Tuottava Maa Turvattu Luonto

... veronmaksajille, ja kuluttajillekin. Eli Suomelle. Avaan tästä näin oman aiheensa.

Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg5216#msg5216) jo aloittelimme, mm. Savon Sanomien tiedolla, että ...

QuoteSeitsemän vuoden aikana luomu on saamassa 326 miljoonan euron tuen.

Mutta siinä ei ole suinkaan kaikki asian kustannukset. Eli nyt tavoitellaan kokonaisarviota.

Eräitä arvioita lisäkustannuksista, joita syntyisi 50% tavoitteen kohdalla, arvioimmekin jo Kauko Koikkalaisen raportin ilmestyttyä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg2691#msg2691). Mutta mitkä olisivat siis 20% tavoitteen vastaavat kustannukset?

PS. Tämä artikkelimme (http://tuottavamaa.org/artikkelit/jokipii/luomumatematiikkaa.php) on jo vanha (niinkuin siinä kritisoitu selvityskin), mutta sitäkin voi käyttää, jos sillä käyttöä on. Siinä on kuitenkin tuotu esille erilaisia kustannuksia.

Tässä keskustelussa on luonnollisesti myös soveliasta keskustella siitä, kuten Luomulakko (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/03/luomulle-326-miljoonan-tukipotti.html), että mitä muuta mahdollisesti asiaan suunnatulla rahamäärällä olisi saatavissa:

QuoteTietenkin voisi kysyä, että montako vanhusta hoidettaisiin kotona tuolla rahalla, tai montako lastentarhanopettajaa saisi lisää päiväkoteihin, jotta ryhmäkokoja voitaisiin pienentää, mutta päivän trendi on nyt tämä, että meidän pitää koettaa väkisin nostaa luomun suosiota hyvin isolla rahalla, kun se ei muuten onnistu.

Ja siitä, mitä ylipäänsä tällä sijoituksella kuvitellaan saavutettavan.

Ottaen vielä huomioon, että sijoitus ei jää tuohon 326 miljoonaan, vaan on todellakin paljon enemmän.

Tietysti vielä tässä vaiheessa: jos se suunnitelma toteutetaan.

Eli tässä tarvittaisiin luomuviljelyalalle annettu kokonaistuki - jota sitten verrattaisiin ... niin mihin? Minusta järkevä vertailukohta olisi tuotettu ruokamaarä.

Jos maataloustuen yleisperustelu on siinä huoltovarmuudessa.

Yllättävää kautta olemme nyt saaneet otsikon asiasta arvion, Kymen Sanomien uutisesta, jonka pääaiheena oli MMM:n luomukampanja:

Ministeriö lyö rumpua luomusta (http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/05/15/Ministeri%C3%B6%20ly%C3%B6%20rumpua%20luomusta/2015519042922/4)

QuoteValmisteilla oleva EU-lainsäädäntö tavoittelee luomun osuudeksi viidennestä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ohjelmakaudelle 2014�"2020 on varattu luomun tuotantotukeen 3,3 miljardia euroa.

Tuo 3,3 miljardia jaettuna 7 vuodella on 471 miljoonaa, eli siinä on (ilmeisesti) luomun vuosittainen kustannus valtiolle.

Paljonko se on maataloustuen kokonaisuudesta? Maataloustuesta meillä on Kalevasssa tällainen tuore artikkeli:

Maataloustuki kasvanut työttömyystukea suuremmaksi (http://www.kaleva.fi/juttutupa/politiikka/maataloustuki-kasvanut-tyottomyystukea-suuremmaksi/3174707)

Siinä siis esitetään koko maataloustuen määräksi vuodessa joko 2,6 tai yli 3 miljardia.

Mutta erityisesti luomun osalta on kyllä esitettävä pikkulapsen kysymys kioskilla: "Mitä tällä rahalla saa?"

PS. Pienen pieni mahdollisuus asiassa vielä on, että tuossa olisi kyseessä toimittajan pilkku- ym. virhe, hän olisikin saanut tiedon tuosta 326 miljoonan erityistuesta (ks. edellä), ja "pyöristänyt" sen 3,3 miljardiksi?

Virhe tuon täytyy olla. Jos olisi totta, niin tuohan olisi tosi suuri uutinen ja muutos olemassaolevaan ohjelmaan.

Vuosien 2014-2020 ohjelma on jo meneillään eikä missään ole tietoa, että sitä nyt olisi kesken kauden 10-kertaistettu. Maa- ja metsätalousministeriön virallisessakin blogissa kerrotaan:
http://verso-blogi.blogspot.fi/2014_05_01_archive.html

QuoteManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014�"2020 linjaa maatalouden harjoittamisen perusedellytykset maassamme lähivuosiksi. Luomutuotannon edistämiseen on ohjelmassa varattu noin 50 miljoonaa euroa per vuosi; valtaosa tästä summasta käytetään luomutilojen suoriin tukiin.

Sama noin 50 miljoonaa euroa vuosittain esiintyy muissakin luotettavan tuntuisissa lähteissä. Missään muualla kuin ko. toimittajan kirjoituksessa ei 10-kertaisia lukuja esiinny.

Etsiessäni uutta tietoa asiasta noin puoli tuntia tarttui haaviin aikamoinen saalis (19 sivua):

Luomuviljaketjun kehitysnäkymät vuonna 2015
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/markkinatietoa/luomumarkkinat/Luomuviljaketjun-kehitysnkymt-2015_VYR_finalB.pdf

Tuossa paljon mielenkiintoista tietoa. Lukekaapa tarkkaan ja kommentoikaa.

Esimerkiksi sivun 12 pylväskuvio kertoo kiloissa (ei euroissa) luomun myynnistä:

Eräiden luomuviljatuoteryhmien myynti (1000 kg) suurimmissa vähittäiskaupan
ketjuissa vuosina 2012, 2013 ja 2014. Lähde: Ruokakeskon, Lähikaupan
ja SOK:n myyntitilastot

Kuviosta käy jo silmämääräisesti arvioiden ilmi, että kiloissa ko. tuotteiden yhteismyynti vähittäiskaupassa on laskenut ainakin kolmen viime vuoden ajan (vuosina 2012-2014). Tätä Pro Luomu eivätkä muutkaan tahot ole viitsineet suurelle yleisölle kertoa vaan hehkuttaneet vain euromääräisen myynnin kasvusta.

Esimerkiksi kuvion suurimman tuoteryhmän, luomuleivän, myynti kiloissa on kahdessa vuodessa laskenut alle puoleen (laskua 56 %):

QuoteTuoreen luomuleivän kulutuskehitys kotimaassa on sen sijaan ollut syöksylaskua. Vuonna
2012 luomuleipien myynti saavutti kaikkien aikojen huippunsa 2,5 miljoonaa kiloa. Vuonna
2014 luomuleipiä myytiin enää 1,1 miljoonaa kiloa. Se oli noin 1,1 % vähittäiskaupan koko
leivän myynnistä.

Kyllä, näin sen täytyy varmaan tuossa uutisessa olla, eli virhe, toimittajan lapsus.

Mutta, toisaalta, jos maataloustuki on tuo - sanokaamme nyt se 2,6 miljardia - niin siitä viidennes olisi noin puoli miljardia. Kun luomukin saa kaiketi - joitakin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta - myös normaalit maataloustuet?

***

Nyt, Jarrumies, sallinet, että ohjaan tätä keskusteluamme niin, että kopioin nuo todella mielenkiintoiset löytösi luomumyynnistä puheenvuorossasi toiseen aiheeseen, joka on tässä asiassa loogisempi? Eli tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg6819#msg6819). (Ja moderaattorina sen sitten heti teinkin!). Jossa voidaan jatkaa siitä.

Olisi jo aika siirtyä luomun kokonaistuen laskemiseen per tuotettu yksikkö (litra, kilo tai kappale) nykyisen per hehtaari sijaan.

Esimerkiksi laskettaisiin vertailu:
- tavanomaisen tuotannon kaikki tuki  per tavanomainen tuotanto määränä (litra, kilo tai kappale)
ja
- luomutuotannon kaikki tuki per luomutuotanto määränä (litra, kilo tai kappale)

Samoin voitaisiin laskea kaikki tuet per myyty yksikkö (litra, kilo tai kappale) sekä tavanomaiselle että luomulle.

Ja myös kaikki tuet per viennin määrä.

Näin saataisiin realistisempi kuva tilanteesta.

Quote from: Jarrumies on 16.05.15 - klo:11:20
Olisi jo aika siirtyä luomun kokonaistuen laskemiseen per tuotettu yksikkö (litra, kilo tai kappale) nykyisen per hehtaari sijaan.

Näin pitäisi tehdä, ja meillä kansalaisilla on oikeus tällaista tietoa vaatiakin.

Mutta hyvin karkean arvion saa jo noista hehtaareiden ja Pro Luomun ilmoittamien tuotantotulosten osuuksistakin (so. noin neljännes (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376) tavanomaisen tasosta). Niiden pohjalta siis kyseisellä tavoitetasolla:

- pinta-alasta 20%
- tuesta, joka on nyt 2,7 Mrd, ainakin 20%, noin 540 miljoonaa
- ruoasta 5% (so. 20%/4)
- luvusta 540 pitää ehkä vähentää neljännes, joka olisi ollut kustannus tavanomaisena, siis 405 miljoonaa
- ja lisätä siihen tuo erityistuki 50 miljoonaa, siis. 455 miljoonaa

Eli siinä on hyvin karkea arvio siitä, mitä Suomisen perheelle maksaa statuskilpailu Svenssonien kanssa:

http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=240

Nuo olisivat siis valtion kulut, vuodessa, tästä "lystistä". Entäpä yksityinen sektori?

Luomumyynti on nyt 225 miljoonaa. Jos ja kun luomuhinnat ovat noin kaksinkertaisia, lisäkululuja tulee kansalaisille, kuluttajille noin 100 miljoonaa.

