Author Topic: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus  (Read 56271 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« on: 08.11.09 - klo:12:58 »
Maatalouden hehtaarikohtaisen tuoton alhaisuus on tietysti eräs tärkeä tekijä kehitysmaiden köyhyyden selittämisessä. Mutta kyllä toinen yhtä tärkeä tekijä on maataloustyön suunnattoman alhainen tuottavuus, eräissä kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa.

Maailmankauppalehden nettisivuilta saamme lukea artikkelista …

Maissipuuroa Mosambikissa

… seuraavaa (lihav. HJ)

Quote
Maa tuottaa hyvin, vaikkei käytettävissä ole lannoitteita eikä kastelujärjestelmiä. Maa muokataan yleensä käsipelillä kuokkien, sillä vetoeläimiä on harvassa.
[…]
Ruokaturvan parantamiseksi pitäisi maan tuottavuutta parantaa tehostamalla viljelyä tai viljelynalan käyttöä. Rahaa vetoeläinten kaltaisiin investointeihin on kuitenkin niukasti. Kortilla on myös aika: töitä on nyt jo riittämiin. Arkielämän pyörittäminen vedenhakuineen ja ruoanlaittoineen maanviljelyksen ohella syö jo nyt koko valveillaoloajan.

Nyt toisaalta (linkki tähän tulee myöhemmin) on tiedossa, että maatalouden vaatimat työmäärät tunneissa eri menetelmillä, hehtaaria kohti ovat suurin piirtein seuraavat:

Maan muokkaus:

-   käsipelillä, lapiolla tms. 500 – 1000 tuntia
-   vetoeläimen avustamana, auralla 16 – 27 tuntia
-   koneavusteisesti, modernein vehkein 2 tuntia

Vastaavat suhdeluvut pätevät myös kylvämiseen, lannoittamiseen ja rikkakasvien torjuntaan, mutta niihin menee aikaa vähemmän.

Mutta taas, kun on aika korjata sato, käsipelillä menee aikaa yli 1000 tuntia, vetoeläimen avulla 500 – ja leikkuupuimurilla 2 tuntia. Siis edelleen hehtaaria kohti.

Näin Afrikan yms. yhden tai kahden hehtaarin tilat saavat selityksensä: alkeellisella käsipelillä et yksinkertaisesti jaksa (tai ehdi) hoitaa isompaa peltoa. Ja jos siitä hehtaarista saat sitten sen n. 1000 kiloa viljaa, se on juuri se määrä, millä sinä ja perheesi juuri ja juuri vuoden elätte. *)

Tuossa Mosambikin esimerkissä siis jo vetoeläimen hankinta/saanti nostaisi tuottavuutta vallan merkittävästi. Mutta vetoeläin, oli se hevonen tai härkä, vaatii kyllä sitten taas lisää hehtaareja omaan ruokaansa. Tässä artikkeli suomalaisesta hevosharrastuksesta, jossa arvio on, että yksi hevonen kuluttaa 1–2 hehtaarin pellon tuoton.

Kaksi mieleen tulevaa johtopäätöstä tästä:

a)   suomalaisen kehitysavun pilkan erityiskohde on perinteisesti ollut se tapaus, jossa Valmetin traktoreita lähetettiin 1960-luvulla Afrikkaan. Siellä nuoret miehet sitten ajoivat niillä lähimpään kaupunkiin tms. tyttöjä katsomaan, ja kun ne aikaan rikkoutuivat ja pysähtyivät tienposkeen, varaosia ei ollut, ja siihen ne sitten ruostuivat. Ja suomalaisissa kapakoissa oli asiasta keskustellessa hauskaa.

Silloin varmaan kävi näin, mutta asiaan voi ja on syytä palata, uudelleen. Jos traktorilla tuottavuus nousee hevosesta/härästäkin jopa n. kymmenkertaiseksi, asiaa kannattaa yrittää järjestellä ja tukea. Erilaiset yhteisomistus- tai urakointimenettelyt ovat mahdollisia (näinhän 1950-luvulla tehtiin Suomessakin). Huolto- ja polttoainekysymys on varmasti järjestettävissä, vähän samaa mallia noudattaen, jota Malawissa on käytetty lannoitteiden ja siementen osalta.

b) Suorakylvöllä, joka vähentää maan muokkauksen tarvetta, voi olla hyvin suuri merkitys Afrikan viljelyn tuottavuuden nostamisessa, jo näiden vetoeläimiä käyttävien vempaimienkin kanssa, joista on tarinaa ja  kuvia FAO:n sivuilla.

