Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Yhtenä "mineraalifosforin" ongelmana mainitsi Carlo Leifert tässä luomutilaisuudessa tämän:

Tulosten mukaan kasviperäiset luomutuotteet sisältävät enemmän ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, mutta vähemmän terveydelle haitallista raskasmetallia kadmiumia.
[...]
Mineraalifosforilannoitteet puolestaan sisältävät kadmiumia. Vaikuttaa siltä, että keinolannoitus heikentää ruoan ravintoarvoa, Leifert päätteli.

Nyt kuitenkin jo tässä vanhassa Ruokatiedon (oli silloin tietysti Finnfood) uutisessa vuodelta 1996 ...

Suomi pyrkii pitämään kadmiumlannoitteet yhä kiellettyinä

... kerrotaan, että:

Suomi hioo kadmiumkantaansa työryhmässä, johon on koottu alan asiantuntijoita. Suomi pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että menetelmä, jolla kadmiumia voidaan poistaa lannoitteiden raaka-aineesta fosfaatista, saataisiin EU:n tuella teolliseen käyttöön.

Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.

(lihav. HJ)

Mikähän on tämän poistomenetelmän status tänään? Millä hinnalla kadmium saadaan fosforilannoitteista pois?

[Heikki Jokipii]

Tällainen kalvosarja löytyi tästä kadmium-kysymyksestä (2012, pdf):

Phosphate fertilizers and the Cadmium issue

Siitäkään ei löydy arviota hinnnoista.

Mutta useampi menetelmiä tässä asiassa siis joka tapauksessa on tarjolla. Netistä myös näkyy, että asiaa aktiivisesti tutkitaan.

Lupaavin menetelmä (josta on kyllä variantteja) on esityksen mukaan "co-cristallisation". Täytyy tässä vielä itselleen selvittää, mika se on ... 

***

Tämä luomuväen "mineraalifosforin" kauhistelu ja välttäminen kyllä jotenkin muistuttaa sen nuoren idealistin käytöstä, joka on päättänyt pelastaa maailman pukeutumalla pelkästään käytettyihin vaatteisiin - eikä ollenkaan mieti, mistä niitä käytettyjä vaatteita sinne "divariin" tulee.

[Heikki Jokipii]

Rohkeasti Suomen VTT uskaltaa julistaa:

VTT: Fosforipulaa ei tule

Onko VTT:llä "plakkarissa" nyt joku oma, erityisen hyvä ratkaisu, kehitelmä tähän (lihav. HJ):

VTT:ssä kehitetyn talteenottopuhdistamon avulla jätevedestä voitaisiin ottaa talteen paitsi fosfori, myös hiili ja typpi. Tällaisten puhdistamojen rakentaminen on teknisesti täysin mahdollista, mutta hinta on vielä korkea.

Mutta eikö tämän pitänyt (ks. edellä) olla myös hallinnassa, ja (ainakin) kadmiumin poiston aika halpaa, so. nostavan lopputuotteen hintaa vain 5%:

Etenkin uusien fosforiesiintymien ongelma on, että niiden malmissa on monesti kadmiumia tai uraania, mikä vaikeuttaa niistä saatavan fosforin käyttöä.

Kukahan sen arvion v. 1996 teki? VTT? 

[Heikki Jokipii]

VTT:n sivuilta löytyy tällainen uutinen keväältä, jossa lisätietojen antaja on VL:nkin uutisessa mainittu Mona Arnold:

VTT: Metallit ja mineraalit talteen jätteistä

Siitä ja sen linkeistä löytynee lisätietoa. Tutustutaan ja raportoidaan, jos jotain mullistavaa on keksitty. Ja ollaan kuulolla, mitä tuosta (jo ainakin "kehitetystä") talteenottopuhdistamosta nyt muuta kirjoitetaan.

***

Fosfori oli sitten eilen esillä myös MTV3:n uutisissa:

Suomen lantaongelmaan etsitään ratkaisuja

Onko tavallaan niin, että ongelma on loogisesti vähän sama fosforin osalta sekä jätevedessä että lannassa:

Ongelma on kuitenkin se, että lannan kuljettaminen paikasta toiseen tulee liian kalliiksi.
- Tietenkin pitäisi saada ravinteita vähän konsentroitua eli ravinnepitoisuuksia pitäisi saada nostettua, jolloin kuljetuskustannukset olisivat alhaisempia. Nykyisinhän lannasta suurin osa on vettä ja veden kuskaaminen on todella kallista, selittää Ylivainio.