Entäpä jos kysyntä kasvaisi? Vaikkapa kaksinkertaiseksi? Jos, ja luultavasti kun, se ei juuri vaikuttaisi hintatasoon, niin lisäkulut siinä tilanteessa olisivat n. 200 miljoonaa.

Sitten tähän päälle tulee vielä laitosruokailu, ja luomun sille aiheuttamat lisäkulut. Kunnallisena se ei nyt ihan olisi yksityistä sektoria, mutta ei valtionkaan kuluja.

***

Tuetaanhan sitä tavanomaistakin ruokaa? Jos perusluvut säilyvät suht. ennallaan, tukea tavanomaiselle annettaisiin noin 2,2 miljardia, kun sitä myytäisiin n. 12 miljardin euron edestä. Ja tukea luomulle, eri tavoin, yli puoli miljardia. Eli täysin mielettömässä suhteessa kulutettuun ruokaan nähden. Jos luomun kulutus kasvaisi, suhde paranisi vain vähän.

Mutta nyt sen saisi iskulauseeksi, että näillä näkymin valtio tai puolueet aikoo/aikovat antaa tavanomaiselle ruoalle tukea viidesosan edestä, mutta luomuruoalle viisinkertaisesti.

Siksi tämä asetelma on "kinkkinen", että toisesta näkökulmasta voisi näennäisen perustellusti laskea kustannukset vain lisäkustannusten mukaan. Eli jos jo nyt menee maataloustukeen tuo n. 2,7 miljardia euroa, on (jos vielä niin vielä vähän itse "sydämessään" haluaa) hyvin houkuttavaa laskea mukaan, lisänä, vain se, mitä tuo noin 10% maa-alan siirtyminen luomuun maksaa, eli suurin piirtein

- luomutuet tuon n. 10% osalta (eli lisäkustannukset vain siitä) ja
- tuo kehittämisraha (50 miljoonaa vuodessa)

jolloin kustannusten "kokonaismäärä" tuntuu aika pieneltä. Eikä se siis ölisi juuri mitään "business as usual" -tilanteeseen nähden.

Tuossa minun arviossani eli laskelmassani on kieltämättä nyt vastaavasti lähdetty toiseen suuntaan, 0-vaihtoehdosta, eli skenaatiosta, jossa luomua ei olisi (erityisesti tuettuna) Suomessa lainkaan, ja verrattu siihen.

Mutta em. lisäkustannuksiin tuijottamalla lähdetään jotenkin siitä, että nyt maksettu maataloustuki olisi jotenkin "kiveen kaiverrettu", ihan siitä riippumatta, mitä maajussit tekevät ja varsinkin siitä riippumatta, mitä he saavat aikaan.

Lähdin itse tuossa kuitenkin siitä, että tätä maataloustukea olisi maksettu jostain, eli jostain tuloksesta eli elintarvikkeista. Eikä se olisi työttömyyskorvauksen luontoinen raha. Nythän tuo minun laskelmani kertoo, että se olisi, eli joko siten, että kolme neljästä luomuviljelijästä olisi "työtön" tai vaihtoehtoisesti keskimäärin jokainen saisi 3/4 ajastaan työttömyyskorvausta, tätä erikoista kautta.

Näin tämän asian voi laskea hyvinkin monella tavalla, ja tuossa eivät tietystikään olleet ainoat tavat.

Vaikka siis tuolla uutisessamme ...

Paljonko luomu-utopian toteuttaminen suomalaiselle yhteiskunnalle maksaisi? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=384)

...lupasin, että me yritämme tätä asiaa nyt "haarukoida", niin kyllä kuitenkin -vaikka nyt vähän yritämmekin - olen sitä mieltä, että tämä analyysi on valtiovallan asia. MMM:n tai jonkun muun.

Joku "skeema" pitää tässä nyt löytää, jonka "kaikki" voisivat hyväksyä. Se ei varmasti ole se, että mukaan laskettaisiin vain nämä em. lisäkustannukset valtion nykybudjettiin.

Tarvittaisiin toisin sanoen kokonaisvaltainen kustannus-hyötyanalyysi.

Noin 10 vuotta sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto teki yhden raportin luomuviljelystä ja sen tuesta. Silloin koko asian oli vielä paljon nykyistä todellisuutta ja varsinkin nykyisiä suunnitelmia pienimuotoisempaa. Olisiko sillä nyt paikka puuttua tähän asiaan?

Tästä löytyy sitten MMM:n v. 2016 budjettiehdotuksen meno-osa (http://www.mmm.fi/attachments/mmm/talous/tqSUGAW5l/TAE_2016_PL30.pdf) (pdf).

Siinä sitten on vaihtelevasti käytetty sanaa "luomu" ja "luonnonmukainen", joka haussa on muistettava. Mutta tuosta niitä asiaan suunniteltuja euroja sitten voi hakea.

PS. klo 14: Ihan yksinkertaista sen luomun osuuden irti ottaminen tuosta ei välttämättä ole, mutta yritetään, pikku hiljaa.

Näin siellä lukee:

QuoteKokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea momentilta 30.20.47 myönnetään toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruuantekijöiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Momentin varoin tuetaan myös luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Mutta mistä pirusta tuo momentti 30.20.47 tuossa asiakirjassa löytyy! Ihmiselle se olisi varmaan helposti lödettävissä, mutta tietokone ei sitä löydä!  8)

Mutta ihmisen oli siis pakko lähteä etsimään. Sivulla 33 oli otsikko "20. Maa- ja elintarviketalous", joten sen alla sen siis täytyy olla.

Ja siellä sitten lukee, että:

Quote47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 169 000 euroa

Vain noin miljoona? Nyt täma asia alkaa olla koneelleni sen verran raskasta ja ylivoimaista, että annan sen hetken levätä.  ;D

Suurin suoraan luomuviljelyyn kohdistettu määräraha on sitten kohdassa [30.20.]"43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)".

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa) menee näin (s. 45), luomun osalta.

Luonnonmukainen tuotanto

Ohjelmakauden 2014�"2020 rahoituskehys:

EU 136,920
Valtio 189,080
Julkinen yhteensä 326,000

Määräraha (budjetoitu):

Vuosi 2015: 48,683
Vuosi 2016: 48,683

Mutta tuon jo tiesimmekin (ks. edellä), se on se kehittämisraha. Onko muuten noin suuri EU-osuus se houkutin, joka saa poliitikot päättämään tällaista? Tulee näennäisesti halvaksi? Täytyy hakea rahat EU:sta pois?

Mutta siinä se taisi ollakin: budjetin tiedoista ei saane enempää osviittaa tämän luomun kokonaispotin selvittämiseen. Loput rahat ovat "piilossa" isommissa momenteissa.

Pro Agria kertoo ...

Luomuun kaivataan lisää tuottajia (https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/ajankohtaista/luomuun-kaivataan-lisaa-tuottajia-6023)

QuoteSadan hehtaarin viljatilan tuotannon siirtäminen luomuun toisi kauran ja nurmen viljelyllä tilalle noin 20 000�,� lisätulot per vuosi. Tulo on laskettu luomukauran myynnillä ja perus maataloustuilla, ilman kauran tuotantokustannuksia, jotka tavanomaisen puolella ovat noin neljänneksen suuremmat kuin luomussa.

Joillekin tuo sama merkitsee sitten noin 20 000�,� lisämenoja per vuosi.

PS. Mitenköhän nuo tuotantokustannukset on laskettu, tuotettua tonnia vai hehtaaria kohti? Jos luomukauran sadot ovat vain n. 55% tavanomaisesta (+ "piilohehtaarit"!), näillä laskentatavoilla on selkeä ero. Voisimmekohan me "ottaa rohkeasti yhteyttä" ja pyytää tarkempaa laskelmaa? No, taidanpa tehdä niin, "eihän se ota jos ei se annakaan". (klo 10:15: tein niin, pyysin koko laskelmaa)

Tällainen oli Pro Agrian eli Erkki Vihosen laskelma.

______________

Tämä oli tosiaan minun nopeasti tekemäni laskelma. Virallisia katelaskelmia on tekeillä tällä hetkellä.

Minun laskuni perustui tavanomaisen kauran maksimi hintaan 145�,�/tn. Luomukauran hintaan 225�,� /tn. 100ha tilalla tavanomaista kauraa viljellään 100ha 4500 kg satotasolla ja luomussa 70ha 3500 kg satotasolla, 30 ha on nurmea jota ei myydä. Muuttuvia kustannuksia ei lasketa mukaan. Perustuet ovat molemmille samat ja luomu saa 160�,�/ha luomutukea lisäksi.

Siitä vähennetään 1000�,� Eviran maksuja (luomu) ja päädytään noin 19 000�,� enemmän rahaa kuin tavanomaisessa. En ole varma oliko minulla tarkalleen nuo hinnat / satotasot. Mutta aika lähelle mennään ja ainakin luomun osalta on kaurasta maksettu 250 elintarvikkeeksi ja toisaalta tavanomaisen puolen huippu kaurasta saa tuon 145�,�/tn. Lisäksi monen asiakkaani kaurasadot ovat reilusti yli 4000kg/ha keskimäärin.

______________

Paljonko siis tuo kannattavuus oli valtion budjetin ansiota? Luomutuki 100 hehtaarilta olisi 16 000 euroa. Tuossa luomun satotaso on muuten 77% tavanomaisesta, joka on huimasti parempi kuin Luken tilastoissa. Odotellaanpa, mitä satotasoa käytetään tulossa olevassa virallisessa katelaskelmassa.

Paljonko ovat nuo (samat) perustuet?

Mutta tältä tuo muutoin näyttäisi:

Tavanomainen:

100 ha * 4,5 tn, yhteensä 450 tn
450 * 145�,�, yhteensä 65 250 euroa

Luomu:

70 ha * 3,5 tn, yhteensä 245 tn
245 * 225�,�, yhteensä 55 125 euroa
Luomulisät netto 15 000 euroa
Yhteensä 70 125 euroa.