(Ks. myös tänne)

***

Ko. Maailmankauppalehden (kyläkin jo selvästi monta vuota vanhalla) sivulla nälän keskeisenä selittäjänä mainitaan olevan "poliittinen syrjäytyminen" ... tuottavuutta tärkeämpi asia on työllisyys, ja uhkana asiassa ylikansalliset yhtiöt .. jaa-a, tuota tekstiä lukiessa tuntee jo pientä nostalgiaa;D

__________________

*) Suomalaisen keskimääräisen 40 hehtaarin luomutilan viljely yhden tai kahden tai kolmenkaan hengen voimin "afrikkalaisilla" menetelmillä olisi näin "matemaattisesti" mahdotonta. Vuodessa kun on vain 365 * 24 eli 8760 tuntia!
« Last Edit: 08.11.09 - klo:14:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #1 on: 13.11.09 - klo:21:24 »
Mielenkiintoinen tieto - vai täytyykö sitä vielä pitää väitteenä - on tässä artikkelissa, että suorakylvömenetelmä jo pelkällä käsipelilläkin nostaisi tuottavuutta:

AGRICULTURE-ZIMBABWE:  New Methods to Maximise Yields

Mutta jos joku joutuu käsipelillä tekemään pieneen peltoonsa 12 000 reikää, ennen kylvöä, niin ei hän kyllä luultavasti köyhyydestä eroon pääse!

Mutta ehkä, ainakin vähän, ja toinen asia tuossa oli kyllä myös se, että keinolannoitteita pidettiin ko. uutisessa ihan hyvänä asiana.
« Last Edit: 18.09.10 - klo:09:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #2 on: 18.09.10 - klo:08:34 »
Palataanpa Mosambikiin, jonne KEPA meidät vie uudessa raportissaan ”Kehitysyhteistyö nyt” (josta jo on ollut puhetta toisessa yhteydessä)

Siellä meille kerrotaan Mosambikin osalta, että budjettirahoitus on hyvä kehitysavun muoto. Ja sitten on esimerkki siitä, miten tämä rahoitus sitten valuu hyvin alaspäin, näin:

Quote
Budjettituen matka pellolle

”Pienviljelijäliitto Udacomon puheenjohtaja Arcanjo Florencio Nihowa on tyytyväinen. Montepuezin kunnassa Pohjois-Mosambikissa toimiva Udacomo on päässyt mukaan kunnan neuvoa-antavaan komiteaan ja pystyy nyt vaikuttamaan siihen, miten kuntatasolle kanavoituvia varoja käytetään.

Komiteatyö on lähentänyt järjestöä paikallishallintoon ja yhteistyötä on tehty myös maatalouden saralla. Nyt udacomolaisten 22 hehtaarin pellolla kypsyy runsas riisisato. Jos sateet ovat suosiollisia, siitä tulee riittämään runsaasti myös myytäväksi. Tämä takaisi hyvinvoinnin noin 40 perheelle, joiden kesken pelto on jaettu. Yksittäisinä perheinä tämä ei olisi ollut Nihowan mukaan mahdollista.

”Neuvottelimme maataloushallinnon kanssa tarpeisiimme sopivan hankkeen: kun sopiva riisilajike oli valittu, osoitimme paikan johon hallinnon koneet raivasivat pellon ja toimittivat  siemenet kylvöä varten”, kertoo Nihowa.

Kun sato on korjattu, kukin perhe maksaa siitä nimellisen osuuden – näin varmistetaan viljelijöiden sitoutuminen hankkeeseen. Paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka suomalaisten veroeurot ovat löytäneet tiensä Mosambikin valtion budjetin kautta Montepuezin pelloille.

Tästä voi tehdä kolme huomiota:

a)   hanke on ilmeisesti aivan uusi ja ensimmäistäkään satoa ei ole saatu. Silti se jo nyt esitetään menestyksenä.

b)   matemaattinen huomio: 22 hehtaaria, 40 perhettä, eli noin puoli hehtaaria perhettä kohti. ”Perhe” on tietysti vähintäänkin 2 henkilöä. Vaikka hehtaarisato olisi kuinka hyvä, niin on aika hurjaa luvata, että se ”takaisi hyvinvoinnin”!