Se fosfori jätevedessäkin pitää saada "konsentroitua"! Löytyisikö näissä tutkimuksissa mitään "synergiaa"?

[Heikki Jokipii]

Hesari kertoi tänä aamuna tämän:

Miljoonan kanan kanala alkaa suitsia päästöjään Venäjällä

Tästä kanalastahan on täällä ollut jo puhetta. Päästöjen hillinnän osalta löytyy nyt optimismia.

Lanta-altaiden ympärille on tarkoitus rakentaa ojat. Niistä vedet ohjataan selkeytyksen kautta suodattimiin, jotka ottavat talteen kiintoaineen ja fosforin. Bioptec-yhtiön fosforisuodattimet on todettu Ruotsissa tehokkaiksi fosforinkerääjiksi.

Kainaloartikkelissakin optimismi siltä osin jatkuu ...

Pelättyä pienempi uhka Itämerelle

... mutta ei fosforin uudelleen käytön osalta:

Kokonaisratkaisua Venäjän lantaongelmaan ei saada – ravinteiden kierrätys ei toimi Suomessakaan.

Jos lanta-altaat pitävät, lanta on Knuuttilan mukaan parempi pitää altaissa tai suppealla alueella kasassa kuin levittää pelloille, joita ei viljellä.

"Lannan levittäminen viljelemättömälle pellolle lisää oleellisesti huuhtoutumien riskiä, koska ravinteita ei poistu lainkaan sadon mukana", Knuuttila sanoo.

Arkijärkeni mukaan asiassa pitäisi kehittää ratkaisu, jossa lannasta tehtäisiin kevyttä forforilannoitetta, jota sitten kannattaisi kuljettaa kauaskin, sellaisille pelloille, joita viljellään.

Tästähän otimme yhteyttä (ks. edellä 25.10.13) John Nurminen Säätiöön ja Marjukka Porvariin, jotka molemmat mainittiin tuossa Hesarin uutisessa. Nyt voi olla, että myös tähän asiaan on apua noista Bioptec-yhtiön fosforisuodattimista, tästä täytyy ottaa paremmin selvää.

[Heikki Jokipii]

Tämä "vanha asia" ei näytä poistuvan millään otsikoista tai "agendalta" vaan sinne se aina hiipii tai putkahtaa:

Häkämies myi pilkkahinnalla, nyt lannoitteiden hinnat karkaavat käsistä

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoinen tieto (Maaseudun Tulevaisuus):

GTK: Fosforia on muillakin kuin Yaralla

Ja mielenkiintoinen tieto on tämäkin:

EU:n fosforivarat Suomessa
[...]
EU:ssa fosforia tuotetaan vain Suomessa.

Ei ole maamme köyhä tai ainakaan välttämättä siksi jää ...

Maaseudun Tulevaisuudellla on tietysti faktat hallussaan - eikä sen valtaosalle lukijoistaan tätä olisi tarvinnut kertoakaan:

Fosforia ei voi korvata maatiloilla muilla aineilla.

Eikä siis mitään haihattelua siitä, miten asian voisi täysin hoitaa (luomu)kierrätyksellä!

[Heikki Jokipii]

Juha Nurminen (John Nurmisen säätiö) kertoi tänään HS:n Vieraskynä-artikkelissaan, että tässä kipsiniksissä olisi edetty, eli fosfori saataisiin sillä pysymään pellossa paremmin, mutta kuitenkin siis viljelykasveille hyvin saatavana:

Peltojen kipsikäsittely pelastaisi Saaristomeren

Saaristomerelle on kuitenkin virinnyt uusi toivo. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) asiantuntijat ovat vuosien kokeilujen jälkeen vahvistaneet, että uusi mullistava keino, peltojen kipsikäsittely, voi leikata maatalouden päästöjä merkittävästi etenkin eteläisessä Suomessa.

Kipsin peltolevityksellä Suomi voisi toteuttaa melkein puolet Itämeren suojelukomission Suomelle asettamasta 330 fosforitonnin päästövähennystavoitteesta.

Kipsiä on runsaasti saatavilla, ja näin se suurinpiirtein toimisi:

Kipsi on helppo levittää syyskynnön aikana kalkituskalustolla. Kipsi liukenee maanesteeseen eikä siis koveta maata. Menetelmä perustuu maan mururakenteen paranemiseen eikä vähennä satomääriä, kun kasvit voivat hyödyntää peltoihin pidättyvän fosforin.