Suorana vähenyslaskuna luomussa tulot olisivat tuon mukaan vain n. 5000 suuremmat. Miten tuon nyt saa stemmaamaan?

Joka tapauksessa, jos laskemme tuon uuudelleen 55% satotason mukaan, tulee

Luomu2:

70 ha * 2,5 tn, yhteensä 175 tn
175 * 225�,�, yhteensä 39 375 euroa
Luomulisät netto 15 000 euroa

Yhteensä 54 375 euroa

_______________

Se, mitä tässä lopullisesti tavoittelen, on vastaus kysymykseen:

paljonko maksaa luomukauratonni yhteiskunnalle, paljonko tavanomainen tonni?

(Ja siitä tietysti eteenpäin: onko luomukauran viennistä Suomellee hyötyä vai kustannuksia?)

Odotetaan siis tuota Pro Agrian virallista katelaskelmaa.

Mutta itse asiassa jo noilla luvuilla saa karkean vastauksen kysymykseeni. Hehtaarikohtaista (keskimääräistä) perusmaataloustukea on mm. sen suuresta vaihtelusta johtuen vaikea selvittää, mutta käytetään vaikka lukua 500 euroa hehtaarilta. Arviota sopiii kritisoida.

Näin kauran osalta tulokset olsivat tonnia kohti nämä, edellisin oletuksin.

Tavanomainen:

Hehtaarituotto 4,5 tn
Tukea tonnilta (500/4,5 =) 111 euroa
Hinta - tuki (145-111=) 34 euroa

Luomu:

Hehtaarituotto 3,5 tn
Tukea tonnilta (650/3,5 =) 186 euroa
Hinta - tuki (225-186 =)  39 euroa

Luomu2:

Hehtaarituotto 2,5 tn
Tukea tonnilta (650/2,5 =) 260 euroa
Hinta - tuki (225-260=) -34 euroa

Eli näillä oletuksilla asia näyttäisi olevan "selvää kauraa": jos tuotto on 77%, asia (juuri ja juuri) kannattaa, jos tilastojen 55%, se on "persnettoa". Asia tietysti muuttuu, jos tuo yleinen tuki on isompi tai pienempi. Luultavasti kauran (viedyin luomuvilja) hinta on aika kansainvälinen. Joten tämä aavistukseni (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=371) saattoi olla hyvin realistinen, oikea.


PS. Asia tietysti muuttuu ihan oikean satotasonkin myötä, nuo olivat ikäänkuin laskennallisia lukuja: parina viime vuotena luomukauran keskimääräiset hehtaarisadot ovat  olleet alle 2,2 tonnia.

PS2. Näin siis lukijalle toivoakseni selvisi, miksi tämä kysymys on tämän aiheen alla. Yritän siis sanoa, että se kuuluu tämän 20% tavoitteen hintaan, eikä ole sitä vähentämässä.

Valio leikkaa, ei valtio:

Maitotilojen arki tiukentuu taas �" luomulisän leikkaus vie tuhansia euroja (http://yle.fi/uutiset/maitotilojen_arki_tiukentuu_taas__luomulisan_leikkaus_vie_tuhansia_euroja/8760972)

Ilmeisesti tuossa uutisessa asia oli alunperin kerrottu harhaanjohtavasti, koska siellä oli tällainen korjaus:

QuoteKorjaus 23.3.2016 klo 8.16: Jutussa puhuttiin tuottajien saamasta tuesta, kysymyksessä on kuitenkin sopimuslisä.

Tietysti myös korkeammat luomuhinnat jossain mielessä kuuluvat tuohon 20%:in kokonaishintaan, vaikka niiden maksaminen onkin vapaaehtoista. Tietyin poikkeuksin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.0) vapaaehtoista.

PS. klo 16:15: Viitaten tietysti viimeisen lauseemme osalta myös tähän uutiseemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246) vuodelta 2012. Jonka numerotiedot täytyisi päivittää.

Uudessa budjetissa vuodelle 2017 luomutuotannon tuki ainakin tässä määrärahassa pysyy ennallaan (jos MMM:n ehdotuksen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mmm-n-hallinnonalan-talousarvioehdotus-vuodelle-2017) mukaan mennään):

"Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)"

Rahoituskehys on sama, ja myös vuosittain asiaan sijoitettava raha: 48,683 miljoonaa euroa.

Mutta eipä ensi vuonna luomualakaan juuri lisäänny, vaikka tuota 20% tavoitetta v. 2020 mennessä ei ole esityksessä hylätty, eikä arvioita edistymisvauhdistakaan mitenkään tarkistettu.

QuoteLähiruoka- ja luomuohjelmien yhteisenä tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä. Luomuohjelmalla pyritään nostamaan luomuviljelty peltoala 20 %:iin viljelyalasta vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka tavoite ensi vuodelle onkin annettu vain epämääräisesti: "kasvaa". Ja vaikka kasvutrendi (n. 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa, näkyy esityksen taulukossa) ei lainkaan puhu tuon 20% saavuttamisen puolesta, neljässä vuodessa (tai jo kolmessa, riippuen siitä miten tulkitsemme "mennessä" sanan).

Mutta, kuten edellä on tullut esille, tuo ei suinkaan ole luomuviljelyn saama kokonaistuki.

Tuo "hankintaosaamisen parantaminen" tarkoittaa sitä, että opetetaan kuntien ja valtion hankintaväkeä tekemään ehdotuksia kalliimmista hankinnoista, jotka kuitenkin täyttävät jotenkuten lain kirjaimen. Näin sekin lisää sitä kokonaishintaa/tukea!

Jos siis MMM:n ehdotuksen mukaan mennään. Ja mikseipä mentäisi, koska oppositioltakaan ei juuri tässä asiassa ole kritiikkiä odotettavissa. Koska ensimmäistäkään tällaista poliitikkoa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=182) ei ole senkään parista löytynyt.

Quote from: Heikki Jokipii on 17.08.16 - klo:05:04
Mutta, kuten edellä on tullut esille, tuo ei suinkaan ole luomuviljelyn saama kokonaistuki.

Koostuisiko tämä kokonaistuki lopulta näistä luvuista:

- luomuviljelijöiden kaikkiaan saamista tuista (nk. normaali tuki plus luomulisät)
- luomuviljelijöiden saamista hinnoista ja lisähinnoista, kaikki yhteensä

Jotka sitten suhteuttaisiin niin, että laskettaisiin tuotoksi tuo Pro Luomun kertoma noin neljäsosa? Eli 3/4 on tuosta kaikesta on tukea? Juuri luomulle. Eikö tämä olisi aika neutraali laskentatapa?

Tämä tilanne nyt ja sitten arvio siitä, paljonko se maksaisi tuon 20% tasolla?

Jalostuksen ja kaupan (ja pakkosyottämisen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.0)) osuuden laskemisen suhteen en osaa tässä heti esittää mitään. Ehdotuksia? Olennaista olisi kuitenkin (tavoite), että tämä laskelma saataisiin pidettyä yksinkertaisena, tuolla "makrotasolla", summalukuina.

Tällaisista luvuista (vaikka nämä nyt ovatkin 5 vuotta vanhoja) voisi edelliseen lähteä:

Luomutuotanto kannattaa (tutkimustiivistelmä)  (http://luomu.fi/tietoverkko/luomutuotanto-kannattaa/)

QuoteLuomutilojen myyntituottojen ja tukien summana saatava kokonaistuotto on vuonna 2011 noin 138 000 euroa tilaa kohti. Tukien osuus siitä on 51 prosenttia. Tavanomaisessa tuotannossa kokonaistuotto on vuonna 2011 noin 144 000 euroa, 4 % pienempi kuin luomutiloilla. 37 prosenttia tuotoista on tukia.

Tuo 138 000 euroa kerrottuna 5000:lla (http://yle.fi/uutiset/kannattavuus_heikentynyt_luomutiloilla__tuottajien_maara_silti_yha_kasvussa/9035463) *) olisi 690 000 000 euroa. Jos siitä vähennämme neljänneksen, tulee tulokseksi 517 500 000 euroa. Eli noin puoli miljardia. Jos luomupinta-ala noin tuplataan (so. se 20%), silloin koko miljardi.

Tuo olisi sen luomuisuuden hinnan kertaluokka Suomessa. Jos luomumyynti (jossa oletettavasti on se jalostus mukana) on nyt noin 240 miljoonaa euroa, josta vain osan voi laskea luomun "piikkiin" (onhan se kuitenkin ruokaa! Ja osittain se on tuossa ylläolevassa luvussa jo mukana), se ei siis tuota kertaluokkaa muuttaisi.

Myös valtion budjetissa näkyvä n. 50 miljoonan määräraha tuohon verrattuna "kalpenee".

***

Mitä huomauttamista teillä on tähän laskentatapaan? Tai mitä huomautuksia osaatte kuvitella sitä vastaan keksittävän, esitettävän?


_____________

*) PS. klo 9:00: Huomaan käyttäneeni liian isoa lukua, luomutilojen lukumäärä on oikeasti vain noin 4400. Mutta koska myös tilan (rahallinen) kokonaistuotto on nyt varmaankin v. 2011 suurempi, kertaluokkalaskelma eli -arvio edelleen pätee. Heti, jos/kun saadaan uudemmat tiedot tästä keskimääräisestä kokonaistuotosta, tehdään täsmällisempi laskelma.

Laskelmasi on luotettavan tuntuinen. Tietysti myös oikea, rehellinen kunnollinen viljely, siis normaali viljely, saa tukia... jos vertaa näitä keskenään, päädyin itse seuraavaan laskelmaan (lainaus omilta sivuiltani "MIT�,, MAKSAA" http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#alku , puolivälistä suunnilleen):

Suomessa tarvittava pellon sato voidaan hyvin tuottaa 1,5 milj hehtaarilla, kun käytetään taitavasti lannoitteita ja kemikaaleja, eikä tuhlata maan aikaa välivuosiin. Mikäli em. aineita ei käytetä, ja viljellään kaikki Suomen pellot luomuohjeilla, tarvittaneen ainakin 2,8 milj ha. Ohessa on laskettu tukikustannukset tavanomaiselle (A) ja luomuviljelylle (B). Kaikille yhteisen tuen perusmääränä käytän 600�,�/ha.
Luomutuen määränä  (siis tavanomaisen viljelyn tuen, noin 600�,�, lisäksi) viljelytilalle keväällä  2014 on 141 �,�/ha. Eläintila saa extratukea 267 �,�/ha. Keskimääräisenä extratukena käytän tässä laskelmassa 200 �,�/ha. Niinpä luomuhehtaari tulee laskelmassani saamaan tukea 600+200= 800 �,�/ha.