Jos riisiä tulisi myytäväksi vaikka tonnikin henkeä kohti, niin riisin maailmanmarkkinahinta on korkeimmillaankin ollut vain 500 dollaria/tonni. Mosambikin keskisatojen mukaan riisiä tulisi perheelle yhteensä vain n. tonni, ja jos "perhe" realistisemmin olisi vaikka neljä henkeä, se olisi korkeintaan n. 120 dollaria henkeä kohti. Ja luultavasti tosiasiassa siis vielä pienempi summa.

c) vaikka vielä "hallinnon koneet raivasivat pellon", ei sekään tässä juuri auttanut, tuottavuus henkeä kohti jää silti pieneksi. Jutusta ei selviä, paljonko työtä tuo riisipelto vaatii. Jos se vaatii vain vähän, ja kyläläisillä on myös muuta peltoa/työtä, asia muuttuisi vähän parempaan suuntaan

__________

(KEPA-linkissä on tänään 18.9.2010 jotain häikkää, mutta se korjaantunee maanantaihin mennessä)
« Last Edit: 18.09.10 - klo:09:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #3 on: 09.06.11 - klo:18:15 »
Nyt tästäkin asiasta on uutta tietoa ja näkemystä:

"Oliko Valmetin 1980-luvun Tansanian-retki silkka epäonnistuminen?"

Nyt - netin mukaan - Tansaniaan ja muihinkin Afrikan köyhiin maihin virtaa traktoreita. Ja traktorien tuotannon aloittamista Afrikassa kaavaillaan useassa maassa  - ja siellä useassa maassa onkin jo, ainakin kokoonpanotehtaita.

Valmet oli ehkä vain liikaa aikaansa edellä?

PS. myöhään illalla: Olisiko tämä uutinen itsessään hyvä merkki? KEPA olisi miettinyt uudelleen suhdettaan moderniin teknologiaan?
« Last Edit: 10.06.11 - klo:22:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #4 on: 24.06.11 - klo:13:55 »
Vaikka tämä Vihreän Langan artikkeli (johon on tällä viitattu jo muuallakin) yrittääkin väittää, että (väliotsikko) ”Luomutuotanto poistaa kehitysmaista nälän”, niin mukana on seuraava realismi. Joka suorastaan yllättää (lihav. HJ):

Quote
Yksinkertainen ratkaisu luomutuotantoon siirtyminen ei ole. Kuten moneen muuhunkin ympäristöystävälliseen *) vaihtoehtoon siirtyminen, luomuviljely vaatii poliittista tahtoa ja rahaa.

Ekoviljely on työvoima- ja tietointensiivistä, joten siihen pitää panostaa hyvin paljon ennen kuin noin viiden vuoden kuluessa **) suunta alkaa muuttua. Se vaatii poliittista kunnianhimoa. Jos sitä ei välttämättä ole täällä pohjoisessa, niin se on vielä vaikeampaa kehitysmaissa, joissa poliittinen ohjaus voi olla lyhytjänteistä”, Lappalainen sanoo.

Pois on siis nyt ajatus siitä, että luomussa kaikki olisi ihan tai lähes ”ilmaista”!

Täysin loppuun asti ei toki ole mietitty (tai sanottu) mitä ”työvoimaintensiivisyys”
tarkoittaa.

Täysin loppuun asti ei ole mietitty sitäkään, miten motivoida kehitysmaan viljelijää "tietointensiivisyyteen": opiskelet kaikki luomuviljelyn "salat", mutta et saa traktoria jne. - ja jatkat rikkaruohojen kitkemistä käsin, niin kuin ennenkin? Ja odotat tulosta viisi vuotta.

Jos vielä naapuri saa "paketin" keinolannoitteita, torjunta-aineita ja parempia siemeniä, hyvin nopean koulutuksen asiaan ja heti seuraavana vuonna paremman sadon (vrt. Malawi)?


PS. klo 17:34: "[...]Jos sitä ei välttämättä ole täällä pohjoisessa [...]". Aivan. Minusta KEPA (jota Lappalainen nyt jotenkin edustaa) voisi sitoa mahdolliset tavoitteensa kehitysmaiden luomuviljelystä kehittyneiden maiden luomuviljelyyn! Heti kun Suomessa on Ollilan ja Rauhalan kaavailema 50% luomua, sitten ...  8)

Vaan onko tuo "kiusoittelu" jo turhaa? Onko KEPA:ssa käytännöllinen realismi asiassa jo voittamassa? Sitäkö nuo Lappalaisen lauseet heijastavat?
___________       

*) tätä väitettä (ja mielikuvaa) käsitellään täällä muualla, aloita vaikka tästä.

