Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Tämä porukka ...

MSU prof helps devise method of removing phosphorous from wastewater

... kertoo käyttävänsä fosforin erottamiseen vedestä nanoteknologiaa.

Ja optimistisia ovat. Uskovat, että heidän metodillaan voidaan tuottaa fosforilannoitteita halvemmalla kuin fosfaattikivestä!

Ja valmista - so. asia tuotannossa, "kaupallistettu" - kahdessa vuodessa!

Tämä olisi - jos totta ja toteutuu - mitä lohduttavin visio.

Mutta varmaankaan tätä nanoteknologialla tehtyä lannoitetta ei voida käyttää luomuviljelyssä, sitäkään, vrt. tämä uutisemme.

Ja varmaan EU keksii jonkun syyn asian kieltämiselle Euroopassa, vrt. toinen, uudempi uutisemme. 

[Heikki Jokipii]

Kansanedustaja Anne Kalmari mainitsee mielipidekirjoituksessaan HS;ssa 17.4.13 ”Ympäristötuki on muuttanut viljelykäytäntöjä” fosforin osalta tämän:

”On hy­vä, et­tä jä­te­ve­den kä­sit­te­lys­sä saa­daan tal­teen val­ta­osa fos­fo­ris­ta, mut­ta fos­fo­ri ei hä­viä pois­ta­mi­sen jäl­keen mi­hin­kään. Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuot­ta­mal­la fos­fo­ri­mää­räl­lä lan­noit­tai­si ko­ko Uu­den­maan pel­lot.”

(lihav. HJ)

Kun Kalmari on myös luomun puolestapuhuja *), ja Pro Luomun toiminnassakin jotenkin mukana, niin tässäpä hänelle oivallinen tehtävä:

hän voisi yrittää saada luomusäännöksiä muutetuksi niin, että luomussakin olisi mahdollista käyttää pääkaupunkiseudulla jätevedestä erotettua fosforia. Vaikka sillä perusteella, että luomusta syödään erittäin suuri osa juuri pääkaupunkiseudulla.

Toivotonhan tämä yritys olisi, luomusäännöksissä ei Suomessa voi muuttaa mitään, mitä ei ennen joku ”vanhimpien neuvosto” IFOAM:issa, kansanvälisessä luomuliitossa, ole hyväksynyt, ja ”ex cathedra” sallituksi julistanut. Mutta yritys siihen suuntaan voisi olla opettavainen.


__________________

*) Ks. vaikka tänne - vaikka siinä ei luomu ole ihan pääosassa, on kuitenkin tuo luomutyyliin määritellty "puhtaus". Olen laittanut blogiin kysymyksen, joka ilmestynee aikanaan.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisaalla Matti Pekkarinen kyllä väitti, että tämä ei olisi mahdollista, mutta Pro Luomu on kyllä nyt ilmeisesti keksinyt  fosforia tuottavan eläimen (lehmän):

Hyvää huomiselle (Luomun juuret)

Luomu säästää niukkoja luonnonvaroja
[…]
Keinolannoitteiden fosfori louhitaan kallioperän fosfaatista, jonka varannot riittävät arviolta 40�"80 vuodeksi.
[…]
Luomukasvien tarvitsema fosfori saadaan lannoittamalla luomupeltoja karjanlannalla. Eläimet tuottavat lantaa, joka tapauksessa, joten sen ravinteiden tehokas kierrättäminen kasvien käyttöön on sekä viljelijän että luonnon etu.
[…]
Fosfori- ja öljyvarojen hupeneminen nostaa niiden hintoja ja vaikuttaa näin ratkaisevasti siihen miten maataloutta harjoitetaan.

Tämä kansainvälisen tason uutinen ilmestyi hyvin poikkeuksellisesti - asian sensaatiomaisuuteen nähden - vain heidän uusilla kampanjasivuillaan.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus ottaa pääkirjoituksessaan tänään oikeastaan kantaa erääseen toiseen yritysmyyntisuunnitelmaan ...