A)1500 000*600=900000000�,� eli 900 miljoonaa euroa (koko Suomi tavanomaista)
B)2800 000*800�,�=2240000000�,� eli 2240 miljoonaa euroa ( koko Suomi luomua)


Erotus on 1340 miljoonaa euroa VUODESSA !!! Ja vieläpä aika varovaisella luomualan tarpeella laskettuna.  Eiköhän sille löytyisi järkevääkin käyttöä…

Tehokkaan viljelyn etuna on myös huomattava, että siten saadaan, niin haluttaessa, ympäristöllisesti herkimmät peltolohkot pois viljelystä, vaikkapa ennallistettua metsän kasvulle taikka non-food-tuotantoon, esim. peltoenergiaa tuottamaan.

Lainaus loppuu tähän...

Tuosta saa lasketuksi  hintalapun 20% nykyisestä peltoalasta, eli 440000 ha:n luomualalle --> 440000*800= 352 miljoonaa euroa/vuosi.
Tuo 800/ha todellisuudessa luomutiloilla ylittynee, erinäisten extraextratukien ansiosta (investointituki, perinnebiotooppeja, perinnerotuisia elukoita jne). Noussee siis miljardiin asti, kuten Heikin laskelmassa sillä tilastoa pitänee uskoa (tuo 138000 euroa/luomutila, josta 51% tuen osuus)

MUTTA HETKINEN
Lisäys, klo 21.03: Heikin kirjoituksessa oli "jos siitä vähennämme neljänneksen... mistäs se tuli... eikö pidä vähentää 49%, varsinaisen tuotannon arvo, jotta saamme tuen määrän? ... siten minun ja Heikin laskelmat antavatkin jo lähelle samaa lopputulosta. Luomutuotteen korkeampi hinta voitaneen katsoa ansaituksi jos ei nyt rehellisillä keinoin niin kuitenkaan ei se oikein tukeakaan ole? Ja toivotaan, että edellen pätee se, että "kaikkia voi huijata jonkin aikaa, joitakin voi huijata kaiken aikaa, mutta ei sentään kaikkia voi huijata kaiken aikaa". Tosin meitä on muutamia, joita ei kyllä onnistuttu huijaamaan MINK�,,�,,N AIKAA.

Tuo ehdotukseni vähentää neljännes tulee siitä, että sen verran kuitenkin luomussakin tuotetaan sitä ruokaa. Sanoilla hehtaareilla olisi siis tuotettu tavanomaisella tavalla neljä kertaa enemmän.

Mutta näin tuo 3/4 kaikesta asiassa liikkuvasta rahasta (tuet plus tuotteista saatava hinta) menisi siis pelkästään tuon luomuisuuden tukemiseen.

Asiassa en siten tarvinnut vertailua tavanomaisen viljelyn aiheuttamiin kustannuksiin, ne ovat mitkä ovat (ja tavallaan toisen keskustelun aihe!).

***

Asiaa sotkee se, että maataloustuelle on annettu nyttemmin niin monia tarkoituksia (myös luonnonsuojelullisia yms.), vaikka alunperin, sota-aikana (kun ensimmäinen laki säädettiin) sille annettiin nimenomainen tehtävä lisätä Suomen tuotantoa eli ruokaomavaraisuutta. Tietääkseni muuten lakiin silloin oli kirjattu sen perusteluihin, että tämä järjestely (eli tukiaisten antaminen) on vain väliaikainen, sotaolosuhteista johtuva ...  ;D

Olen kieltämättä tuossa omassa tarkastelussani nyt lähtenyt siitä, että tämä alkuperäinen tarkoitus olisi edelleen voimassa. Eli tukea annettaisiin ruoan tuotannolle.

Täällä toisessa keskustelussa on jo maisteltu sitä, mitä muita tarkoituksia maataloustuella yleensä ja luomutuella erikseen voisi olla:

Ylituotanto? Sen hillintä? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.0)

Sieltä itseäni lainaten:

Quote from: Heikki Jokipii on 03.02.14 - klo:04:34
Ja luomuviljely oikeastaan todellakin (mutta toisella tavalla kuin Luomuliitto sanoo) vain tapa varautua poikkeusoloihin: pellot pidetään käytännössä poissa tuotannosta, mutta kuitenkin peltoina.

Mutta voisiko ehdottamaltani pohjalta kuitenkin arvioida, mikä on "Luomua 20%" -tavoitteen kokonaishinta, siitä riippumatta, mitä luomutuella tavoitellaan? Näin paljon siis lisää siihen, mitä vain ruoan tuotantoon rahaa Suomessa kuluu tai kuluisi (verotuksen kautta eli tukina ja hintoina).

Mutta voi sen näinkin laskea, tehdään tällainen "ristiintarkistus". Tämän MTK:n sivun mukaan ...

Turvallista ruokaa kestävin menetelmin (https://www.mtk.fi/maatalous/maatilat_suomessa/fi_FI/maatilat_suomessa/)

QuoteVuonna 2014 Suomessa oli 52 775 maatilaa.
[...]
Kaikista maatiloista luomutiloja on noin 8 %.

Eli lukumääränä luomutiloja olisi ollut 4222. Tavanomaisia vähennyslaskun jälkeen tuolloin 48 553. Tehdään kertolaskut (tuon em. 2011 tutkimuksen luvuilla):

48553*144000 = 6 991 632 000 eli aika tarkkaan 7 miljardia.
4222*138000= 582 636 000 eli 582 miljoonaa.

Tuolla 7 miljardilla siis tuotetaan 98% ruoasta. Tuolla 582 miljoonalla tuotetaan 2 prosenttia. (Noin-prosentteja tietysti molemmat, mutta aika realistisia.)

Jos tuo tavanomaisesta ruoasta puuttuva 2% myös tuotettaisiin tavanomaisena, kustannukset oletettavasti lisääntyisivat sen 2% verran. Päästään lukuun 7 131 464 640,  lisäystä siis 139 832 640  eli noin 140 miljoonaa.

Vähennyslasku 582-140 antaa 442. Eli hinta luomuisuudesta olisi näin laskettuna ollut v. 2014 noin 442 miljoonaa. Jos luomualaa nostetaan 8 prosentista 20 prosenttiin, niin kustannukset siitä olisivat tuolta pohjalta n. 1105 miljoonaa. Eli taas olisimme siinä noin miljardissa.

Looginen lukija tuosta varmaan ymmärtää, että tietysti viljelyyn yhteensä käytetty pinta-ala olisi tuossa laskelmassa (eli täysin tavanomaisen skenaariossa) samalla vähentynyt.

Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.16 - klo:04:14
Heti, jos/kun saadaan uudemmat tiedot tästä keskimääräisestä kokonaistuotosta, tehdään täsmällisempi laskelma.

Tällaista tietoa en ole löytänyt, mutta Eviran luomutilastoista löytyy tietoa (ts. on laskettavissa), että luomutilojen koko on kasvanut välillä 2011-2015 keskimääräisestä n. 45 hehtaarista n. 52 hehtaariin. Eli kasvua 15,5%. Jos kokonaistuotto (tuet plus myynnit) on kasvanut samassa mitassa, keskimääräisellä luomutilalla se olisi nyt noin 160 000 euroa.

Se kerrottuna täsmällisemmällä luomutilojen lukumäärällä 4400 antaa tulokseksi aika tarkkaan 700 miljoonaa. Jos siitä taas vähentää sen neljänneksen (ks. edellä, perustelut sille), tulokseksi jää n. 530 miljoonaa.

Tottakai tuohonkin jää jotain epätarkkuutta, mutta siis arvio, että luomuviljelyn "ilon" hinta Suomelle on nyt noin puoli miljardia, ja olisi, 20% luomualan saavuttamisen jälkeen, noin yksi miljardi, on edelleen puolustettavissa.

Luomuliiton Pauli Talvitie on kierrättänyt vanhan juttunsa Ilkan yleisönosastoon:

Luomu kannattaa paremmin (http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/luomu-kannattaa-paremmin-1.2110656)

Noiden meidän edellä esitettyjen tarkastelujemme pohjalta jo nämä alkulauseet näyttäytyvät hyvin korneina:

QuoteLuomutuotanto on ollut pitkään kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Siihen on olemassa ainakin kolme merkittävää syytä. Tärkein on luomun idea. Toinen on markkinoilta saatava parempi hinta. Kolmas syy on maatalouden tukipolitiikka.

Koska tuo luomun "idean" tai oikeastaan myytin ainoa todellinen merkitys on siinä, että siihen uskotaan, ja se siten mahdollistaa nuo kaksi muuta tekijää. Jonka jälkeen luomutuotanto todellakin saattaa olla viljelijälle rahallisesti kannattavampaa.

Mutta onko näin:

QuoteMiltä luomutuotannon kannattavuus sitten näyttää tulevaisuuden valossa? On oletettavaa, että luomun kysyntä kasvaa ja siitä johtuen hinnat pysyvät tavanomaista tuotantoa korkeammalla. Yhtälailla on oletettavaa, että yhteiskunta suosii luomutuotantoa myös tulevaisuudessa sen lukuisten myönteisten vaikutusten takia.