**) Toisessa triidissä (vaikka täällä) voidaan jatkaa keskustelua siitä, nousevatko sadot viiden vuoden jälkeen. Yritin kysyä TIKE:ltä, näkyisikö asia Suomen tilastoissa, mutta he valitettavasti totesivat, että tätä teoriaa ei voi kumota eikä varmentaa nykyisellä tavalla kerätyistä Suomen luomutilastoista.

« Last Edit: 24.06.11 - klo:16:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #5 on: 28.09.11 - klo:06:48 »

Uudessa Kehitys – Utveckling –lehdessä (3/2011) teemana on ruoka.

Siellä on ”Kehitysuutisia”, joista yhden mukaan näin:

Quote
Naiset moottorina

Maailman 500 miljoonaa pientilaa ruokkivat yli kaksi miljardia ihmistä. Pientiloilla tuotetaan 80 prosenttia Aasian ja eteläisen Afrikan ruuasta. Tästä naiset tuottavat valtaosan. Naiset ovat Nwanzen mukaan muutoksen voima Afrikassakin.

Kyseistä kohtaa seuraa kyllä nk. menestystarina, mutta onko tuon kohdan kirjoittaja ollenkaan tajunnut noita lukuja?

Jos 500 miljoonaa tilaa ruokkii vain kaksi miljardia ihmistä, työn tuottavuushan on aivan surkea. Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että tilalla asuva perhe pystyy juuri ja juuri ruokkimaan itsensä, ei muuta!

Tästä voisi jopa raa’asti ja poliittisesti epäkorrektisti sanoa, että nuo ”naiset” ovat jopa kehityksen jarruna!

Mahdollisimman epäoikeudenmukainen vertaus – mutta tästä samasta maailmasta, jossa elämme:

USA:ssa 2 miljoonaa ihmistä tuottaa ruoan 300 miljoonalle. Näillä kehitysmaiden pientiloilla tarvitaan siis suhteessa kolmikymmenkertainen väkimäärä samaan tulokseen.

***

Tuo lehti tuli minulle nyt myös kotiin, ja kävin sen läpi melko huolellisesti. Ruokanumerossa maatalouden tuottavuus mainittiin ohimennen kerran, lannoitteet samoin ohimennen kerran. Afrikan osalta NEPAD:ia ja sen CAAPD-linjausta ei mainittu lainkaan. Malawia ei myöskään mainittu yhtään kertaa.

***

Lisäys samana päivänä, illemmalla:  Jos asetetaan tavoite 'köyhyyden puolittamisesta', siihen pitäisi lisätä ehdottomasti maailman pienviljelijöiden määrän puolittaminen! Mutta näin ei saa sanoa. Muuten fiksutkin saattavat esittää, että muutos parempaan saavutetaan näiden pienviljelijöiden 'asemaa parantamalla' tms. - jopa heidän varassaan ...  (lausumattomana tausta-ajatuksena toki näillä fiksummilla luultavasti on, että samalla toteutuu tämä välttämätön rakennemuutos, mutta sitä ei usein tohdita sanoa "ulos").
« Last Edit: 10.01.12 - klo:18:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #6 on: 05.10.11 - klo:18:09 »

Minulle tuli mieleen historia, oma historiamme (ja oma sukututkimuksenikin). Jonnekin 1700-luvulle asti Ruotsissa (eli "Ruotsi-Suomessa" eli Suomessa) sellainen toistaitoinen (tms.) viljelijä, joka ei vuosiin pystynyt maksamaan verojaan, kylmän rauhallisesti tuomittiin menettämään tilansa kruunulle, joka sitten antoi sen toiselle, joka sai yrittää. Ulos heitetty voi sitten tarjotua rengiksi tms.

Pitkämielisyyttä toki kruunulla oli, katovuodet ja sodat ym. huomioitiin, annettiin verosta vapautusta. Vieläpä odotettiin tämän ylitsekin, ja annettin asua veroa maksamatta tilalla. Mutta joskus sitten tuli seinä vastaan, ja tehtiin tämä tyly ratkaisu.

Nyt - maailmassa, jossa väestö yhä kasvaa - olisiko vastaavaan menettelyyn syytä kehitysmaissa? Jos ei kertakaikkiaan saa - vuosikausiin - pelloiltaan ulos sanotaan (vertailukohtana) yli tonnin hehtaarillta olevia maissisatoja - jolta pelloilta saisi useita tonneja - vaihdetaan viljelijää? Vaikka se tilalle tuleva sitten olisi ulkomainen firmakin! Nämä tämän tonnin alle viljelevät tuhlaavat maata ...