Pro Koskenkorvaa tarvitaan jälleen

... mutta esille tulee:

GrowHow listattiin pörssiin ja valtio jäi suurimmaksi omistajaksi. Kotimaiset suuret omistajat myivät kuitenkin pian omistuksensa, ja myös valtio myi oman osuutensa norjalaiselle Yaralle.

Sille, miksi näin kävi, ei ole saatu vieläkään kunnollista selvitystä.

Joidenkin arvioiden mukaan GrowHow´n myynti oli Suomen yrityshistorian suurin töppäys, jossa myytiin 30 miljardin omaisuus runsaalla 200 miljoonalla eurolla. Kaupassa myytiin ruuan tuotannossa strategisesti erittäin tärkeät fosforiraaka-aineet.

Kauppa jätti varjoonsa jopa Soneran runsaan neljän miljardin euron UMTS-kaupat Saksassa, Soneran myynnin Telialle sekä Stora Enson miljardeja maksaneet seikkailut Amerikassa.

[Matti Pekkarinen]

"Luomukasvien tarvitsema fosfori saadaan lannoittamalla luomupeltoja karjanlannalla. Eläimet tuottavat lantaa, joka tapauksessa, joten sen ravinteiden tehokas kierrättäminen kasvien käyttöön on sekä viljelijän että luonnon etu."

Tuossa on mainio esimerkki taas siitä, että luomu keksii tuttuja asioita taas ja taas uudelleen. Tosiasiassa kaikki karjanlanta Suomessa on koko ajan laitettu peltoon. Ja yleensä muuallakin. Afrikassa siitä saatetaan rakentaa taloja tai käyttää polttoaineena.

Luomu käyttää lannankin tehottomasti: kompostoi, jolloin menetetään ravinteista noin puolet, varsinkin typestä.
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm

[Heikki Jokipii]

Yhdyskuntaliete arveluttaa viljelijöitä ja kuluttajia

... kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus, ja jatkaa:

Ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan nykyiset puhdistusmenetelmät eivät riitä takaamaan ruuan ja maan puhtautta, ja lopulta yksin viljelijä on vastuussa riskeistä. Huolena eivät enää ole niinkään raskasmetallit kuin lääkejäämät ja muut kemikaalit.

Minusta on jo olemassa menetelmiä, joista noista haitallisista aineista ei ole huolta, mutta saadaan kuitenkin ravinteet talteen.

Lisää klo 15: "Paperilehdessä"  - joka nyt on tämän kesän ajan MT:ssä kaikkien luettavissa - kerrottaan lisää näin:

Suomalaiset eivät halua yhdyskuntalietettä ruokapelloille

Karjanlanta on kuluttajien mielestä paras lannoite.
Sen sijaan yhdyskuntalietettä ei pidetä nykyisellään turvallisena.
MTK ja viljelijöiden enemmistö ovat siitä samaa mieltä.
Ruokamultaan ei haluta lääkejäämiä.

Kaksi kolmasosaa viljelijöistä ei hyväksyisi pelloilleen yhdyskuntalietettä, vaikka se olisi sallittua.

Eikä se olisi kuluttajienkaan mieleen. Heistä yli puolet epäilee, ettei yhdyskuntalietteen käyttö ruuan tuotannossa ole turvallista.

Viljelijät ja kuluttajat kertoivat mielipiteensä kyselyissä, jotka Gallup Elintarviketieto teki Maaseudun Tulevaisuudelle.

Mutta ko. uutisessa mainitut vaihtoehdot ovat nämä:

Nykyisellään yhdyskuntalietteen käyttö sellaisenaan on kielletty. Siitä voidaan kuitenkin valmistaa lannoitetuotteita polttamalla tai mädättämällä biokaasulaitoksessa tai kompostissa.