Yhtä mahdollista on, ettei luomun kysyntä kasva. *) Ja jossain vaiheessa päättäjät voivat tosissaan arvioida, oliko niitä "lukuisia myönteisiä vaikutuksia" todella olemassa, jotka perustelisivat nämä miljardiluokan lisäkulut. Kuten kuluttajatkin, omalta osaltaan. Ja ovathan he, samat ihmiset, myös veronmaksajia.

"Kannattavuus" tuntuu olevan sellainen käsite, kuten Talvitielläkin, että jos jokin asia jollekulle on kannattavaa, se oletetaan sitä kautta yleisesti kannattavaksi asiaksi. Mikä ei tietystikään ole totta: kaikenlainen huijaus ja keinottelu saattaa yksilölle olla kannattavaa (ainakin jos ei jää kiinni) vaikkei yhteiskunta siitä mitenkään hyödy.

________

*) Ja vrt. myös siihen vakiotulokseen (ks. useassa kohtaa edellä ja myös toisissa keskusteluosioissa) erilaisissa kuluttajatutkimuksissa, jonka mukaan luomun kysynnän kasvun lähes ainoa este on - hinta.

En sitten alitajuisesti uskaltanut laittaa tätä yhden miljardin arviotamme 20% luomutavoitteen kokonaishinnasta lausuntoomme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=429), koska keskustelu asiasta oli täällä vielä kesken.

Mutta nyt kaduttaa, etten niin tehnyt. Sen idean ja arvion olisi jo voinut heittää yleisempään keskusteluun.

Voisikohan tuon ajatuksen vielä jotenkin ujuttaa asiasta, eli tuosta selonteosta, käytävään eduskuntakeskusteluun eli käsittelyyn. Täytyy muuten tarkistaa, koska se tapahtuu.

Nyt myös Pro Luomu "ylpeänä esittää", Lukeen viitaten ja vedoten:

Luomu kannattaa paremmin kuin tavanomainen maatalous (http://proluomu.fi/luomu-kannattaa-paremmin-kuin-tavanomainen-maatalous/)

QuoteTutkimuspäällikkö Arto Latukka Lukesta arvioi, että luomun parempi kannattavuus johtuu monista tekijöistä: tavanomaista tuotantoa suuremmasta tilakoosta, paremmasta markkinahinnasta ja korkeammista tuista sekä tavanomaista tuotantoa merkittävästi pienemmistä tarvikekustannuksista.

(lihav. HJ)

Saimme tuossa paitsi tuoreempia tietoja, myös linkin työkaluun, jolla voimme analysoida asiaa lisää:

QuoteMaa- ja puutarhatalouden kannattavuustiedot löytyvät Luken ylläpitämästä Taloustohtori (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori)-nettipalvelusta. Palvelua on kehitetty siten, että luomutuotantoa koskevat tiedot löytyvät aiempaa helpommin.

Vihreä Lanka oli tuon myös ottanut uutisekseen:

Luomu kannattaa tavanomaista maataloutta paremmin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/luomu-kannattaa-tavanomaista-maataloutta-paremmin)

Jostain syystä siinä ei sitten lainkaan mainita noita kahta yllä lihavoimaani tekijää. Sen sijaan yritetään väittää jopa näin:

QuoteTuotot ja tuet ovat samaa tasoa tavanomaisessa ja luomutuotannossa, mutta luomu hyötyy matalammista raaka-ainekustannuksista.

Tuo Vihreän Langan lause löytyy itse asiassa myös Pro Luomun uutisen tekstistä. Vaikka se tavallaan lyö korvalle tuota Luken asiantuntijan arviota.

Mutta siitäpä juuri on syytä keskustella. Varmaan asian saa näyttämään siltä, että tuet ovat suurin piirtein samalla tasolla, jos esim. keskitytään hehtaareihin? Tuotot ovat tietysti samalla tasolla, euroihin keskittymällä: jos tuotetaan puolet vähemmän, mutta saadaan tuotteista tuplahinta, euroissa se on sama.

Tällaisella tiedolla ja tiedottamisella ...

Luomuun käytetty viljelyala kasvaa �" Kymenlaaksossa valtaosa Kaakkois-Suomen luomupelloista (http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/02/14/Luomuun%20k%C3%A4ytetty%20viljelyala%20kasvaa%E2%80%89%E2%80%94%E2%80%89Kymenlaaksossa%20valtaosa%20Kaakkois-Suomen%20luomupelloista/2017521903917/4)

QuoteKaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi viime vuonna viljelijöille luomukorvausta 2,7 miljoonaa euroa.

... saadaan luomun kustannukset näyttämään kovin pieniltä. Siinähän on otettu huomioon vain luomun saama hehtaarituen lisä. Ikäänkuin se olisi kaikki siinä.

Maaseutumediasta tämä yksittäinen kappale, lainauksena:

Maataloustukien osuus liikevaihdosta vaihtelee tilakohtaisesti (http://www.maaseutumedia.fi/maataloustukien-osuus-vaihtelee-tilakohtaisesti/)

QuoteLuomutila, jolla on yli puolet luomun siirtymävaiheen tukea, tukiprosentti on yli 70. Tämä johtuus myös siitä, että siirtyävaiheessa tuotot ovat pienet. Luomussa on osa peltoalasta levossa kesantona, mikä vähentää myyntituloja ja nostaa tuen osuutta.

Tuohon kaipaisi myös jatkoa: mikä on tukiprosentti siirtymävaiheen jälkeen? Kun silloinkin tuo kuvattu tilanne säilyy aika samanlaisena?

Kaihertava kysymys: onko luomun tukiosuus tässä (viime aikoina) salaa noussut?

Luomutuet näkyvät täällä: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/luomu.pdf
... ja on niitä nostettu... en ole aiemmin huomannut... vanhat tuet näkyvät  täällä.  (http://mattipekkarinen.net/2013-/luomutuet.jpg).

Tuo kotieläintilan 294 siis tulee tavanomaisten perustukien (noin 600�,� ?) päälle. Ja jos esim karja on tavallista takkuisempaa ja kituliasta, niin tulee perinnerotujen säilyttämisestä  lisäjytky:  (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Ympäristötuen%20erityistukien%20esitteet%202012/YE%20esite%20Alkuperäisrotujen%20kasvattaminen%202012.pdf) . Tuo on linkki vanhoihin rahasummiin. Uusia ei kerrota julkisesti... linkki uuteen esitteeseen on  tässä .  (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/alkuperaisrodut.pdf)

Ympäristötukien oppaita on liuta  T�,,�,,LL�,,. [url]

Matti

(http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/Ymparistotukien-oppaat.aspx)

Quote from: Heikki Jokipii on 10.03.17 - klo:05:40
Maaseutumediasta tämä yksittäinen kappale, lainauksena:

Maataloustukien osuus liikevaihdosta vaihtelee tilakohtaisesti (http://www.maaseutumedia.fi/maataloustukien-osuus-vaihtelee-tilakohtaisesti/)

QuoteLuomutila, jolla on yli puolet luomun siirtymävaiheen tukea, tukiprosentti on yli 70. Tämä johtuus myös siitä, että siirtyävaiheessa tuotot ovat pienet. Luomussa on osa peltoalasta levossa kesantona, mikä vähentää myyntituloja ja nostaa tuen osuutta.

Tuohon kaipaisi myös jatkoa: mikä on tukiprosentti siirtymävaiheen jälkeen? Kun silloinkin tuo kuvattu tilanne säilyy aika samanlaisena?

Kaihertava kysymys: onko luomun tukiosuus tässä (viime aikoina) salaa noussut?

Se ero ainakin on, että siirtymävaiheen satoa ei voi myydä ulos luomuhinnoilla vaan niitä pienemmillä tavanomaisen hinnoilla. Tällöin tietenkin tukien suhteellinen osuus on suurempi kuin siirtymävaiheen jälkeen vaikka satomäärä kiloissa ja tukimäärä euroissa olisi molempina aikoina sama.

Vertailukohdaksi olisi kiva saada tietoja luomutuista myös muissa maissa. Erityisesti luomukulutuksen mahtimaasta USA:sta. Tämä artikkeli ei sitä toivetta kaikkineen toteuta ...

Should Trump scrap USDA’s National Organic Program? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/12/trump-scrap-usdas-national-organic-program/)

... mutta siitä selviää, että siellä tuetaan luomua ainakin tämän verran liittovaltion budjetista (lihav. HJ):

QuoteOrganic agriculture has morphed into a massive special-interest bonanza. Annual sales of organic food in the United States now exceed $40 billion. Federal spending on organic agriculture has mushroomed from $20 million in the 2002 Farm Act to more than $160 million in the 2014 Farm Act. And according to the USDA, during the Obama administration, USDA “signed five major organic trade arrangements and has helped organic stakeholders access programs that support conservation, provide access to loans and grants, fund organic research and education and mitigate pest emergencies.”

Tuo lihavoitu summa on kyllä maan koko huomioon ottaen pieni (jaa se n. 50:llä, jos haluat verrata Suomeen!), mutta lainauksessa annetaan ymmärtää, että luomua tuetaan myös muulla tavoin. Nyt en myöskään voi sanoa tuntevani USA:n maatalouden tukijärjestelmää kokonaisuudessaan: onko siellä esim. pinta-alatukea, josta luomuviljely hyötyisi? Mikä on liittovaltion ja mikä osavaltioiden rooli asiassa? Monessa muussa maataloutta koskevassa asiassa osavaltiot ainakin tavoittelevat (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg8221#msg8221) itsenäisempää asemaa, miten lienee maatalouden tukemisessa?

***

Mutta jo tämä mahdollisesti Suomea paljon vähäisempi yhteiskunnan tuki herättää kirjoittajassa tämän ajatuksen:

QuoteIt is noteworthy that other, analogous special interests �" such as the producers of kosher and halal foods �" don’t receive similar government benefits. (Read: welfare.)

Sinänsä - kun Amerikasta nykyisin kaikki ajatukset tulee  ;) - jos Trump todella leikkaa tuon liittovaltion tuen pois - se saattaisi herättää ainakin keskustelua Euroopassa, ja Suomessa.