Olisi sitten täysin sama, jos tämän vaaditun paremman tuoton saisi luomu- tai tehoviljelyn keinoin. Mutta se olisi saatava!

Tämä tuli mieleen täältä ...
« Last Edit: 11.10.11 - klo:07:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #7 on: 12.10.11 - klo:04:12 »

Nyt FAO ym. kertovat, että "Raportti: Ruuan hinta pysyy korkeana ja heittelehtivänä".

Kun menemme linkistä eteenpäin (englanninkieliseen) raporttiuutiseen, siellä kerrotaan, että tämä tekee ”köyhät viljelijät, kuluttajat ja maat entistä alttiimmiksi köyhyydelle ja ruokaturvattomuudelle”.

Tämä on kyllä kuluttajien osalta hyvin ymmärrettävää, mutta miten korkeammat hinnat uhkaisivat maanviljelijöitä? Eikö asian pitäisi olla juuri päinvastoin?

Mutta kyllä FAO jne. tässä oikeassa ovat, sillä juuri ne kaikkein köyhimmät viljelijät eivät pärjää omalla tuotannollaan. Siksi myös heitä uhkaa korkeampi ruoan maailmanmarkkinahinta. 

Muta tämän ikävään tilanteeseen syyllisiä eivät lopulta ole esim. maailmanmarkkinoilla ruoalla keinottelijat, vaan ne, jotka ovat jättäneet nämä viljelijät omavaraistalouteensa (joka ei koskaan ole 100% turvallinen tilanne).
 

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #8 on: 23.12.11 - klo:17:24 »
Tuota samaa asiaa, johon viitattiin uutisessamme, käsittelee tämä artikkeli:

Overlooking the Obvious: The Opportunity for Herbicides in Africa

(vapaasti = ”Miten ei huomata itsestään selvää:  rikkakasvien torjunta-aineiden mahdollisuudet Afrikassa”)

Siinä kerrotaan vähän tarkemmin, miten Nigerian naisilta (kyllä, pääosin naisilta - kulttuurikysymys!) menee valtavasti työtä rikkakasvien kitkemiseen.

Kun vielä ko. työ täytyy tehdä aivan tiettynä aikana - liian myöhään tehty työ ei enää hyödytä - arvioidaan, että yhden naisviljelijän aika ja voimat eivät millään riitä yli hehtaarin alan käsittelemiseen.

Ja jos hehtaarilta sitten saadaan - tämän jälkeenkin - vain esim. noin tonnin sato maissia, se riittää juuri ja juuri perheen ruokkimiseen, ei enää myyntiin.

Köyhyysloukku on siis takuuvarmasti napsahtanut kiinni.

Problematiikasta - ja torjunta-aineiden mahdollisuuksista - löytyy vielä tällainen laajempikin selvitys:

Solving Africa’s Weed Problem

(“Afrikan rikkakasviongelman ratkaiseminen”)

 
***
 
Tätä taustaa ajatellen ensimmäisen huolen ei kyllä pitäisi olla tällainen, kuin ”ekofeministi” Vandana Shivalla (käännös HJ):
 
Quote
"Kun Monsanto esitteli Roundupin [...] se julisti sen olevan vapautus rikkaruohojen kitkemisestä. Työn ja työllisyyden tuhoajat aina esittävät [tällaisen] tuhon vapautuksena. Kuitenkaan siinä ei ole mitään vapautusta, jos joltakin ryöstetään hänen tuotannollinen kapasiteettinsa. Siinä ei ole mitään arvokkuutta, jos kohdellaan korvattavana".


Eli siis kehitysmaiden naisten pitäisi saada jatkaa kitkemistään? Koska osaavat sen niin hyvin? Että ovat - tai ansaitsivat olla - asiassa "korvaamattomia"? "Arvokkaasti"?
 
Käytännössä ainoa niksi, jonka Shiva ja kumppanit, luomuväki, esittävät tämän rikkakasviongelman helpottamiseksi (ja kitkemistyön vähentämiseksi) kehitysmaissa, torjunta-aineiden käytön sijasta, on lomittaisviljely (intercropping).
 
Siitä voi jotain apua ehkä olla, varsinkin, jos sitä käyttää torjunta-aineiden kanssa, tai sitten siitä ei ole apua, tai sitten se tuo mukanaan omat, tuottavuutta alentavat ongelmansa, ks.
 