Eikä menetelmä ole hinnalla pilattu:

Etelä-Suomen tarkoitukseen soveltuvien peltojen kipsikäsittely, jolla saataisiin aikaan noin 150 fosforitonnin vähennys, maksaisi 55 miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan kipsi vaikuttaa peltomaassa vähintään viisi vuotta, joten operaatio maksaisi vain 11 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on pieni verrattaessa esimerkiksi maatalouden ympäristötukeen, jota maksetaan runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Suuren luokan pilottihanketta valmistellaan.

Noin siis Juha Nurminen. Itselleni tuli mieleen - tämä on nyt ihan spekulaatiota - että onkohan tuolla menetelmällä "synergiaa" suorakylvön kanssa? Nythän suorakylvön epäilijät ovat tuoneet esiin, että tietyssä vaiheessa siinä menetelmässä ongelmana Suomessa on liukoinen fosfori (vaikka se toisessa vaiheessa onkin hyvä menetelmä fosforinkin pitämiseen maassa). Tuossa Nurmisen artikkelissa mainittiin, että "kipsin on todettu [...] pienentävän liuenneen fosforin päästöjä 30 prosenttia". Tosin tuossa puhuttiin, että levitys tapahtuisi "syyskynnön" aikana, mutta varmaankin kipsin levittämiseen olisi suorakylvössäkin konstinsa. Tai sitten ei ole, eikä ko. synergiaa ole?

[Heikki Jokipii]

Hesarin mielipidepalstalla tänään Raimo Laakia puhui fosforin kierrättämisen tärkeydestä, ja mainitsi, että joka kierroksella häviää ruoan muodossa "useita kymmeniä prosentteja" tästä kierrosta, ruoan viljelyn kannalta, koska se parhaassakin tapauksessa aivan valtaosin menee maisemoinnin käyttöön. Siitä tuli mieleen, että onko meillä tästä poistuvasta osuudesta ihan tieteellistä arviota?

[Heikki Jokipii]

Tässä ESS:n uutisessa ei varsinaisesti ole uutta, mutta osoittaa ehkä, että tämä idea on "kuuma":

Kipsi voi vähentää fosforin valumista pellolta mereen

Vaikka se ei olisi ratkaisu kaikkialle - miksi tässä asiassa sellaista yleispätevää ratkaisua edes tarvittaisiin? Tai tarvittaisiin tietysti, mutta jos - edes väliaikaisesti - näin voitaisiin edetä, edes osittain, niin niin kai pitäisi tehdä?

Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi sitä ei voi kuitenkaan levittää järvien ympäröimille pelloille. Sen sijaan meressä on luontaisesti sulfaattia.

Kipsin käyttö fosforin sitomiseen sopii erityisesti savipelloille Saaristomeren rannikolla, missä kuormitus on peräisin pääosin Suomen maatalouden päästöistä.

[Heikki Jokipii]

Tämä asia odottaa edelleen ratkaisuaan, kertoo YLE:

Karjanlanta on arvotavaraa – ravinteet halutaan kiertoon eikä polttoon

Eli lantaa ja siinä olevaa fosforia olisi viljelyskasvien kannalta yhteensä ihan passeli määrä, mutta se on väärissä paikoissa.

Tästä hankeesta ...

Pohjanmaalla on vireillä lantatehdashanke. Siellä olisi tarkoitus muuttaa lantaa helpommin kuljetettavaan muotoon ja etsiä uusia käyttötapoja. Viljelijöiden on nykyään helpompi käyttää lannoitetehtaiden teollisia tuotteita kuin palata aiemmin tuttuun lannanlevitykseen.

... haluaisi kuulla enemmän, mutta tarkemmin yksilöiviä tietoja ei tuossa uutisessa ollut, enkä "kuukkelillakaan" löytänyt lisää.

Hevosten lanta tuli myös esiin:

Hänen mukaansa lantaa voisi polttaa, mutta Luken Tarja Haaranen on tätä vastaan. Kiertotaloudessa halutaan myös lannan typpi talteen, joka poltettaessa haihtuu taivaan tuuliin. Lannan poltto on mahdollista erikoislaitoksissa, mutta esimerkiksi Vantaan uudelle jätteenpolttolaitokselle ei oteta hevosenlantaa vastaan. Uudessa hallitusohjelmassa haluttaisiin kuitenkin mahdollistaa hevosen lannan polttaminen ja aiheesta on tehty aiemmin jo eduskuntakysely.

Ilmeisesti tuossa polttamisessa on EU:n (ja Luken Haarasen) näkökulmasta ongelmana juuri tuo ravinteiden tuhlautuminen (tavanomaisessa) polttoprosessissa. Mutta katsotaan, mitä uusi hallitus tässä keksii.