Miksi laitoinkaan tämän tähän? Mutta tässä se nyt on:

Keskustan Kärnä vastaa Vartiaisen maatalouskritiikkiin: "Näennäisviljely on maataloustukijärjestelmän suurin ongelma" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/keskustan-k%C3%A4rn%C3%A4-vastaa-vartiaisen-maatalouskritiikkiin-n%C3%A4enn%C3%A4isviljely-on-maataloustukij%C3%A4rjestelm%C3%A4n-suurin-ongelma-1.188403)

QuoteKärnänkin mielestä maataloustukijärjestelmässä on kehittämistä. Hän näkee suurimmaksi ja kalleimmaksi ongelmaksi näennäisviljelyn tukemisen.

"Maataloustukijärjestelmän suurin ongelma on, että osa tuista valuu niin sanottuun näennäisviljelyyn, jolla ei ole tarkoituskaan tuottaa elintarvikkeita. Ongelma tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Onkin äärettömän tärkeää, että EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa kehitetään siten, että tämä ei ole enää mahdollista."

Vaikea sitä on aina omista tekemisistäänkään tietää, mutta minusta tuo lainaus nyt sopi tähän.

Myös Maaseutumedian Hannu Koivisto vastaa Vartiaiselle otsikkoa myöten tällä ajatuksella:

Kommentti Juhana Vartiaiselle: Yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka velvoittaa omaan ruokatuotantoon (http://www.maaseutumedia.fi/kommentti-juhana-vartiaiselle-yhteinen-eurooppalainen-maatalouspolitiikka/)

QuoteYhteisesti on sovittu, että jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus harjoittaa tuottaa omaa ruokaa ja harjoittaa maataloutta.

(korjaus HJ)

Minun lisäykseni: oikeastaan luomuviljely ei tuohon perusteluun mahdu, koska siinä ei paljon tuota sovittua "omaa ruokaa" tuoteta. Erityisesti näin ei tapahdu tukieuroa kohti. Paradoksaalista on, että silti juuri luomuviljely näyttää olevan EU:n ja Suomen hallituksen erityisessä suojeluksessa ja suosiossa.

Ruralia-instituutin raportin (170/2017) (pdf) ....

LUOMUTUOTANTO 2020 �" ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA ASEMA JULKISELLA SEKTORILLA (http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja170.pdf)

... tiivistelmä hämmästyttää, kahdellakin tavalla. Todetaan, että:

QuoteLaskelmien perusteella luomutuotannon nykyi-
set  vaikutukset  alueiden  talouteen  ja  työllisyyteen 
vaihtelevat alueittain. Suurin luomutuotannon vai-
kutus  on  Etelä-Pohjanmaalla  (yli  600  htv  ja  noin 
100  miljoonaa  euroa),  missä  on  Suomen  toiseksi 
suurin  luomuala  hehtaareissa  tarkasteltuna  sekä 
runsaasti  luomuhyväksyttyjä  eläimiä  ja  paljon  ja-
lostusta.  Seuraavaksi  suurimmat  vaikutukset  ovat 
Pohjois-Pohjanmaalla  ja  Pirkanmaalla.  Koko  Suo-
men tasolla luomutuotannon vaikutukset työllisyy-
teen ovat noin 3 400 henkilötyövuotta ja talouteen
680  miljoonaa  euroa.  Laskelmien  mukaan  luomu-
alan  kasvu  tavoiteltuun  20  prosenttiin  peltoalasta 
vuoteen 2020 mennessä ja siitä johtuva tavanomai-
sesti viljellyn peltoalan väheneminen johtaisivat ne-
gatiivisiin  yhteisvaikutuksiin  niin  maakuntatasolla 
kuin  koko  maan  tasollakin.  Negatiiviset  yhteisvai-
kutukset  selittyvät  tuotantotapojen  eroilla  muun 
muassa  satotasoissa,  kustannusrakenteissa  ja  hin-
noissa.  Tilatasolla  tilanne  saattaa  kuitenkin  olla 
päinvastoin, jolloin luomutuotanto voi hyvinkin olla
yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa.

(lihav. HJ)

Mutta sitten kuitenkin suositellaan tätä:

QuoteHankkeessa  syntyneen  uuden  tiedon  toivotaan 
lisäävän   poliittisten   päätöksentekijöiden   tahtoa   
edistää   luomutuotantoa   maakunnissa   ottamalla   
esimerkiksi  luomutuotannon  edistäminen  osaksi 
maakuntastrategioita.  Lisäksi  halutaan  tuoda  esiin 
luomutuotteiden  jalostuksen  tuomat  hyödyt  maa-
kunnille,  minkä  toivotaan  lisäävän  jalostusastetta 
maakunnissa.  Samalla  halutaan  lisätä  kuluttajien 
ja  esimerkiksi  ammattikeittiöiden  toimijoiden  tie-
toisuutta  luomutuotannosta  ja  siten  edistää  myös 
luomun kysyntää.

Johtopäätöksissä (s. 153 eteenpäin) todetaan tuo sama (lihavoitu) vähän eri sanoin ja yksityiskohtaisemmin. Sitten teksti päättyy näihin kappaleisiin:

QuoteLuomutuotannon lisäämistä on perusteltu monil-
la erilaisilla hyödyillä muun muassa ekologisista
lähtökohdista ja tilakohtaisen kannattavuuden
näkökulmasta. Luomutuotannon lisääminen ta-
vanomaisen tuotannon vähentyessä ei laskelmien
mukaan ole aluetaloudelle suotuisin vaihtoehto.

On kuitenkin mahdollista tehdä luomutuotannosta
myös aluetalouden näkökulmasta kannattavam-
paa muun muassa vientiä lisäämällä ja satotasoja
parantamalla. Tehokkaammalla ja vientivetoisem-
malla luomutuotannolla kohti kestävämpää ja talo-
udellisesti kannattavampaa tulevaisuutta.

Ja helppoahan tuo on ... kuin heinänteko? Olemme toisissa keskusteluissamme tarkastelleet niin luomusatojen paranemismahdoliisuuksia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0) kuin luomuviennin näkymiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0). Mutta että siis kestävämpään ratkaisuun tuottamalla Suomessa luomuruokaa ulkomaalaisille?

Oletettuja ekologisia hyötyjäkin on täällä tarkasteltu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=693.0).

Quote from: Heikki Jokipii on 13.04.17 - klo:04:05
Mutta jo tämä mahdollisesti Suomea paljon vähäisempi yhteiskunnan tuki herättää kirjoittajassa tämän ajatuksen:

QuoteIt is noteworthy that other, analogous special interests �" such as the producers of kosher and halal foods �" don’t receive similar government benefits. (Read: welfare.)

Sinänsä - kun Amerikasta nykyisin kaikki ajatukset tulee  ;) - jos Trump todella leikkaa tuon liittovaltion tuen pois - se saattaisi herättää ainakin keskustelua Euroopassa, ja Suomessa.

Kyseiset kirjoittajat tekevät sitten tässä kirjoituksessaan asiaa koskevan selväsanaisemman ehdotuksen:

Opinion: Why the National Organic Program’s funding should be eliminated, not just cut (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/19/opinion-national-organic-program-funding-eliminated-cut/)

Eli ehdotuksen, että ei vain leikata, vaan poistetaan koko määräraha.

QuoteThe budget proposed by the president would, in fact, zero out several programs at the Department of Agriculture, and we would suggest adding one more: the National Organic Program, which is rent-seeking pure and simple.

Subsidized to the tune of $160 million annually, it has more in common with Whole Foods’ marketing department than sound government.

Vaikkei meillä ole samanlaista luomun suurmyyjää kuin Whole Foods siellä (ellei S-ryhmä sitten sellainen ole?), niin samanlaisen markkinointiosaston roolin on meilläkin MMM omaksunut:

Valtiovalta tekee Suomessa niin kuin kansa haluaa - vai miten päin se oli? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=353)

Valtiovalta katsoo asiakseen edelleen tukea yrityksiä manipuloida kansalaisia (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=394)

MMM aikoo käyttää ylituotannon purkamiseen vanhaa konstia (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=397)

Nykytilanteesta arvio, Keskisuomalainen:

Luomuala kasvussa �" vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa (http://www.ksml.fi/kotimaa/Luomuala-kasvussa-%E2%80%93-vaikutus-kansantalouteen-yli-680-miljoonaa-euroa/1035290)

QuoteSuomen luomuala on lievässä kasvussa, ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-insituutin uudesta raportista.

Raportin mukaan luomutuotannon vaikutus kansantalouteen on hieman yli 680 miljoonaa euroa. Tuotantosuunnista peltokasvituotannolla on suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen.

Ruralia-instituutti itse samasta asiasta:

Luomutuotannon vaikutus Suomen talouteen yli 680 miljoonaa euroa (http://www.helsinki.fi/ruralia/uutiset/2017/Luomutuotanto%202020_aluetaloudelliset%20vaikutukset_30082017.html)

Ja siellä on edelleen tämä (jota Keskisuomalainen - tai STT - ei tuo esille!), ja sanottuna näinkin jyrkästi (lihav. HJ)i:

QuoteLaskelmien mukaan luomualan kasvu hallituksen asettamaan 20 prosentin tavoitteeseen peltoalasta saisi aikaan positiivisia vaikutuksia alueiden työllisyyteen ja talouteen, mutta luomualan kasvun edellyttämä tavanomaisen tuotannon peltoalan lasku johtaisi negatiivisiin yhteisvaikutuksiin niin maakuntatasolla kuin koko maan tasollakin.

Tietysti siellä onkin, koska kyse on itse asiassa samasta raportista, johon viittasimme edellä 06.07.17, mutta jolle nyt siis annetaan/halutaan enemmän julkisuutta (kesän jälkeen?).

Tämä on hyvä yhteenveto tästä:

QuoteLuomutuotteiden usein kalliimpi hinta vastaavasti vähentää kuluttajien käytettävissä olevaa rahamäärää muille toimialoille. Tilatasolla tilanne saattaa kuitenkin olla päinvastoin, sillä luomutuotanto voi hyvinkin olla yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa.