Maize intercropping systems in Africa
« Last Edit: 29.10.19 - klo:08:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #9 on: 13.01.12 - klo:19:30 »
(Tässä linkatussa jutussa on yhtymäkohtia muuallekin, Malawiin tai Suomen kehitysmaapolitiikan suosittamaan metsäviljelyyn tai ilmastokysymykseen, mutta olennaisesti se kuuluu tänne)

Malawi farmers ease climate woes with fertiliser trees

Eli ”Malawin viljelijät helpottavat ilmastohaittoja lannoitepuilla”.

Otan esille tämän (artikkelin loppupuolelta, ja suoraan suomentaen):

Quote
PUTOAVAT KUSTANNUKSET

Killar Kawelama on hyvin tyytyväinen tuloksiin.

”Asiat ovat muuttuneet paljon siitä, kun aloitimme tämän käytännön, jossa hautaamme lehtiä näistä puista”, hän sanoi.

Jos Kawelama olisi käyttänyt kemiallisia lannoitteita, hän olisi saanut satoa 20 maissisäkkiä, kukin 50 kilon painoisia. Siitä lähtien kun hän on siirtynyt lannoitepuiden käyttöön, hänen satonsa ovat vähän laskeneet, 18 säkkiin.

“Mutta nyt minulla menee paremmin, koska säästän yli 24 000 Malawin kwachaa (noin 150 dollaria), jotka yleensä käytin kemiallisiin lannoitteisiin”, hän selitti.

Tilan eli viljelysmaan kokoa ei kerrota. Mutta sadosta voi päätellä, että alle hehtaarista on kyse.

Mutta mitä kaikkea viljelijä oli tilallaan ennen sadonkorjuuta tehnyt? Poimitaan artikkelista, toisesta kohdasta. Hän on:

-   kaivanut istutuskolot joka vuosi (keväällä)
-   haudannut niihin tämän tietyn puun lehtiä
-   sadekauden tullessa (syksyllä) avannut joka kolon ja istuttanut siihen siemenen.

Edelleen voi päätellä, että alle hehtaarista on kyse. Ja tulee myös olemaan. Ja muutakin voi ennustaa, joka tulee olemaan ja pysymään. Jos näin jatketaan.

(Hänen vaimonsa osuudesta myöhemmin talvella – vrt. edellinen puheenvuoroni – artikkeli ei kerro.)
« Last Edit: 14.01.12 - klo:07:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #10 on: 02.02.12 - klo:18:58 »
Kirjoitin edellä:
 
Olisi sitten täysin sama, jos tämän vaaditun paremman tuoton saisi luomu- tai tehoviljelyn keinoin. Mutta se olisi saatava!

Mutta eivätkö oikeastaan Halonen ja Zuma jne. (eli tämä "paneeli") sano ihan samaa ...
 
Quote
"Hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen tulisi toimia uuden 21. vuosisadan vihreän vallankumouksen - ”ikivihreän vallankumouksen” - puolesta, joka pyrkisi ainakin kaksinkertaistamaan tuottavuuden ja samalla dramaattisesti vähentäisi resurssien kulutusta [...]”
(lihav. HJ)
 
... vaikka he puhuvatkin hallinnollisella ylätasolla, eivätkä tekstissään pääse näihin viljelijöihin asti. Mutta "hallitukset ja kansainväliset järjestöt" voivat pyrkiä tähän vain siten, että ne pitävät (osaltaan) huolta, että itse viljelijät pystyvät kaksinkertaistamaan tuottavuuden. Ja viljelijöiden on siis pystyttävä!
 
***

Ja eikö myös meidän lausuntomme UM:lle ole täysin linjassa Halosen, Zuman jne. raportin kanssa?! Vai mitä?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #11 on: 11.02.12 - klo:12:58 »
Tuolla toisessa keskustelussa mainitussa UNU-Wider-raportissa esitetään ”vihreän kasvun” kannalta ”optimaalisena” lannoitustapana mikroannostelu (microdosing) ja kerrotaan, että sillä, tässä ICRISAT-projektissa olisi saavutettu hyviä tuloksia.

Kuulostaa tosi hyvältä: lannoitteita käytettäisiin vain n. kuudesosa ”normaalista”, mutta silti saataisiin tuplasadot. Päästöt luontoon tietysti vähenisivät, ja toisaalta köyhä afrikkalainen viljelijä ei joutuisi maksamaan lannoitteistaan niin isoa laskua. ”Microdosing” näyttääkin nyt nauttivan aika jakamatonta suosiota nettikeskusteluissa.