Niinpä:

MTK ei suosittele edes yhdyskuntalietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttöä.

Vielä on mainittu tämä:

Turvallisesti lannoitetta saadaan vain tuhkaksi polttamalla. Se on kuitenkin kallista, ja talteen saadaan vain fosfori mutta ei typpeä.

Mutta nyt on olemassa kemiallinen erottelu. Jos olen oikein ymmärtänyt, Helsingin kaupunki (ks. edellä) tekee jätevesistään lannoitteita niin, eikä kompostoi, mädätä tai polta.

[Jarrumies]

VATTin tutkija ehdottaa lannoitteille lisäveroja.

Maatalouden ravinnekuorman rankka vähentäminen vaatii ympäristötuen remonttia
4.10.2013
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/maatalouden-ravinnekuorman-rankka-vahentaminen-vaatii-ymparistotuen-remonttia

”Maatalouden ravinnekuorman huomattava vähentäminen vaatisi ympäristötuen kohdentamista vain konkreettisiin  ympäristönsuojelutoimiin, joiden toteutumista viranomaisten on helppo seurata”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava ekonomisti Marita Laukkanen sanoo.

Lannoitteille asetettava vero olisi ympäristötuen lannoitusrajoitteita tehokkaampi keino hillitä lannoitteiden käyttöä. Vero koskisi kaikkia viljelijöitä. Se auttaisi myös saamaan eläintilojen lannan sisältämät ravinteet kiertoon”, Laukkanen sanoo.

Laukkasen ja Naugesin mallilaskelmien mukaan 19 prosentin vero lannoitteille laskisi viljatilojen ravinnekuormaa saman verran kuin nykyinen ympäristötukijärjestelmä. Jos vähintään kolmen metrin levyiset suojakaistat rantapelloilla tehtäisiin pakollisiksi kaikille tiloille, jo 8 prosentin vero tuottaisi saman päästövähennyksen.

Jos lannoitteiden hinta nousisi, myös eläintilojen lannan käyttämisestä lannoitteeksi kasvintuotantoon tulisi nykyistä kannattavampaa. Näin lannan sisältämiä ravinteita saataisiin kiertoon sinne, missä niitä tarvitaan.

Lisätietoja
Marita Laukkanen, johtava ekonomisti, VATT
puh. 040 304 5533
marita.laukkanen@vatt.fi

Julkaisu
Laukkanen, Marita: Vihertyvä maatalouspolitiikka vesiensuojelun välineenä: tuottaako maatalouden ympäristötuki tulosta? Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2013. Sivut 311-323.

Jääkö karjanlantaa nykyään muka käyttämättä, eikö se kaikki jo nyt levitetä pelloille (sekä luomupelloille että tavanomaisílle)?

Voitaisiinko karjanlantaa käsitellä niin, että fosfori saataisiin tehokkaammin käyttöön?

Entä luomulannoitteiden (http://www.yara.fi/fertilizer/products/organic_fertilizer/index.aspx) verotus? Niissähän fosforia menee hukkaan (ks. keskustelu yllä). Eikö luomufosforilannoitteille  (apatiitti ja bioapatiitti) pitäisi vasta kova vero laittaakin tai peräti niiden (jalostamaton) käyttö kieltää?

Kommentteja?

[Heikki Jokipii]

Kansanedustaja Anne Kalmari esitti tänään HS:ssä todella tarkastelun arvoisen teorian (tai havainnon):

hän viittasi siihen, miten suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, otetaan jätevedestä fosfori talteen, jopa 95-prosenttisesti.

Sitten kuitenkin talteenotetut ravinteet käytetään pääosin hyväksi kaupungin omassa viherrakentamisessa. Ja ilmeisen suruttomasti, fosforitasoilla, jotka maataloudessa eivät enää ole sallittuja. Moottoritieluiskia, tekokukkuloita, meluvalleja. Kalmari kertoo itse ottaneensa näytteen tienpengasta, ja tutkituttaneensa sen ravinnepitoisuudet, "järkyttävin" tuloksin.