Niinpä on tässä oltava aina tarkkana, tuo muistettava. jos joku yleisellä tasolla yritää perustella luomuviljelyä siten, että se on Suomessa "kannattavampaa". Jota mm. Luomuliitto aika ajoin yrittää.

Erikseen täytyy vielä tarkistaa, sanoiko tutkimus mitään, ja mitä, luomun verorahoilla tukemisen vaikutuksista.  Eipä paljon sano. Tällainen löytyi, mutta siis ilman lukuja:

QuoteMyös  tukia  maksetaan  luomutuotannolle 
usein  enemmän  kuin  tavanomaiselle  tuotannolle, 
mikä johtaa siihen, että luomutuotantoon siirtymi-
nen toisi yhteiskunnalle lisäkustannuksia.

Mitä tuo sana "usein" tuossa virkkeessä tekee? Se ei ole tässä tapauksessa tieteellistä varovaisuutta!

Raportti ei myöskään arvioi selkeästi sitä, mitä luomualan lisääminen merkitsee ruoan kokonaistuotannolle maassa. Sehän varmasti vähenee, jollloin mm. ruoan tuonti lisääntyy. Eikä siis luomuvienti, jota raportti yhteenvetonsa lopussa (ks. edellä) suosittelee, pelastaakseen edes jotenkuten toimeksiantonsa (lihav. HJ):

QuoteTässä  selvityksessä  tarkoituksena  oli  selvittää  luo-
mutuotannon  nykyiset  ja  mahdolliset  tulevaisuu-
den  aluetaloudelliset  vaikutukset  kaikissa  Suomen 
maakunnissa sekä koko Suomen tasolla. Hankkeen
päätavoitteita  toteuttamalla  tarkoitus  oli  edesaut-
taa  luomutuotannon  lisäämistä  sekä  kysynnän  ja 
tarjonnan parempaa kohtaamista.

***

Huomaan edellä 19.08.16 käyttäneeni (nykytilanteen) lukuarviota, joka on tehty vähän (tai paljonkin) toisesta näkökulmasta, mutta joka on yllättävän lähellä tuota tuossa esitettyä. Eli 690 miljoonaa.

Nyt myös YLE kertoi edellä mainitusta tutkimuksesta:

Yllättävä tutkimustulos: Luomuviljelyyn siirtyminen olisi tappio kansantaloudessa (https://yle.fi/uutiset/3-9833962)

QuoteHallitus haluaa 20 prosenttia Suomen pelloista luomuviljelyyn. Kokonaisvaikutukset talouteen olisivat uuden tutkimuksen mukaan lievästi miinusmerkkisiä.

Mukana on myös tutkimusprojektin johtajan kommentti tuosta epämiellyttävästä lopputuloksesta:

QuoteMitä sitten tutkija ajattelee siitä, että luomun osuutta maanviljelyssä halutaan kasvattaa, jos kerran vaikutukset kansantalouteen ovat negatiivisen puolella?

�" Kysymys on siitä, mitkä arvot asetetaan etusijalle. Minusta asia on niin päin, että tämän tutkimuksen valossa ekologisesti kestävämmän tuotannon hinta on aika pieni, Viitaharju sanoo.

Niin, sikäli mikäli luomutuotanto on ekologisesti kestävämpää. Mutta tuollakin tavalla halutaan pelastaa, mitä pelastettavissa on. Muista tällaisista yrityksistä, katso edellä.

Quote from: Heikki Jokipii on 13.04.17 - klo:04:05
Vertailukohdaksi olisi kiva saada tietoja luomutuista myös muissa maissa. Erityisesti luomukulutuksen mahtimaasta USA:sta. Tämä artikkeli ei sitä toivetta kaikkineen toteuta ...

Should Trump scrap USDA’s National Organic Program? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/12/trump-scrap-usdas-national-organic-program/)

... mutta siitä selviää, että siellä tuetaan luomua ainakin tämän verran liittovaltion budjetista (lihav. HJ):
[...]
Mutta jo tämä mahdollisesti Suomea paljon vähäisempi yhteiskunnan tuki herättää kirjoittajassa tämän ajatuksen:

QuoteIt is noteworthy that other, analogous special interests �" such as the producers of kosher and halal foods �" don’t receive similar government benefits. (Read: welfare.)

Sinänsä - kun Amerikasta nykyisin kaikki ajatukset tulee  ;) - jos Trump todella leikkaa tuon liittovaltion tuen pois - se saattaisi herättää ainakin keskustelua Euroopassa, ja Suomessa.

Painetta siihen suuntaan - vaikka kokonaistuki on Eurooppaan verrattuna hyvin vähäinen - syntyy nyt myös luomutuonnista sinne ja erityisesti siinä havaitusta luikuripelista:

Viewpoint: Should US be subsidizing organic farming when label seems increasingly meaningless? (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/16/viewpoint-us-subsidizing-organic-farming-label-seems-increasingly-meaningless/)

Tuostakin artikkelista saa sen käsityksen, että yhteiskunnan tuki siellä koostuu pääosin/kaikki liittovaltion tuesta valvonta- ym. luomubyrokratialle. Hehtaarituen tapaisia ei olisi? Se on vielä meiltä täysin selvittämättä, antavatko osavaltiot luomulle jotakin.

MMM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila blogissaan perustelee yleisesti maataloustukien olemassaoloa:

1,4 euroa päivässä turvallisesta kestävästi tuotetusta ruuasta (http://mmm.fi/blogit/-/blogs/1-4-euroa-paivassa-turvallisesta-kestavasti-tuotetusta-ruuasta)

QuoteTässä yksi kärjistys, joka perustuu tiukasti faktaan: Jokainen meistä tarvitsee maanviljelijän työn tuloksia monta kertaa joka päivä. Ajatellaan vaikka peliteollisuutta, joka hienona uutena alana tuo paljon tuloja Suomeen, mutta latausmääristä ja liikevaihdosta ei vielä synny hyvää ja täyttävää ateriaa.

Maatalous on ruuan raaka-aineiden tuotantoa, jossa aurinkoenergiaa sidotaan veden ja ravinteiden avulla ihmisten energianlähteeksi eli elintarvikkeiksi.

Jne. Mutta riittääkö tuo perustelu siihen, jos ruokaa sitten ei tuotetakaan, tai tuotetaan sitä hyvin vähän? Kuten tapahtuu luomuviljelyn kohdalla. Sen saama osuus tuosta tuesta on ainakin yli 10%, luultavasti paljonkin yli. (Ja sitä halutaan nostaa yli 20 prosenttiin!) Mutta osuus tuotetusta ruoasta ei ole lähellekään sitä.

Sitten voidaan ajatella vaikkapa luomuviljan viljelyä. Joka - jo aika vanhana alana - vielä vie ulos suurimman osan siitä vähäisestäkin tuloksestaan. Eikä se juurikaan tuo tuloja Suomeen. (Odotellaan nyt uutta arviota, mutta vain vaivaiset 10 miljoonaa on viimeinen ilmoitettu luku.) Suomalaisille (veronmaksajille) ei oikeastaan siitäkään "synny hyvää ja täyttävää ateriaa".

Eivätpä nämä parin vuoden takaiset tulokset ole säikäyttäneet:

Quote from: Heikki Jokipii on 06.07.17 - klo:05:20
Ruralia-instituutin raportin (170/2017) (pdf) ....

LUOMUTUOTANTO 2020 �" ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA ASEMA JULKISELLA SEKTORILLA (http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja170.pdf)

... tiivistelmä hämmästyttää, kahdellakin tavalla. Todetaan, että:

QuoteLaskelmien perusteella luomutuotannon nykyi-
set  vaikutukset  alueiden  talouteen  ja  työllisyyteen 
vaihtelevat alueittain. Suurin luomutuotannon vai-
kutus  on  Etelä-Pohjanmaalla  (yli  600  htv  ja  noin 
100  miljoonaa  euroa),  missä  on  Suomen  toiseksi 
suurin  luomuala  hehtaareissa  tarkasteltuna  sekä 
runsaasti  luomuhyväksyttyjä  eläimiä  ja  paljon  ja-
lostusta.  Seuraavaksi  suurimmat  vaikutukset  ovat 
Pohjois-Pohjanmaalla  ja  Pirkanmaalla.  Koko  Suo-
men tasolla luomutuotannon vaikutukset työllisyy-
teen ovat noin 3 400 henkilötyövuotta ja talouteen
680  miljoonaa  euroa.  Laskelmien  mukaan  luomu-
alan  kasvu  tavoiteltuun  20  prosenttiin  peltoalasta 
vuoteen 2020 mennessä ja siitä johtuva tavanomai-
sesti viljellyn peltoalan väheneminen johtaisivat ne-
gatiivisiin  yhteisvaikutuksiin  niin  maakuntatasolla 
kuin  koko  maan  tasollakin.  Negatiiviset  yhteisvai-
kutukset  selittyvät  tuotantotapojen  eroilla  muun 
muassa  satotasoissa,  kustannusrakenteissa  ja  hin-
noissa.  Tilatasolla  tilanne  saattaa  kuitenkin  olla 
päinvastoin, jolloin luomutuotanto voi hyvinkin olla
yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa.

(lihav. HJ)

Mutta sitten kuitenkin suositellaan tätä:

QuoteHankkeessa  syntyneen  uuden  tiedon  toivotaan 
lisäävän   poliittisten   päätöksentekijöiden   tahtoa   
edistää   luomutuotantoa   maakunnissa   ottamalla   
esimerkiksi  luomutuotannon  edistäminen  osaksi 
maakuntastrategioita.  Lisäksi  halutaan  tuoda  esiin 
luomutuotteiden  jalostuksen  tuomat  hyödyt  maa-
kunnille,  minkä  toivotaan  lisäävän  jalostusastetta 
maakunnissa.  Samalla  halutaan  lisätä  kuluttajien 
ja  esimerkiksi  ammattikeittiöiden  toimijoiden  tie-
toisuutta  luomutuotannosta  ja  siten  edistää  myös 
luomun kysyntää.

