisuuksiin) hän ei kymmenen vuotta sitten tarttunut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4726#msg4726).

Juuri tieteellisestä tiedosta ja faktoista halusimme kohteliaasti keskustella.
Title: Vs: Luomun Wunderkind
Post by: Heikki Jokipii on 18.02.24 - klo:19:00
Mihin suomalainen ruokajärjestelmä tähtää? – ”En ole vielä nähnyt selvää tavoitetta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/06f2b928-7985-4e62-97a5-b6e97303237f)

Quote
Luomuviljelijä Juuso Joona haastoi MTK-Etelä-Savon paneelikeskustelussa hallintoa tuomaan julki tavoitteen, johon suomalaisen ruokajärjestelmän pitäisi tulevaisuudessa tähdätä.

Se tavoite ei hänelle varmaankaan kelpaa, että suomalaisen järjestelmän pitäisi tuottaa ruokaa, ihmisille syötävää? Ei, vaan:

Quote
Vaihtoehtoisten tuotteiden, kuten monimuotoisuuden myymiselle pitäisi pyrkiä luomaan markkinat, totesi luomuviljelijä Juuso Joona seminaarin paneelikeskustelussa.
[..]
Joona totesi, että viljelijöillä on käsissään ratkaisun avaimet kestävyyssiirtymän toteuttamiseen ja melko hyvä käsitys tilanteesta.

Alalta kaivataan visioita tulevaan, mutta yksi suuri tavoite, jota kohti niillä pyritään, tuntuu puuttuvan.
[..]
Näin voitaisiin vähentää lannoitustarvetta ja sitä kautta riippuvuutta tuontilannoitteista.
[..]
Huoltovarmuustekijöinä pitäisi Joonan mielestä tunnistaa myös maan kasvukunto ja viljelyosaaminen.