Näin kaupungin fosforin "pistekuormituksesta" on päästy eroon, mutta se onkin muuttunut hajakuormitukseksi. Lopputuloksena Helsingin ja Turun edustoilla rehevöityminen on edelleen kaikkein pahinta. Vaikka tavallaan "kaikki on tehty" ...

Kalmari totesi, että Helsingin fosfori riittäisi koko Uudenmaan maatalouden tarpeisiin. Hän ei tuonut esille sitä, miten tuo fosfori sinne pelloile saataisiin.

[Heikki Jokipii]

Lähetin tällaisen kirjeen:
_________________________

Marjukka Porvari
John Nurminen Säätiö


Otan yhteyttä vailla konkreettista ehdotusta kiinnittääkseni huomiotanne - kun Itämeren kohtalo on meidän asiamme myös - tähän Science Daily palstalla olleeseen tiedeuutiseen:

Agricultural Phosphorus Recovery

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/10/131009100116.htm

Käsittääkseni säätiönne on ollut tukemassa erilaisia Venäjän hankkeita, tässä fosforin vähentämispyrkimyksessä, mm. Pietarissa.

Jos tuo keksintö / konsepti on toimiva, se minusta voisi olla avuksi Leningradin alueen kana- ja sikatalouden suurien ongelmallisten lantamäärien käsittelyssä.


Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry.
http://tuottavamaa.org/


PS. Asia on varmasti monimutkainen, enkä tiedä siitä enkä edes teidän toiminnastanne asian tiimoilla tarpeeksi. Olisin tässä pyytänyt kuitenkin sellaista lyhyttä "kuittausta", että olette saaneet tämän viestin, ja "mietitte" asiaa tms.

_________________________

Sain vastauksen:
_________________________

Hei Heikki,

kiitos yhteydenotostasi! Seuraamme kyllä säätiöllä aktiivisesti kehitystä ravinteiden ja erityisesti fosforin kierrätykseen liittyen. On todellakin avainkysymys planeetan kannalta, ettei niukaksi luonnonvaraksi tulevaisuudessa muodostuvaa fosforia tuhlata.

Leningradin alueen eläintiloille ollaan ehdotettu monenlaisia teknologioita, jotta lannassa olevat ravinteet saataisiin takaisin kiertoon eivätkä ne päätyisi vesistöihin. Toistaiseksi kaikkiin teknologioihin on sisältynyt niin suuria investointi- ja käyttökustannuksia tai toiminnallisia riskejä, että alueen eläintilat eivät ole olleet halukkaita ottamaan niitä käyttöön. Myöskään lopputuotteille ei ole Venäjällä ollut markkinoita tilanteessa, jossa valtio subventoi mineraalilannoitteiden käyttöä.  Esteeksi käytölle ovat tähän asti muodostuneet myös logistiikkakustannukset Keski-Venäjälle, jossa Venäjän pellot sijaitsevat.

Esittämäsi teknologia on tutun kuuloinen myös jätevesipuolelta, ja vaikuttaa varsin hyvältä. Välitän siitä tietoa eteenpäin oblastin eläinlannan kanssa työskenteleville tahoille. Suurimpana pullonkaulana tällaisten uusien teknologioiden käytössä on useimmiten kaupallistaminen ja markkinoille saaminen. Odotan siis innolla, koska tästä teknologiasta saadaan ensimmäinen kaupallinen sovellus, jota voi alkaa tarjoamaan oblastin eläintilojen omistajille.


Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa,

Marjukka Porvari

[Heikki Jokipii]

Fosforin kierrätysasiassa on optimismiin syytä. Kehitetään koko ajan uusia menetelmiä, ja nitä otetaan jo käyttöön:

Europe's First Phosphorous Recycling Facility Announced in UK 

Tässä esitellään vähän takemmin tuon Crystal Green -menetelmän teknologiaa. Tässä vähän kaupallisempaa tiedotusta asiasta. jossa väitetään, että kehitetty lannoite ei olisi niin taipuvainen "karkaamaan" pellolta. Mielenkiintoinen juttu, kaiken kaikkiaan.

Uutinen tosin korostaa liikaa asian ainutlaatuisuutta ja ensimmäisyyttä: toimeliaisuutta on jo eri puolilla Eurooppaa, Suomessakin, vaikkakin muilla menetelmillä.

Uutisessa on myös eräs outo yksityiskohta: tästä fosforiasiasta yleensa haastatellaan siinä lordi Peter Melchettiä, johtajaa Soil Associationista - eli paikallisesta Luomuliitosta! Miksi häntä, kun minun järkeni mukaan tätä kyseistä keksintöä (eli sillä tuotettuja lannoiteita) ei saisi kuitenkaan käyttää luomuviljelyssä?

[Heikki Jokipii]

Ilta-Sanomien joulunumerossa oli varsin merkillinen koko aukeaman juttu Soklin kaivoksen avaamisesta, joka oli tehty Joulupukin haastattelun muotoon, ilmeisesti siitä ideasta lähtien, että Soklin kaivos sijaitsee Korvatunturin lähellä (juttua en löytänyt netistä). Vaikka "haastattelussa" Joulupukki esittääkin mielipiteitä tyyliin "toisaalta - toisaalta", hän silti myös lietsoo epäluuloa koko hanketta kohtaan, ja "maistelee" myös sitä mahdollisuutta, että fosfori jätettäisiin sinne maan poveen.

Tätähän ei tietysti "oikea joulupukki" - jonka viimeistään tonttujen laajamittaisen tiedustelutoiminnan ansiosta voimme kuvitella kaikkitietäväksi - tekisi, vaan asettuisi ehdottomasti Soklin avaamisen kannalle, jotta sitäkin kautta maailman kiltit (ja tuhmatkin) lapset saisivat varmasti joulupuuronsa (tuhmat ehkä hetken nurkassa seisottuaan). Tietysti Joulupukkikin voi toivoa, että kaivoshanke toteutetaan niin, että siitä on mahdollisimman vähän Lapin luonnolle haittaa.

Sinänsä jutussa oli sekin outo piirre, että asiassa kovasti korostettiin hankkeen norjalaisuutta (aukeaman kulmassa mm. Norjan lippu). Vaikka mekin olemme tätä myyntiä Yaralle paljonkin kritisoineet, sanoisin, että nyt "on myöhäistä rypistää". Nyt norjalaisuus on hankkeen arvioinnin kannalta täysin epärelevantti asia.

Luomua ei Joulupukki sentään tuonut esille (eikä siis myöskään sitä aika "tiukassa" olevaa virheellistä käsitystä, että luomu ei olisi lainkaan  riippuvainen maailman niukkenevista fosforivaroista, ainoastaan tehoviljely).

[Heikki Jokipii]

Saksalaiset ilmoittavat myös keksineensä menetelmän (menetelmiä?) fosforin talteen ottoon ja kierrätykseen. Asiaa siis esitellään parin viikon päästä Hannoverin messuilla.

Uutisessa toki ja nimenomaan kerrotaan, miksi tämä tutkimus ja tuotekehittely on tarpeen. Mutta toisaalta tuodaan esille, että varsinaiseen paniikkiin eli hätäilyyn asiassa ei ole aihetta: fosforia arvioidaan ihmiskunnalle nyt riittävän 250 vuotta.

[Heikki Jokipii]

Tuolla jo sanoinkin, että tähän Sirpa Pietikäisen sekoiluun on taidettu tiiviisti koota luomuviljelyä koskevat väärinkäsitykset.