Vaan edelleen toimitaan niin, että täytyyhän sen edullista olla, ainakin aluetasolla:

Keskustelua alueellisista luomusuunnitelmista Seinäjoella (https://proluomu.fi/luomusuunnitelma_tapaaminen/)

QuoteRuokasektorin koordinaatiohanke kutsuu alueellisia toimijoita Seinäjoelle 28.8. keskustelemaan alueellisista luomusuunnitelmista. Tilaisuudessa voi oppia muiden kokemuksista ja pohtia olisiko suunnitelma ajankohtainen myös omalla alueella ja miten sen tekemisen saisi käyntiin.

Vaikka voi olla {ja aika todennäköisesti onkin niin), että kyseessä on nollasummapeli, jonka saa edulliseksi omalle alueelle vain siten, että muut aluet eivät ota oppia, eli toimi samoin. Vaan juuri meidän alueemme luomu myydään kalliiseen hintaan pääkaupunkiseudulla.

Nyt kiinnostus heräsi. Tästä lukisi mielellään enemmän:

Kansantaloustieteilijä lyö pöytään madonluvut: "Meillä ei ole varaa luomuruokaan, se ei ole kestävää taloutta" (https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2861994)

QuoteTuoko luomu hyvän vai huonon omantunnon? Saksassa luomuruoka on jo valtavirtaa. Lähdimme siis Saksaan selvittämään, mikä on luomun tulevaisuus ja onko meillä siihen varaa. Kysyimme asiaa taloustieteilijältä, WWF:n neuvonantajalta, luomutilalliselta sekä berliiniläisiltä kuluttajilta. Jokaisella oli asiaan oma, painava mielipiteensä.

Tämä sisältö on tilaajille.

Se näyttää olevan kiertoartikkeli, so. julkaistu useissa lehdissä. Mutta oli visusti maksumuurin sisällä kaikissa. Saatavissa vain tuon verran "maistiaisia".

Kaikkien mielipiteet ovat tietysti tärkeitä, mutta erityisen kiinnostava olisi tuo kansantaloustieteilijä. Varsinkin, jos tuo "madonluvut" viittaa siihen, että hänellä olisi esittää oikeita lukuja.

�,,h, sain käsiini tuon artikkelin (kiitos, jäsen N.N.), ja osoittautui, että se olikin jo vanha juttu ja jo käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg13474#msg13474).

Hiukan kyllä hälytyskello soikin (eli jotenkin tutulta tuntui) mutta ei riittävästi.

Mitään uusia lukuja ei siis ole siitä saatavissa.

Olisi kyllä kohtuullista, että Google tai lehden ylläpitäjä (kummasta se sitten riippuukin) pitälisi huolta, ettei vanhoja juttuja tarjota netissä juuri ilmestyneinä.

Quote from: Heikki Jokipii on 11.08.19 - klo:01:38
Eivätpä nämä parin vuoden takaiset tulokset ole säikäyttäneet:

Quote from: Heikki Jokipii on 06.07.17 - klo:05:20
Ruralia-instituutin raportin (170/2017) (pdf) ....

LUOMUTUOTANTO 2020 �" ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA ASEMA JULKISELLA SEKTORILLA (http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja170.pdf)

... tiivistelmä hämmästyttää, kahdellakin tavalla. Todetaan, että:

Quote- klips -   

Laskelmien  mukaan  luomu-
alan  kasvu  tavoiteltuun  20  prosenttiin  peltoalasta 
vuoteen 2020 mennessä ja siitä johtuva tavanomai-
sesti viljellyn peltoalan väheneminen johtaisivat ne-
gatiivisiin  yhteisvaikutuksiin  niin  maakuntatasolla 
kuin  koko  maan  tasollakin.  Negatiiviset  yhteisvai-
kutukset  selittyvät  tuotantotapojen  eroilla  muun 
muassa  satotasoissa,  kustannusrakenteissa  ja  hin-
noissa.  Tilatasolla  tilanne  saattaa  kuitenkin  olla 
päinvastoin, jolloin luomutuotanto voi hyvinkin olla
yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa.

(lihav. HJ)

- klips -

Tuohon tutkimukseen viitataan tässäkin (Maatilan Pellervo, syyskuu 2020):

Kannattavuus edellä luomuun (https://maatilanpellervo.fi/2020/09/09/kannattavuus-edella-luomuun/)

QuoteLuomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hankkeessa kolme vuotta sitten selvitettiin luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset kaikissa maakunnissa ja valtakunnan tasolla. Yhteensä 840 luomutuottajaa vastasi kyselyyn, eli peräti 20 prosenttia luomutuottajista.

”Luomun vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen oli 680 miljoonaa euroa vuonna 2017. Eli tuotannolla on taloudellista merkittävyyttä. Mutta toki jos vertaa kokonaismaatalouden tuottamaan yli viiden miljardin vaikutukseen, niin luomu on vielä melko pienen mittakaavan toimintaa.”

Mutta kummallisesti annetaan ymmärtää, että ne olisivat hyviä vaikutuksia. Vaikka kyseinen tutkimus päätyi päinvastaiseen johtopäätökseen. Tuodaan se kyllä näin esille:

QuoteAluetalous-hankkeessa nousi esiin yksi mielenkiintoinen seikka talouteen liittyen:

”Vaikka luomutuotanto useimmiten on itse maatalousyrittäjälle keino lisätä kannattavuutta, luomuun siirtymisestä voi tulla negatiivisia yhteisvaikutuksia aluetaloudelle. Tämä johtuu siitä, että luomussa tuotantopanostekijöitä jää pois, ja esimerkiksi väkilannoitekauppa vähenee. Myös satotasoissa ja lopputuotteiden hinnoissa on eroja.”

"On eroja" -ilmaisulla kuitataan se, että satotasot putoavat puoleen ja hinnat pompsahtavat kaksinkertaisiksi. Näin on ilmeisesti Ruralia-instituutissa asia ihan pakko nähdä:

QuoteMoni tekijä puoltaa sitä, että luomuala kasvaa jatkossakin. Viitaharju korostaa, että luomutuotannon tulevaisuuden kannalta jalostamiseen liittyvät innovaatiot ovat suuressa roolissa. Kuluttajan näkökulmasta luomua on kohtuullisesti saatavissa tietyissä tuoteryhmissä.

Kuluttajan näkökulmasta laadukasta ruokaa pitäisi olla saatavissa kohtuullisin hinnoin. Mikä ei luomun avulla ikinä tule onnistumaan. Otetaan tähän esimerkiksi vaikka tuore virtuaalinen ratsiamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19200#msg19200) Prisman vihannestiskillä. Vaikka S-ryhmä erityisesti Helsingissä on pyrkinyt voimakkaasti lisäämään luomumyyntiä, tuo on tulos, ja se siitä teoriasta, että kysynnän kasvaessa luomun hinnat laskisivat.

Sitten vaihdetaankin tähän näkökulmaan:

QuoteHallituksen luomualan kehittämisohjelmassa on asetettu tavoite siitä, että viljellystä peltoalasta luomua olisi 20 prosenttia. Osassa maakuntia määrä ylittyy, kun taas toisissa jäädään kauas tavoitteista. Viitaharju pohtii syitä alueelliseen vaihteluun.

”Etelä-Pohjanmaa nousi tutkimuksessa esiin vahvimpana luomumaakuntana, kun tarkastellaan eri alueiden luomutuotannon taloudellista vaikuttavuutta. Ehkä asemaa selittää se, että Etelä-Pohjanmaalla ollaan aina oltu yrittäjähenkisiä, ja katsotaan tavallista tarkemmin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä.”

"Suomennos" (HJ): Etelä-Pohjanmaalla osataan nostaa luomuun liittyvät maataloustuet, ja myydä lopputuotteet pääkaupunkiseudulle. Vaikka se on suhteellisen hyvää luomun myyntialuetta (K-ryhmän 2016 kartan mukaan), ei oma kysyntä varmasti riitä. Tai sitten (kulman kautta) ulkomaille, kuten artikkelissa esimerkiksi valittu luomukauran viljelijä kaiken järjen mukaan tekee.

Mutta kaikkiaan tuosta henkii se asenne, että jatketaan vaan hallituksen (vai oliko se erään aiemman hallituksen?) viitoittamalla tiellä. Kunhan se kannattaa joillekin viljelijöille, vaikka asian kannattavuus laajemmin olisi niin ja näin. Maksoi mitä maksoi.

Tuon edellisen esimerkkiviljelijän on oikeastaan pakko vähän juksata. Tai ainakin harhaanjohtaa. Hänhän sanoo:

Quote”Nyt viljelemme syysruista, syysrypsiä, syysvehnää, kevätvehnää sekä kauraa. Tuotan läheiselle luomulypsykarjatilalle härkäpapu-kokovilja-säilörehua. Viljelykierrossa on aina vähintään 30 prosenttia nurmea.”

Ja:

Quote”Esimerkiksi kaurassa keskisadot ovat laskeneet noin 30 prosenttia."

Nyt tuon nurmen viljelykierrossa on pakko kulua viherlannoitukseen. Ja siinä on siis jo se noin 30 prosentin vähennys sadossa. Väittääkö hän siis, että siinä oli kaikki? Ei varmaankaan, vaan tyypilliseen tapaan unohtaa sen asian. Ja puhuu sitten kauralle kylvetyn alan satotasosta. Jossa pudotus hänellä oli pienempi kuin keskimäärin, mutta tuo on vielä uskottava arvio.

Mehän olemme pitkin matkaa peräänkuuluttaneet vertailutapaa, jossa satotaso mitataan tilan kaikkien hehtaarien tuotoksesta. Mutta tämä ei tunnu menevän millään läpi. Tuo viherlannoitus ym. annetaan aina luomulle anteeksi. Ei, se katsotaan jopa ansioksi!