Mutta minkälainen tuo tekniikka on käytännössä? Näyttäisi siltä, että se on erittäin työvaltainen, pieni lannoitemäärä jaetaan käsin kasvi kasvilta.

Eli siinä suhteessa se näyttäisi hyvin samanlaiselta kuin tuo edellä mainittu Malawin puiden lehtien hautaaminen kasvin juurelle. Vaikka teollisia lannoitteita käytetäänkin.

Siellä täällä on puhetta, että asiaan olisi suunniteltu *) koneita / laitteita työtä helpottamaan, mutta kyllä se vaan käsin pääsääntöisesti yhä tehdään, siltä se ainakin (Googlen, netin) kuvissa näyttää.

Niinpä siinä sitä taas luultavasti, valitettavasti ollaan. Enempää kuin sitä noin hehtaaria ei afrikkalainen (nais)viljelijä ehdi / jaksa käsitellä. Ja on köyhyysloukussa yhä. Ja selkä kipeänä, jo ennen rikkakasvivaihetta.

Periaatteessahan asiaan voisi laitteita kehittää, ja luultavasti esim. suorakylvöön kehitetyt koneet olisivat avuksi. Nyt en ole löytänyt tästä tarkempaa tietoa, onko joku muu?

___________

*) Tai vasta "arvioitu", olisiko se mahdollista:

Quote
To ease the labor problem, researchers are evaluating the use of fertilizer tablets and mechanical seeders.

Ihan tällaisena testikysymyksenä: suostuisiko suomalainen viljelijä - nyt, ilman näitä vielä vasta suunniteltuja apukeinoja, ja oli sitten nainen tai mies - käyttämään tätä "mikroannostelun" menetelmää? (Suomalaisten kaupunkiviljelijöiden vastauksia tähän ei tässä sitten pyydetä eikä odoteta, tämä rajaus!)
« Last Edit: 11.02.12 - klo:13:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #12 on: 14.02.12 - klo:19:44 »
Periaatteessahan asiaan voisi laitteita kehittää, ja luultavasti esim. suorakylvöön kehitetyt koneet olisivat avuksi. Nyt en ole löytänyt tästä tarkempaa tietoa, onko joku muu?

(Vastaan tämän verran itselleni, mutta edelleen pyydän paremmin tietäviä apuun)

Kaipa tällaisella koneella (kaupallinen sivu, tässä vain esimerkkinä) pystyisi harrastamaan mikroannosteluakin lannoituksessa, halutessaan. Ja luultavasti näilläkin, kehitysmaihin viritellyillä suorakylvövehkeillä (FAOn sivu).
 
Tämänkin sivun mukaan Malissa olisi ollut käytössä
 
”Mechanical placement of seed and fertilizer microdose”

eli siementen ja mikroannostellun lannoitteen koneellinen [maahan] sijoittaminen (kylväminen).

Eli teknologiaa olisi, ainakin kehitettynä, kokeiltuna. Käytetäänkö sitä?
 
Sitten on vielä kysyttävä,  että miten tämä mikroannostelu eroaa täsmälannoituksesta?

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 495
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #13 on: 14.02.12 - klo:21:13 »
Kyllä määrää ei voi paljoa pudottaa. Esim puilla, metsässä, juuristoa on koko maa-alalla.  Kyllä ravinteet tulevat otetuiksi. Ja jos ravinteita on vähän, ei ole kasvulle raaka-aineita.
Taas viljanviljelyssä sijoituslannoitus, siis tavallinen nykyaikainen kone, sijoittaa lannoitteen oikeaan paikkaan, kylvörivejä syvemmälle.  Noin8 cm syvyyteen.
Suorakylvökoneissa yleensä lannoite menee samaan riviin siementen kanssa (viljoilla n 5cm syvälle), mitä toiset pitävätkin parhaana paikkana. Olisiko jotenkin parempi, jos homman tekisi pinseteillä tai sormilla... rohkenen epäillä.
Itse en ole noita mikrojuttuja vielä ennättänyt lukea, mutta äkkiseltään kuulostaa laihialaisen lihasopan sovellukselta. Siinähän on vain yksi lihapala, narussa, jotta sen saa niellä moneen kertaan.