Tässä on fosforia koskeva (lihav. HJ):

Luomutuotanto tarjoaa tulevaisuudessa hiilineutraalin tuotantomuodon, lisää typen eikä kuluta forsforin luonnossa esiintyvää määrää, ja vähentää lannoitteiden vesiä rehevöittävää haittavaikutusta. Lannoitus hoituu tehokkaasti maankäytön sekä lajikekierron avulla. Luonnossa esiintyvät typpi- ja fosforimäärät niukentuvat jatkuvasti, mikä nostaa entisestään maatalouden kustannuksia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia ja tekee luomutuotannosta aiempaa tärkeämmän tuotantomuodon.

En voi tuota juuri muuten tulkita kuin että Pietikäinen kuvittelee myös fosforia saatavan "lajikekierrolla" eli kuvittelee, että on myös fosforia sitovia kasveja.

Ja/tai hän kuvittelee, että luomussa kiertää ihan kaikki, eikä mitään pakene pellolta? Tai kuvitteleeko hän peräti, ettei luomuviljelyssä tarvita fosforia?

Luonnossa esiintyvät typpi- ja fosforimäärät niukentuvat [...]

(lihav. HJ)

Pitänee siis yrittää olla tarkkana sen typen kanssa, jota ilmakehässä on vain vaivaiset 78% ... 

[Heikki Jokipii]

Muuten aika hyvässä Wikipedia-artikkelissa "Luomutuote" oli tällainen lause (lihavointi HJ) tällaisessa yhteydessä:

Luomutuotanto etsii ratkaisuja maatalouden ongelmakohtiin. Koska keinolannoitteiden valmistukseen kuluu paljon fossiilisia polttoaineita, luomutuotanto käyttää mm. typensitojakasvien ilmasta sitomaa typpeä ja eloperäisiä lannoitteita. Keinolannoitteissa käytetty fosfori tulee kaivannaisena loppumaan maapallolta noin 50 vuodessa, joten uusia ratkaisuja lannoittamiseen on etsittävä.

Mitä tuo virke tuossa tekee, koska luomusta ei asiaan ole pelastusta? Ellei sitten usko luomun ja fosforin osalta jotain sellaista, johon esim. Pietikäinen (ks. edellä) näyttää uskovan? Olisiin sen virkkeen oikeastaan halunnut poistaa, mutta sitten päädyin siihen, että lisään perään tämän:

Luomutuotannosta ei tässä asiassa ole kuitenkaan apua, koska uudet tehokkaat keinot fosforin kierrättämiseksi käyttävät kemiallisia menetelmiä, ja syntyvät kierrätyslannoitteet ovat siten automaattisesti luomusääntöjen kieltämiä.

PS. Siitä, että onko ylipäänsä se tapahtuva "50 vuodessa", on jo keskustelua edellä.

[Heikki Jokipii]

Tässä Carlo Leifertin argumentissa luomun puolesta fosforin kautta (tässä tilaisuudessa, oletettavasti Marja-Riitta Kottilan mukaan) ...

�" Ilman fosforilannoitusta tavanomaisessa tuotannossa saatavat sadot jäävät alle puoleen nykyisistä. Tulevaisuudessa mineraalilannoitteet on korvattava kierrättämällä eri lähteistä tuleva biojäte lannoitteeksi, ja typpilannoitteet on korvattava kasvattamalla pelloilla typensitojakasveja, hän huomautti.

... on vähintään kolme vikaa:

1. Luomusadot jäävät jo nyt "alle puoleen nykyisestä" tavanomaisesta tuotannosta
2. Mistä hän kuvittelee löytyvän fosforia luomupelloille, jos nykyinen "loisiminen" loppuu? (Kyseisen ranskalaistutkimuksen mukaan 73 prosenttia!)
3. Luomu ei ole erityisen ansiokas tässä fosforin kierrättämisessäkään kuten olemme jo v. 2009 painokkaasti todenneet.