Hevosia on Suomessa n. 75 000, joten niiden lantaongelmakin on kertaluokkaa pienempi kuin lehmillä (n. 900 000) tai sioilla (n. 1,2 miljoonaa). Mutta ongelma saattaa olla kasvamaan päin:

Hevosten määrä kasvaa huimasti – alan osaajista puutetta

Lisääntyvä harrastajamäärä kasvattaa myös hevosten määrää. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus arvioi hevosmäärän kasvavan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 75 000:sta noin 130 000 hevoseen.

Kun käytännössä kaikki hevoset ovat harrastuskäytössä, luultavasti sitten ne ja niiden lantakin ovat ravinnekierron kannalta usein väärässä paikassa, so. esim. taajamien lähellä (kuten vaikka ylemmässä uutisessa mainitun ratsastustallin hevoset Vantaalla).

[Heikki Jokipii]

Tästä keksinnöstä oli Iltalehdessä tänään innostunut, lähes haltioitunut kuvaus:

Pee-powered toilet designed to keep refugees safe

Iltalehden jutussa ko. keksinnön soveltamisalue oli kuvattu tuota laajemmaksi, melkeinpä ratkaisuna koko kehitysmaiden energiaongelmaan.

En vielä voi sanoa tuntevani ko. keksintöä, mutta en olisi niin kauhean innostunut, jos on noin, mitä tuossa linkatussa artikkelissa, sen ingressissä sanotaan:

Microbial fuel cells turn nutrients in urine into electricity

[Heikki Jokipii]

Wikipediassa oli fosforista lauseet:

"Keinolannoitteisiin käytetty fosfori on kaivannainen, joka uutisen mukaan loppuu noin 50 vuodessa[3]. Luomutuotannossa käytetään kierrätettyä fosforia."

Lisäsin perään lauseen:

Koska luomuviljelyn kierrätys kuitenkin nojaa tavanomaisen viljelyn ravinnepanoksiin erityisesti fosforin osalta, sekään ei ole tältä riskiltä turvassa eikä siis asiassa mikään vaihtoehto.

Ainakin vielä se on siellä saanut olla. Yritän vielä lisätä lähdeviitteen siihen tiettyyn ranskalaistutkimukseen, eli tähän:

To what extent does organic farming rely on nutrient inflows from conventional farming?

[Heikki Jokipii]

Joku suomalainen Wikipedian päivittäjä haluaa kuitenkin ylläpitää käsitystä tästä luomuviljelyn ikiliikkujasta:

On arvioitu, että tunnetut fosforivarannot loppuvat n. 50 vuodessa (lähde?). Se merkitsisi nykyiselle tehomaataloudelle katastrofia ja ruoan tuotannon puolittumista. Kaivannaisen fosforin loppuminen tarkoittaisi mm. paluuta peltojen lannoittamiseen eläinten lannalla.

Riittävyysarvoiden isosta haarukasta oli jo ollut artikkelissa puhetta, mutta niin vaan taas siinä esitetään tuo 50 vuotta. Ja vain tehomaatalous kärsisi, luomu jatkaisi loputtomiin eläintensä lannalla (vaikkei tuossa luomuviljelyä nimeltä mainittukaan).

Luodaan myös virheellinen kuva siitä, että tavanomainen maatalous ei nyt käyttäisi eläinten lantaa, siihen täytyisi muka "palata".

Jos fosfori todellakin loppuu, ei se muuten merkitse "ruoan tuotannon puolittumista", se merkitsee ruoan tuotannon loppumista, ihmiskunnan tuhoa.

Miten tuon kaiken nyt korjaisi, paitsi poistamalla nuo lauseet?

[Heikki Jokipii]

Joku oli sinne (eilen?) ihan viimeiseksi lisännyt nämä kaksi lausetta:

Myös ihmisten jätöksistä fosfori voidaan nykyisin hyvin tehokkaasti eristää ja rakeistaa lannoitteeksi. Tämä onnistuu pian esimerkiksi Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolla.

Niinpä. Josta olemme täälläkin jo puhuneet.

Ja sen lisäksihän on jo lupaavia yrityksiä (tai ainakin "konsepteja") siinäkin, että fosfori saataisiin napattua jopa vesistöistä, joihin sitä on (maataloudesta ym.) tarkoittamatta päässyt, ks. edellä.

Tuosta suomenkielisen Wikipedian fosforiartikkelista on ilmeisesti menossa jonkinlainen "taistelu" ...