Täsmäviljelyssä eroa "normaaliin" on lähinnä se, että maaperän ravinteisuuden ym vaihtelut tutkitaan tarkemmin: maanäytteitä jopa joka aarilta, tutkitaan labrassa erikseen, ja pelto sitten myös lannoitetaan näitten ruutujen tulosten perusteella. Paljon tekniikkaa on mukana: paikannusjärjestelmä, automaattisesti säätyvä lannoitteen syöttö (ja eri lannoitelajien määrien suhde)  kylvökoneessa sekä sadonkorjuussa puimurin automaattinen sadon määrän tarkkailu... On siis isojen tilojen tekniikkaa kehittyneissä maatalousmaissa. Ravinteiden käyttömääristä ei siis täsmäviljelyssä juurikaan tingitä. Kohdennetaan ne vain tarkemmin kuin tavallisessa.

LISÄYS illemmalla: Nyt luin linkit, ja ekahan olikin selvää suomea. Ei tuossa koneessa ihan uutta taida olla paljoakaan... mutta tuommoisia pitäisi nälkämaihin kyllä saada, ja säiliöt täyteen, lannoitteitakin.

Tuo aiempi: "Fertilizer applied in small doses at the right place and at the right time is triggering the much-awaited Green Revolution in sub-Saharan Africa. 
The technique of strategic fertilizer application, known as microdosing, has the potential to end widespread hunger in drought prone areas of sub-Saharan Africa, where the soil has been vastly degraded. Moreover, it is a cutting edge innovation that could help poor farmers cope with the soaring prices of food and fertilizer.
Farmers who practice microdosing apply 6 gram doses of fertilizer— about a full bottle cap or a three-finger pinch—in the hole where the plant is placed (at the time of planting). That translates to about 60 kilos of fertilizer per hectare (53 pounds per acre)."

... ihan mikrosta tai homeopatiasta ei ole siis kyse. Jos aine on ureaa, on siinä lähes 30kg typpeä/ha. Koska vedenpuute saattaa rajoittaa sadon määrän kovin alas, ei joissain oloissa tuon enempi typpeä kannattaisi laittaakaan.... ja kyse on jostain isohkosta kasvista, istuttamalla perustettavasta kasvustosta, jollaisen kohdalla yksilöllinen käsin kohtelu voi olla nipin napin järkevää. Emännät Suomessa tekevät puutarhoissaan tuota kanankakalla. (omalleni suosittelen hanskojen käyttöä... siis omalle emännälle)
 
« Last Edit: 15.02.12 - klo:20:36 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12653
    • View Profile
    • Email
Vs: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus
« Reply #14 on: 17.02.12 - klo:19:54 »
Kiitos asioiden ja termien selvennyksestä.

... ihan mikrosta tai homeopatiasta ei ole siis kyse. Jos aine on ureaa, on siinä lähes 30kg typpeä/ha. Koska vedenpuute saattaa rajoittaa sadon määrän kovin alas, ei joissain oloissa tuon enempi typpeä kannattaisi laittaakaan.... ja kyse on jostain isohkosta kasvista, istuttamalla perustettavasta kasvustosta, jollaisen kohdalla yksilöllinen käsin kohtelu voi olla nipin napin järkevää. Emännät Suomessa tekevät puutarhoissaan tuota kanankakalla. (omalleni suosittelen hanskojen käyttöä... siis omalle emännälle)
(lihav. HJ)

Nii … in. Tästä Dennis Averyn artikkelista (joka on muutoinkin mielenkiintoinen, palataan siihen myöhemmin toisaalla) löytyi arvio (vähän laskin eekkereitä ja hehtaareja), että USA:ssa hehtaarilla olisi noin 75 000 maissikasvia. Paljonko niitä on hehtaarilla Afrikassa? Ja kauanko tuollainen käsin lannoitus kasvi kasvilta ajallisesti vie? Jos yhtä kasvia kohti menisi vain sekuntikin, merkitsisi se jo parin kolmen päivän työtä hehtaarilta, eikö? Ja selkä olisi kipeä jo siitä! Muta käytännössä, uskallan arvioida, se vie enemmän kuin sekunnin, jolloin …

***

Terveisiä vain, Matti, emännällesi! Ainakin kalakukkonsa hän oli viljellyt täsmälleen oikein! Valitettavasti kalakukot – jos olen oikein ymmärtänyt – eivät kaiketi juurru Helsingin maaperään, eli tänne niitä ei kannata yrittää istuttaa, joten olemme tässä edelleen riippuvaisia teistä, siellä Savossa …  ;D